Kirjoja

Kirjoja

keskiviikkona, joulukuuta 06, 2017

Taiteen perusopetuksen pedagogiikasta

TAITEEN PERUSOPETUKSEN
YLEISEN OPPIMÄÄRÄN
OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2017.
Määräykset ja ohjeet 2017:11a
Helsinki: Opetushallitus
OPETUSHALLITUS on julkaissut  tänä vuonna Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet sekä yleisen että laajan oppimäärän osalta.  Tartuin silmät kiiluen yleisen oppimäärään opuksen hahmottaakseni, millaista on taiteen pedagogiikka, kun sitä ei opeteta oppivelvollisille vaan ihan vapaaehtoisille alan harrastajille.

Mutta ennen kuin syöksyn siihen, kuvaan hieman taiteen perusopetuksen ops-perustejulkaisun rakennetta.

Perustetekstissä on 15 lukua.

Opetussuunnitelmaluvussa (1)  kuvataan  perusteiden asemaa opetussuunnitelmajärjestelmässä, annetaan ohjeet oppilaitoksen suunnitelman laatimiseen ja listataan siihen laadittava sisällöt.

Taiteen perusopetuksen yleiset tavoitteet: tehtävät, arvoperusta, oppimiskäsitykset sekä eri taidelajien yhteiset tavoitteet  esitellään luvussa 2.

Luku 3 oheistaa opetuksen toteuttamista oppimisympäristöjen ja toimintakulttuuri osalta.

Luvussa 4 määritellään opintojen laajuus ja rakenne (laskennallinen laajuus on 500 tuntia, josta yhteisten opintojen 300 tuntia ja teemaopintojen 200 tuntia).

5. Luvussa mahdollistetaan oppimäärän yksilöinti.

Luku 6: Oppimisen arviointi avaa arvioinnin tehtävää opintojen aikana, osaamisen tunnustamista ja opintojen hyväksilukemista sekä  määrittelee todistukset ja niihin merkittävät tiedot.

LOPUT 9  lukua esittelevät taiteen perusopetuksen  eri taiteenlajia. Ne ovat
  • Arkkitehtuuri (kolmiulotteinen tilan taide, esineistä ympäristöihin)
  • Kuvataide (kuvallinen, visuaalinen kulttuuri, media)
  • Käsityö  : 1. käsityö - mm. pukeutuminen, esine- tekstiiliympäristöt.. ja 2. muotoilu - liittyy tuottamiseen... ja 3.  teknologia). Tässä taidelajissa tuotetaan tuotteita ja palveluita
  • Mediataiteet: 1. elokuva ja videotaide, 2.mediataide, 3. valokuva, 4. äänitaide, 5. pelit, 6. ohjelmistotaide, 7. installaatio, 8. performanssi. 9. kulttuurihäirintä ja 10.  Nämä ovbat mediateknologiaa: liikkuvaa kuvaa, ääntä ja ohjelmistoja, hyödyntäviä taiteita.
  • Musiikki
  • Sanataide (kirjoittamista, lukemista)
  • Sirkus 
  • Tanssi 
  • Teatterikasvatus  
KUNKIN taidelajin opetusta koskevat  ohjeet on jaettu kuuteen alalukuun:  1. Varhaisiän (taidelajin) kasvatus, 2. Taidelajin yhteiset opinnot, 3. Taidelajin  teemaopinnot, 4.  Aikuisten taidelajin opetus, 5.  Työtavat taidelajin opetuksessa ja 6. Oppimisen arviointi arkkitehtuurin opetuksessa.

Taiteen perusopetuksen pedagogiikka

JÄSENNÄN tässä taiteen perusopetuksen pedagogiikkaa (omin sanoin) luomalla yleiskuvan perusteisiin kirjatuista taideopetuksen tavoitteista, sisällöistä, menetelmistä (joihin lasken mukaan myös oppimisympäristön ja toimitakulttuurin) ja arvioinnista. Lopuksi kuvaan  näiden ohjeiden taustalla olevaa olettumusperustaa (ihmis-, tieto- ja oppimiskäsitys).

Taideopetuksen tavoitteet

Taiteen perusopetuksessa saadaan vaikutteita ja myönteisiä kokemuksia mm. pätevyydestä,  tekemisen iloa, nautintoa  ja elämyksiä taidelajin parissa. Nämä  kehittävät lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja hyvinvointia, hänen ominaisuuksiaan, jopa identiteettiä ja elämäntapaansa. Hän kasvaa esteettisesti ja  taiteeseen. Hänelle syntyy elinikäinen, omakohtainen suhde taiteeseen ja  harrastus. Hän löytää omaäänisen ilmaisu- ja tulkintatapansa. Hänelle synytyy taiteilijaidentiteetti.

Tavoitteita asetetaan sekä yksilön että koko harrastajaryhmän kasvulle (sekä koko instituutiolle esim. luo edellytyksiä taiteen ja taidekasvatuksen kehittämiselle Suomessa).

Yksilö kasvaa näin:

Tavoitteena on taidelajin fyysinen, sosiaalinen ja taiteellinen osaaminen:

Fyysinen osaaminen tarkoittaa oman kehon luontevaa ja myönteista  tuntemusta sen kehitystarpeiden tuunistamista ja hallintaa (ketteryyttä, koordinaatiota, voimaa ja liikkuvuutta);

Sosiaaliseen osaamiseen kuuluvat vuorovaikutustaidot, sosiaaliset taidot,  taito toimia osana ryhmää ja kuunnella toisia, toisten yksilöllisyyden  ja näkemysten kunnioittaminen ja luottamus.

Taiteellinen osaamiseen kuuluu

  • (tiedot ): kulttuurinen lukutaito: ymmärrys taiteenlajista mm. sen peruskäsiteet ja sanasto ja sen yhteys muuhun elämään,  taiteenlajien syntyprosessi, taiteenlajiin liittyvää yleissivistys,  taideprosessin vaiheiden hallinta, taiteilijuuden yhteisiä piirteitä ja ymmärrys työohjeiden, -menetelmien ja -järjestyksen 
yhteydestä lopputulokseen.
  • (taidot): taiteenlajin perustaidot, kyky ilmaista itseään taiteenlajin keinoin ja
  • (tahto):  motivaatio, halu kehittää itseään taiteessa ja taiteen keinoin.

Lisäksi tavoitellaan yleisempääkin osaamista:

  • (tiedot):  kriittinen ajattelu, oppimaan oppiminen, sanavaraston laajeneminen,
  • (taidot): itsenäinen ja tavoitteellinen työskentely, taito asettaa  realistisia tavoitteita, kekseliäisyys ja luovuus, luovan ongelmanratkaisun taito, taiteellinen  ilmaisukyky
  • (tahto): emotionaalinen kasvu, omasta työstä iloitseminen, oppimisen ilo, sitoutuneisuus   ja pitkäjänteinen työskentely.

Lapsi kasvaa aloitekykyiseksi, sivistyneeksi, suvaitsevaksi ja jokaisen erilaisuutta kunnioittavaksi kansalaiseksi. Hänelle  tulee  liikunnallinen ja aktiivinen elämäntapa.  Hän omaksuu hyviä harjoitustapoja (säännöllinen harjoittelu). Hän tuntee itsensä: Omat vahvuutensa  ja kehittämisalueensa, hänellä on terve itsetunto ja myönteinen minäkuva.

Hän kasvaa yhteisöön: aktiiviseksi toimijaksi osalliseksi harrastusyhteisön avulla. Hän luottaa toisiin.

Tavoitteena ei ole vain oppiminen tai edes oppimaan oppiminen, vaan myös oppiminen "vaikuttamaan omaan elinympäristöönsä taiteen keinoin. "

Harrastajayhteisö kasvaa näin:

Harrastaminen kasvattaa  oppilasryhmän sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Harrastajayhteisö osallistuu  taidekeskusteluun eri ympäristöissä ja vahvistaa  taiteen roolia (mediakulttuurissa).

Taideopetuksen sisällöt

Taiteen perusopetuksessa sisällöt ovat osittain tiedollisia (ks. yllä tiedot,  ilmiölähtöisyys),  mutta ennen muuta toimintamuotoja. Idea on, että toiminta etenee tasolta toiselle.

Opitaan taiteenlajin peruskäsitteet ja -sanasto. Taiteenlajin historiaa. Taiteenlaji merkityksen kantajana, välittäjänä ja purkajana. Tyylien ymmärtäminen ( sisällön ja muodon suhde ). Taiteenlajin sisäiset suuntaukset. Taiteenlajin välineet. Taiteen tekijän, teoksen ja yleisön välisen vuorovaikutuksen mahdollisuudet. Sanoitetaan, käsitteellistetään  ja jäsennetään kielellisesti omia havaintoja, ajatuksia ja tunteita. Käytetään taiteenkieltä ja merkitsemiskeinoja. Ajatellaan visuaalisesti. Muiden taiteenlajien ilmaisukeinoja. Esityksentekoprosessi, ilmaisun prosessit  ja oman taiteen suhde  muihin taiteisiin, tieteeseen ja kultuuriin ja yhteiskuntaan.

Tunneilla  käytetään aisteja ja  tehdään aistihavaintoja. Tutkitaan teoksia.  Katsotaan esityksiä. Tutustuaan  ajankohtaisiin  ilmiöihin (esim.  rakennushankkeet, näyttelyt, mediapuhe),

Suunnitellaan. Opetellaan toiminta- ja turvakäytänteitä. Käytetään taiteenlajia oman ajattelun ja ilmaisun välineenä. Opetellaan tavoitteellinen taiteellinen toiminta.

Toimitaan fyysisesti. Harjoitellaan ilmaisukeinoja. Tehdään temppuja. Huolletaan kehoa. Tutustutaan tekniikoiden alkeisiin.

Tulkitaan ja jaetaan kokemuksia. Ilmaistaan näkemyksiä. Sanallistetaan ja keskustellaan. Käsitteellistetään.

Toimitaan luovasti. Käytetään mielikuvitusta. Ideoidaan ja kehitellään ideoita. Sävelletään, Sovitetaan. Imprivoisoidaan. Luodaan taiteen keinoin kuviteltuja todellisuuksia. Eläydytään.
Siedetään tuottamisen keskeneräisyyttä. Uskalletaan.

Opetellaan keinoja ylläpitää työskentelymotivaatiota

Opetukseen kuuluu osallistumista ja  vaikuttamista. Opitaan vaikuttamisen tavat.

Opetuksessa  tuotetaan oivalluksia, tuotteita, palveluita ja taidetta. Arvioidaan  ja arvotetaan omia ja toisten teoksia (kannustavasti). Työtä dokumentoidaan. Jaetaan ja julkaistaan teoksia- myös yhteistyössä muiden taiteenalojen kanssa.

Opetukseen kuuluu esiintymisiä erilaisissa tilanteissa ja kokoonpanoissa. Esiintymistä kokeillaan, suunnitellaan ja hiotaan Seurataan muiden esityksiä. Opitaan ottamaan kontakti toisten esiintyjien ja yleisön kanssa. Osallistutaan tapahtumiin.

Taideopetuksen keinovalikkoa

Taiteen perusopetuksessa käytetään monipuolista tekemistä ja työtapoja. Sellaisina  mainitaan:
erilaiset  yksilöopetuksen muodot/ itsenäinen työskentely/ omatoiminen  työskentely
erilaiset  ryhmäopetuksen muodot/ yhdessä tekemistä /ryhmässä toimimista/ yhteistoiminnalliset työtavat
fyysiset harjoitukset/ohjattu harjoittelu/pitkäjänteinen harjoittelu
improvisointi
keskustelu
kirjoittaminen
laulaminen
leikki
lukeminen
oman oppimisen ja kokemuksen reflektio
projektit
toisilta oppiminen
toisten auttaminen
tutkiminen

Erityisiä  harjoitustyyppejä ovat luottamus-, rentoutus- ja ryhmäharjoitukset, yhteismusisointi

Työtavat ovat elämyksellisiä, kokeilevia, kokemuksellisia, liikunnallisia, vuorovaikutuksellisia  ja toiminnallisia. Niissä hyödynnetään taiteidenvälisyyttä, sattumaa - ja teknologiaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Niihin kuuluu taiteellinen ilmaisu.

