Nousu jouluun kiihtyy!

JOULUIHMISILLÄ-  joihin minä kuulun- on vihdoin oikeus aloittaa joulun odottelu. Tänäänhän on se kuuluisa pikkujoulupäivä, eikö? Ensi viikolla Lumikin harjoitukset tiivistyvät.  Opettajat alkavat kirjoittaa numeroita todistuksiin.  Sitä seuraavalla koulu koristautuu joulujuhlaan. Ja 21.12  tasan kolmen viikon kuluttua perjantaina  jaetaan espoolaiskoiluissa joulutodistukset ja lähdetään viettämään ansaittua joululomaa.

SAAN  perjantaisin opettaa Kaijan 6c-luokkaa. Tänään meillä oli teemana pikkujoulut. Äidinkielen tuntien aikana jokainen valmisteli juhlaan esityksiä.  Sitten kävimme joulupuurolla. Maiskis.

Siestan jälkeen ensimmäisellä uskonnontunnilla juhlaohjelma vedettiin läpi, ja lapset herkuttelivat.  Ohjelmassa oli kupletti (minä) , vitsejä, tietokilpailu, jouluruno, oma rapin tyyppinen runo ja luokan bändin osaava esitys.

Toisella uskonnontunnilla kaikki 5.-6.-luokat kokoontuivat saliin. Kappelimme pappi Hannu piti meille sopivan mittaisen adventtihartauden, johon kuuluivat kaikki tilaisuuden oleelliset osat: laulua, saarnaa, rukous ja siunaus. Lauluja säestämään olimme saaneet Uma- opettajan.

SITTEN vielä  siistimään luokka, ja iloisella mielellä lumituiskun halki kotiin.

Viikon 49 ohjelma

PÄÄTTYVÄ VIIKKO nro 48

Varjoja:  Yhä saadaan jännittää, kuinka rakennushankkeemme kanssa käy.  Valoa:Lumi tuo valoisuutta ja vähentää kuraa koulun lattioilla.

PIAN ALKAVA  VIIKKO nro 49

Kouluterveydenhoitaja Jenni  on meillä tällä kouluviikolla  tiistain ja  keskiviikon.  Koulupsykologimme Heidi  on koululla maanantain. Koulukuraattori Eija paikalla maanantaina.
Kolme opettajaamme Chilessä.

3 viikkoa joululomaan! 

Maanantai 3.12
Opettajilla  viikkopalaveri klo 8-9 (Määrärahat. Kuulumisia iPad- ja Fronter-koulutuksesta sekä OAJ:n valtuustosta. Koulun turvallisuuskulttuuri). Siestalla sali varattu Lumikille. Iltapäivällä klo 13.30-14.30 Työryhmät. OHR:lla kokous. Käsittelemme kolme  kuudennen luokan (6a, 6b, 6c)  tukea tarvitsevien oppilaitten tilannetta. TS-Nina paikalla. Resurssiopettajapäätösten oltava virastossa.

Tiistai 4.12
Kouluterveydenhoitaja  paikalla. Siestalla sali varattu Lumikille.

Keskiviikko 5.12.
Kouluterveydenhoitaja paikalla. TS-Katri meillä. Avustajien palaveri klo 10. Saliin rakennetaan Lumikin katsomo. 

Torstai 6.12 
Itsenäisyyspäivä. Kaikkissa kouluissa lomapäivä.

Perjantai 7.12
Aurorassa lomapäivä (vastaava koulupäivä la:na Auroran päivänä)

Kolme tiukkaa viikkoa painaa jaloissa

Leila- opettajalle riitti kysymyksiä. Niin erilailla koulua pidetään Alanko-
maissa.

ONHAN tätä juostu. Nuorena jaksoi vaikka mitä. Vanhempana turnauskunto ei näytä enää oikein kestävän kolmen viikon kokousputkia ja koulutuskeikkoja ilman kunnon lomajaksoja. Jalat olivat esim. tämään koko päivän väsyneitä.

Eilinen koulutusreissu oli  syksyn viimeinen. Hyvä näin. Nyt keskitytään Lumikkiin.

TÄNÄÄN oli tosi monipuolinen työpäivä. Pienessä flunssassa opastin kuutta opettajaopiskelijaa ja heidän kouluttajaansa suomalaiseen ja erityisesti Auroran kouluun. Alankomaalaisvieraat tutustuivat Timon luokan työhön, opettaja Leilaan, Anni-Kaisan ja JJ:n teatteri- ja Hannun puutyökerhoon. Ekaluokkalaiset tytöt saivat vihdoinkin esittää kansainväliselle yleisölle oman tanssinsa. Esittelin vieraille  myös bändikämpän. Ja Kaitsun koululounas maistui.

KOULUN jälkeen ajoin OKL:lle ja pitkästä aikaa pääsin työstämään kahvikupin ja lohipiirakan äärellä emeritus-professoi Pertti Kansasen kanssa 100 kasvatuksen klassikon  tekstejä.

AJOIN koululle Tapiolan Toron kautta. Pieni Oskarinleike muutoin tyhjässä ravintolassa latasi akkuja. Viereen on muuten tullut kilpailija: pihvipaikka. Sitten koululle pitämään esikoululaisten vanhemmille "vanhempainiltaa". Kävimme läpi koululaiselta vaadittavia taitoja. Tilaisuus järjestettiin päiväkotein pyynnöstä.  Meitä oli paikalla Kaija, Katri, Marja, Martti ja Uma.

KELLO on nyt  20, ja  sitä ollaan taas kotona. Kohta sammuu valot.

Rehtori - vastuussa kaikesta

TERVEISIÄ  mereltä. MInulla oli viisi tuntia aikaa jututtaa Osaava-rahoilla palkattuna kouluttajana  Vakka-Suomen koulunjohtajia, rehtoreita, apulais- ja vararehtoreita, sivistystoimenjohtajia, Jukon pääluottamusmiestä ja myös hallinnon työntekijöitä.

YHTEENVETONA on sanottava, että kun kuuntelin itseäni, kauhistuin sitä vastuun määrää, mikä rehtoreille on ladattu - ja kuinka vähän työaikaa vastuuasioihin mm. turvallisuuteen  käytännössä  on.

Kuuntelin pienten koulujen johtajia, joilla saattaa olla vain kahden tunnin huojennus opetusvelvollisuuteen!

