Rudolf Steiner- miehestä, pedagogiikasta ja sen perusteista

Kuva on lainattu netistä ja sävytetty seepialla.

OLEN yrittänyt tähän ikään saakka väistellä Rudolf Steineria. Olen luokitellut hänet ufo-luokkaan.

Parin viikon ajan olen nyt  lukenut hänen filosofiaansa ja pohtinut sen pohjalta syntynyttä ns. Waldorf-pedagogiikkaa. Ja heti voi sanoa, että pedagogiikkaa avautuu helpommin.

Steinerin elämä pähkinänkuoressa


Rudolf Steiner syntyi vuonna 1861 silloisessa Unkarissa. Perheeseen kuului äiti, isä ja kolme lasta. Isä elätti perhettä metsästäjänä ja sittemmin rautatievirkaliijana, ilmeisesti sähköttäjänä. Vähävarainen perhe sai asua  asemarakennuksissa eri kaupungeissa. Periaatteessa perhe oli roomalaiskatolinen, mutta isä oli vankka vapaa-ajattelija.

Rudofin koulu-ura alkoi kankeasti. Isä riitaantui opettajan kanssa, ja opetti itse poikaa omien virkatöittensä ohessa. Rudolf oppikin opettelemaan asioita omin päin. 7-vuotiaana hän pääsi toiseen kaupunkiin ja  toiseen kouluun. Koulumestari, joka oli samalla kyläkirjuri ja kirkon urkuri,  oli harvoin itse paikalla. Opetuksen hoiti apulainen. Mutta tämä  sai Rudolfin innostumaan geometriasta.  Se kolahti. Geometria muistutti näkymätöntä maailmaa, jossa poika  paljolti eli. Rudolf oli  ilmeisen poikkeuksellinen lapsi. Hän näki näkyjä ja seurusteli kuolleiden kanssa. Rudolfilla oli isoja vaikeuksia kiinnostua näkyvästä maailmasta.

11-vuotiaana isä pani poikansa  Wiener-Neustadtin kaupungin reaalikouluun. Pojasta tahdottiin insinööriä. Matematiikkaa oli helppoa. Reaalikoulussa ei kuitenkaan opetettu klassisia kieliä. Steiner opettelikin latinan ja kreikan  omin päin.  Hän antoi yksityistunteja luokkatovereille jopa aineissa, joita ei itse opiskellut. Filosofia  kiinnosti, ja 17-vuotiaana hän omien sanojensa mukaan oli omaksunut  kaikki  Kantin teokset. Huh. Vuonna 1879 hän sai ylioppilastodistuksen  erinomaisin arvosanoin.

Isä järjesti itselleen siirron, jotta Rudolf voisi käydä Wieniin teknillistä  korkeakoulua. Köyhä opiskelija rahoitti opintoja   kotiopettajana.  Insinööriksi opiskeleva Steiner  opiskeli  innolla filosofiaa, mm. Fichteä, jonka tietoteoriasta hän teki sitten väitöskirjansa.  Lahjakas nuori mies palkattiin  mukaan toimittamaan Goethen teoksia. Goethestä tulikin hänen suuri ihanteensa.

Steinerin kunnianhimoinen ajatus oli luoda  filosofinen järjestelmä, joka sovittaisi tieteen ja uskonnon toisiinsa, joka liittäisi toisiinsa ihmisen ja kosmoksen, idän ja lännen. "Koko maailma on arvoitus, ihminen itse on ratkaisu." Eväitä hän etsi aluksi mm. teosofiasta, mutta riitaantui pian liikkeen kanssa.  Elatuksensa hän hankki opettajana työväen kouluissa ja esitelmöitsijänä.

Steinerin perhe-elämästä ei juurikaan kirjoiteta. Se tiedetään, että hän solmi siviiliavioliiton vuonna 1899 Anna Euniken kanssa. Eunike  kuoli  vuonna 1911 asuttuaan vuosia erossa Steinerista. Steiner solmi sitten toisen avioliiton työtoverinsa  Marie von Sieversin kanssa.  Ilmeisesti Steinereilla ei ollut lapsia.

Steiner oli  työhullu. Hänen arvellaan pitäneen noin 6000 esitelmää. Niistä on koottu noin 300 kirjaa. Hän painoi tauotta, vasta vakava sairastuminen vuonna 1924 pysäytti hänet. Elämään mahtui paljon onnistumisia, mutta myös kovia vastoinkäymisiä; Tuhopolttoja, erottamisia, riitoja, väkivallan uhkaa jne. Tästä maaelämästä hän vapautui vuonna 1925.

Steinerin luoma antroposofia

Steiner halusi siis luoda koko maailman, sekä näkyvän että ei-näkyvän selittävän filosofian, jota hän kutsui hengentieteeksi, joka käyttää luonnotieteiden tiukkaa metodiikkaa, mutta ottaa tiedostamisen kohteeksi aistittavan lisäksi  yliaistillisen.

Steiner hyväksyi eri maailmankatsomusten suhteellisen oikeutuksen.  Oli erilaisia totuuksia,  mutta häntä kiinnosti kokonaisnäkemys. Steinerin toiminnassa ei ollut kyse  vain tieteestä vaan myös hyvin monialaisesta toiminnasta maailman parantamiseksi oli sitten kyse...

• maanviljelyksestä (biodynaaminen viljely), 
• taiteesta: mysteerinäytelmät, arkkitehtuuri, veistokset, värioppi, eyrytmia... Mysteerinäytelmissä, jotka Steiner itse kirjoitti, esitettiin ihmiskohtaloita, jotka olivat sidottuja toisiinsa. Niissä ei ollut tavallista draamallista jännitettä. Niitä kuvattin henkiseksi taiteeksi. Tekijät olettivat, että taidemuoto ymmärretään vasta tulevaisuudessa. Steinerin  arkkitehtuuria edustivat mm.  I ja II Goetheanum. Keskeistä olivat luonnon muodot ja värit.  Eurytmia ei ole voimistelua eikä tanssia. Se on liikuntataidetta ja samalla tajunnan taidetta. Näkyvää puhetta. Kosmisia eleitä.
• lääketieteestä (uudenlaisia lääkkeitä)
• psyykkiset sairaudet hoitopedagogiikka, hoitokodit. 
• vammaisten hoito. Steinerin mukaan kohtalo (karma) oli  sitonut lapset vammautuneisiin ruumiisiin.  Heidän oli  kerättävä vammaisena  kokemuksia seuraavaan inkarnaatioon.  Hoitajien oli osoitettava heille  rakkautta ja ymmärrystä. Tärkeää oli myös elämänhuumori ja hoitoeurytmiaa.
• uskonnosta (kristiyhteisö)  
• tai jopa poliittisesta toiminnasta. "Hengen elämässä vapaus. Tasa-arvo oikeuden edessä. Veljeys talouselämässä."

Steinerin maailmankäsitys

Steinerille oli olemassa kaksi maailmaa: henkinen ja fyysinen. Idea on ikiaikainen.  Hänelle  aistien maailma oli  varjomaailma,  varsinaista todellisuutta oli henkien maailma.  Antroposofia erosi teosofiasta siinä, että sen lähtökohtana oli eurooppalainen hengenelämä. Steiner arvosti  idän viisauden ydintotuuksia, mutta ei uskonut idän pystyvän ratkaisemaan aistimaailman palvontaan vajonnutta länttä.  Hän ei myöskään hyväksynyt teosofiassa vallalla ollutta ajatusta kaikkien uskontojen yleisesta  synteesistä.

Hän halusi yhdistää nämä maailmat. Yhdistäjänä oli Kristus, joka  ruumiillistui Jeesus Nasaretilaisessa. Hänessä henkien maailman kohtasi fyysisen maailman ainutkertaisesti. 

Luonnossa Steiner erotti seuraavat  tasot: 

1. Kivikunta,  mineraalien maailma.

2. Kasvikunta, kasvit  elävät ja ovat ajallisia.

3. Eläinkunta, eläimillä on kyky tuntea miellyttävää ja epämiellyttävää, niillä on vaistot.

4. Ja  lopulta  ihminen, minä, joka pystyy toimimaan ajatellen, tuntien ja tahtoen. 

Steinerin ihmiskäsitys

Steinerin näkemyksen  mukaan ihmisessä ei ollut vain ruumis ja sielu, vaan ruumis, sielu ja henki: 

1) ruumis kuuluu fyysiseen maailmaan,  

2) sielu kuuluu sielulliseen maailmaan ja 

3) henki kuuluu hengen valtakuntaan.

