Tekee hyvää tehdä hyvää

 

Kotiseutuoppia. Osa 6

Kasvun ja oppimisen lautakunta kokoontuu seuraavan kerran ensi viikon keskiviikkona 25.03. Listalla on mielenkiintoinen asia:  Lausunto valtuustoaloitteeseen mahdollisuudesta tuottaa digitaalinen kotiseutumateriaali espoolaisille lapsille ja nuorille. Lautakunta anataa siis  lausunnon virkahenkilöiden laatimasta vastauksesta. Samoin Svenska rum -lautakunta  sekä kulttuuri- ja nuorisolautakunt. Sen jälkeen asia viedään kaupungnhalliutksen kautta valtuustoon.  Kokosin muistiin itselleni seuraavia asioita. Harmaalla pohjalla olevista sanoista avautuu linkki.

Aloitteen jättivät  Tommi Halkosaari (Kesk) sekä 19 muuta valtuutettua 14.12.2025 kokouksessa. Siinä esitettiinselvitettäväksi mahdollisuutta tuottaa kaupungin verkkosivuille lapsille ja nuorille suunnattua kotiseutuaineistoa. Sitä voitaisiin hyödyntää varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Aineisto toteutettaisiin digitaalisesti Espoon nettisivuille ja sitä kehitettäisiin vaiheittain eri ikäryhmille sopivaksi sekä useilla kielillä Espoon kieli- ja kulttuurirakenteen mukaisesti.

Aloitteessa muistutetaan, että Espoo  on aiemmin julkaissut alakouluikäisille kotiseutuaiheisen kirjasen, mutta vastaava digitaalinen ja helposti päivitettävä materiaali puuttuu. Nykyinen verkkosisältö on suunnattu aikuisille, eikä se sellaisenaan sovi varhaiskasvatukseen tai kouluopetukseen. Digitaalinen kotiseutuaineisto tukisi lasten ja nuorten paikallistuntemusta, kotiseutuidentiteettiä ja kotoutumista.

 Lausunto on  sitten valmisteltu kasvun ja oppimisen toimialan esikunnan, ruotsinkielisten sivistyspalvelujen, varhaiskasvatuksen tulosyksikön ja Espoon kulttuurin tulosyksikön yhteistyönä. Myös Espoon  nuorisovaltuustoa on kuultu  24.2.2026. Nuorisoveltusto suhtautui aloitteeseen hyvin myönteisesti.

Poimintoja vastauksesta

1.. Vastauksen mukaan - toisin kuin valtuustoaloitteessa mainitaan, Espoossa on tuotettu runsaasti digitaalista materiaalia ja kulttuurikasvatuksen toimintamalleja, joihin sisältyy myös lähiseudun historiaa käsitteleviä sisältöjä kasvatuksen ja opetuksen tueksi:

• Kurkkaa Espooseen on varhaiskasvatus- ja esiopetusikäisille lapsille sekä perheille suunnattu kasvatuksen ja opetuksen käytössä oleva kirja. Siinä tutustutaan Espoon viiteen kaupunkikeskukseen ja myös pohjoisosien luontoon. Kirjasta voi etsiä tuttuja kohteita, keksiä tarinoita tai muistella kokemuksia kuvien perusteella. Kirja innostaa retkeilemään uusissa paikoissa yhdessä perheen kanssa. Espoolaiset esikouluryhmät ovat olleet mukana ideoimassa kirjan kuvitusta. Kirja avulla kaikissa päiväkodeissa  toteutetaan "kukttuurikurkkaus". 
• Yksi Kulttuurikurkkauksen sisällöistä on KAMU–Espoon kaupunginmuseon Ruoka-teemainen materiaalipaketti, joka on ollut mukana vuodesta 2019. Paketti ja siihen liittyvä kasvattajakoulutus ovat saatavilla suomeksi ja ruotsiksi. Se on tavoittanut tähän mennessä 42 kunnallista päiväkotia. Materiaalipaketti johdattaa lapset ja kasvattajat pohtimaan kulttuuriperinnön arvoa tutun teeman – ruoan ja syömisen – kautta. Sen avulla tarkastellaan ruokakulttuuria ajallisesti etäännytettynä ja tutustutaan ruoanlaittoon ajalta ennen Espoon kaupungiksi tuloa, kulttuurien moninaisuutta ja samanarvoisuutta korostaen.
• Espoon kaupungin kulttuurikasvatussuunnitelma KULPS on ainutlaatuinen espoolainen järjestelmä, jonka tavoitteena on edistää oppilaiden välistä yhdenvertaisuutta ja kehittää kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttöä opetuksen välineenä. Sisällöt ovat maksuttomia esiopetusyksiköille ja peruskouluille. Kulttuuripolku tarjoaa lapsille ja nuorille yhdenvertaiset mahdollisuudet kokea kulttuuria ja taidetta osana koulupäivää. Toimintamalli tukee opettajia opetussuunnitelmien toteuttamisessa ja tarjoaa monipuolisia oppimisympäristöjä. Kaikilla Kulttuuripolun sisällöillä on yhteys Espoon opetussuunnitelmien laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin.
• KAMU – Espoon kaupunginmuseon missiona on lisätä kaupunkilaisten hyvinvointia ja vahvistaa identiteettiä tuottamalla yhdessä asukkaiden kanssa tietoa, kokemuksia ja toimijuutta espoolaisesta kulttuuriperinnöstä. Sen vastuulla on myös alueellisen kulttuuriympäristön vaaliminen.  KAMU WeeGee ja sen eri museot, Talomuseo Glims, saaristomuseo Pentala, Huvilamuseo Villa Rulludd, koulumuseo Lagstad, ovat suosittuja vierailukohteita KULPS-kulttuuripolulla. Lukuvuonna 2024-2025 4459 espoolaista esiopetusikäistä ja peruskoulun oppilasta osallistuivat KAMUn Kulttuuripolun sisältöihin, jotka tarjoavat oppilaille mahdollisuuden oppia enemmän Espoon kotiseutuhistoriasta ja samalla tutustua uusi paikkoihin omassa kotikunnassa.ja samalla tutustua uusi paikkoihin omassa kotikunnassa.
• Espoon kaupunginmuseo tuottaa jatkuvasti uusia, Espoon opetussuunnitelmien tavoitteisiin kohdennettuja historiasisältöjä verkkoon. Kaikki museon digisisällöt ja verkkopalvelut löytyvät koottuna Historiaa verkossa -sivulta. 
• Virtuaalimuseoiden ja -näyttelyjen kautta voi tutustua Espoon eri aikakausiin ja paikkoihin, astua Glimsin vanhaan tupaan tai vierailla Pentalan entisajan kalastajatilalla. Mobiilioppaat tarjoavat syventäviä historiasisältöjä
• KAMUn YouTube-kanavalla on muun muassa näyttelyopastuksia ja luentoja. Digipalveluihin voi tutustua helposti tietokoneella, tabletilla tai puhelimella. Sisällöt soveltuvat kaupungin historian ja alueiden tuntemisen opetukseen perusopetuksesta lukiokoulutukseen.
• Espoon toisen asteen kulttuuripolku tukee opiskelijoiden oppimistavoitteita, kulttuuripalvelujen saavutettavuutta ja hyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin. Polulta löytyy myös Espoon kaupunginmuseo KAMUn sisältöjä, jotka ovat saatavilla suomeksi, selkosuomeksi ja ruotsiksi.
• Lisäksi KAMU kehittää parhaillaan Museoviraston rahoittamassa hankkeessa uutta, kestävän kulttuuriperintökasvatuksen toimintamallia. Malli uudistaa museon tapaa tuottaa kulttuuriperintökasvatusta erityisesti varhaiskasvatukselle, perusopetukselle ja toiselle asteelle tarjottavien oppimispalvelujen kautta. Toimintamalli ohjaa oppimispalvelujen suunnittelua, toteutusta ja kehittämistä. Sen tavoitteena on varmistaa asiakaslähtöiset, kohderyhmien tarpeita vastaavat palvelut sekä edistää kestävää kehitystä, kulttuuriperintöön osallistumista ja museon roolia laadukkaiden oppimispalvelujen tarjoajana. Hankkeen tulokset julkaistaan podcast-sarjana, joka on suunnattu museoammattilaisille, opettajille sekä kulttuuriperintö- ja opetusalan opiskelijoille.
• Tutustu kotikulmiisi - sivuille on koottu Espoon kotikaupunkipolut, kartalle kootut kävelyreitit, jotka esittelevät eri kaupunginosien historiaa, luontoa, kulttuuria, arkkitehtuuria ja merkittäviä henkilöitä. Reitit on julkaistu Suomen kotiseutuliiton eMuseo-palvelussa ja ne sopivat kasvatuksen ja opetuksen sekä kuntalaisten käyttöön, niin uusille kuin pitkään Espoossa asuneille.
• Opetussuunnitelmat ohjaavat tutustumaan lähiympäristöön, kotiseutuun ja niiden historiaan Espoon varhaiskasvatussuunnitelmien ja esiopetuksen opetussuunnitelmien mukaan lasten oppimisympäristönä hyödynnetään Espoossa varhaiskasvatusyksikön ja sen lähiympäristön lisäksi koko pääkaupunkiseutua retkikohteineen sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluineen. Espoolle ominaista rikasta ja monipuolista luontoa käytetään oppimis- ja toimintaympäristönä mahdollisimman usein. Lapsille järjestetään päivittäin monipuolisia mahdollisuuksia ulkoiluun ja ulkona oppimiseen. Varhaiskasvatusyksikön lähiluonto on tärkeä osa oppimisympäristöä.
• Espoon perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmissa painotetaan kotoutumisen tukemista ja suomalaiseen yhteiskuntaan tutustumista laajemmin nimenomaan lähiympäristöön tutustumisen kautta.
• Espoon perusopetuksen opetussuunnitelmissa lähiympäristö ja kotiseutu nähdään oppimisympäristönä. Oppilaiden aktiivista suhdetta omaan lähiympäristöön ja kotiseutuun painotetaan esimerkiksi ympäristöopin, kuvataiteen, historian, maantieteen ja uskontojen opetuksessa. Oppilaiden osallistuminen ja vaikuttaminen, oppilaan rooli oman ympäristönsä kehittäjänä on tärkeää. Paikallista identiteettiä kehitetään havainnoinnin, liikkumisen ja tutkimisen kautta. Tekemällä oppiminen sekä ympäristön hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen ymmärtäminen näkyvät vahvasti Espoon omissa, paikallisissa tarkennuksissa.
• Myös Espoon lukiokoulutuksen opetussuunnitelmissa opiskelijoita ohjataan tutustumaan omaan elinympäristöönsä konkreettisesti. Oppimisympäristöinä käytetään koulun lähialueita, luontoa sekä lähialueen toimijoita ja yrityksiä.

 

2. (Digitaalisuuden vaarat)Digitaalisuuden hyödyntäminen opetuksessa tulee pohjautua opetussuunnitelmapohjaiseen pedagogiseen toimintaan. Siksi digitaalisten laitteiden käytössä tulee käyttää harkintaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uudet digisuositukset ovat: Lasten digisuositukset 0–13-vuotiaille - THL. Lisäksi Espoossa pidetään oppilaiden omat mobiililaitteet repussa koulupäivän ajan. Mobiililaitteiden käytön säätelyn tarkoituksena on edistää esi- ja perusopetuksen työrauhaa, edistää oppimista ja oppimiseen keskittymistä.

 

3. Espoon kaupungin verkkosivuilla viestitään yhteisen periaatteen mukaisesti suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Englanti on kaupungin palvelukieli kahden kotimaisen kielen lisäksi. Kaupunki vastaa verkkosivuilla olevista sisällöistä ja niiden oikeellisuudesta ja tavoitteena on käyttää mahdollisimman selkeää kieltä. Kuntalaiset voivat käännättää valitsemallaan käännösohjelmalla sisällöt haluamalleen kielelle.

 

Lopputulema

Ja sitten vastaus tiiviisti: Kaupungin varhaiskasvatuksen, opetuksen ja lukiokoulutuksen käytössä ja hyödynnettävissä on laaja ja monipuolinen aineisto kotiseutuun tutustumista ja syvemmän tuntemisen rakentamista varten. Aineistoa myös kehitetään jatkuvasti. Koska materiaalia koko opinpolulle on jo runsaasti, erillistä lisämateriaalia ei ole tarpeen tuottaa. 

Valtuustoaloitteen ja nuorisovaltuuston lausunnon perusteella tietoisuutta kattavasta tarjonnasta voisi kuitenkin olla tarpeen levittää.

 

  

Hyvää!

 

Taitoja ja taidetta mahtui kouluvaaripäivään

 

 V iikon 12 kouluvaaripäivä osui jälleen perjantaiksis. Päivä oli monipuolinen taide- ja taitoainepäivä. Meitä aikuisia oli  luokassa 2: Noora-ope ja kouluvaari sekä viimeisellä tunnilla myös KULPS-hankkeesta Hanna-opettaja.

Päivän aluksi käytiin tuttuun tapaan läsnäolijat ja päivän ohjelma. Tänään jumppaa oli vain 60 minuuttia. "Pieni merenneito" - sadulle ja siihen liittyvälle kuvistyölle  varattiin vähän enemmän aikaa.

Noora-ope ja kouluvaari lukivat oppilaille H.C.Anderssenin klassikkosadun plareista vähän  näytelleenkin.  Kuvien lisäksi havainnollistimme satua  mm. äänitehostein. Olimme valinneet version, jossa oli onnellinen loppu.  Pieni mereneito pääsi siinä  ihmiseksi ja sai prinssinsä. Kaunis ääni kuitenkin meni. Alkuperäinen versio päättyy toisin, surullisemmin.

Ennen välituntia pääsimme puoleen väliin satua. Sitten oppilaat päästetiin pihalle kauniiseen keväiseen keliin. Kouluvaari piipahti taukotuvassa. Niin hyväntuulinen tauko.

Koululounaaksi   Kaitsun porukka  tarjosi  tänään joko/sekä silakka- tai kasvipihvejä, perunaa, salaattia ja kastiketta. Meidän pöydässä syötiin kauniisti ja harjoiteltiin, kuinka perunaa ja pihviä voi pilkkoa haarukalla ja veitsellä.

Sitten portakkoa pitkin omaan luokkaan. Satu kerrottiin onnelliseen loppuun saakka ,  Ketään ei pelottanut.  

Kuvataiteen tunti  alkoi. Noora-ope oli tehnyt luokan lasooveen akvaarion pohjan. Nyt työstettiin turvaohjeet halliten saksilla  leikkaamalla paperista  sinne vedenalaisen maailman esineitä ja asioita.  Hyvin osattiin. Hommia  voidaan jatkaa ensi viikolla

Sitten jumppasaliin.    On hienoa, että Espoo rikastaa koulujen kulttuuri- ja taidetoimintaa ns. KULPS-hankkeen avulla.  On rikastanut jo vuosien ajan, omien muistiinpanojeni mukaan syksystä 2008 asti.

Tarjolla on retkiä ja vierailuja. Tänään useat luokat Aurorassa saivat harjoitella taito-voimistelua Hanna-voimistelunopettajan johdolla.  

Olipa monipuolisia harjoitteita  pallojen, voimistelukeilojen ja - liinojen kanssa.  Kaikki pysyivät mukana. Uutta harjoiteltiin  ja opittiin ja kivaa oli. 

Sitten omaan luokkaan. Noora-opettaja kiitti  oppilaita hyvästä koulupäivästä. ja kaikki toivottivat toisilleen hyvää viikonloppua. 

Sitten tavarat reppuihin, reput selkään, tuolit pöydille  ja iltikseen tai kotiin.

Kauluvaarilla oli mainio päivä. Värikynät vain unohtui terottaa. 

Kiitoksia taas Auroran Koulun väelle  ja  1b-luokalle. Nähdään ensi viikolla.

   

Hyvää Minna Canthin päivää1

 

Tämä päivä

 

Käy tapaamassa itseäsi

 

Kaikkea

 

Viikkoraportti 11

 

 :-)  Viikko alkoi sumuisena mutta keväisenä. Saldo; Tosi paljon tuloksia, ei pelkkää työskentelyä. Kokouksiakin oli sopivasti.

 :-(   Kuraakin tuli.

Maanantai 9.3.

Aamu alkoi  OpeUrailulla. Kaksi analyysia valmiiksi. Mattojen ravistelua. Lounaaksi juustohampurilainen. Tapiolassa kuuntelemassa Petet Fagernäsiä ja pohtimassa perinneseuran asioita Sampon ja Sepon kanssa. Voileipäkakku mukaan Ainoasta. Vesku-audion avulla nukkumaan.

Tiistai 10.3.

Aamupalaksi vielä voileipäkakkua. Hyvää oli.

Rauhallinen aamu kääntyi tehopäiväksi . Väistelin vaikeita asioita ja heittäydyin tärkeisiin ja kivoihin. Sain merenneidon kuvituksen valmiiksi. Osallistuin lupaamiini fb-keskusteluihin. Tartuin yllättäen tulleeseen SD-piiri-tehtävään. 

Tein versioita oman SD-osastoni jäsenkirjeeseen, Lounaaksi ihanaa kalakeittoa. Veskun toiseksi viimeinen osa.

Keskiviikko 11.3.

Helsinkiin. OpeUran kokous klo 10-12. Oikein hyvin meni. Kaupan ja aitopesun - pitkästä aikaa- kautta kotiin. Olipa diesel kallista 2,14 €/litra. Kotona juustoista kanakeittoa. Rästihommia.

Klo 17.30 lautakunnan etäkokous. Lista oli lyhyehkö. Uutiset vaatetuskielloista puhututtivat pitkään. Ei äänetyksiä.

Illan päätteeksi vöhön netflix.-jännäriä ja viimeinen osa Vesku-audiodraamaa. Oli  hänellä elämä.

             PS. Tänään 7576 käyntiä tässä blogissa. Miksi?

Torstai 12.3.

Vapari. Hidas aamu. Tosi ahkerointia. Pieni merenneito iMovieen. Kotiseutuoppia. Harmeja ALV:n kanssa. Lounaaksi kaupan keittoja. Vaimo Ainoaan.  Kauon kautta kotiin. Osa Netflixin sarjaa. Hmm.. 

Perjantai 13.3. 

Nopea aamu. Kouluvaaripäivä klo 9-12.15 Kivasti.  Iltapäivällä jo 11 ° C.

Lounaalle Vantaalle Kotoon. Alkupalana oikein maukasta sipulikeittoa. Pääruokana porsaanleike a´la Oskari. Jälkiruoka ei mahtunut mahaan.

Yhteenvetoa viikon töistä. Saldo aika hyvä. Pain alkaa nasta 5,5. päivän vapari, jossa saa myös purkaa työkasaa. Mutta hyvällä mielelllä.  Illalla jakso Voice of Finlandia 

Lauantai 14.3. 

"Jätä turhat murheet tuonnemmaksi! "                   - Elina Salminen

Kaikenlaista pikkukurjaa kertynyt viikon aikana reppuun. Päätinkin, että tätä viikonloppua en käytä niiden ratkaisuyrityksiin, vaan teen vain innostavia asioita. Palataan ikäviiin-onneksi ei-kiireellisiin juttuihin myöhemmin. Saas nähdä, kuinka äijän käy.

Kivan kevytkeväinen keli. Lounaaksi kotitekoisia jauhelihafajitaksia.

Klo 20. Aika arvioida. Pystyinkö pysymään HuoletOFF-periaatteessa. Kyllä. Tein juuri kivoja asioita ihan raukassa. Sammutin aivoista tulleet huolitulet, Kokosin palapeliä. 

Keskityin pienen merenneitoon. Tsekkasin kuvat. Opettelin kaappamaan äänitehosteita ja  biisejä. On nuo iMovie ja iPhone mahtavia. Kaikki valmiina nyt ensi perjantain koulu-vaaripäivään. 

Vow. Hyvä off-minä. Huomenna jatkuu. Kurjat jutut seiskoot jonossa, kun ei ole  oikeasti. hätää.

Sunnuntai 15.3. 

Hiukka viileämpi päivä. Pidin kiinni viikonlopun peri-aatteesta. Iloisia asioita. Puolilta päivin kannstamaan EPSiä Jatkäsaareen. Näin 2 matsia. Teo teki komean maalin. Lounaaksi kotona fajitasta. Ilon aiheita myös afoista. Illalla palapeliä ja taas jakso Voicea.

Kuinka ratkaista ongelmat?

 

Elä tänään!

 

Kouluvaarilla takana puolet kevätviikoista

 V iikon 11 perjantaina ohitettiin kevään viikkojen puoliväli. llma oli ihanan keväinen ja 1b-luokka niin koulukuntoinen, kuin vain luokka voi olla. Meitä aikuisia oli koko päivän paikalla 3: Noora-ope,  Samar-koulunkäynninohjaaja ja kouluvaari.

Koulupäivän aluksi käytiin tuttuun tapaan läpi päivän ohjelma. Nyt mentiin ihan lukkarin mukaan. Melkein koko luokka paikalla. Se tsekattiin.

Kuvataiteen tunnilla  käynnistettiin  raeruohonkasvatusprojekti. Pääsiäinen tulee pian :3 viikon kuluttua. Ideana on, että jokainen kasvattaa juhlan kunniaksis  ruohoa ja kasvupurkkina on maitopurkki. Purkki paperoitiin, siitä leikattiin ja korosteltiin  joko jänöpupuksitai pääsiäsitipu.ks tai muuksi.

Homma sujui hienon itsenäisesti Saksien kanssa kuljettiin annettujen turvaohjeiden mukaan. Kouluvaarille  jäi aikaa perinteiseen tehtävään terottaa värikynät.

Sitten 3o minuutin välitunnille. Kouluvaari piipahti sillä aikaa kaffelle ja koekatsoi  Pieni vedenneto-sadun  iMovie-kuvituksen. Hieman hiontaa. ja esitys on valmis ensi viikolla.

Koululounaaksi  Kaitsun porukka  tarjosi   mm. nakki-kastiketta (ei porsaasta), perunaa ja salaattia.. Maistui. Tarjolla oli myös kokonaan kasvisvaihtoehto.  Omassa pöydässäni käytiin ystävällistä keskustelua  tärkeistä ajankohtaisista aiheista mm.  tulipaloista. 

Kun vatsat  olivat täynnä, mentiin  vielä toviksi omaan luokkaan viimeistelemään maitopurkkeja. Ensi viikolla niihin pannaan sitten multaa  ja siemeniä ja muistetaan hoitaa kastelu.

Sitten jumppasaliin.    Liikuntatunti kesti noin tunnin pukuhuone-osuuksineen. Olipa taas  jumppailun riemua. "Jokainen polttaa", "4:n nurkan" polttopalloharjoitukset  ja  "Pollisi treenauttaa vankien kuntoa" -liikuntaleikit sujuivat kuin Strömsössä.  Kaikki olivat mukana ja sääntöjen mukaan. Ei kiukuttelua ei kiusaamisa. Hikeä ja  iloa.

Sitten omaan luokkaan- taaskin salaista reittiä hipihiljaa. Noora-opettaja kiitti tosi aiheesta oppilaita upeasta päivästä. Aikqpankissa on nyt jo 66 palkintominuuttia, Yhdessä pohdittiin, mihin se kannattaa käyttää. Johonkin kivaan retkeen?

Sitten tavarat reppuihin, tuolit paikoilleen ja iltikseen tai kotiin.

Kauluvaarilla oli tosi kiva koulupäivä. Sillä jaksaa.

Kiitoksia taas Auroran Koulun väelle  ja  1b-luokalle. Nähdään ensi viikolla.

   

 

 

Tehtävät myös aikajärjestykseen

 

Kotiseutuoppia. Osa 5

Leppänen, Lauri (1989). Kotiseutuni-Vantaa 2. Painos1. Helsinki: Otava. 160 s.

Tässä lastussa  jatkan Teppo Mäkelän  ensimmäisellä kirjalla aloittamaani sarjaa  kotiseutuopin oppikirjoista.  

Nyt esiteltävä teos on hänen kolmas kirjansa samasta  teemasta. Ensimmäinen ilmestyi vuonna 1960 ja toinen vuonna 1983. Teos eroaa niistä monin tavoin. 

Tätä kirjaa ei enää Kouluhallitus  hyväksynyt (Joko ennakkotarkastus oli loppunut?)  

" Tämän teoksen kokoonpanon on hyväksynyt Vantaan kaupungin koululautakunta .

Kirja oli  tarkoitettu käytettäväksi etupäässä  yläasteella historian oheislukemistona.

 "Mutta samalla se on oivallinen opas tutustuttaa vaan varttuneemmatkin vantaalaiset kotikaupunkinsa historiaan."

Kirjan tavoitteet

Leppänen kuvaa kirjan tavoitetta näin: 

” Vantaa menneisyys  on olllut värikästä ja tapahtumarikasta. Aivan lähihistoriaan asti pitäjän alueet ovat ulottuneet merenrannikolle saakka. Eivät soi paimen torvet enää Vantaan metsissä karja ei käyskentele ahoilla eikä susi tai Karhu tulee vastaan metsäpolulla. Aika on muuttunut ja vesien mukana...  Meidän on kuitenkin hyvä muistaa että menneet sukupolvet ovat tätä seutua raivanneet ja rakentaneet myös meidän hyväksemme...Kotiseutu Vantaa on meidän kaikkien yhteistä kansallisomaisuutta.  Jos emme tunne menneisyyttä emme emme osaa rakentaa tulevaisuutta.”

Kirjan sisällöt

 

Kirja on  Suomen historia lokalisoituna Vantaalle. Tekstissä edetään  1800-luvulta  1990-luvun alkuun  Poimin itselleni ylös aihelistaa:

I Vestön olot 1 800 luvulla 

Arkielämää kehdosta hautaan, suuria juhlat,  kansan uskomuksia,maaseutukauppa

II Teollisten elinkeinojen synty ja vaikutus väestörakenteeseen. 

Sahat,kaivokset ja ruukit,  tehtaat, vesimylly,  viinanpolttimot ja olutpanimot… Rautatien rakentaminen ja sen vaikutus väestön kasvu ja kielirakenteen muutos.

III Köyhäintalosta sosiaalitoimeen 

Myös terveydenhoito

IV kulttuuritoiminta 

Ensimmäiset koulut, kansanvalistus

V 1900 luvun alku. 

Seurakunnan ja kunnan eroaminen, Kunnanvaltuusto, 1. maailmansota, tyävenyhdistykset, kansalaissodan vaikeat vuodet, vuoden 1918 seuraukset..

VI Pula-ajasta taloudelliseen nousuun 1930 luvulla

mm.koululaitos, elinkeinoelämän  kehitystä

VII Sotien aika 1939 1944 

Sota-ajan tapahtumia. Säännöstelyä ja korttiaikaa, siirtoväki, uudis- ja jälleenrakentamista.

VIII Sotien jälkeinen aika ja suuret muutokset 

Suuren alueliitoksen  (1946) vaikutus Vantaalla,  Vantaasta tynkäkunta. 1970-luvulla Helsinki olisi halunnut vieä enemmän. Aluerakentaminen(1964-) ja  kaupunginosien synty. Väestön muuttoliike ja kasvu

Vantaalaisuuden syntyminen.

Käsitteet ja mitat

Kirjan metodiikka 

Toisin kuin aikaisemmissa kirjoissa, tässä ei ole erityistä metodiikkaa. Sitä luetaan. Tekstin lisäksi mukana on kuvia ja viitteitä lähteisiin. Tehtäviä kirjassa ei ole lainkaan.  

Ideoita kysymyksiksi 

Pomin itselleni muistiin tekstin herättämänä  joitain ideoita oppilaille annettaviksi tehtäviksi: 

Miten tuolloin asuttiin? Mitä kieliä osattiin? Mitä ruokaa syötiin? Mistä sitä sai? Miten sitä tehtiin? Mistä sai rahaa elämiseen? Mitä töitä tehtiin? Mitä ammatteja oli? Entä jos joku sairastui? Mistä saatiin tietoa? Millaisia juhlapäiviä vietettiin ? Miten  niitä juhlitiin?  Mistä sai ostaa tavaroita? Missä niitä tehtiin? Millä lailla?  Miten  matkustettiin paikasta toiseen? Miten köyhiä autettiin? Entä vanhuksia? Ketkä saivat tehdä päätöksiä?

Kirjoittajasta

Kotiseutuneuvos, kansakoulunopettaja,  Lauri Leppänen (1912- 2002)  

Lauri Leppänen (1923 - 2015) oli siis myös tämän kirjan tekijöitä. Hän oli suomalainen kansakoulunopettaja ja kotiseutuhistorioitsija. Hän sai vuonna 1984 ansioistaan kotiseutuneuvoksen arvonimen.

Leppänen valmistui opettajaksi  vuonna 1949, ja muutti Helsingin maalaiskuntaan. Hän  ryhtyi 1950-luvun puolessa välissä laatimaan kotiseutuaiheista opetusaineistoa. Hän oli epäpoliittinen kotiseutuaktiivi. Häntä on nimitetty Vantaan kotiseututyön isäksi. Leppänen julkisi useita kirjoja.