Kirjoja

Kirjoja

maanantaina, lokakuuta 07, 2013

"Kalan" kokemuksia kalamaljakosta

Skriinillä Finlandia-talon ulkopuolella oli mahdollisuus seurata keskustelua. Höpsis.  Narraan.
SITÄ on nyt sitten oltu kalana kalamaljakko merkkisessä työtavassa.

Ensin itse metodista ja sitten vähän keskustelusta. Tässä linkki työtavan kuvaukseen.

Metodi
Toimi. Vaihtoaitiosta tuli porukkaa jäälle (sisärivin). Näin useampi kuin tavallisessa paneelissa pääsi ottamaan kantaa asioihin. Yleisön osuus jäi harmi kyllä muutamaan twiittiin.  Johnsonin Peter on huipputyyppi, mutta kyllä tuo virtuaalivieraan roolitus on haastava. Ratkaisu  edellyttää lisäksi kameramiestä. Ehkä yksinkertaistaisin tässä kohdassa, jos itse metodia pääsisi käyttämään.

Puheenjohtajan rooli on tärkeä. Kyllösen Merja onnistui hyvin. Jos jotain tekisin toisin, niin ehkä itse osateemoittain keskustelun.

Itse keskustelusta
HYPPÄSIN  maljaan kaksi kertaa vaihtopenkiltä.  Roolitin itseni riitelijäksi, joka on kaikkien kanssa eri mieltä.  Majasaaren Pasi kyllä huomasi pluffin:-).

Kävi vähän niinkuin ajattelinkin. Pedagoginen johtaminen tarkoittaa ihmisille eri asioita, ja voi olla että keskustelu ei asiaa selkeyttänyt.  Toiset samaistivat sen hyvään johtamiseen tai hyvin toimivaan kouluun tiimeineen jne. Toisille kaikki,  mitä rehtori tekee,  on pedagogista johtamista.  Monelle se tarkoitti sitä, että koululla on yhteisen käsitys hyvästä opetuksesta. Jonkun mielestä koulun johtamisen erottaminen osiin on turhaa.

Omassa  ajattelussani kaikki, mitä kutsutaan pedagogiseksi johtamiseksi,  ei sitä olen. (Ks. tämä linkki). Pedagoginen johtamisen kriteerit  minulle ovat, että
- rehtori johtaa pedagogiikkaa
- rehtori johtaa pedagogisesti
- rehtori johtaa pedagogiikalla

Jos nämä kaikki toteutuvat, koulun johtamistapa  on tukevasti pedagogiikan tilassa.

Käytin vertausta (joka ei ole helppo). Seitsemän näyttelijää on lavalla. He esittävät aluksi Aleksia Kiven näytelmää seitsemän veljestä. Ja sitten putoavat rooleista omiksi itsekseen: Esko Salmiseksi, Heikki Kinnuseksi...Edelleen teatteritilassa on näyttelijät ja katsojat, lavasteet, valot, roolipuvut.  Jokin oleellinen puuttuu. Pedagogiikassa voi olla samaa. Opettaja ei ole Masa-vaan. Hänelta odotetaan muuta. Pedagogisuutta (vrt. Seitsemän veljeksen käsikirjoitus; tekstin takana oleva intentio).

Pedagogisessa vuorovaikutustapahtumassa olemme aina muutakin kuin oma itsemme.  Opettajan "rooli" kohottaa meitä muuksi. Aikuiseksi, joka on tahdikas. Jolla on pedagogista rakkautta. Hurja haaste. Pedagoginen johtaminen on ennen muuta tästä kasvatuksen maailmasta  tietoiseksi tekemistä ja konfliktien ratkaisemista tuosta roolista käsin. Näin sen näen.

EHKÄ me kalat myös puhuimme hieman toistemme ohi. Peterille olisi voinut antaa roolin vetää keskustelu yhteen, hän olisi siihen pystynyt.  Silti kiva kokemus.

1 kommentti:

Unknown kirjoitti...

Martti,

Keskusteluun toi hyvän dynamiikan se, että keskustelijat vaihtuivat ja tuotiin reippaasti uusia aineksia dialogiin. Aika jäi hieman lyhyeksi - tai ainakin se siltä tuntui. Kannattaa kokeilla uudelleenkin. Mukavaa pedagogista syksyä!

Petteri