Ihmisessä oli kaikki luonnon tasot.  Fyysinen ruumis oli mineraaleja. Ihminen on kuin kasvi, hän   kasvaa. Hän on kuin eläin,  meillä on vaistot (astraaliruumis, sielu). Sielu  on riippuvainen tähdistä.  Ja ylimpänä minä, joka voi toimia henkien joukossa.

Ihmisen elämänkulku on säädelty: 

1) ruumis on perinnöllisyyden alainen,

2) sielu on ihmisen itse luoman kohtalon alainen, ja 

3) henki jälleensyntymisen lain alainen. 

Maailmassa on mestareita, jotka elivät maailmassa tuntemattomina. Heillä oli erityinen tehtävä  ohjata niitä, jotka voivat suorittaa tekonsa avoimesti maailmassa.

Antroposofian keskeiset piirreet/uskomukset

Stenerin antroposofian keskeiset piirteet ovat: (1) kristologia, (2) inkanaatio ja (3) karma.

Kristologia

Steinerille Jeesuksen tulo maailmaan oli ainutkertainen tapahtuma. Se oli maailman ja ihmiskunnan historian keskeisin tapahtuma; henki, Logos, yhtyi maahan. Tämä tapaus muutti maailmaa.

Steinerin mukaan Kristus on ikuinen henki, jota  ennen ruumiillistumista Jeesukseksi palvottiin aurinkona. Tuolloin Kristus asui auringossa. Jeesukseksi syntyminen merkitsi auringon voiman tuloa maahan.

Golgatalla konkretoisoitui kuolleesta heräämisriitti, jota oli tuhansia vuosi harjoitettu  vihittyjen mysteerikouluissa. Steiner luki Raamattua niin, että Lasaruksen  herätääminen oli mysteerin paljastamista, siksi hänet ja Jeesus aiottiin tappaa. Entisaikojen uskonnoissa mysteerisalaisuuksien paljastamisesta seurasi yleensä kuolemanrangaistus.

Jeesus astui Tuonelaan, jotta jo kuolleet saivat kokea valkeuden koittaneen.  Kristuksen hengen ylivoimaisuus muutti ruumiin toiseksi. Siksi opetuslapsilla  oli yliaistillisia kokemuksia. Myös Paavalilla. Steinerin mukaan nykyäänkin tapahtuu  Kristuskokemuksia.

Steinerin luoman hengentieteen tarkoitus oli saada ihmiset ymmärtämään tällaisia kokemuksia. Kristus palaa maan päälle, hän tulee uudelleen, mutta muodossa, jonka havaitsee vain, jos on hankkinut  itselleen aistit  hengen elämän havaitsemiseen ja kyvyn sen ymmärtämiseen. 

Inkarnaatio

Inkarnaatio tarkoittaa uudelleen ruumiillistumista. Ajatus toistuvista maanpäällisistä elämistä ei ollut uusi. Ruumiillistumisen lain mukaan  jälleenruumiillistuva henki vie edellisen elämän tulokset seuraavaan ja tuo edellisistä ruumiillistumisista mukanaan kohtalon (karman).

Karma
Karma eli kohtalo määrää ihmisen elämän. Ihmisyksilön on ruumiillistuttava yhä uudelleen ja sovitettava uudessa elämässään edellisen elämänsä teot sekä kehityttävä eteenpäin uusien kokemusten kautta. Sielun on etsittävä ihmiset, joiden kanssa se oli tekemisissä aikaisemmassa elämässa. Kohtaloon voidaan vaikuttaa myös kasvatuksella ja itsekasvatuksella.

Waldorf-pedagogiikka

Suomessa puhutaan steiner-pedagogiikasta, muualla maailmassa  Walforf-pedagogiikasta. Jälkimmäinen nimi liittyy ensimmäiseen kouluun, jonka Steiner perusti 58-vuotiaana vuonna 1919.

Aloite uudenlaisen koulun perustamiseen tuli Waldorf-Astroria tupakkatehtaiden johtajalta. Hän halusi kohdella työntekijöitä ihmisarvoisesti. Tehdas tukikin työväestön sivistysharrastusta. Kun  työläiset toivoivat koulua myös lapsilleen, syntyi kiinnekohta  uudenlaiselle pedagogiikalle.  

Nyt Steiner kokosi hyvän opettajakunnan, joka ryhtyi rakentamaan uutta kasvattamistapaa hengentieteen pohjalta. Lehdissä kerrottiin, että tässä uudessa kouluussa on ihmisen mukaimen kasvatusihanne ja että  opettajat kehittelevät  opetusmenetelmäänsä  tarkan ihmisluonnon tuntemuksen pohjalta. Pian Steiner piti eri puolilla Eurooppaa  15 esitelmasarjaa opettajille.

Wardorf-pedagogiikka ei tähtää antroposofisen maailmankatsomuksen levittämiseen. Kouluissa  ei myöskään opeteta antroposofiaa. Kouluissa pyritään yleiseen inhimilliseen kasvatukseen.  Lapsille annetaan se tuki, mitä hän tarvitsee löytääkseen itsensä.  Antroposofia on olettamusperusta tuon pedagogiikan ratkaisujen taustalla. Opettajat toimivat antroposifian virittämän ihmiskuvan perusteella:

• kun antroposofiassa ajatellaan, että ihmisen kohtaloon voidaan puuttua kasvatuksen ja itsekasvatuksen avulla, kasvatus on mielekästä.
• kun taide koetaan tieksi henkien maailmaan, taidekasvatus korostuu myös pedagogiikassa. Eurytmialla on tärkeä rooli.
• kun antroposofian tavoitteena on vapauttaa ihmiset  aistimaailman  ylivallasta heidän mielessään, oppilaita suojellaan materialistisen aikakauden vahingollisilta vaikutuksilta.
• kun antroposofiassa jokaisen elämän tarkoitus on löytää oma itsensä (minä) ja oma tehtävänsä maailmassa, opetuksen on oltava yksilöllistä. Totuutta ei pakkosyötetä. Koulussa opetetaan monia uskontoja.
• kun Steiner itse uskoi, että ihmisen on työskenneltävä ymmärtääkseen, omatoimisuus on luonteva periaate.
• Steiner uskoi, että jokaisessa ihmisessa uinuu kyjyjä, joilla voi saada tietoa korkeammista maailmoista. Se edellyttää  astumista  kunnioituksen polulle.  Pilkallisuus, iva ja arvostelunhalu ovat korkeamman kehityksen esteitä. Siksi opetuksessakin on kunnioitettava totuutta ja tietoa.
• Steinerin mukaan tunteet ovat sielulle sama asia kuin ravinto ruumiille. Kunnioitus, arvonanto, harras antaumuksellisuus  ovat sielun ravintoa. Tämä on luonteva perusta jokaisen lapsen kunnioittamisen ja rakastamisen vaatimukselle. Opettajan on oltava lujaluonteinen ja epäitsekäs.
• Kun Steiner ajatteli, että tietoa ei tule etsiä oman tietämyksen kartuttamiseksi (kasata aarteita) vaan  jotta kypsyisi inhimillisen jalostumisen ja maailman kehittymisen tiellä, on luontevaa, ettei koulu tähtää suorituksiin, luokalle ei jätetä, ja numerotodistuksen sijaan lapsille annetaan runoja.
• Kehittyminen vaatii aikaa ja rauhaa. Siksi ote on kiireetön. Luokanopettaja vastaa opetuksesta kahdeksan vuoden ajan. Opetusta annetaan keskitetysti jaksoissa. Yksi jakso kestää useita viikkoja. Samaa ainetta kaksi tuntia joka päivä aamutunneilla ilman taukoja. Sen jälkeen opetetaan aineita, jotka edellyttävä jakuvaa harjoittelua.  Vieraiden kielten opiskelu  aloitetaan jo ekaluokalta.

Waldorf-pedagogiikan kasvatuspäämääränä on siis luonteeltaan hyvä  ihminen. Hyvä ihminen ei ole täynnä vallanhalua. Hän pyrkii totuuteen ja tietoon. Hän on myönteinen. Hän on vaatimaton.  Hän ymmärtää olla  henkisistä näyistään  vaiti. Hän pitää itseään kehityksen polulla, keinoina  itsetarkkailu,  henkinen työskentely meditaatio, mietiskely ja mm.  sisäinen kurinalaisuus.

Ihmisen kasvu ei ole yksin hänen omissa käsissään. Steinerin mukaan voimme olla sitä, mitä meidän tuleekin olla vain, jos henkiset vallat katsovat meidät siihen arvollisiksi.