Koska ihminen oppii paitsi opetuksesta myös suoraan ympäristöstä, opetuksen keinovalikkoon kuuluvat myös erilaiset oppimisympäristöt ja oppilaitoksen tapa toimia- toimintakulttuuri.

Oppimisympäristöt

Oppimisympäristöt ovat tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja käytäntöjä, joissa taiteenalan opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Niiden tulee olla monipuolisia,  fyysisesti, sosiaalisesti ja psyykkisesti turvallisia ja ilmapiiriltään avoimia ja myönteisiä ja sellaisia, jotka rohkaisevat ja innostavat oppilaita kehittämään osaamistaan. Tilojen tulee olla asianmukaisia, niitä,  työvälineiltä ja materiaaleja  sekä tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään tarkoituksenmukaisesti.

Oppimisympäristöjä ovat esim. esitykset katsojana, kuulijana ja yleisön edessä, taidetapahtumat, joihin osallistutaan, erilaiset yhteistyöhankkeet.

Toimintakulttuuri

Toimintakulttuurilla tarkoitetaan tässä työtä ohjaavien normien tulkintaa, vakiintuneita käytäntöjä sekä sen jäsenten ajattelu- ja toimintatapoja. Toimintakulttuurin tulisi
  • edistää oppimista ja kestävää hyvinvointia
  • olla aitoa  kohtaamista sekä välittävää ja kunnioittavaa vuorovaikutusta 
  • antaa jokaiselle kokemus osallisuudesta, joka syntyy yhdessä toimimisesta ja kaikkien ottamisesta mukaan toimintaan. 
  • kannustavaa, jossa hyväksytään myös oppiminen epäonnistumisten kautta.  
  • ottaa huomioon kestävä elämäntapa
  • olla kulttuurisesti monimuotoinen   ja kielitietoinen 
  • tuntea taiteenalaan liittyvät  oikeudellisesti suojellut  edut  kuten sananvapaus yksityisyyden suoja  ja tekijänoikeudet. 
Keinoja päästä näihin ovat: oppilaitoksen johtaminen, opetuksen arkikäytäntöjen organisointi, suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi sekä  avointa ja rakentava vuorovaikutus.

Taideopetuksen arviointi 

Arviointi on oleellinen osa jokaista oppimisprosessia ja opettamista.  Arviointi on palautteen antamista. Sitä antaa opettaja, oppilas itse  ja ryhmä. Se tukee tavoitteiden asettamista, reflektointia, itseohjautuvuutta ja oppilaan taiteiden opintojen edistymistä ja oppimisen taitoja. Opettajalle se tuottaa tietoa siitä, miten opetusta tulisi jatkossa suunnata.

Arvioinnin tehtävä taiteenperusopetuksessa on  ohjata oppilaan oppimista, tukea hänen edistymistään opinnoissa ja kehittää hänen edellytyksiään itsearviointiin. Oppilaan työskentelyä arvioidaan monipuolisesti. Oppimiseen kannustavalla, oikeudenmukaisella  ja eettisesti kestävällä plautteella on tässä iso rooli.

Tavoiteltua osaamista arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi perustuu havaintoihin, ja osaamista voi osoittaa monipuolisesti. Siinä hyödynnetään  itse- ja vertaisarviointia.

Arviointimenetelmät valitaan siten, että ne edistävät asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opetusmenetelmiin ja tukevat oppimista.   Erikseen nostetaan esiin
arviointikeskustelut, itsearviointi (omat tuotokset, oman työn analyysi  ja reflektointi) / oman oppimisen dokumentointia ja seurantaa ja   julkinen palaute (näyttelyt, esittäytymiset).

Palautteen tulee olla kannustavaa, monipuolista, jatkuvaa, ohjaavaa. Sitä annetaan erilaisissa oppimistilanteissa myönteisessä opiskelua ja oppimista edistävässä hengessä.

Opintojen aikana palaute on vuorovaikutteista. Se perustuu opetussuunnitelmassa kuvattuihin  tavoitteisiin - ei  opiskelijoiden arvoihin, asenteisiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.
Myös huoltajalle annetaan tietoa.

Aikaisemmin opitusta annetaan näyttö ja se luetaan opinnoissa hyväksi.

(Arviointi on siis pääosin diagnostista ja formatiivista. Summatiivinen arviointi on suoritusmerkintäpohjainen). Todistuksia on kahdenlaisia. Jos kurssi keskeytyy saa osallistumistodistuksen. Päättötodistuksen saa, kun on  suorittanut sekä yleisen oppimäärän yhteiset opinnot että teemaopinnot. (Todistusarviointi on suoritusmerkintä).

Taideopetuksen olettamusperusta.

Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista voi löytää  lausumia taustalla olevasta ihmis-, tieto- ja oppimiskäsityksestä

Ihmiskäsitys

Lähtokohtana on jokaisen ihmisen ainutlaatuisuus ja arvokkuus yksilönä ja yhteisöjen jäsenenä.  Sukupuolen moninaisuutta kunnioitetaan. Huomiota kiinnitetään sukupuolittuneiden asenteiden ja käytänteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen.

Huomioon otetaan  jokaisen yksilölliset oppimisvahvuudet ja -valmiudet ja lähtökohdat sekä oppilaan kulttuurinen tausta - kaikilla on esimerkiksi sukupuoleen tai etniseen taustaan katsomatta mahdollisuus kokea osallisuutta suhteessa opetuksen sisältöihin ja tarjontaan/ omat tarpeet/ omat kiinnostuksen kohteet huomioon/merkityksellisuus/ oppilaan ikä ja kehitysvaihe/ aikuisten elämänkokemus, fyysinen kunto ja mielenkiinnon kohteet/ taipumukset ja mahdollisuudet/  aiemmat opinnot  ja kokemus taiteesta. Tavoitteena ovat yksilölliset oppimispolut ja joustavat oppimisen jatkumot.

Ihminen nähdään  aktiivisena toimijana, luovana  ja vastuullisenä yhteisön jäsenenä. Hän kykenee  keskittyneeseen, päämäärätietoiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn, aktiiviseen oppimiseen sekä rakentavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Tällainen ihmisnäkemys on vahvasti humanistinen, yhtäaikaa individualistinen ja sosiaalinen.

Lisäksi otetaan huomioon paikalliset resurssit, ajankohtaiset ilmiöt sekä alueen väestöllinen ja kulttuurinen kehitys- nämä ovat paitsi realismia myös humanismia.

Tietokäsitys

Julkaisun mukaan opetus on uutta luovaa (ei siis vastaanottavaa).  Tällainen tietokäsitys on konstruktivistinen. Kullakin taiteenalalla on  oma ominainen tapa tuotaa tietoa.  Tällainen tietokäsitys on  taiteellinen.  Siihen liittyy, että kullakin kielellä on myös oma sanastonsa.

Oppimiskäsitys

Luvussa 2.3. esitellään oppimiskäsitys, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Oppiminen on uutta luovaa  toimintaa.  Se tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, eri aistien käyttö ja kehollisuus ovat oppimisen kannalta olennaisia. Oppiminen on yksilöllistä ja yhteisöllistä tietojen ja taitojen rakentamista. Tällainen oppimisnäkemys on empiristiinen ja sosiokonstruktivistinen.

Oppiminen on kaikilla taiteenaloilla kokonaisvaltainen ja vuorovaikutteinen prosessi, erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Oppimisnäkemys on holistinen.
Rohkaiseva ja kannustava palaute auttaa oppimaan.
 
Kun toiminnan lähtökohtana ovat lasten omat kokemukset, kysymykset ja havainnot, oppimiskäsitys on humanistinen ja kokemuksellinen (vrt. Kolbe). Näin toiminnallinen opetus muistuttaa Deweyn tekemällä oppimisen mallia.  Tarkoitus sanallistaa ja kielellistää toimintaa yhdessä viittaa taas  sosiokonstruktivismiin. 

Ei kommentteja: