HALLITUKSEN esitys siis täsmentyi kesäkuussa. Sain Nina Lahtiselta viestin. Eikun uudelleen tutkimaan asiaa. "Uudistettu hallituksen esitys on sisällöltään eri. Peruskoulussa mm. Saa ottaa häiritsevät esineet mm. Kännykän pois. Ja koulumatkalla tapahtuneet asiat on velvollisuus ilmoittaa kotiin ei muuta. Jne. Uusi esitys löytyy netistä, mutta ei valitettavasti kyllä okm sivuilta. Valitettavasti en osaa tähän linkittää sitä tai niitä. Oppilashuoltoon paras muutos uudessa esityksessä on tiedonsiirron mahdollistaminen salassa pidon estämättä peruskoulusta toiselle asteelle. Sitäkään en osaa linkittää. Valtioneuvoston sivuilta uudet hallituksen esitykset löytyy molemmat."
Uusi versio löytyy nyt netistä. Helmikuuhun verrattuna koulun uusia velvoitteita on hieman vähennetty. Mm. velvollisuutta ratkaista koulumatkalla tapahtuneet kiusaamistapaukset ei sittenkään esitetty. Erinomaista on, että aikataulua väljennettiin. Uudet vaadittavat suunnitelmat on tehtävä 1.9.2016 mennessä - siis samaan aikaan kuin uusi ops.
Esityksessä luvataan uusia keinoja opettajille puuttua työrauhaan. Ehkä kaikkea sitä ei saatu, mitä haettiin. Opettajille tulee nyt oikeus ottaa pois häiritsevä esine. Mutta paperisota on kamala. Sastamalan koulun rehtori sai vuosi sitten huomautuksen kirjallisten töiden teettämisestä jälki-istunnossa. Nyt siitä tulee luvallista. Oppilaat voidaan määrätä siivoamaan sotkunsa. Väkivaltaistakaan oppilasta ei kuitenkaan saada "pikaerottaa" peruskoulussa.
Esityksessä uskotaan kovasti suunnitelmien tekoon ja osallistamiseen. Keskustelu eduskunnassa käynnistyy.
Lopullinen hallituksen esitys löytyy linkistä
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+66/2013&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD
Päivitetty teksti
TUORE opetusministeri Krista Kiuru esitteli medialle 6.6.-13 ministeriönsä valmistelemia, uusia keinoja koulujen työrauhan ja hyvinvoinnin edistämiseen. Hallitus esittää muutoksia nykyisiin opetusta ja oppilashuoltoa koskeviin säädöksiin. Lakimuutoksiin tarvitaan eduskunnan käsittely, asetuksethan hallitus voi antaa ihan omin päin.
Koulujen työrauhaa koskevien lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1. 8.2016 ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain elokuun alusta 2014.
Tämä lastu perustuu ministeriön sivuilla olevaan materiaaliin. Säädösteksti on 142 sivua pitkä.
Mistä on siis pähkinänkuoressa kysymys? Ja mitä minä niistä ajattelen? Olen jäsentänyt tekstin omalla luvalla näin. Olen myös editoinut tekstiä.
Muutoksen tavoitteet
1. Koulujen työrauhaa parannetaan.
2. Lisätään oppilaiden hyvinvointia ja osallistumismahdollisuuksia.
3. Koulujen ja oppilaitosten toimintakultuuriin halutaan nykyistä enemmän osallisuutta hyvinvointa, turvallisuutta sekä kanssaihmisten kunnioitusta. Arjesta halutaan viihtyisä ja rauhallinen. Kurinpidon osalta käytänteitä halutaan yhtenäisiksi koulun kaikkien opettajien kesken,
4. Oppilaiden vastuutietoisuutta lisätään (oma ilmaisuni)
5. Opettajien ja rehtorien toimivaltuuksia puuttua häiriökäyttäytymiseen lisätään ja keinovalikoimaa ajanmukaistetaan/ muutetaan kasvatuksellisempaan, tehokkaampaan ja ennaltaehkäisevämpään suuntaan; varhaiseen puuttumisen suuntaan.
6. Oppilashuollon suunnitelmallisuutta lisätään
7. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden opiskeluhuollon palvelut paranevat.
8. Painopistettä siirretään nykyisestä yksilö- ja ongelmakeskeisestä toiminnasta yhteisölliseen ja ennaltaehkäisevään opiskeluhuoltoon.
9. Oppilaille ja opiskelijoille tarjotaan matalan kynnyksen tukea hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi.
10. Oppilashuollon valvontaa vahvistetaan.
11. Tunne-elämältään tai sosiaaliselta käyttäytymiseltään haasteellisten oppilaiden lasten- ja nuorisopsykiatriseen tutkimukseen ja hoitoon pääsyä vahvistetaan.
12. Huostaan otettujen ja sijoitettujen lasten perusopetus järjestetään kaikkien osalta lainsäädännön mukaisesti.
Martti: Muutoksen tavoiteet oli poimittava eri kohdista tekstiä. Näin ne näin. Tavoitteissa ei ole mitään vikaa. Kurinpidon ja rangaistuskäytäntöjen yhtenäistäminen on iso savotta.
Oppilashuollon vahvistaminen ja siirtyminen ongelmista ennaltaehkäisyyn on oikea tavoite, mutta nykyresurseilla tosi haastava.
Keinovalikko
Hyvinvointia ja osallisuutta
1. Ei vain kurin vaan myös huolehtimisen kautta. "Kurinpito, säännöt ja valvonta muodostavat vain yhden osa-alueen moninaisista koulurauhaan vaikuttavista tekijöistä. Oppilaasta huolehtiminen, osallistuminen, vuorovaikutus sekä oppilaiden, opettajien ja vanhempien välinen luottamus ovat myös avaintekijöitä, kun viihtyisää ja rauhallista arkea kouluissa rakennetaan."
2. Koulurauhaa lisätään koulujen yhteisöllisyyttä ja oppilaiden osallistumista vahvistamalla.
3. Tukemalla oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vähennetään häiriökäyttäytymistä. Jokaisessa koulussa ja oppilaitoksessa tulee olla oppilas- tai opiskelijakunta, jota on kuultava ennen opiskelijoiden asemaan vaikuttavien päätösten tekemistä.Oppilaskunnan tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää oppilaiden ja opetuksen järjestäjän välistä yhteistyötä.
4.Opetuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien oppilaiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun.
Opetuksen järjestäjän tulee kuulla koulun oppilaskuntaa ennen 1 momentissa mainittujen suunnitelmien ja määräysten vahvistamista sekä ennen muita oppilaiden asemaan olennaisesti vaikuttavia päätöksiä.
Tässä pykälässä tarkoitettu toiminta järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti paikalliset olosuhteen huomioon ottaen. Tarkemmin toiminnan järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Toiminta tulee suunnitella opetussuunnitelman ja muiden koulun toimintaa ohjaavien suunnitelmien osana tai yhteydessä.
5. Opetuksen järjestäjän tulee määräajoin selvittää oppilaiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä koulun ja opetuksen järjestäjän toiminnasta.
6. Toiminta tulee suunnitella sekä juurruttaa osaksi koulun yhteisöllistä toimintakulttuuria
Martti: Oppilaskunta on ok. Yhteisöllinen toimintakulttuuri kuriasiossa on ok. Itse jäin kaipamaan myös rehtorille mahdollisuutta erottaa esim. väkivaltainen oppilas kolmeksi päiväksi. Sitä ei pidetä esityksessä mahdollisena.
Toimivaltaa opettajille
1. Opettajille ja rehtoreille annetaan uusia toimivaltuuksia/keinoja puuttua häiriökäyttäytymiseen
2. Keinovalikoimaa muutetaan aiempaa kasvatuksellisempaan ja ennaltaehkäisevämpään suuntaan.
Kasvatuskeskustelusta tulee uusi ja ensisijainen keino puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasiallisen käyttäytymiseen.
3. Uusi keino: kasvatuskeskustelu: Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella.
Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi.
Kasvatuskeskusteluun määrää koulun opettaja tai rehtori. Kasvatuskeskustelu tulee kirjata ja siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se 2 momentissa esitetty huomioon ottaen katsotaan tarpeelliseksi.
4. Jälki-istunnossa voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä tai harjoituksia, joiden tulee olla kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle sopivia. Oppilas voidaan myös velvoittaa istumaan hiljaa jälki-istunnon ajan. Jälki-istuntoa ei voida järjestää siten, että oppilas joutuisi sen seurauksena jäämään pois opetussuunnitelman tai muun koulun toimintaa koskevan suunnitelman mukaisesta opetuksesta.
5. Määräaikaisesta erottamisesta päättää opetuksen järjestäjän asianomainen monijäseninen toimielin. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen edustuksesta käsiteltäessä oppivelvollisen lapsen koulusta erottamista koskevaa asiaa säädetään lastensuojelulain 24 §:n 2 momentissa.
6. Kirjallisen varoituksen antamisesta voi opetuksen järjestäjän niin päättäessä päättää myös koulun rehtori.
7. Lisätään opettajan ja rehtorin toimivalta tarkastaa oppilaan vaatetus ja tavarat. Oikeus koskee esineitä, joiden hallussapito on laissa kielletty tai muutoin vaarallisia esineitä tai aineita, joiden kouluun tuomiseen ei ole hyväksyttävää syytä (esim. nyrkkiraudat, stiletit, heittotähdet, muuksi esineeksi naamioidut teräaseet,sähkölamauttimet ja -patukat, jousipatukat, tarkkuussingot ja -lingot, teleskooppipamput, teräaseet, rikotut lasiesineet ja muut näihin rinnastettavat viiltämiseen tai pistämiseen soveltuvat esineet, patukat, ketjut, jouset, vaijerit, kaapelit, pesäpallomailat ja muut näihin rinnastettavat lyömiseen soveltuvat esineet, tikat, kuulat ja muut näihin rinnastettavat heittämiseen soveltuvat esineet, syövyttävät sekä toisen vakavaan vahingoittamiseen taikka lamauttamiseen soveltuvat aineet, ilma-aseet, jousitoimiset aseet, harppuunat, ritsat, puhallusputket ja muut näihin rinnastettavat ampumiseen soveltuvat esineet ja terveydelle vaaralliset laserosoittimet. Myös ampuma-aseet tai räjähtävät esineet).
Edellä 29 §:n 2 momentissa tarkoitetun kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi koulun opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, jos on ilmeistä, että oppilaan hallussa on tällaisia esineitä tai aineita ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole.
Oppilaalle tulee ennen tarkastusta ilmoittaa tarkastuksen syy.
Tarkastajan tulee olla oppilaan kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan lisäksi toinen täysi-ikäinen koulun henkilökuntaan kuuluva. Oppilaan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa koulun henkilökuntaan kuuluva, jos tämä on saapuvilla.
Edellä 3 momentissa säädetystä tarkastuksen suorittamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä.
8. Lisäksi perusopetuslakiin lisättäisiin säännökset myös toimivaltuuksista häirintään käytettävien esineiden tai aineiden haltuun ottamiseksi.
9.Rehtorilla tai koulun opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa oppilaalta 29 §:n 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine tai sellainen esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista.
10. Jos haltuun otettavaa 1 momentissa tarkoitettua esinettä tai ainetta hallussaan pitävä oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää haltuun ottamisen, rehtorilla tai koulun opettajalla on oikeus käyttää sellaisia esineen tai aineen haltuun ottamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen.
Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa haltuunotossa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.
11. Edellä 36 d ja 36 e §:ssä tarkoitetut toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti. Toimenpiteillä ei saa puuttua oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi. Esineiden ja aineiden haltuun ottamisessa ja oppilaan tarkastuksessa on noudatettava olosuhteiden edellyttämää hienotunteisuutta. Toimenpiteiden käyttö tulee kouluissa suunnitella ja ohjeistaa.
Edellä 36 d §:n mukaisten voimakein
12. Opettajan tai rehtorin 36 d §:n perusteella haltuun ottama häirintään käytetty esine tai aine tulee luovuttaa oppilaalle oppitunnin tai koulun tilaisuuden päättymisen jälkeen. Jos on todennäköistä, että häirintä oppitunnin jälkeen jatkuu, häirintään käytetty esine tai aine tulee luovuttaa oppilaalle viimeistään työpäivän päättyessä.
13. Edellä 29 §:n 2 momentissa tarkoitetut kielletyt esineet ja aineet luovutetaan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.
14. Esineet ja aineet tulee kuitenkin luovuttaa poliisille tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle, jos oppilaalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hallussaan.
Haltuun otetut huumausaineet, ampuma-aseet, aseen osat, patruunat, ammukset ja kaasusumuttimet sekä räjähteet tulee luovuttaa poliisille välittömästi.
15. Ennen luovuttamista esine tai aine tulee säilyttää huolellisesti.
16. Esineiden ja aineiden luovutus tulee järjestää mahdollisimman pian haltuunotosta.
17. Jos huoltaja ei kolmen kuukauden kuluessa haltuunottoa koskevasta ilmoituksesta nouda esinettä tai ainetta, se voidaan todisteellisesti hävittää. Esineiden ja aineiden hävittäminen ja luovuttaminen tulee kirjata.
Martti: Jaa-a. Nyt on tehty tavaroiden poisotto mahdolliseksi ja mahdottoman vaikeaksi. Monelle opettajalle on pettymys että poisotto rajoitetaan vain laittomiin esineisiin eikä esim. opetusta häiritseviin esineisiin kuten peleihin jne.
Opettajille ja opetuksen järjestäjille velvollisuuksia
1. Koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.
2. Kunnan ja yksittäisen koulun tasolla kurinpitoon ja ojentamiseen liittyvät toimintaperiaatteet tulisi lain mukaan entistä selkeämmin suunnitella ja ohjeistaa sekä niiden käyttöä seurata. Suunnitelmat tehtäisiin osana muuta koulun toiminnan suunnittelua.
3. Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista.
4. Opetuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelman yhteydessä laatia ja ohjeistaa suunnitelma kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelun käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista.
(Tavoittena on yhteinen linja kaikkien aikuisten kesken)
Opetushallituksen tulee opetussuunnitelman perusteissa antaa määräykset suunnitelmien laatimisesta.
5. Kurinpito- ja ojentamiskeinojen soveltaminen ja käytännön järjestelyt tulisi olla kouluissa suunniteltu ja käsitelty sekä koulun henkilökunnan että vanhempien ja oppilaiden kanssa. Lisäksi ennen niiden
vahvistamista tulisi kuulla koulun oppilaskuntaa.
6. Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
Edellä 4 momentissa tarkoitetuissa järjestyssäännöissä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä sekä tarkempia määräyksiä 2 momentissa tarkoitetuista esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa koulun omaisuuden käsittelystä, koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella.
7. Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaalle, jolle on määrätty 36 §:n 1 momentissa tarkoitettu kurinpitorangaistus tai jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi 36 §:n 2 tai 3 momentin nojalla, järjestetään tarvittava oppilashuolto. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa 36 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden jälkeen.
Martti: Kovasti tulee lisää velvoitteita. Näyttää siltä, että pääosin ongelmat halutaan ratkaista lisäämällä virkamiesten velvoitteita ei esim. oppilaiden tai huoltajien vastuuta.
Oppilaille velvollisuuksia
1. Esityksessä korostetaan oppilaiden velvollisuutta vastata aiheuttamistaan vahingoista. Kohtaa kuuluu näin: Oppilaan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974). Vahingoista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle tai tämän muulle lailliselle edustajalle.
2. "Siivousvelvollisuus"- Jos tekijä on varmuudella tiedossa ja yksilöitävissä, koulun opettaja tai rehtori voi kasvatuksellisista syistä määrätä oppilaan puhdistamaan tai uudelleen järjestämään oppilaan tahallaan tai huolimattomuuttaan likaaman tai epäjärjestykseen saattaman koulun omaisuuden tai tilan.
Tehtävä tulee suorittaa valvotusti eikä se saa muodostua oppilaan ikä ja kehitystaso huomioon ottaen oppilaalle vaaralliseksi tai raskaaksi eikä sen suorittaminen saa kestää enempää kuin kaksi tuntia. Oppilas ei voi tehtävän suorittamisen vuoksi jäädä pois opetuksesta. Mikäli tehtävä suoritetaan oppilaan työpäivän ulkopuolella, siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Tehtävän suorittaminen tulee ottaa huomioon päätettäessä tämän lain mukaisista kurinpidollisista toimenpiteistä.
3. Lakiin tulee määräys: Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonkahallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuuttataikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen, ja jonka hallussapidolle ei ole osoittaa hyväksyttävää syytä.
Martti:Käytännössä oppilaille ei lisätä uusia velvoitteita (ainoastaan lisää oikeuksia). On mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuu, kun oppilas kieltäytyy.
Oppilashuolto
1. Oppilas- ja opiskelijahuollon painopistettä siirretään nykyistä enemmän yksilö- ja ongelmakeskeisestä toiminnasta yhteisölliseen ja ennaltaehkäisevään opiskeluhuoltoon.
2. Opiskelijahuolto laajenee lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille. Perusopetuksen lisäksi myös kaikkien lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat saadaan kuraattori- ja psykologipalveluiden piiriin.
3. Psykologin tai kuraattorin keskusteluun on päästävä laissa säädetyssä seitsemän päivän määräajassa. Kiireellisissä tapauksissa keskusteluun on päästävä samana tai seuraavana päivänä.
4. Terveydenhoitajan työaika olisi järjestettävä siten, että vastaanotolle voisi tarvittaessa päästä myös ilman ajanvarausta. Arkipäivisin opiskelijalle olisi järjestettävä mahdollisuus saada yhteys opiskeluterveydenhuoltoon välittömästi
5. Opiskeluhuoltoa järjestettäisiin sekä yhteisöllisenä että yksilöllisenä.
6. Huoltajien, oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta on korostettu vahvasti ottamalla heidät mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajan kanssa opiskelijan toivomuksia ja tarpeita kunnioittaen
7. Kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan olisi kirjattava opiskeluhuollon keskeiset tiedot, esimerkiksi arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta sekä käytettävissä olevista opiskeluhuolto- ja avustajapalveluista sekä tuki- ja erityisopetuksesta.
8. Opiskeluhuollon toteuttamiseksi, arvioimiseksi ja kehittämiseksi laissa säädettäisiin oppilaitoskohtaisesta suunnitelmasta, johon olisi kirjattava mm. arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta sekä käytettävissä olevista opiskeluhuollon palveluista sekä toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi.
9. Opiskeluhuollon suunnittelemiseksi, toteuttamiseksi ja kehittämiseksi laissa säädettäisiin opiskeluhuoltoryhmistä ja niiden tehtävistä
10. Tarjotaan oppilaille ja opiskelijoille matalan kynnyksen tukea hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi,
11. Ehdotetussa laissa säädetään nykyistä paremmin tietosuojasta ja korostetaan opiskelijoiden ja huoltajien vaikutusmahdollisuuksia opiskeluhuoltoa koskevissa asioissa. Perusopetuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että velvollisuus siirtää opetuksen järjestämisen kannalta katsoen välttämättömät tiedot uudelle opetuksen tai koulutuksen järjestäjälle laajennettaisiin koskemaan myös tilanteita, joissa alle 18-vuotias oppilas siirtyy perusasteelta toiselle asteelle.
12. Valvonta toteutettaisiin opetuksen ja koulutuksen järjestäjän omavalvontana yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Psykologi- ja kuraattoripalvelujen ja terveydenhuollon valvonta määräytyisi nykyiseen tapaan sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain mukaisesti. Aluehallintovirastoille ehdotetaan oikeutta myös oma-aloitteisesti ottaa tutkittavaksi, onko opiskeluhuolto hoidettu lain mukaisesti.
Martti: Oppilashuollon vahvistaminen ja siirtyminen ongelmista ennaltaehkäisyyn on oikea tavoite, mutta nykyresurseilla tosi haastava.
Erityisryhmät
1. Esityksellä selkeytetään erikoissairaanhoidossa olevien oppivelvollisten asemaa tilanteissa, joissa oppilaan oman koulun tukitoimenpiteet eivät ole riittäviä. Oppilaan omalle koululle ja sairaalakoululle tulee velvollisuus yhteistyöhön siirryttäessä sairaalaopetukseen ja sieltä pois.
2. Huostaan otettujen ja sijoitettujen lasten perusopetuksen järjestäjälle korvataan odelliset kustannukset, mikä parantaa opetuksen järjestämisedellytyksiä.
Martti: Hyvä!
Ks. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/koulujen_tyorauha/liitteet/tyorauhaoppilashuoltoHE.pdf