Kasvatuksen tehoa lisää se, että koulua käydään varsin pitkään. Waldorf- koulu on yhtenäinen 12-vuotinen koulu. 13. luokka on varattu  niille, jotka valmistautuvat ylioppilaskirjoituksiin. Luokkayhteisö on kiinteä.  Heikkoja ei jätetä luokalle, eikä lahjakkaita seulota. Hyvien oppilaiden oletetaan auttavana heikommin menestyviä. Poikia ja tyttöjä opetetaan yhdessä. Sosiaalisia taitoja harjoitellaan. Oppilaiden kohtelussa käytetään hyväksi antiikin ajan temperamenttiajattelua. Luottamukselliset suhteet koteihin ovat tärkeitä. Ohjemaan kuuluu juhlia (rituaalit) ja yhteishankkeita.

So what?

Kuten Steiner on todennut, arvostelunhalu keskeyttää kehityksen. Kunnioitan Steinerin työtä ja näkyä maailmasta, vaikka en ylläkään ymmärtämään hänen hengentiedettään. Hänen luomansa maailmankäsitys jää minulle upeaksi mutta vieraaksi yritelmäksi ymmärtää kaikki. Hienoa, mutta...Akateemiset piirit ovat pääsääntöisesti  hylänneet Steinerin teokset. Antroposofia on yksi vaihtoehtoliike.

Pedagogiikan alalla Wardorf elää sitä vastoin yhä ja hyvin. Maailmassa on satoja Steinerin ideoita soveltavia kouluja. Pedagogiikka vaikuttaa monessa suhteessa juuri sellaiselta, jota itsekin pidän upeana ja tavoittelemisen arvoisena sellaisenaan, ilman kytköksiä sen satumaiseen  kasvualustaan.

LASTUN keskeisenä lähteenä on ollut teos:  Hembleben, J.(1988). Rudolf Steiner. Helsinki:WSOY.

Viikko taas käynnistetty

YT-istunnot pidetään sisäilmaongelmien vuoksi nykyään Julian ja Ullan
luokassa. 

TÄMÄN lukuvuoden isoja juttuja on  kolmiportaisen tuen asiakirjojen laatimisen haltuunotto. Espoossa on käytössä Wilmassa järjestelmä, joka siirtää tuen tietoja näppärästi asiakirjasta toiseen. Se helpottaa.

Tänään laaja-alaiset erityisopettajamme  Eeva-Liisa, Pia, ja Sari ohjasivat meitä sekä aamun YT-istunnossa että iltapäivän tiimiajalla kädestä pitäen täyttämään lomakkeita. Tavoitteemme on saada  talon kaikki pedagogiset arviot,  selvitykset ja oppimissuunnitelmat kuntoon maaliskuun loppuun mennessä.

4b-luokan oppilaat olivat pikkuvesipetoja. Harjoittelu aloitetaan pikku-
altaasta. Uintireissuun käytetään aikaa noin 1,5 tuntia. Altassaa ollaan
siitä noin 45 minuuttia. 

SITTEN johtamaan koulua uimahalliin. Uinnit alkoivat, ja joka ryhmän suihkutilojen valvojiksi tarvitaan mies- ja naisopettaja. Minä valvoin kolmea ryhmää Leppävaarassa. Lapset olivat tosi innoissaan.

Muutoin kaikki sujui vallan mukavasti - mutta  kahvio on mennyt konkkaan. Eikä hallilla ollut edes kahviautomaattia. Aikuisvalvojan  on otettava eväät ensi kerralla mukaan.

PÄIVÄÄN mahtui oikein iloisia uutisia. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että saamme ensi lukuvuodeksikin starttiluokan. Olisi ollut tosi kurjaa, jos tämä meidän Espooseen tuomamme tuen muoto olisi siirretty johonkin toiseen kouluun.

Toinen hyvä uutinen koski kokonaisbudjettia. Kaksi akiivista nuorta  rexiä on  paikallistanut  budjetointivirheen, joka todennäköisesti selittää sen, että koulujen palkkamenot näyttävät ylittyvän. Tekisi mieli kiukutella, että  kuuluisikohan näiden virheiden etsiminen oikeasti jollekin ihan muulle taholle. Mutta en viitsi.

Pieni takaisku sen sijaan oli, että uuden koulurakennuksen hankesuunnitelman suhteen ei kuulu mitään uutta. Prosessi seisoo.

Onko koulu aikuisten oikeasti jotenkin muuttunut?

USEIN törmää väitteeseen, että koulu ei ole muuttunut ainakaan sataan vuoteen oleellisesti,  tai että ainakaan mikään oleellinen ei ole siellä muuttunut.

Ajattelin lepopäivän ratoksi hieman pohtia tätä teemaa. Jo siksikin, että minun pitäisi sanoa alkavan viikon perjantaina jotain järkevää nettiluennossa, jonka teemana on  jotain siihen suuntaan, että "Muutos koulussa. Case Aurora."

ENSIN on valittava, mikä on oleellista opetuksessa (tai koulussa). Jäsennän itse opetusta  pedagogisen tetran avulla. Siinä on neljä tekijää: opettaja, aines, oppilas ja ryhmä ja näiden väliset suhteet. Oma muistini Aurorassa ulottuu vuoteen 1989 saakkaa. Onko tetrassa tapahtunut (ja vielä parempaa itse tehty) muutoksia? Ja millaisin välinein niitä on tuettu?

Opettajat
Olen etuoikeutettu, kun saan johtaa opettajakuntaa, jonka ytimenä on yhä (toki pienenevä) perusjoukko, joka oli Aurorassa jo  vuonna 1989. Tänään henkilökuntamme on  keskimäärin kokeneempaa ja muodollisesti pätevämpää kuin ennen. Meillä on enemmän miesopettajia kuin koskaan ja kuin muissa espoolaiskouluissa (joskin kaikista se ei ole oleellista). Meillä on nyt myös ns. kaksoispäteviä opettajia. Neljällä opettajistamme on rehtorikokemustakin. Muutokset eivät kuitenkaan ole suuria - meillä on aina ollut hyviä opettajia.

Opettajakunnan rakenteessa on vahvistettu erityisopettajien osuutta (yhdestä nyt 3,2:een).  Uusi opettajia palkattaessa on pääosin pystytty löytämään porukkaa, joka istuu talon toimintakultuuriin. Tässä on apuna  ollut (1) rekrytointityökalumme.  (2) Opettajien toimenkuvia on uskallettu muovata ja rikastaa  (mm. Mix-opettaja).  Opettajat saavat tukea toisiltaan  (3) tiimeissä ja (4) työryhmissä. Osallistumisjärjestelmää vahvistaa (5) johtoryhmä, jokavuotiset (6)  kehittämiskeskustelut, (7) opetussuunnitelma- ja (8) lukuvuosiseminaarit.   Opettajan laadun keskeinen tekijä on hänen pedagoginen ajattelunsa, oma käyttöteoriansa. Sitä päivitetään mm. (9) YT-tunnin pedagogisilla teemoilla ja täydennyskoulutuksella.

Iso muutos on tapahtunut siinä, että jo 15 vuoden ajan  opettajat ovat halunneet työskennellä (10) opettajapareina. Tällä hetkellä meillä on kaksi pariopettaja-paria. Työyhteisön ilmapiirin kehittämiseksi meillä on (11) tyhy-ideoita (mm. lukuvuoden aloitusristeily) ja olemme myös johdonmukaisesti tutkailleet vuorovaikutusongelmien taustoja mm. (12) kehittämämme  MBTI-työkalun avulla (Tuntematon opettaja).

Opettajan asema  opetuksen subjekina omassa luokassaan ei ole muuttunut.

Oppilaat
Oppilaat tulevat edelleen omalta  kylältä ja tavallisista perheistä.  Oppilaissa ei ole tapahtunut  oleellista muutosta. Tavallisia lapsia, osalla on vaikeammat lähtäkohdat kuin toisilla, mutta niin oli ennenkin. Opetamme edelleen 7-13-vuotiaita ((13)1990-luvun lopulla meillä oli oma yläkoululuokka). Maahanmuuttajataustaisten  oppilaiden osuus on kasvanut 0:sta noin 10 %:iin. "Tavisten" rinnalle on tullut erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Tällä hetkellä ns. erityisoppilaita on  kymmenkunta, ja näistä kolme kehitysvammaisia. Muutoksen työkaluja ovat olleet mm. (14) Startti-luokka ja (15) Ryhmäintegraatio-luokat.

Oppilaiden osallisuutta on vahvistettu (16) oppilasparlamentilla (vuodesta 2005). Oppilaiden huoltajat on otettu aktiivisesti mukaan koulutyöhön. Joka luokalla on nykyään (17) oma luokkatoimikunta. Niiden yhteistyöelimenä toimii (18) Koti ja Koulu ry.  Vanhemmilla on myös edustajat (19) johtokunnassa. Koulun tiedotusta on johdonmukaisesti vahvistettu ensin (20) Aurora-lehdellä, sitten (21) omilla nettisivuilla ja (22) rexin blogilla.  (23) Ns. vanhempainvartit, (24) Auroran päivän tempaus, (25) Aurora-seminaari ja (26) Studia-Aurora-luennot ovat esimerkkejä toimivista osallisuusrakenteista.

Oppilaiden rooli on pitkälti muuttumaton. Hän tekee tehtäviä, joita opettaja antaa.

Oppiaines
Näinä vuosina Aurorassa on opetettu kolmen eri opetussuunnitelman (1987, 1995, 2005)  mukaan. Oppiaineissa suurin muutos on ollut  luonnontieteellisten aineitten osuuden kasvu. Kielivalikoimamme on ollut koko ajan sama. Opetamme pääosin edelleen oppiainetta kerrallaan (emme noudata kokonaisopetusta).

Oppiaines esitellään yhä värikkäissä,hyvin tehdyissä oppikirjoissa. Jokainen ei enää saa niitä omakseen, niitä kierrätetään.

Opetettavia asioita on aina ollut paljon - ehkä 90-luvun koulukohtaista opsia lukuunottamatta. Aihekokonaisuuksien merkitys aineksessa  on kasvanut. Olemme löytämässä niiden opetukseen (27) kuukausiteemoista hyvän työkalun.

1990-luvun opsissa meillä oli tarjolla (28) valinnais- ja  tuki- ja erikoiskursseja - siis pienessä mittakaavassa erilaajuisia oppimääriä. Viime vuosina valinnaisuus on meillä vähentynyt.  Mutta vastaavasti olemme kuitenkin pystyneet lisäämään (29) kerhotarjontaa, ja se taitaakin olla meillä yksi Espoon rikkaimmista sekä ylläpitämään (30) tukiopetusta.

Oppiaineksen asema opetuksessa on hyvin muuttumaton. Oppinaines on ulkoa annettu, ja sen omaksuminen on pakollista. Aines opiskellaan oppiaineittain. Eheyttämiskokeiluja tehtiin ennen muuta SixMIx I:ssä, jossa (31) opetusta keskitettiin.

Ryhmä(t)
Pääosin oppilasmäärä on meillä ollut hyvin vakaa. Luokkakoot ovat viime vuosina olleet pieniä (paitsi pariopettajaluokissa, joissa on tavoiteltukin suuryhmää). Tavallinen luokkakoko on noin 20.

Koska luokat pysyvät parhaimmillaan kasassa koko kuusi vuotta, olemme pyrkineet löytämään (32) konseptin, jolla ekaluokat muodostetaan mahdollisimman toimiviksi. Tässä OHR:llä on iso rooli. (33) Ryhmäyttämisen merkitykseen on kiinnitetty huomiota. Moni opettaja uskaltaa käyttä siihen aikaa. Olemme myös kehitelleet (34) koulukuntoisuus-konseptia, jolla on tuettu luokkaa, joka menettää koulunkäynnin ilon.

Luokat opiskelevat myös jaettuina pienempiin  osaryhmiin (ns. jakotunnit). Jakotuntien määrä on meillä edelleen suuri.

Opetusryhmät muodostetaan meillä  perinteiseen tapaan ikäluokittain.

Opettajien pedagoginen suhde oppilaisiin
Opetustapahtuman keskeinen laatutekijä on opettajan välittävä suhde jokaiseen oppilaaseen. Tänään opettajan on ansaittava auktoriteettinsa, se ei tule itsestään. Pedagogisen suhteen merkittävyyttääon sanallistettu  paljon mm. (35) YT-avauksissa. Oppilaiden hyvinvointia seurataan, ja mm. oppilasparlamentti antaa tärkeää palautetta.

Aurorassa on kuulema aina ollut kodinomainen, lämmin  ilmapiiri, joten tässä suhteessa ei ole tapahtunut muutosta.

Opettajien didaktinen suhde oppilaisiin
Opetusmenetelmät ovat - näin väitän - monipuolistuneet. Luokat tekevät retkiä (mm. (36) KULPS) Tässä ison muutoksen on tuottanut tekniikka, erityisesti (37) Smartboardit. Omilla rahoilla hankimme viimeiseenkin kotiluokkaan sellaisen. Oppituntien rinnalle koulun arkeen on tullut monenlaisia tapahtumia, jotka rikastavat oppilaiden koulupäivää. Näitä ovat mm. (38) omat ja koulujen väliset urheilukisat, (39) Kulttuurisiesta, (40) bändikonsertit, (41) koko koulun näytelmät, (42) Lucia- ja (43) Via Dolorosa-perinteet, (44) Kino Aurora-esitykset ja  (45) yhteiset päivänavaukset salissa.

Olemme myös luoneet (46) ns.skidi- ja sinikarhumallin oppilaille, jotka tarvitsevat tehokasta tukea opiskelulleen.

Yhdessä luokistamme käytetään tällä hetkellä korostetusti (47)  uuden teknologian mahdollistamaa 2000-luvun pedagogiikkaa. Kokemukset ovat rohkaisevia.

Pääosin opetus on samaa kaikille, koko luokalle. Läksyjä annetaan edelleen. Meillä ei ole eriyttämiseen systemaattisia rakenteita.

Opettajien sosiaalinen suhde (johtajuus) oppilaisiin.
Oppilaat haastavat yhä opettajaa. Olemme rakentaneet konsepteja tukemaan opettajaa tällaisissa tilanteissa. Em. luokka koulukuntoon-malli on tällainen. (48) Olemme myös jakaneet luokkaa pienempiin ryhmiin mm. elojen avulla. Olemme kokeilleet myös (49)  parkki-järjestelmää.

Periaatteessa opettajan asema luokan johtajana on muuttumaton.

Oppilaan/ryhmän suhde oppiainekseen
Tehokkaan opiskelun ehdoton edellytys on, että oppilas kokee opetettavat asiat myös itselleen merkityksellisiksi. Tämä taitaa olla ikuisuuskysymys. Merkittävyyttä on otettu 90-luvulla huomioon valinnaisuuden avulla. Valinnaisuus on nyttemmin vähentynyt,

Tähän aukkoon olemme kehitelleet mm. parkkiopetusta ja (50) coachingia (valmennusta).

Oppilaiden suhteet toisiinsa (ryhmään)
Koulukiusaamiseen suhtaudutaan yhä vakavammin.  Olemme mukana (51) Kiva-koulu- hankkeessa, ja olemme sen lisäksi kehitelleet (52)  omia kyselyä ja mm.  (53) coachingia tähän tarkoitukseen.

SUMMA SUMMARUM

ONKO jokin oleellisesti muuttunut? Näin väitän:
- opetus on monipuolisempaa ja järjestelyt  joustavampia.
- oppilaista välitetään ja pidetään huolta -  yhä ja jopa aiempaa enemmän. "No child left behind!"
- kaikenlainen yhteistyö on lisääntynyt, opettajien kesken, kodin ja koulun välillä, opettajien ja oppilaitten kesken. Opettajat opettavat yhdessä!
- meillä taito- ja taidekasvatus on tullut vauhdilla kaapista ulos.
- koulu on muuttunut kokonaisvaltaisemmaksi.
- Auroran koulu on avannut ovet ja  ikkunat maailmalle - muustakin syystä kuin sisäilmaongelmien vuoksi.
- kaikenlainen paperityö on lisääntynyt.

Aurorapäivän tempaus - 23. kerran

Jumppasalissa nähtiin joka vuotisen Kulttuurisiesta-tapahtuman parhaita
paloja. Kuvassa ekaluokan tyttöjen kuoro säestäjänään 6a-luokan tyttöjen
bändi. Mikkejä säätelee kuvassa Ripa.

HIH. Niin se aika menee. Heti ensimmäisenä rexi-vuotenani keväällä 1990 elvytimme Auroran päivän perinteen.  Näin muistelen. Touhupäivää oli kokeiltu jo 1980-luvun alussa silloisen rehtorin Raita Karvisen ja emännän  Ilse Sundelinin aloitteesta. Kaunis kiitos heille ideasta.

Kevään 1990 jälkeen päivä onkin järjestetty katkeamatta. Varsin pian alunperin kaikille vapaaehtoinen tempaus muutettiin koulupäiväksi, jolloin paikalla ovat kaikki oppilaat ja opettajat.

Vuosien varrella päivän ohjelma on toki vaihdellut. Mukana on ollut vanhempien orkesteria, koulun teatteriesityksiä (mm. mykkä näytelmä "Totuuden Helmi"), verenpaineen mittausta, johtokunnan jäsenten vastaanottoja, arpajaisia, pomppulinnaa, popcorn-konetta, Karaokea, Zumbaa, peliluolia, pulpettirummutuskisaa, neppisrataa,  temppurataa....jne.

TÄNÄ keväänä toimintapäivä osui tarkasti Auroran päivän kohdalle. Monta kertaa joudumme tyytymään likiarvoon.  Ohjelma oli  jälleen  kerran monipuolinen. Oli  kahvilaa, makkaraa (itse söin kolme), kahvia,  hodareita vohveleita, karkkia, onnenpyörää, kisoja, WPK:n paloautoon tutustumista, Ismo-opettajan lukemia  suomalaisia satuja, Anu-terveydenhoitajan sokeri- ja rasvanäyttelyä, vaihtotoria, askartelupistettä, leikkitatuointeja, TN-pistettä, jossa Hannu-opettaja opasti voiveitsien tekoa, koko koulun elokuvia (Peter Pan ja Prinsessa Ruusunen),  6b-luokan oppilaitten Pippi Långstrump-esitystä, Nonstoppina  pyörinyt kuvaesitys perjantaisesta Oittaan liikuntatapahtumasta (kuvat Hannu Kivistö) jne.

Talvinen kahvila siveli paitsi
makuhermoja myös silmää.
KUVA: Eeva-Liisa Bonet.

Tunnelma oli hieno. Oli ihana tavata vanhoja tuttuja,  mm. entisiä oppilaita ja vanhempia.  Auroran vanhemmat ovat upeaa joukkoa!
Ja opettajatkin ovat ihan mainiota :-)

Suuri kiitos taas kerran ihanalle apulaisrexillemme Ullalle, joka on tämänkin tapahtuman Grand Lady.

PS 1. Arvauskilpailun oikea vastaus oli: 1550 tuikkua tarvitaan 100 kpl pienen virvoitusjuomatölkin valmistukseen. Lähelle vastanneita oli siis kuusi, joista pääpalkinto arvottiin ja osui Katri Karistolle.


PS 2. Koko Auroran päivän päivän tuotto oli  noin 3400 euroa. Se on iso, tärkeä ja hieno tulos.
Koti ja koulu ry. on kiitollinen tästä mahdollisuudesta järjestää päivää ja kerätä hieno tulos.

Kiinnostaako kesäkerho?

Koti ja Koulu ry:n kesäleiriläisiä parin vuoden takaa.

AURORAN  Koti ja Koulu ry. järjestää tänäkin vuonna oppilaille omakustanne-hintaisen kesäkerhon loman kolmeksi ensimmäiseksi viikoksi joka akipäivä klo 9-15.

Info ja ilmoittautumislinkki löytyvät Koti ja Koulu ry:n  kotisivuilta:

http://www.aurorankotijakoulu.kotisivukone.com/14

Katja Kvintus
Kesäkerhon tiedotus- ja ilmoittautumisvastaava

Siperia opettaa. Niin minäkin

SOOL (Suomen opettajaksi opiskelevien liitto) oli järjestänyt seminaarin kolmiportaista tuesta otsikolla "Erityispedagogiikkaa käytännössä- oppijan tuki tavaksi". Helsingin Pasilan kirjastoon saapui 60 opiskelijaa eri puolilta maata. Aihe oli tärkeä ja ajankohtainen.

Ohjelma oli seuraava:

(1) Kolmiportainen tuki – oppijan tukeminen
oppimispolun aikana - Päivi Juntti, Suomen Erityiskasvatuksen Liitto Sel.

(2) Asiantuntijapaneeli: Oppijan käyttäytymisen haasteet.

(3) Kokonaisvaltainen tuen järjestelmä
- Martti Hellström, rehtori, Auroran koulu

(4) Lopuksi vapaamuotoinen keskustelutilaisuus Semman jatkot.

Aamupäivän ohjelmassa 

oli siis  Suomen Erityisopettajien Liiton puheenjohtajan luento tuen portaista. Hyvät, perinpohjaiset diat!

Paneeli

Sen jälkeen alkoi paneeli. Mukaan oli lopulta  saatu:
- Elisa Helin opetushallituksesta,
- Markku Jahnukainen, tuore erityisopetuksen professori Helsingistä,
- Merja Koivisto, erityisasiantuntija Oaj:sta ja
- Aija Rinkinen opetushallituksesta.

Poimin muistiin joitain ajatuksia aamupäivästä:

Kodin ja koulun yhteistyöstä

- Yhteistyö kotien kanssa kannattaa aloittaa niin, että on positiivista sanottavaa lapsesta.

- Ei kannata tehdä mitään vanhempien tahdon vastaista. Rakenna hyvä suhde.

- Opettajien sooloilu ei käy esim. Sopikaa kanava, jolla viestintä hoidetaan. Muutoin vanhemmat ovat sekaisin.

Käyttäytymisen haasteet
- Käyttäytymisen haasteisiin tulee vastata, heti kun ne huomataan.
- Haasteet ovat parempi termi kuin häiriö. Häiriö liittää ongelman liikaa yksin lapseen.

Työrauhasta
- Niilo Mäki-instituutin sivuilla on hyvä opas: työrauha kaikille (hymyilin, kun muistin ne monet viestit joita lähetin luokan tason tuen unohtumisesta ops-teksteistä.)
- oppilaalla ei ole oikeutta viedä happea muilta. Hyvä ilmaisu.

Yhteisopettajuudesta
- Yksin tekemisen aika on ohi.

Iltapäivällä

OIKEAT asiantuntijat poistuivat paikalta lounaan aikana, ja minä hoidin sitten iltapäivän puhuttamalla porukkaa kokonaisvaltaisesta tavasta ajatella tukea. Minusta tuen funktio hämärtyy, jollei sitä nähdä osana uudenlaista, laajaa opetusnäkemystä.

Opetus ei ole asioiden läpikäymistä. Opetus on sellaisten kokemusten konstruointia, että niistä voi oppia ja niissä voi kasvaa. Opettajan tärkeä rooli on olla persoonana osa tuota kokemusta, ohjata, auttaa, tukea, sanallistaa... Kokemuksen ydin on onnistuminen osaamaan oppimisessa itselle merkityksellisissä asioissa. Siksi opetus on oikean kokoisten haasteiden tarjoamista.

Opettajan johtoajatus ei ole vakuuttaa, että nämä ja nämä asiat ovat tärkeitä, vaan että juuri Sinä ja Sinun hyvinvointisi ja tulevaisuutesi on opettajalle tärkeä. On yhdessä oppilaan  kanssa pohdittava, kuinka aikuisena tarvittavat taidot otetaan haltuun.

Kuunnellessaan itseään oivaltaa itsekin jotain :-) Aikanaan piirustuksen opetus oli mallin huolellista kopiointia. Tänään kuvataide arvotetaan kovin toisin. Hyväksymme, jopa edellytämme, että tuotokset ovat omia, erilaisia. Pitäisikö koko opetus uskaltaa ajatella samalla lailla? Emme ajattelisi, että opetus on oppilaisiin opsin sisältöjen tankkaamista, vaan jokaisen oppilaan auttamista rakentamaan omaa tietämystään, omaa taitopalettiaan, omia mielipiteitään omaa identiteettiään.

Huomasin vakuuttuvani siitä, että aiemmassa blogilastussa esittämäni fiktiivinen kuvaus opetuksesta vuonna 2024 sisältää myös jotain hyvin arvokasta. Opetusta on suunniteltava ja arvioitava yhdessä oppilaitten ja usean opettajan voimin. Opetuksella tulee olla selkeät tavoitteet, ja sen tulee sisältää vapausasteita, vaihtoehtoja. Tuki on rakennettava opetuksen sisään ei sen ulkopuolelle, koppeihin.

Aika juoksi. Tunnelma oli aktiivinen ja ilomielinen. Hienoja opettajia on Suomi saamassa muutaman vuoden kuluttua.

SAIN muistoksi t-paidan "Siperia opettaa. Niin minäkin." Kiitos.

Jälleen kotiin Vierumäeltä

Linja-autossa on tunnelmaa! Paluumatka Vierumäeltä
tehtiin tosin hieman uudemmalla kalustolla. Kuva lainassa
Postin (nykyisin Itella) nettisivuilta. 

TOINEN koulutuspäiväVierumäellä alkoi timmisti  klo 9 ja päättyi klo 13.30. Kouluttajaparimme juoksutti diojen tukemana rexiporukkaa oikeustapauksista, vuorovaikutustyyleihin ja pedagogisesta johtamisesta hankalien asiakkaiden kohtaamiseen.  Ja joka välissä syötiin.

AAMUN aluksi rehtori Matti Kauppila johti Espoon rehtorien kaksirivistä mieskuoroa. Ensimmäinen rivi  lauloi serenadin naisten päivän kunniaksi. Toinen rivi aukoi kuoronjohtajan ohjeen mukaan suutaan. Naiskurssilaiset saivat myös jokainen kauniin punaisen ruusun. Kauniin eleen oli ideoinut Klingen Eero,

Tällaisia sattumia kirjasin luennoilta muistiin:

Ammatillisuus
Virkamieheltä edellytetään. Suuta ei sanota puhtaaksi. Asiakkaalta ei edellytetä samaa. Tästäkin keskusteltiin.


Kantelut
Ei kannata pelätä. Ensimmäinen tuntuu pahimmalta. Mutta kannattaa suhtautua vakavasti. Vastata kaikkiin väitteisiin.


Ojentaminen
Ojentamiseen vain opettajalla (ja rehtorilla) toimivalta.


Vahinko abiristeilyillä jne.

Discot jne. Vanhemmille on kerrottava etukäteen, mikä on koulun toimintaa ja mikä taas toimintaa, johon esim. opettaja osallistuu yksityishenkilönä.

Valokuvaus

Koulu on julkinen paikka. Julkisella paikalla (aulassa, ruokalassa jne.) saa kuvata. Luokassa opiskelua ei saa kuvata - se on yksityistä. Opettaja voi kieltää kännyköillä räpläämisen, jos se häiritsee opetusta. Pukukopeissa valokuvaaminen on salakatselua.

Valvonta
Juristi ei  edellytä yliluonnollisia kykyä valvoa. Opetuksessa ollaan useissa paikoissa yhtä aikaa. Opettaja (myös pihalla)  sijoittuu valvomaan pistettä, jossa riski on suurin. Myös avustaja voi auttaa valvonnassa.
Onhan hän aikuinen. Jos jotain sattuu: avainkysymys (joka kannattaa itselle esittää): Olisiko minun pitää tietää, ymmärtää tehdä/sijoittua jne. toisin.

Varkaudet ja ilkivalta
Juristin mukaan koulun tehtäviin ei kuulu selvittää oppilaiden keskinäisiä varkauksia. Rikosten selvittely kuuluu poliisille.  Tämä kohta herätti paljon keskustelua.

Voimajohtaja
on johtaja joka rakentaa korkean kaksisuunntaisen vaihtosuhteen jokaiseen henkilökunnan jäseneen. Hän on visionääri, muutosjohtaja, jonka kanssa on  kahdensuuntaunen vaikutussuhde. Hän ottaa kaikki mukaan. Hän rakentaa koulusta voimaantunutta organisaatiota ja pedagogista hyvinvointaa, jossa osataan työ ja on hallinnan tunnetta.

POIKKESIN vielä iltapäivän päätteeksi koululla. Kokonaisbudjetin sotkuja oli  taas selvitettävänä. Argh! Purin hammasta ja sähköpostia ja sitten kotiin noin klo 17.30.

Viikkojen 11 ja 12 ohjelma

VIIKKO 11

Päivitetty 11.3. -12

Seuraavien viikkojen aikana  valmistellaan kaluokkalaisten oppilaaksiottoa ja saadaan päätökset viroista ja ns. tuntikehyskaavasta. 

Maanantai 12.3.

YT klo 8-9 Ullan ja Julian luokassa. Listalla  mm. työryhmien kuulumiset * Uinnit alkavat * Ensi viikon rock-konsertin järjestelyt. Klo 8.30 - 9.00 Opastusta tuen lomakkeisiin.

Klo 12 VInskin roolijako alkaa salissa.

Oppituntien jälkeen klo 13.30-14.30 tuen lomakkeiden työstämista elojen avulla.

Uinnit alkavat. Rehtorin miesvalvojana uimahallissa. Kehittämiskeskustelut siirtyvät eteenpäin.

Tiistai 13.3.

Rehtori aamupäivällä  Helsingissä. OHR klo 13.30- 15.00. Ops-jalkautusta (Raija?)

Keskiviikko 14.3

Avustajien info klo 10 keskenään. Johtoryhmä koulutuksessa.

Torstai  15.3.

Postipalaveri klo 9.45.  Johtoryhmän kokous peruttu. Rehtori  henkilöstäasioita koskevassa seminaarissa klo 10-16. Rehtorin tehtäviä hoitavat  tarvittaessa Liisa ja Seija.

Perjantai 16.3.

Normipäivä. Martti pitää nettiluennon kansliasta käsin. Vinskin roolijako II- tapaaminen. 

VIIKKO 12

Kolme viikkoa pääsiäiseen!  

Maanantai  19.3.

YT klo 8-9  Ullan ja Julian luokassa  (Aiheina mm.  Kirja- ja tarviketilaukset, johtokunnan asialista, * Opettavirkojen sijoittaminen eri luokille 2012-13 *  Vinski-leffa -   kuvausten aikataulua- ). Uinnit.

Oppituntien jälkeen kokoontuvat  tiimit klo 13.30-14.30.  Aiheina kierrätyskirjat, tilaukset...

Tiistai 20.3

Uinnit. OHR klo 13.30- 15.  

Keskiviikko 21.3.

Avustajien palaveri  klo 10.   

Torstai  22.3.

Postipalaveri klo 9.50.  Rehtori ekaluokkien sijoittelukokouksessa klo 12.  Rock-konsertti. Ripalla sijainen.



Perjantai 23.3.

Normipäivä. Uinnit.

Perillä Vierumäellä - päivittyvä lastu

Päivitetty 8.3.2012 klo 19

KAKSI bussia toi sata rehtoria perille Vierumäelle keskiviikkona  klo 10. Kevyt aamupala ja sitten luentosallin. Aamun teemana tehostettu tuki. Luennoitsijana aluerehtori Leena Liusvaara Salosta.

Klo 11.30 alkoi toinen sessio oppilashuollon kirjaamisista. Mukana oli  tällöin myös aviomies juristi Lauri Liusvaara.  Kuulimmej änniä ajatuksia mm. siitä, saako huoltaja nauhoittaa ohr-istunnon. Mitäs arvelette?

Tässä muistiin muutamia osumia:
- Huoliseulan käsite
- Ohje: puhutaan käytännöt auki;  seinälle kaaviot, esim. kuinka huoli tuodaan esiin? Kuinka kauan tukea annetaan?
- Käsite: pedagoginen ennakointi
- Vastaus: miksi kirjstaan. Syntyy sopimus, josta pidetään kiinni.
- Miten tuki määritellään? Tuen tarve
1. Voidaan kieltää
2. Palvelulähtöinen - resurssien mukaan
3. Tarpeesta lähtevä malli
- Sovitaan, mitä kirjataan ohr:ssä ylös. Sovittava myös, kuka kirjaa. Kirjataan puheesta välttämätön henkilöstörekisteriin:  Päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut. Luotevaa, että rehtori kirjaa. Muu ylös  omiin muistiinpanoihin. Virkamiehellä on  velvollisuus kirjata. Kirjaaminen  voi olla nauhoittamista.
- Kun kerrotaan arkaluonteista asioita, on perusteltava, miksi kerrotaan muille. Varmuuden vuoksi ei saa kertoa.

Iltapäivällä

Klo 12 alkoi tunnin lounas. Lounaaksi oli mm. keittoa ja kanaa. Ihan maiskis. Lounaan jälkeen oli mainosisku SanomaPron tuotteista.

Iltapäivällä puhuimmeensin salassapidosta. Oppilaiden ominaisuuksista ei saisi puhua esim. opettajainhuoneessa. Tieto ei saa vuotaa. Nivellystilaisuuksissa on hyvä muistuttaa, että esiin nostetaan vain ne tiedot, jotka ovat oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta tärkeitä, ei esim. opettajan  työn helpottamisen kannalta.  Tiedon antaja on aina vastuussa siitä,  mitä antaa. Hänen on harkittava.

Niveltäminen on oppilashuollollinen kokous luonteeltaan. Lapsesta on puhuttava kuin huoltaja olisi paikalla. Syytä todeta tämä asia kokouksen aluksi.

Vanhemmilla on oikeus saada tietoa siitä, mitä lapsesta on kirjattu ylös. Kun pyyntö tulee, voi kuitenkin siirtää asian esimiehen harkittavaksi.

Vastuu, oikeudellinen vastuu

Sitten syöksyimme opettajan ja rehtorin vastuukysymyksiin kahden tunnin ajaksi. Vastuut ovat:
* Virkamiesoikeudellinen
- virkavastuu, virkavelvollisuudet
* Rikosoikeudellinen
- rikos. Virkarikos
* Vahingonkorvaus
- isännän vastuu

Vastuuta on paljon. Vastuutapahtumassa on osoitettava, että on huomannut riskin ja valinnut keinot estää sen. Muista, että perehdyttämisvastuu on rexillä!

Sitten olikin kahvit. Liikuntaan oli varattu muutama tuntia aikaa. Tarjolla oli luistelua, tsumbaa, keilailua... Minä valitsin hyvän kirjan. Päivä päättyi illalliseen klo 20.

Ihmiseksi kasvusta

Netistä hakusanalla "human growth" löytynyt hauska kuvataulu ihmi-
sen kasvusta kuuden vuoden välein.

KOULUSSA opetetaan  oppiaineita mutta myös teemoja, jotka koskevat montaa ainetta. Tällaisia aiheita kutsutaan aihekokonaisuuksiksi. Niitä on  nykyopetussuunnitelmassa seitsemän.

Tänä lukuvuonna toteutamme aihekokonaisuuksia niin, että kullakin kuukaudella on oma nimikko-teemansa. Maaliskuun teemana on "ihmiseksi kasvu".

Suomalaisessa pedagogiikassa kasvatuksen päämääränä on hyvä ihminen ja kelpo kansalainen. Ihmisessä kasvaa aina kuolemaan saakka "pää, kädet ja sydän". Pää = opimme uusia arvokkaita asioita maailmasta ja aseittain myös viisautta. Kädet = opimme monia elämässä tarpeellisia taitoja, joita tarvitsemme aikuisina. Opimme mm. ammatin. Sydän = ihmisen kasvu on kasvua pienen lapsen luonnollisesta itsekkyydestä kohti  toistenkin huomioonottamista. Opimme erottamaan oikean ja väärän, arvokkaan ja arvottoman.

TIISTAIAAMU aloitettiin siis yhteisellä päivänavauksella. Opebändi laulatti lapsia, ja rexinä sain haastatella pientä oppilasta, nuorta opettajaa ja kokenutta apulaisrehtoria. On hienoa kasvaa aikuiseksi.

Nasta  päivä

MUUTOINKIN nasta päivä.  Yksi kehittämiskeskustelu. Työsuojeluvaltuutetun lohduttavaa puhetta sisäilmaongelmista. Lounas mukavien pikkuoppilaitten pöydässä. Oppilashuoltoryhmän kokous.  Ja mentorointitapaaminen. Kultturiryhmä oli tehnyt tosi innostavia pienoistaloja malliksi Vinskiin. Liikuntaryhmä ahkeroi liikuntapahtumien järjestelyjen parissa. Talo täynnä työhön sitoutuneita hienosti aikuseksi kasvaneita kollegoita. Kyllä uskaltaa  lähteä  pariksi päiväksi pois (Espoon rexit viedään keskiviikoksi ja torstaiksi seminaariin Vierumäelle tankkaamaan johtamisosaamista).

Vinskin kick-off ja muutakin mukavaa

Yle esitti vuonna 1969  oman versionsa Vinskistä. Yritämme saada
sen kopion katsottavaksi.

TÄNÄÄN siestalla klo 12  oli sitten Vinski-elokuvan kick-off oppilaille.  Esittelin Jokirannan Jukan kanssa elokuvan juonen noin 50:lle kiinnostuneelle pojalle ja tytölle.  Kehoitimme oppilaita lainaamaan Aapelin klassikon ja lukemaan sen.

Leffassa on tukuttain hyviä rooleja. Aloitamme koekuvaukset päärooleihin ensi viikolla. Kuvaukset tehdään  huhtikuun puoliväliin mennessä pääasiassa siestoilla.

Myös opettajat aloittivat Vinskiin valmistautumisen.  Kulttuuriryhmä ideoi Hömpstadin kaupungin pienoismallia.

Muutenkin mukava päivä

OLIPA liukas keli. Itsekin  kaaduin opettaja-asuntolan edessä.  Mutta kevät tulee vääjäämättä, ja pian jäät ovat muisto vain. Touhupäivä. YT:n vetäminen, kolme kehittämiskeskustelua opettajille ja vielä päivän päätteeksi oma kehittämiskeskustelu hallintopäällikön kanssa. Leppoisissa merkeissä.

Päivän aikana osoittautui, että meidän täytyy kiristää tahtia kolmiportaisen tuen asiakirjojen saattamisessa säädösten edellyttämään kuntoon.

Tuntijakoesitys ei innosta!

HELMI-MAALISKUUN taitteen pikaäänestyksen aiheena oli Opkm:n työryhmän tuntijakoesitys. Nykyinen perusopetuksen tuntijako hyväksyttiin vuonna 2001. Tuntijakoa yritettiin uusia jo kesällä 2010 , mutta tuolloinen Timo Lankisen työryhmän esitys ammuttiin  hallituksessa alas.

BLOGIN pikakyselyssä uudesta tuntijaosta annettiin yhteensä 45 ääntä. Mielipiteet jakautuivat. 4 oli sitä meitä, että uusi tuntijako on selvästi parempi kuin vanha.  7 oli sitä mieltä, että uusi on hieman  parempi. Komsii, komsaa äänesti 16. Hieman huonompana uutta piti 13  ja selvästi huonompana 5.

TULKITSEN tulosta niin, että uusi esitys ei enemmistöä oikein innosta. Jos unohdetaan komsiit, niin plussaa näytti 11 ja miinusta 18. Loppusaldo siis -7.

Mitä lisäarvoa uusi tuntijako toisi? 

Tarkastelen esitystä espoolaisittain, ja alakoulun kannalta. Ja olettaen, että Espoo pudottaa tuntimäärät minimiin.
+ luonnontieteellisten aineiden kokoaminen YPIKSI vähentää silppua
+ historian tuntimäärä kasvaisi 1 tunnilla. Tämä on selkeä parannus
+ korvamerkitty resurssi harvinaisiin kieliin. Hyvä juttu.

Mitä heikennyksiä uusi tuntijako toisi?


- Oppilaiden päivä lyhenenisi  ensimmäisellä luokalla, viidennellä ja kuudennella luokalla tunnin.  Ei hyvä.
- Matematiikan tuntimäärä tippuisi meillä peräti 2 tuntia. Vaarallista.

Mitä olisin toivonut?

* Olen itse draama-ja etiikka oppiaineitten kannattaja. Tässä suhteessa olin  innostuneempi Lankisen esityksestä. Kalliisiin uskonnon tuntimääriin ei uskallettu koskea.
* Alakouluun olisi tarvittu luokan oma tunti
* Viikkotuntimääriä olisi tullut lisätä
* Aihekokonaisuuksien opetuksella olisi tarvittu tuntijaossa aikaa.

Millä ei ole minulle väliä?

* Englannin tuntimäärä lisääntyisi 3. luokalla yhdellä tunnilla. Tarvitaanko?
* Liikuntaa tulisi yksi tunti  lisää. Koska se tulee käytännössä ekalle, en tiedä lisäarvosta.

Summa summarum

PÄÄDYN lopputulemaan, joka yllättää minut itsenikin. Minusta  tuntijakoa ei kannattaisi lainkaan uusia. Mitään todella innostavaa uutta ei ole uskallettu esittää.  Jos tuntijako uusitaan, edessä on valtava määrä opetussuunnitelmien uudistustyötä. Onko se järkevää?

Viikkojen 10 ja 11 ohjelma

Työt sisäilmaongelmien poistamiseksi jatkuvat puusiivessä. Nyt
käsitellään ilmanvaihtoputkistoa, erityisesti sen villaeristeitä. Työt
jatkunevat vielä viikon 11. 

VIIKKO 10

Viisi viikkoa pääsiäiseen! Aika kohta istuttaa rairuoho, eikö.  Maaliskuu on  täynnä monenlaista touhua!

Maanantai  5.3.

RIITTA pois. Henkilöstökysely aukeaa Wilmassa.

YT klo 8-9  Ullan ja Julian luokassa  (Aiheina mm.  tiimien ehdotukset *  Vinski-elokuvan työnjakoa (Martti ja Jukka) Talviliikuntapäivä (Ulla ja Raija) * Aurorapäivä (Ulla) * Uinnit alkavat (Raija)*  Kirja- ja tarviketilausprosessi (Martti)  

Oppituntien jälkeen kokoontuvat  työryhmät klo 13.30-14.30. 

Kehittämiskeskustelut alkavat maanantaina. Rehtorilla on kehittämiskeskustelu oman esimiehensä kanssa virastossa klo 14. alkaen.  Illalla Koti ja koulu ry:n kokous.

Tiistai 6.3

Kansanedustaja Sanna Lauslahti Aurorassa klo 8-9 (tapaaminen siirtyi MH)  Klo 9 päivänavaus: Kuukauden teema: Ihmisenä kasvu. OHR klo 13.30- 15.  Vuorossa iltapäiväkerho ja 3ab-luokka ja 5c-luokka.  Kehittämiskeskusteluja. Rehtori mentorina klo 15-

Keskiviikko 7.3.

Avustajien palaveri keskenään klo 10.  Espoon rehtorit koulutuksessa keskiviikon ja torstain.   Rehtorin vastuut apulaisrehtorilla. Teatterisparraus-veso iltapäivällä peruuttu.

Torstai  8.3.

Postipalaveri klo 9.50. Tsekataan Talviuheilupäivän ja Auroran päivän ohjelma Ullan johdolla. Johtoryhmä  kokoontuu tekemään välitehtävää ilman Marttia. Espoon rehtorit koulutuksessa keskiviikon ja torstain. Apulaisrehtori hoitaa rehtorin tehtäviä.

Perjantai 9.3.

DL vastata henkilöstökyselyyn (kaikki, joilla on Wilma-tunnus). Talviliikuntapäivä Oittaalla. Bussikyydit. 1-2 koululle 8.15. Lähtö klo 8.30, 3-4 klo 9.30 ja 5-6 klo 10.30.  Ruokailu siellä. Paluu  1-2 klo 12.45, 3-4 13.30 ja 5-6 14.15. Ei katsomusainetunteja. Rehtori puhumassa kokonaisvaltaisesta tuesta SOOLin opiskelijoille klo 13.45-

Lauantai 10.3. HUOM! KOULUPÄIVÄ 

Auroran päivän tempaus. Koulupäivä n. klo 9.30 - 13. Koululounas. Monipuolista ohjelmaa. Tarkemmat ajat reissuvihkoissa ja Wilmassa.

VIIKKO 11

Pian  valmistellaan myös ekaluokkalaisten oppilaaksiotto ja saadaan päätökset viroista ja ns. tuntikehyskaavasta. 

Maanantai 12.3.

YT klo 8-9 Ullan ja Julian luokassa. Listalla  mm. työryhmien kuulumiset * Opettavirkojen sijoittaminen eri luokille 2012-13 *  Vinski-leffa -   kuvausten aikataulua- Uinnit alkavat* Ensi viikon rock-konsertin järjestelyt. Oppituntien jälkeen kokoontuvat  tiimit klo 13.30-14.30. Aiheina mm. Tilausten järjestelyt. 

Tiistai 13.3.

OHR klo 13.30- 15.00. Uinnit alkavat

Keskiviikko 14.3

Avustajien info klo 10 keskenään. Johtoryhmä koulutuksessa.

Torstai  15.3.

Postipalaveri klo 9.45.  Johtoryhmän kokous klo 12.   

Perjantai 16.3.

Normipäivä. Martti pitää nettiluennon kansliasta käsin.

Näyttikö kristallipallo oikein? Osa 2/12

VUODEN 2011 viimeisenä päiväna kurkistin kristallipalloon: Miltä vuosi 2012 näyttää erityisesti koulujen kannalta? Nyt on aika  tehdä toinen välitarkistus. Näkikö Meedio Martti helmikuu oikein?

"Meedio" näki oikein, että

•  Presidentiksi valittiin mies .  + 
•  Tuntijakoesitys annettiin. Lisätunteja ei käytännössä tullut. Uusi aineita ei tullut. Yläkouluun tuli aihekokonaisuuksille 1 t. Saa nähdä herääkö isoja tunteita. Pettymystä on rapotoitu.   +
• Sivistystoimenjohtajan sijainen valittiin (Sampo Suihko)- muttei se aiheuttanut isoja tunteita.   +
• Koulujen budjettia on kiristetty alakouluissa. Opettajakohtainen ideksi laski 0,6 %. Vuositasolla se tarkoittaa ainakin 8000 euron laskua palkkamäärärahoihin.  Meillä tammikuun palkkatilanne näytti punaista. Huonekaluja ei ole vielä varaa ostaa.  +
• Kansliassa käytiin kuumeisesti läpi kolmeen luokanopettajan virkaan lähetettyjä hakemuksia. Hakemuksia tuli suurinpiirtein ennustettu määrä, päteviä oli kuitenkin enemmän kuin meedio veikkasi.  Ennen hiihtolomaa ehdittiin käydä läpi myös virtuaalihaastattelun vastaukset ja haastattelut (mukaan otettiin ennakoitua enemmän hakijoita). Lapset saivat jätskit.   +
• Ela-opettajat valmenxivat opettajatiimejä kokeilemaan uusia kevyempiä tuen muotoja.   +
• Kulttuurisiestat toivat saliin kymmeniä lapsia esittämään osaamistaan viikoilla 6 ja 7.   +
• Espoossa pohditiin mahdollisuutta kokeilla uutta rehtorien työaikajärjestelyä. Auroran rehtori oli aktiivinen asiassa. Asia on yhä vaiheessa.   +

"Meedio" näki väärin , että

• OPH aloisi aloittanut heti ops-työn. Päättökokeita ei vaadittu.  - 
• HrEppiä ei vielä ole otettu käyttöön- mutta hermoilua on.  - 
• Rehtori ei ähettänyt vielä helmikuussa  eRekryyn ja suoraan hallintopäällikölle perusteluja, miksi juuri nuo kolme luokanopettajaa pitäisi valita Auroraan.   - 
• Koko koulun elokuvan kuvauksia ei aloitettu vielä  helmikuussa.     - 
• Oittaan talviliikuntapäivää siirettiinkin   - 
• Henkilökunnalle ei vielä tehty henkilöstökyselyä.  - 
• Ilmiantovelvollisuus ei nostanut kohua.   - 

 SALDO sis 8-7 = +1

Yöksi kotiin

Vein kukat ja kynttilän  sekä meidän  lämpimät 

ajatuksemme Kiteen siunauskappelinhautausmaalle, 

jonne Hyvärisen Juha on haudattu

PITKÄN PÄIVÄN ilta. Aamulla iPhone soi klo 5.30. Taksi oli pihalla klo 6.10 ja Martti junassa klo 7.12.

Junamatka sujui hyvin, venyikin vain 25 minuuttia. Matkalukemisena oli Steinerista kirjoitettu elämänkerta.  Hmmm. Palaan.

Värrin Kyösti oli Kiteen asemalla vastassa. Ehdimme katsastaa Kiteen lukion upeat tilat (oikea studio mm!) ja syödä maittavan lukiolounaan.

Sitten syöksyimme muutoksen maailmaan. Paikalla oli  20 alan ihmistä.  Kolmessa tunnissa ehdittin pohtia monia tosi tärkeitä asioita.

Tähän yhteen kuvaan tiivistin kaikien, mitä toivoin porukan muutoksesta oppivan.

Värri vei sitten minut ystävällisesti kukkakaupan kautta  hautasmaalle, jonne Juha on haudattu. Hautakivet olivat kauniin valkoisen lumen peitossa. Sytytin kynttilän sopivalla paikalla. Punaiset pikkukukat hehkuivat. Ehdimme vielä syömään päivällisen ravintola Kiteen Hovissa. Ainoina asiakkaina.

HELSINGIN juna oli aikataulussa. Lappeenranta on jo ohitettu. Perillä Helsingissä noin klo 23.08  ja ehkä jo tänään kotona.

PS. Klo 22.50 yöpuku päällä.