Leppänen, Lauri (1989). Kotiseutuni-Vantaa 2. Painos1. Helsinki: Otava. 160 s.
Tässä lastussa jatkan Teppo Mäkelän ensimmäisellä kirjalla aloittamaani sarjaa kotiseutuopin oppikirjoista.
Nyt esiteltävä teos on hänen kolmas kirjansa samasta teemasta. Ensimmäinen ilmestyi vuonna 1960 ja toinen vuonna 1983. Teos eroaa niistä monin tavoin.
Tätä kirjaa ei enää Kouluhallitus hyväksynyt (Joko ennakkotarkastus oli loppunut?)
" Tämän teoksen kokoonpanon on hyväksynyt Vantaan kaupungin koululautakunta .
Kirja oli tarkoitettu käytettäväksi etupäässä yläasteella historian oheislukemistona.
"Mutta samalla se on oivallinen opas tutustuttaa vaan varttuneemmatkin vantaalaiset kotikaupunkinsa historiaan."
Kirjan tavoitteet
Leppänen kuvaa kirjan tavoitetta näin:
” Vantaa menneisyys on olllut värikästä ja tapahtumarikasta. Aivan lähihistoriaan asti pitäjän alueet ovat ulottuneet merenrannikolle saakka. Eivät soi paimen torvet enää Vantaan metsissä karja ei käyskentele ahoilla eikä susi tai Karhu tulee vastaan metsäpolulla. Aika on muuttunut ja vesien mukana... Meidän on kuitenkin hyvä muistaa että menneet sukupolvet ovat tätä seutua raivanneet ja rakentaneet myös meidän hyväksemme...Kotiseutu Vantaa on meidän kaikkien yhteistä kansallisomaisuutta. Jos emme tunne menneisyyttä emme emme osaa rakentaa tulevaisuutta.”
Kirjan sisällöt
Kirja on Suomen historia lokalisoituna Vantaalle. Tekstissä edetään 1800-luvulta 1990-luvun alkuun Poimin itselleni ylös aihelistaa:
I Vestön olot 1 800 luvulla
Arkielämää kehdosta hautaan, suuria juhlat, kansan uskomuksia,maaseutukauppa
II Teollisten elinkeinojen synty ja vaikutus väestörakenteeseen.
Sahat,kaivokset ja ruukit, tehtaat, vesimylly, viinanpolttimot ja olutpanimot… Rautatien rakentaminen ja sen vaikutus väestön kasvu ja kielirakenteen muutos.
III Köyhäintalosta sosiaalitoimeen
Myös terveydenhoito
IV kulttuuritoiminta
Ensimmäiset koulut, kansanvalistus
V 1900 luvun alku.
Seurakunnan ja kunnan eroaminen, Kunnanvaltuusto, 1. maailmansota, tyävenyhdistykset, kansalaissodan vaikeat vuodet, vuoden 1918 seuraukset..
VI Pula-ajasta taloudelliseen nousuun 1930 luvulla
mm.koululaitos, elinkeinoelämän kehitystä
VII Sotien aika 1939 1944
Sota-ajan tapahtumia. Säännöstelyä ja korttiaikaa, siirtoväki, uudis- ja jälleenrakentamista.
VIII Sotien jälkeinen aika ja suuret muutokset
Suuren alueliitoksen (1946) vaikutus Vantaalla, Vantaasta tynkäkunta. 1970-luvulla Helsinki olisi halunnut vieä enemmän. Aluerakentaminen(1964-) ja kaupunginosien synty. Väestön muuttoliike ja kasvu
Vantaalaisuuden syntyminen.
Käsitteet ja mitat
Kirjan metodiikka
Toisin kuin aikaisemmissa kirjoissa, tässä ei ole erityistä metodiikkaa. Sitä luetaan. Tekstin lisäksi mukana on kuvia ja viitteitä lähteisiin. Tehtäviä kirjassa ei ole lainkaan.
Ideoita kysymyksiksi
Pomin itselleni muistiin tekstin herättämänä joitain ideoita oppilaille annettaviksi tehtäviksi:
Miten tuolloin asuttiin? Mitä kieliä osattiin? Mitä ruokaa syötiin? Mistä sitä sai? Miten sitä tehtiin? Mistä sai rahaa elämiseen? Mitä töitä tehtiin? Mitä ammatteja oli? Entä jos joku sairastui? Mistä saatiin tietoa? Millaisia juhlapäiviä vietettiin ? Miten niitä juhlitiin? Mistä sai ostaa tavaroita? Missä niitä tehtiin? Millä lailla? Miten matkustettiin paikasta toiseen? Miten köyhiä autettiin? Entä vanhuksia? Ketkä saivat tehdä päätöksiä?
Kirjoittajasta
Kotiseutuneuvos, kansakoulunopettaja, Lauri Leppänen (1912- 2002) Lauri Leppänen (1923 - 2015) oli siis myös tämän kirjan tekijöitä. Hän oli suomalainen kansakoulunopettaja ja kotiseutuhistorioitsija. Hän sai vuonna 1984 ansioistaan kotiseutuneuvoksen arvonimen.
Leppänen valmistui opettajaksi vuonna 1949, ja muutti Helsingin maalaiskuntaan. Hän ryhtyi 1950-luvun puolessa välissä laatimaan kotiseutuaiheista opetusaineistoa. Hän oli epäpoliittinen kotiseutuaktiivi. Häntä on nimitetty Vantaan kotiseututyön isäksi. Leppänen julkisi useita kirjoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti