Kirjoja

Kirjoja

perjantaina, huhtikuuta 18, 2014

Millaista on tutkitusti tehokas opetus? Respektiä John Hattielle

JOHN Allan Hattie (syntynyt 1950 Uudessa Seelannissa) on Melbournen yliopiston kasvatustieteen professori, joka johtaa  "visible learning"- laboratorioiden nimellä kulkevaa tutkimuslaitosta. Termi visible learning tiivistää Hattien mission:

" Visible Learning means an enhanced role for teachers as they become evaluators of their own teaching. Visible Teaching and Learning occurs when teachers see learning through the eyes of students and help them become their own teachers."

YKSINKERTAISTAEN: omaa työtään tutkiva opettaja kehittää työtään oppimisen tuloksista käsin. Opettaja, joka valitsee käytänteensä tutkimusperusteisesti - ei sen mukaan, mikä on hänestä itsestään kivaa.  Hattie on tehnyt valtavan työn kootessaan sen mitä maailmalla tehokkaasta opetuksesta tiedetään..

HATTIEN mestariteoksen bibliograafiset tiedot ovat: Hattie, John ( 2009 ). Visible Learning: A Synthesis of Over 800 Meta-Analyses Relating to Achievement. New York: Routledge. Googlettamalla  siihen löytyy yli 3,6 miljoonaa osumaa. Tämä blogilastu perustuu netistä löytyviin lähteisiin. Niissä joitain elementtejä referoidaan keskenään ristiriitaisesti.

TEOS on siis yhteenveto oli 800 meta-analyysista (siis tutkimuksista, joissa tutkitaan tutkimuksia) tutkimuksista, joissa on etsitty jonkin tekijän yhteyttä oppimistuloksiin. Yhteensä tutkimuksia oli  eräiden lähteiden mukaan 52 637, ja niissä oli mukana 80 miljoonaa oppilasta!

Hattie kävi laajan aineiston läpi ja määritteli eri tekijöille  vaikuttavuuskertoimen. Kerroin kertoo, kuinka suuri on juuri tämän yksittäisen tekijän osuus (kun muut tekijät eliminoidaan) tuloksiin. Hattien asteikolla perusluku on 1,0. Siihen yltävä opetus on erittäin hyvää. Vain pieni osa hänen tutkimusmateriaalistaan oli sentasoista,  ja todella pieni osa vielä sitä parempaa. Hattien asteikossa  opetusmenetelmät, jotka alittavat 0,4, ovat tehottomia.

MALTTAMATTOMILLE  voi paljastaa, että kaikkein vaikuttavimmat tekijät liittyivät oppilaan toimintaan. Mutta monet niistä ovat sellaisia, joihin opettaja voi antaa oppilaalle mahdollisuuden.

Vaikuttavuuskertoimesta
Vaikuttavuuskertoimet kuvana. Käytännässä tekijöitä, joiden
kerroin oli yli 1.0 oli todella vähän-
Vaikuttavuuskerroin "effect size"  1  ilmoittaa, että tietty opetustekniikka tai periaate lisää oppimistulosten keskiarvoa yhden keskihajonnan verran - siis paljon.  Hattie tiivisti havaintoja seuraavasti:
- jos kerroin on alle 0, kyseessä on taantuminen
- lapsen kehitykseen vuodessa perustuva vaikutus (esim. maissa, joissa lapset eivät käy koulua) on välillä 0 - 0.15
- opettajasta johtuvat tekijät  voivat  vuodessa kehittyä 0.20- 0.40.
- toivottuja ovat tietyt metodiset interventiot, joiden vaikuttavuuskerroin oli yli 0.40.


Tarkemmin tuloksista

HATTIE käy tuloksia läpi hyvin yksityiskohtaisesti ja luo mielenkiintoista synteesiä eri tekijäryhmistä. Monet tuloksista ovat varsin yllättäviä.


Millainen on tehokas koulu?
Vierellä olevaan kuvaan on koottu kouluun liittyvät tutkitut tekijät vaikuttavuus-järjestyksessä.  Tehokkaalle koululle on siis tyypillistä mm. luokan ilmapiiri, luokkakäyttäytyminen, vertaisten vaikutus, luokanhallinta ja opiskelu pienryhmissä.

KOULUN koolla (tai rehtorilla) ei ole yleisesti uskottua merkitystä. Listan aivan häntäpään tekijöitä (siis varsin tehottomia) ovat mm.  luokkakoko, yhdysluokat (eri-ikäisten lasten opettaminen yhdessä tuntuu syövän nuorimpien edistystä),  koulun ulkopuolinen opiskelu ja tasoryhmät (ei edes luokan sisällä)  !!! Rahan vaikutus oli 0.12!!!!


Millainen on tehokas opettaja?
Alla  olevaan kuvaan on koottu opettajaan liittyviä tekijöitä, joita on tutkittu, vaikuttavuusjärjestyksessä.

Tehokas opettaja käyttää mikro-opetusta. Hän on selkeä. Hänellä on hyvät suhteet oppilaisiin. Hän kehittää itseään ammattillisesti. Hän ei leimaa oppilaita.

Hämmästyttävää on, kuinka olematon on mm. opettajan  koulutuksen (0.11) ja aineenhallinnan  (0.09) osuus.

Eräässä nettijutussa kerrottiin, että Hattie on saanut opetuksen laadulle vaikuttavuuskertoimeksi 1.00 ja suoralle opetukselle (siis opettamiselle)  vaikuttavuuskertoimeksi 0.82. Vertaistutoroinnin vaikutukseksi oli samassa lähteessä ilmoitettu 0.50. Läksyjen 0.43. Tiimiopetuksen 0.06!!!!

Tieto-ja viestintätekniikan kannalta tulokset olivat lohduttomia: Simulaatiot ja pelit (0.34), tietokoneavusteinen opetus (0.31). Mutta on hyvä muistaa, että tutkimus on julkaistu vuonna 2009 ja aineisto on vielä vanhempaa.

Toisesta lähteestä poimin seuraavia tekijöitä: ongelmanratkaisu (0.61), yhteistoiminnallinen oppiminen (0.59).


 Millainen on tehokas oppilas?
Alla  olevaan kuvaan on koottu vaikuttavuus-järjestyksessäoppilaisiin liittyviä tekijöitä, joita on tutkittu.

Parhaiten oppivat siis oppilaat, jotka (o)saavat arvioida itse omaa osaamistasoaan (korjattu suomees 25.1.15) , jotka noudattavat ns. piagettilaista  ohjelmaa, joilla on ollut aikaisemmin hyvä koulumenestys (kognitiiviset kyvyt), jotka keskittyvät ja sitoutuvat ja joilla on motivaatiota. Tuloksia parantaa myös syntymäpaino.

YLLÄTTÄVÄN pieni vaikutus on seuraavilla tekijöillä: sukupuoli (0.12), persoonallisuus (0.19), kiltteys (0.23).

Millainen on tehokas koti?
Alla  olevaan kuvaan on koottu vaikuttavuus-
HATTIEN aineistossa etsittiin myös kotiin  liittyviä tekijöitä. Oppimistulokset olivat voimakkaimmin yhteydessä seuraaviin asioihin: kotiympäristö (0.57), kodin sosio-ekonominen status (0.57) ja vanhempien osallistuminen (0.51).  Perheen rakenteella taas oli hyvin heikko vaikutus (0.17). Suomalaisittain hyvin outo on tulos, jonka mukaan hyvinvointi-politiikalla oli päinvastoin oppimistuloksia heikentävä vaikutus.  



HATTIE summaa itse  teoksessa ideaansa näin: "Visible teaching and learning occurs when learning is the explicit goal, when it is appropriately challenging, when the teacher and student both (in their various ways) seek to ascertain whether and to what degree the challenging goal is attained, when there is deliberate practice aimed at attaining mastery of the goal, when there is feedback given and sought, and when there are active, passionate, and engaging people (teacher, student, peers, and so on) participating in the act of learning"(p. 22).

TARVITAAN siis tavoitteisuutta, haasteellisuutta, sitoutumista ponnisteluun ja yhdessä tekemiseen, palautetta edistymisestä ja innostunutta ilmapiiriä.

AIVAN viimeiseksi kuvaksi laitan yhteenvedon  tehokkaimmista tutkituista tekijöistä. Listaa kannattaisi käydä porukalla läpi. Tiedämme siis jo varsin paljon tekijöistä, jotka edistävät oppimista. Olisiko oikea aika analysoida tuloksia yhdessä ja aikuisten oikeasti itse kunkin kehittää opetusta tutkimusperusteisesti. 


2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta. Miten suomentaisit viimeisen kuvan pylväät? Mitä esim. Microteaching tarkoittaa?

Martti Hellström kirjoitti...

Blogilastu on tehty nettiartikkelien pohjalta. Kun saan itse teoksen käsiini, yritän avata listoja enemmän.