Kaikkea  suunniteltua ei käyty läpi. Mutta monesta asiasta puhuttiin. Erityisen vilkas keskustelu saatiin Nina Lahtisen kirjan pohjalta tehdyistä lakituntemusväitteistä.

Oli tosi mukavaa tavata tuttuja ja tutustua uusiin kollegoihin. Vakka-Suomessa tehdään hyvää työtä, ja kolmiportaisen tuen ideoista olisi meille etelän herroillekin paljon opittavaa. Paluumatkaan mahtui myös vapaa-aikaa, joka osattiin käyttää hyvin. Nauru raikui.

Lastu nro 2500: Kohti Itämerta

Tämä lastu on 2500:s tässä blogissa julkaistu. Ensimmäinen lastu
julkaistiin 12.1. 2007- siis lähes kuusi vuotta sitten.Kävijälaskuri
on käynnistynyt heinäkuussa 2008.  Juuri nyt  kävijämäärä on 331 371. 

HUOMENTA. Täällä Suomen Turku. Sisäinen herätyskello on  soinut, ja nyt on sopivasti aika koota ajatukset päivän koulutussessiota varten.

Rehtorien, koulunjohtajien ja sivistystoimenjohtajien piknik-risteilyn Teemana on siis "Rehtorin toimenkuva ja vastuu". Mukaan on ilmoittautunut 32 osallistujaa, joista yhdeksän oli mukana  vuosina 2006-07 pidetyllä Opekon järjestämässä oppilaitosjohdon peruskoulutusohjelmassa Uudessakaupungissa.  Samanlaista ohjelmaa ei enää ole, ja Opekonkin asema on muuttunut kokonaan.  Nykyään se on Educode. MInulle tuttu henkilökuntakin on lähes täysin siirtynyt muualle. Piipahdin kurssin pedanet-sivuilla, jotka yhä avautuvat salasanan muistaville. Lämpimiä muistoja.

Tämän päivän kattaus

AIKAA on siis taukoineen 5* 60 minuuttia. Päivän dispositio on seuraavanlainen:

•  9.15 - 10.00  SESSIO 1 : Tavoitteen asettelu: Rehtorin toimenkuva ja vastuu. (Esittäytyminen, takkatulitehtävä 2-3 hengen ryhmissä: Mistä olet vastuussa? Kenelle olet vastuussa? Ja sitten reflektio: Rehtorin vastuut työkentittäin) 
• 10.15 - 11.00  SESSIO 2: Pedagoginen  johtaminen -NYT (Kolmiportainen tuki, filosofiaa ja arkea; Parityö ops-2016-eräistä luonnossivuista)
• 11.15 - 12.00  SESSIO 3: Koulun turvallisuus- keskusteluluento.
• 12.30 - 13.15  SESSIO 4:  Rehtorin juristinen vastuu  (Tunnetko lain?  Nina Lahtisen teoksen pohjalta tehty testi ja keskustelu.
• 13.20 - 14.00  SESSIO 5: Rehtorin vastuu koulun kehittymisestä (Jari Salminen, Pasi Sahlberg) ja koulutuspäivän refektio (takkatulitehtävä 2).

Katsotaan kuinkas käy. Suunnitelma on aina valo ei kahle.

Terveisiä Turusta

VÄSYNEEN  näköinen mies lastun kuvassa.  Ei ihme. Aamulla ylös klo 6. Haastavan aamupalaverin valmistelua. Neuvotteluja siivoustoimen ja iltapäiväkerhon ylläpitäjän kanssa. Oppilashuoltoryhmän työlistan päivitystä ja tiimien kokousten reflektointia. Päivän valopilkkuna pieni tuokio ekaluokkalaisten tanssijoiden kanssa. Ja Kaitsun maittava makaronilaatikko.

SITTEN valtuuston uusien jäsenien perehdyttämis-tilaisuuteen (kirjoitan siitä enemmän politiikka-blogissani).  Sieltä klo 20  Espoon asemalle ja junalla Turkuun viettämään vuosilomapäivää: Suomeksi koulutan huomisen päivän Uudenkaupungin ja lähialueiden rexejä Suomenlahdella. Vuoden viimeinen koulutuskeikka.

Nyt perillä paikallisessa hotellissa, ja kello on 23. Sain junamatkalla diat kuntoon, joten voi hyvällä mielellä antaa unen tulla.

Hyvää yötä!

Luokanopettajat ideoivat jäsenhankintaan uusia keinoja

SUOMEN suurimman pedagogisen järjestön Luokanopettajaliiton hallitus oli kutsunut koolle LO-piirien aktiiveja kaksipäiväiseen piiriseminaariin. Lauantain vieraana oli OAJ:n tulo- ja palkkapoliittisen toimikunnan puheenjohtaja ja hallituksen jäsen Petri Kääriäinen.  Petrin osuutta kehuttiin kovasti. Minä olin luvannut vetää sunnuntaina ideariihen jäsenhankintateemasta. Kokeilimme seuraavanlaista työtapaa:

(1) Jokainen mietti ensin, mihin järjestöhin, kirjakerhoihin, seuroihin jne. on liittynyt ja sitten kaivoi muististaan vastausta kysymykseen: Miksi liityin?
(2) jakauduimme pareiksi. Toinen oli toimittaja ja toinen haastateltava.
(3) Kokosimme vastaukset 1-2 sanan lauseina aakkoselliseen runkoon.
(4) Sitten jokainen mietti tilanteita ja tarjouksia, joista oli kieltäytynyt. Miksi?
(5) Nyt parit vaihtoivat rooleja. Edellinen toimittaja oli nyt haastateltava.
(6) Kokosimme vastaukset 1-2 sanan lauseina aakkoselliseen runkoon.
(7) Kävin vielä tiivisti läpi kolme motivaatioteoriaa.
(8) Tilan seinille kiinnitettiin Flap- paperit seitsemäksi pysäkiksi.
(9) Porukka jaetiin 7 ryhmään, ja jokainen keksi kullakin pysäkillä, miten siihen koottuja oivalluksia voisi hyödyntää liiton toiminnassa. Kunkin ryhmän järjestöuralla nuorin komennettiin kirjuriksi.
(10) Lopuksi kirjurit kutsuttiin akvaarioon, jossa he  pusersivat radalta konkreetteja ideoita. Myös salinväki sai kommentoida niitä.
(11) Materaali annettiin Sohville myöhemmin hyödynnettäväksi.

KESKUSTELUISSA käsiteltiin  minusta isoja ja tärkeitä asioita. Konkreettisten ideoiden hiontaa kannattaa vielä jatkaa. Ulkomuistista annettakoon tässä muutama idea:

• Liiton valovoimaiset persoonat käyttöön ja kiertämään piireissä
• U-tubeen clipsejä, joissa puhutaan liiton toiminnan tuloksista jne.
• Konkreettisia etuja jäsenkortilla
• Liitolle oma t-paita tai näyttävä essu
• Lehteen paksu järjestöliite tai vahva teema (joko nro 3/13 tai 1/14)
• Voisiko jäsenmaksua helpottaa: aktiiveille käteen? 
• Onko jäsenmaksun ajoitus  oikea (juuri joulun jälkeen)?
• Liiton nimeä voisi modernisoida esim. Suomen Luokanopettajat ry:ksi.
• Innokkaita ihmisiä käymään kouluilla ansionmenetyskorvausta vastaan.
• LO-päiviä kaikkiin piireihin
• Ammatti-identitteettiä vahvistaisi netissä tms. ideapankit ja keskustelufoorumit.
• Valovoimaiset liiton aktiivit ottamaan henkilökohtaisesti yhteyttä  uusin potentiaalisiin jäseniin.

KIITOS kaikille mukavasta sessiosta ja Jonnalle ja Sohville hyvin hoidetuista järjestelyistä. Ja kiitos Hotelli Helkalle oikein maukkaasta sopasta ja uunilohesta perunamuussilla.

Ja vielä yksi kokous...

Matti Sippolan minusta tekemä öljyvärimaalaus. Oikeasti PhotoFunia-
appsilla kahdella työkalulla muokattu iPhone-kuva.

OAJ:N valtuuston kokous päättyi sopivasti. Ehdin vielä koululle selvittelemään hankalia ja  kuormittavia asioita. Jatketaan maanantaina. Mutta kyllä se taas tästä.

PARI tuntia kotona, ja nyt on taas lähdettävä ajamaan kohti Helsinkiä. Luokanopettajaliiton hallitus kokoustaa Hotelli Helkassa. Klo 18 on luvassa päivällinen, ja sitten käydään liiton asioita läpi puoli kymmeneen. Minä olen paikalla lehden päätoimittajan ja päiväkirjatyöryhmän vetäjän ominaisuudessa.

Huomenna on  vapaapäivä, ja sunnuntainakin käyn vain vetämässä parin tunnin luovuuspajan Luokanopettajaliiton pitkästä aikaa järjestelmässä piiriseminaarissa.

OAJ:n valtuuston 3. päivä

KUVASSA  johtaja Heljä Misukka. OAJ:n toimiston väelle tällaiset

kokoukset ovat huikea voimanponnistus. Järjestelyt ovatkin olleet aivan

erinomaiset.

OAJ:n valtuuston kolmas kokouspäivä pian edessä. (Sitä ennen oli katsottava, kun Olli Luukkainen oli puhumassa MTV3:ssa  TutorHousesta,

Pakko ajaa Helsinkiin tänäänkin koulun kautta.  Jätin ohjeita sijaiselle ussantunteja varten.

Tuttuun tapaan päivittelen muistiota sitä mukaa, kun mielenkiintoisia asioita tapahtuu. 
3. päivitys klo 17.24.

Kolmannen valtuustopäivän aikataulu

9.00 Tulevaisuustyö jatkuu

Poristen tulevaisuutta haltuun.

PÄÄSIN  paikalle varttia vaille kymmeneksi, ja ehdin neljänneksi jäseneksi yhteen kolmen hengen ryhmään.  Joka ryhmällä oli puolen tusinaa tulevaisuutta koskevaa kysymystä ja annettu näkökulma niihin. Tämä ryhmä oli "viherpipertäjiä"

Kun työ oli tehty, sai lähteä tauolle. Hyvä.

10.30 Päätökset

Ohjelmaan tuli sellainen muutos, että ennen kokouksen jatkumista, valtuutetuille esiteltiin OAJ:n uusia nettisivuja. Ks. www.oaj.fi

Kokous jatkui sitten klo 10.45.Valtuusto kuuli valiokuntien ja hallituksen kannat, ja teki sitten omat päätökset.

Kontro-Hellström ponsi hylättiin koeäänestyksen jälkeen liian yksityiskohtaisena VES-tavoitteena. Puheenjohtajan nuija nakutti tiukkaa tahtia. Pääosa muutosesityksistä ja ponsista hylättiin. Myös Jaana Alajan esitys ammuttiin alas.

Lopuksi valtuuston  puheenjohtaja Arja Laulainen veti päivien annin yhteen: Taloutta, tulevaisuutta, turvallisuutta.  Lomautuksia. Irtisanomisia ja Uhkaa.
- Tällaista uhkaa emme ole aikaisemmin  kokeneet, Arja totesi.

12.15. Lounas

PÄÄTIN vielä lounastaa. Tarjolla oli kerrassaan upea tattisoppaa ja pääruuaksi jauhelihapihveljä ja paistettuja  perunoita.  Sitten hyvällä mielellä ajamaan  kohti Espoota. OAJ-valtuutetun uralla on jäljellä vielä kaksi kokousta: kevät- ja syyskokous 2013.  Sitten se on siinä.

Viikon 48 ohjelma. Versio 2.

Päivitetty 30.11.

PIAN PÄÄTTYVÄ VIIKKO nro 47

Varjoja:  Vielä saadaan jännittää, kuinka rakennushankkeemme kanssa käy.  Valoa: Joulu tulee kovaa upeaa vauhtia.

PIAN ALKAVA  VIIKKO nro 48

Kouluterveydenhoitaja Jenni  on meillä tällä kouluviikolla maanantain, tiistain ja  keskiviikon.  Koulupsykologimme Heidi  on koululla maanantain. Koulukuraattori Eija paikalla maanantaina ja perjantaina.

4 viikkoa joululomaan!

Maanantai 26.11
Opettajilla  viikkopalaveri klo 8-9 (Lisäkerhoresurssi; Joryn kokoamia ehdotuksia jäljellä olevien määrärahojen käytöstä. Kuulumisia iPad- ja Fronter-koulutuksesta sekä OAJ:n valtuustosta). Iltapäivällä klo 13.30-14.30 Tiimit. OHR:lla kokous. TS-Nina paikalla.

Tiistai 27.11
Kouluterveydenhoitaja  paikalla.

Keskiviikko 28.11.
Kouluterveydenhoitaja paikalla. TS-Katri meillä. Avustajien palaveri klo 10. Koululla vieraita OKL:stä ja Hollannista (Lumikkia mielellään treenataan). Illalla Aurorassa tulevien eppujen vanhempia.

Torstai 29.11.
Postipalaveri klo 9.50-10. Joryllä kokous klo 12.-12.30.

Perjantai 30.11.
Joryllä PLC-kokous klo 12.30-14. Team Aurora jätti väliin, koska ev-lut.oppilailla on adventtihartaus koululla,

OAJ:n valtuuston 2. päivä - päivittyvä muistio

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen puhuu omilleen.

OAJ:n valtuuston toinen kokouspäivä edessä. Eiliseen tapaan päivittelen muistiota sitä mukaa, kun mielenkiintoisia asioita tapahtuu.

Sitä ennen on vielä purettava Ikea-kassia ja ajettava koulun kautta. Ja sitten nokka kohti Helsinkiä.

6. päivitys klo 17.45

Toisen valtuustopäivän aikataulu

Valtuuston  puheenjohtajistoa. Toinen oikealta Lo-liiton
puheenjohtaja Matti Sippola. Uudessa sisustusjärjestyksessä
hallitus istuu kateederilla puheenjohtajiston kahden puo-.
lella,

9.00 Yleiskeskustelu jatkuu

TÄÄLLÄ istutaan. Koululla venyi vähän pidempään mm. budjettitilanteeen selvittelyssä.

VALTUUSTO jatkaa juuri  hallituksen esitysten käsittelyä ja kommentointia. Listalla on nyt  talousarvio. Puheenvuoropyyntöjä on taululla kaksi. Jaana Alaja teki huikean ehdotuksen: lakkautetaan valtakunnallisten piirien (monet ammattisten opettajien järjestöt ja mm. LTOL) saamat ns. valtakunnallisten piirien palautukset (noin1,5 miljoonaa €). Sali kohahti, ja vastapuheenvuorot olivat sekä vanhaa käytäntöä perustelevia että tunteenomaistia.  Asia meni valiokuntaa

Muutoin sopuisasti on  kaikki sujunut.

TÄMÄN jälkeen kuultiin veteraaniopettajien ja SOOLin  puheenvuorot. Veteraaniopettajien puheenjohtaja  Sirkka-Liisa Tarjamo ilmoitti luopuvansa 12 vuotta hoitamastaan pestistä.  Sitä ennen hän oli ollut valtuustossa 16 vuotta. Herkkä hetki.

11. 00 Ryhmäkokoukset

Ysin osuus teki poikkeksellisen päätöksen. Se esitti
suhdeluvulla 4:1 vahvan tukensa ajatukselle että vanha-
muotoisen koulutuksen saaneille luokanopettajille makse-
taan kunniavelka, ja  tämä korjaus asetetaan kärkitavoitteeksi
tulevissa palkkaneuvotteluissa. Teknisesti ponsi tullaan
varmaan hylkäänään. Ponnen esittivät Kaarlo Kontro ja tuki
Martti Hellström.

KUKIN  opettajaryhmä kokoontui sitten  pohtimaan käytyä keskustelua ja ohjasi  edustajiaan toimimaan valiokunnissa.  Peruskouluväki on Ysin ryhmässä, ammatilliset, yliopistoväki  ja lastentarhurit omassaan. Paljon kohinaa ja pärinää nostattivat Jaana Jalajan ja Kaarlo Kontron ponnet.

12.00 Lounas

Sitten syötiin  lounas. Tarjolla oli salaattia, riisiä ja  ymmärtääkseni kalkkunaa:-) Jälkiruuaksi oli rahkaa.

13.00 Valiokunnat

Nyt istun Kopo-valiokunnssa. Tehdyt muutosesitykset ja ponnet käsitellään aiheenmukaisissa valiokunnissa. Näitä ovat tulo-ja palkkapolittiinen, koulutuspoliittinen ja järjestöpoliittinen valiokunta. Kopossa ponsiin  ja muutosehdotuksiin suhtauduttiin hyvin suvaitsevaiseksi. Ne  hyväksyttiin  vähintääkin muutettuna eteenpäin vietäväksi. Yhtä lukuunottamatta. Tupa sensijaan kaatoi suurimman osan ponsista- myös vanhamuotoisten opettajien palkankorotuksen. Periksi ei anneta Kontto uudistaa ponnen isossa salissa huomenna.

14.30 Kahvitauko

Maiskis. Kahvia ja kakkupala.  (Harmi, että autopaikat ovat tunnin parkkipaikalla. Saa juosta yhtä päätä.)

15.00 Tulevaisuustyöskentely

Nyt ollaan taas isossa salissa. Valtuusto sukeltaa pohtimaan tulevaisuuden koulua. Puheenjohtaja  Olli Luukkainen antoi ryhmille ohjeita.

Prosessissa käytetään mm. viestiseinää (tuttu Oph:n viime kesäisestä seminaarista). Harmi kyllä seinä oli tällä kertaa  hidas ja verkko  tukossa. Mutta hyvin selvittiin käsiäänestyksilläkin.

Eri tulevaisuuden tekijöiden merkittävyyttä jouduttiin
äänestämään lapuilla, seinä petti,

Aikaisemmin tehtyyn tulevaisuuteen vaikuttavien tekijöiden listaan saatiin nyt  lisätä
vielä  tärkeiltä tuntuvia, puuttuvia tekijöitä.

Tämän jälkeen jakauduttiin 6 hengen ryhmiin, jotka kukin saivat tietyn kimpun elementtejä, ja ryhmissä piti ideoida tekoja, joilla niitä kohti päästään (näin ainakin tehtävän ymmärsimme).

Minä olin Kari Kinnusen vetämässä ryhmässä, ja me päädyimme kuvaamaan ihanneopetusta sloganilla hyvinvoiva osaaja. Tämän pääotsikon alla olisi sitten alaotsikoita
- hyvän mielen koulu
- rikastava digitaalisuus
- voimaannuttavat verkostot

- välittävä vuorovaikutus ja
-  julkiset palvelut hyvinvoinnin ydintekijänä.

18.00 Päivän työskentely päättyy

Alkaa olla päivä pulkassa.  Minulla oli  vielä  pieni palaveri klo 18.30. Sen jälkeen sitten autonrattiin. Hotelliin jääville oli illallinen klo 19.30.

Home sweet home!

Rehtorin ja sivistysjohtajan profession tulevaisuus

Esisemiaarin alkuun kuului napakka luento, jossa pohdittiin muutos-
prosessia jossa lääneistä syntyi mm. Aveja.

TÄNÄ vuonna kasvatustieteen päivät ovat Helsingissä Tieteiden talolla Harmi, että OAJ:n valtuusto osuu samoille päiville, joten en (nytkään) pääsee osallistumaan sessioihin.

Mutta tänään keskiviikkona klo 17-19 liavahdin valtuustosta  yhteen esiseminaareista, jossa pohdittiin rehtorin ja sivistysjohtajana profession tulevaisuutta. Minut oli pyydetty mukaan paneeliin kenttärehtorin ominaisuudessa. Muina osallistujina olivat Miika Risku Rehtori-instituutista, Marjo Kyllönen Helsingin opetusvirastosta ja Armi Mikkola OKM:stä. Yleisö - jossa oli paljon tuttuja- osallistui aktiivisesti keskusteluun.

Otin omaksi roolikseni pimeään katselun. Nostin esiin tekijöitä, jotka voivat johtaa kouluttomaan  yhteiskuntaan - jossa ei tietenkään rehtoriakaan tarvita. Puhuin myös murheestani siitä, että rehtorin profession kulmakivista ammatin tiedeperusta (didaktiikkaa) ja profession tuntomerkit:  autonomia, autarkia ja autenttisuus ovat uhattuina. Autenttisuus on nimenomaan pedagogiikkaa, kasvatusta kouluyhteisössä. Kouluon jätetty yksin  selviämään liian vaikeiden asioiden kanssa.

Esiseminaari uskoi yhä vahvasti koulutukseen tienä tulevaisuuteen. Professio tulee muuttumaan jaetun johtajuuden suuntaan. Siitäkin oltiin varsin yksimielisiä, että elämme murrosaikaa, jossa näkyvyys eteenpäin on huono.

Päivittyvä muistio OAJ:n valtuuston kokouksesta

PhotoFunia- appsilla muokattu kuva 40 vuotta sitten toimintansa aloitta-
neesta Hotelli Hesperiasta. Nykyään  hotellin nimi  on Crowne Plaza
Helsinki.  OAJ:n valtuusto kokoontuu siellä kolmen seuraavan päivän
ajan  

TÄNÄÄN kokoontuu OAJ:n syysvaltuusto. Kokoukselle on varattu kolme päivää. Ohjelmassa ei ole henkilövalintoja, vaan keskiössä ovat a) menneen kauden arviointi ja b) tulevan toiminnan suunnittelu.  Valtuusto osallistuu myös OAJ:n tulevaisuustyöhön.

Luvassa on tärkeitä keskusteluja ja kovaakin debattia.

Päivitän tätä lastua useita kertoja päivän aikana, joten kiinnostuneet "pysykää kanavalla".

Kuudes  päivitys klo 15.50.

Ensimmäisen valtuustopäivän aikataulu

9.00 Kahvit ja iloittautuminen

Ysin väki kokoontui pitkään kapeaan saliin. Lähes joka
penkillä oli tiukka edunvalvoja.

Hain LO-liitosta  uunituoreita Luokanopettaja-lehtiä jaettavaksi. Paketissa niitä  oli 140.

10.00  Ryhmien kokoukset. 

Minä osallistun siis Ysin kokoukseen.  Parhaillaan käydään läpi valtuuston listaa, ja  kerrotaan, millaisia  kysymyksiä, muutos- esityksiä tai ponsia kukin aikoo esittää. Esiin nousi mm. kolmiportainen tuki ja erityisen tuen antamiseen vaadittava kelpoisuus. Tuen Kaarle Kontron pontta siitä, että vanhamuotoisten luokanopettajien palkkaus on pantava kuntoon. He jäävät eläkkeelle viimeisetkin kolmen vuoden kuluttua.

11.30 Lounas

Lounaaksi oli feta-salaattia, juureksia ja  oikein maukasta uunilohta.  Jälkiruuaksi oli suklaamössöä  ja kirsikoita. Kauheaa oli, ettei tarjolla ollut kahvia!

13.00 Syysvaltuuston avaus ja yleiskeskustelu

Valtuuston kokous alkoi juuri. Meneillään on kohottava klarinettiyhtyeen musiikkiesitys ja  pian puheenjohtaja Olli Luukkaisen  avauspuhe.
- Harmaata aikaa elämme, Olli avasi. Huoli taloustilanteesta on todellinen. Hallitus täyttää
lainalla  aukkoa, joka bkt:n kasvusta puuttuu. Onneksi  korkotaso on poikkeuksellisen alhainen
- Mutta kuinka kauan? hän kysyi.

Koululainsäädäntömme  on väljää. Ainut normi, joka oppilaita suojelee, on säädös minimituntimääristä.
- Myötätuntoa saamme, mutta emme toimenpiteitä!
Luukkainen vaati kansallista osaamisohjelmaa.
- Opetus on julistettava äkillisen rakennemuutoksen alaksi, hän jyrisi.

Samaan aikaa hallitus suunnittelee lisäleikkauksia.
-   Nyt on vaikutettava alueiden kansanedustajiin, Olli käski!

Avauksen jälkeen annettiin liikunnallisuudesta  Ollin Kuppi Pääkaupunkiseudun alueyhdis-tykselle.

Juuri nyt käydään läpi ajankohtaisia edunvalvonta- ja järjestöasioita. Kunta-ala on ollut 2000-luvulla paras sopimusneuvottelija. Ensi keväänä sovitaan paikallisesti 0.3%:n palkankorostuserä. Skriinilla on nyt 17 puheenvuoropyyntöä a´3 minuuttia.

15.00 Kahvit

Tässä välissä oli sitten kahvitauko. Pitkät jonot. Mutta kahvi oli hyvää, ja pieni kakku kostea.

15.30 Opetusministeri  Jukka Gustafsson

Opetusministeri Gustafsson saapui ajoissa, ja hän puhuu parhaillaan  valtuustolle. Veikkaanpa, että  hän saa vastattavakseen myös hyvin hankalia kysymyksiä.
- Minua on vaivannut lähes mustavalkoinen keskustelu koulusta. Meillä on monet asiat oikein hyvin vielä, hän avasi.
- Toivoisin että koulutuksesta puhuttaisiin analyyttisesti ei irtolausein,

Emme ole saaneet itse vaikuttaa olosuhteisiin, joissa elämme, hän korosti. - Jos taloustilanne heikkenee, voi edessä olla mittavia toimia.
- Kaikki puolustamme yhdessä koulutuksen rahoitusta, mutta kun säästöjä joudutaan tekemään, koulutussektorikin joutuu kantamaan kortensa kekoon. Uudistaminen ja kehittäminen eivät jatkossa tapahdu lisäresursseilla.
- Varhaiskasvatusta koskeva lainsäädäntöesitys annetaan keväällä 2014. Lukion kehittömistyö starttaa lähipäivinä.
- Koulurauhaa liittyvää säädösvalmistelua tehdään koko ajan. Pari asiaa on ainakin auki niin, että niitä pitää tarkastella perustustuslakia myöten.

Ministeri käsitteli myös ammatillisen koulutuksen uutta kohdisamista. Nuorten määrä vähenee seuraavina vuosina noin 8000:lla.
- Ehdotukset perustuvat laajaan aineistoon, hän korosti. Valtakunnan tasolla kyse on noin 5%. Nämä uudistukset eivät ole uhka nuorisotakuulle, vaan ovat sen ehto. Koulutuspaikkojen tulee olla samalla alueella, kuin nuoret. Ministeri nuhteli OAJ:ta ja vetosi opettajien vastuullisuuteen.

LOPUKSI ministeri muistutti peruskoulun olevan menestystarinaa ja että peruskouluun suunnataan 83 miljoonaa euroa.

Yleisöstä kysyttiin, mitä ministeri aikoo tehdä 3500 opettajan irtisanomisten johdosta. Ministeri ei uskonut luvun tulevan noin suureksi.
- Monella opettajalla on hyvä tutkinto ja työkokemus, ja heillä on hyvät mahdollisuudet löytää uusi työpaikka.

16.00 Yleiskeskustelu jatkuu klo 18 saakkaa.

Ministerin poistuttua, jatkuu yleiskeskustelu. Minä joudun nyt siirtymään kesken tämän session Tieteiden talolle, kasvatustieteen päivien esiseminaarin, jonka teemana on "Rehtorin ja sivistysjohtajan profession tulevaisuus".

20.00 Päivällinen.

Jätän päivällisen väliin. Sen verran on Ikea-kassissa papereita odottamassa suman purkua. Ja onneksi kotona myös vaimo. Vielä.

Ja yöksi kotiin.

Opetussuunnitelman luonnoksia voi kommentoida

Omissa  kommenteissani kiinnitin huomiota mm. siihen, että
ops-teksteissa ohitetaan  opetuksen käsite
(puhutaan oppimisesta).  Eri-ikäisten lasten erilaiset tavat oppia
saisivat näkyä selkeämmin. Kaipasin myös opetusryhmän/
luokanryhmädynamiikan käsittelyä. Taiteen ja sen työtapojen
osuus oli minusta liian ohut. Lupaukset draaman asemasta
vahvana työtapana eivät tekstissä täyty. Kaikkia oppiaineita
yhdistäväksi teemaksi esitiin  ihmisiksiolemista/kasvua.
Kaikkiaan teksti on kaunista, paikoinjopa koulun
todellisuuteen  verrattuna romanttista.

OPETUSHALLITUKSEN OPS 2016- sivuilla jokaisella on mahdollisuus antaa palautetta uusien vuonna 2016 käyttöön otettavien opetussuunnitelmien valtakunnallisten perusteiden (perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden)  ensimmäisten lukujen luonnoksista. Linkki on tässä.

Teksti on jäsennelty perusteiden sisällysluettelon mukaisiin osiin (sisällysluettelo, paikallisen opetussuunnitelman laadinta, arviointi ja kehittäminen, perusopetusta ohjaavat velvoitteet ja perustana olevat arvot ja oppimiskäsitys, opetuksen tehtävä  ja valtakunnallisia tavoitteet, tavoitteista johdetut  ja eri oppiaineita yhdistävät  laaja-alaisen osaamisen kuvaukset, toimintakulttuuri  sekä oppimista edistävät tekijät kuten oppimisympäristö, työtavat ja yhteistyö). Kutakin osaa voi  kommentoida erikseen.

Palautetta voi antaa 5.12. saakka. Sitä toivotaan laajasti eri tahoilta- myös järjestöiltä, vanhemmilta ja oppilailta. Kommentit tulevat näkyviin  pienellä viiveellä virkamiesten hyväksynnän jälkeen. Palaute luvataan ottaa huomioon perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden jatkovalmistelussa.

Lumikki tulee- Oletko valmis:-)

JOULU lähestyy ja samalla  perinteinen koko koulun näytelmämme. Neljän viikon päästä  esitämmme oman versiomme iki-ihanasta Lumikki-sadusta. Näytelmäss käytetään Disney-elokuvan musikkia. Miehityksiä on neljä, ja lavalle noussee parisataa pientä näyttelijää, soittajaa, laulajaa ja sirkustaituria. Puuhassa on mukana koko koulu.

Maanantaina 12.12.  saliin rakennetaan katsomo. Tiistaina syntyvät valot ja lavasteet.  Tiistaista perjantaihin esiintyjät ovat salissa teatterileirillä.

PERINTEISEEN tapaan kullakin miehityksellä on oma kenraaliharjoituksensa, johon kutsumme yleisöksi  kouluteatteri ystäviä, päiväkoteja ja naapurikouluja.  Kenraaliharjoitukset ovat
- torstaina 13.12 klo 9.30 ja 11.15
- perjantaina 14.12 klo 9.30 ja 11.15

Varsinaiset esitykset vanhemmille, pikkusiskoille ja muille sukulaisille ovat sitten lauantaina 15.12 klo 8.45, 10, 11.15  ja 12.30

Olette tervetulleita seuraamaan Lumikki- näytelmää Auroraan. Esitys kestänee noin 50 minuuttia. Katsomossa on tilaa noin 120:lle. Varaamme (maksuttomat) paikat ilmoittautumisjärjestyksessä. Varaukset emailina rehtorille : martti.hellstrom@iki.fi

Auroran väki

Suuret klassikot ja kasvatuksen päämäärä

KUVIO 1: Yritys jäsentää kasvatusopin klassioiden kasvatukselle esittämiä
päämääriä kahden ulottuvuuden suhteen; (1) kumpi  tuo onnea: vapaus vai
vastuu ja (2)  kummasta onni  lopulta löytyy: (1) Tästä elämästä vai (2)
tuonpuoleisesta.

Päivitetty 2.12.12

ALKAVALLA viikolla meillä kaikilla on mahdollisuus ottaa kantaa tekeillä olevan perusopetuksen uuden opetussuunnitelman yleisiin linjauksiin. Opetushallituksen www-sivuille avautuu 19.11. kysely, jossa kantansa voi ilmaista. Keskeinen asia on tietysti, millainen tulee olemaan perusopetuksen kasvatuspäämäärä (toki lakien ja asetusten jo rajaamana).

Niinpä kokosin kasvatusopin historiasta ajatuksia kasvatuksen  päämäärästä. Niiden jäsentäminen ei ole helppo juttu, mutta minähän pidän haasteista.

Kasvatuspäämäärästä

KASVATUKSELLÄ on kaksi päämäärää; muodollinen ja sisällöllinen. Muodollisena päämääräänä on Salomaan mukaan ihanneihminen. Kukin kansa ja aikakausi määrittelee sitten materiaalisesti, sisällöllisesti sen omalla tavallaan. Olen nyt usean vuoden ajan opetellut tuntemaan kasvatuksen klassikoiden tapaa ymmärtää kasvautus ja opetus. Voi jo olla sopiva aika vetää asioita yhteen.

EROTAN kasvatukselle ensinnäkin yleisen ja lähes kaikkia yhdistävän päämäärän; se on ollut antiikin filosofien ajoista alkaen onnellisuus. Käsitykset siitä, millainen ihminen/ihmiselämä on onnellinen, sen sijaan vaihtelevat. Karkeasti jako voidaan tehdä ainakin kahden ulottuuden suhteen: (1) Vapaus vai vastuu? Onko onni vapautta tehdä mitä haluaa? Vai kasvaako onni siitä, että kantaa vastuunsa toisista, ja äärimmillään jopa uhraa itsensä.  (2) Tämä elämä vai tuonpuoleinen? Onko onni löydettävissä tässä elämässä vai onko todellinen onni odottamassa vasta kuoleman jälkeen (jolloin maallinen onni on vain varjoa ja turhuutta).  Molempien akselien leikkauspisteessä  on tasapainon idea: persoona. Persoona on yksilö, joka ottaa muut ihmiset huomioon, ja joka asettaa muiden vapauden oman vapautensa rajoiksi.

KUVIO 2.Yritys jäsentää kasvatuskelle esitettyjen tavoitteiden
kokonaiskenttää

Näiden kahden pääulottuvuuuden lisäksi on mielekästä tarkastella  kasvatuspäämääriä/ tavoitteita hieman konkreettisemmin. KUVION 2 voisi tiivistää näin:
-  Elämän päämääränä on onni
-  Onnen saa elämällä hyvin/oikein

Toisille todellinen onni saavutetaan tässä elämässä: joko kasvamalla täydeksi omaksi itseksi tai kasvamalla kansalaiseksi jollaista  oma yhteiskunta ihannoi.

Omaksi itse kasvava saa onnea, kun saa kasvatusta, josta on juuri hänelle hyötyä. Usein se tarkoittaa arjen taitoja, hyvää ammattia ja reaalisivistystä. Hyveillä ei ole yhtä suurta merkitystä onnelle.

Kansalaiseksi kasvava saa onnen, kun löytää oman paikkansa yhteiskunnassa, saa ammatin,  joka vastaa työelämän tarpeita, tuntee lait jne. Kasvu on kasvua hyödyksi olemiseen muille ja samalla hyveellisyyteen (kuten altruismi).

Toisille todellinen onni on vasta ikuisuudessa. Taustalla on tällöin vahva usko, ja pyrkimys elää niin, että pääsee paratiisiin. Ihanneihmisessä korostuu elämä oman uskonnon hyvän ihmisen mallin mukaan, johon kuuluu hyveellisyys (toisia, heikkoja jne.  kohtaan) tai sitten kokonaan elämästä vetäytyminen (askeesi, itsensä jumalallistaminen).

Kasvatuksen päähuomio vaihtelee kasvatuspäämäärän mukaan. Jos tavoitellaan onnea ikuisuudessa, päähuomio on luonteessa - tiedot ja taidot eivät ole yhtä olennaisia. Jos taas tavoitellaan onnea tässä elämässä,  kasvatus kohdistuu koko ihmiseen; päähän, sydämeen ja käsiin. Pää tarvitsee valistusta, sydän sivistystä ja kädet arjen osaamista.

Tässäkin jäsentelyssä persoona on tasapainopiste; hyveen ja hyödyn, yksilön ja kansalaisuuden, tämän elämän ja ikuisuuden kaipuun välillä.

Erilaisia kasvatuspäämääriä

Ihanneihmisen piirteet/kasvatuksen tärkeimmät tavoitteet/tehtävät  on esitetty seuraavassa aakkosjärjestyksessä. Kunkin tavoiteen kohdalle on kirjattu myös klassikoita, joille tuo piirre on ollut tärkeä.

ONNI TÄSSÄ ELÄMÄSSÄ

Yksilöä painottavat (vapaus)

• Ainutlaatuinen yksilö (Korczak)
• Elämästä nauttiva (Neill, Rabelais)
• Harrastus. Tärkeintä ei ole tietomäärä vaan halu ja kyky avartaa tietoja ja hankkia uusia entisten lisäksi (Rousseau)
• Hyöty omalle elämälle (Kilpatrick)
• Ihmisarvo (Freire)
• Ihminen ennen ammattia (J.S.Mill)
• Itsenäinen omaa laatuaan toteuttava  kokoninen sukukunta (Key) 
• Itsenäinen omaa laatuaan toteuttava persoonalisuus (Key)
• Kriittisyys (Freire)
• Kykyjen sopusointuinen kehittäminen (Fröbel)
• Käytännön hyöty (Aristoteles, Protagoras)
• Monipuolinen (Leibniz)
• Oma harrastus (Neill)
• Omien kykyjen vapaa kehittely (Spencer)
• Oma levollinen elämä (Montaigne)
• Omaksi itseksi kasvu (Tuomas A., Herbart. Lighart)
• Omien mahdollisuuksien  toteutumiseen pyrkiminen (Tuomas A.)
• Persoonaa ei saa muunnella. (Steiner)
• Politiikassa pärjäävä (Protagoras)
• Rikas elämä (Ascham)
• Suvaitsevainen individualisti (Montaigne
• Tahdon ja toiminnan mies  (Arnold)
• Tavoite, että lapsi löytää itsensä.(Steiner)
• Täydellinen hovi- ja maailmanmies (Leibniz)
• Täydelliseksi itseksi kasvu (Herbart)
• Uusi korkeatasoisempi ihmistyyppi: tuntemattomien polkujen kulkija, uusien ajatusten ajattelija, uusien urien avaaja. (Key)
• Vapaa yksilö (Freinet)
• Vapaus (Aristoteles, Lane, Rabelais)
• Vapautus (Freire)
• Yhteiskunnallinen tiedostaminen (Freire)
• Yksilö (Erasmus, Ferriére, Herbart, Locke, Luther, Rabelais, Rousseau, Steiner)/Yksilö- ei uhata valtille (Spencer)
• Yksilön persoonallisen omalaatuisuuden kehittäminen (Schleiermacher)

Yhteisöä/valtiota  painottavat (vastuu)

• Aktiivinen, toimintakykyinen- ja haluinen kansanvaltainen kansalainen (Käis)
• Ammatin siveellistäminen (Kerschensteiner)
• Demokaattisen yhteiskunnan etiikka ja toimintavat (Gill)
• Demokratia (Dewey, Grundtvig)
• Hellittämätön taistelija (Makarenko) 
• Hiao = lapsenomainen kunnioitus ja rakkaus vanhempia, esi-isiä, esivaltaa ja perinteitä kohtaan (Kung fu Tse)
• Hyödyllinen valtiolle (Platon)
• Hyöty (Cato, Cicero, Bentham, Chalaitois)
• Ihmisen on mukauduttava elämään oman aikansa yhteiskunnan ja valtion vaatimusten mukaisesti. (J. Mill)
• Ihmiskunnan kehittäminen kohti täydellisyyttä ja onnellisuutta (J.Mill)
• Isänmaallinen kansalainen  (Arnold)
• Kansa sotakoneistona (Lykurgos)
• Kansalaiselämä (Grundtvig)
• Kansan säilyminen (Krieck)
• Kuuliaisuus (Pythagoras)
• Maailman lakien kunnioittaminen. (Spencer)
• Mukautuminen muutuviin teknillisiin oloihin (Krupskaja)
• Käyttökelpoinen ja hyödyllinen kansalainen - muttei liian sopeutuva (Dewey)
• Lähimmilleen hyödyllinen (J.S. Mill)
• Onni (mahdollisimman monen) (Bentham)
• Rehti ja työtä rakastava isänmaanystävä (Makarenko) 
• Sopeutumista valtion olosuhteisiin (Aristoteles)
• Sosiaalistuminen. (Spencer)
• Työläislapsista valtion  hyödyllisiksi ja käyttökelpoisiksi kansalaisiksi (Kerschensteiner)
• Uhrautuva yksilö (Gentle)
• Uomo Fascista (Gentle)
• Uusi ihminen (Fichte)
• Uusi kansallissosialistinen ihminen (Krieck)
• Uusi sosialistinen ihminen (Makarenko)
• Uusi työläissukupolvi joka itse johtaa ja suunnittelee tuotantoa ja kykenee ratkomaan ongelmia. (Krupskaja)
• Uusi vallankumouksellinen sukupolvi (Blonski)
• Valtion siveellistäminen (Kerschensteiner)
• Yhteinen kansakunta (Baden-Powell)
• Yhteiseen asiaan panostava (Makarenko) 
• Yhteiskuntakelpoinen kansalainen (Platon)
• Yleissivistys ja ammatti (More)
• Yhteiskuntakelpoisuus (Dewey)

ONNI TUONPUOLEISESSA

Hengelliset

• Elävä usko (Francke)
• Erakkous (Benedictus)
• Ihmisen jumalallistaminen (Benedictus)
• Jumalan pelko (Fenelon,  Francke, Pestalozzi, Pythagoras)
• Jumalan rakkaus (Baden-Powell)
• Jumalan valtakunnan menestys (Loyola)
• Järkevä luonnon olio (Comenius)
• Järjen alistaminen tahdolle (Tuomas A.)
• Katolinen usko (Napoleon)
• Kristillisesti siveellinen ihminen (Pestalozzi, Ziller)
• Kristitty gentleman (Arnold, Foerster)
• Kristitty herrasmies (Reddie)
• Köyhyys (Benedictus)
• Lempeys, vapaus, suvaitsevaisuus (Erasmus)
• Luonnollinen uskonto (Basedow)
• Naimattomuus (Benedictus)
• Toisten ja Jumalan yhteyteen ohjaaminen (Fröbel)
• Tosi ihminen (Comenius)
• Usko (Jeesus, Tuomas A.)
• Usko ihmisihanteen ylittämätön piirre (Paavali)
• Vaiti henkisistä näyistään(Steiner)

KASVATUKSEN KOHTEIDEN MUKAAN
Sielu/henkeä koskevia

"Sydämestä" eli luonteesta /hyveistä

• Ahkeruus (Benedictus, Kerschensteiner, Luther, Pestalozzi)
• Ehdoton kuuliaisuus (Lykurgos, Pythagoras)
• Ehdoton kuulaisuus valtiota ja johtajaa kohtaan (Krieck)
• Esivallan ja kasvattajien kunnioitus (Pythagoras)
• Ei kuoleman pelkoa (Krieck)
• Gentlemanni (Ascham)
• Hillityt himot (Augustinus)
• Himojen ja halujen hallinta (Pythagoras)
• Humaanisuus (Gesner)
• Huolellisuus (Kerschensteiner)
• Hurskaus (Comenius)
• Hyveellinen/hyveet  (Sokrates,Cato, Cicero, Chalatois)
• Hyvyys (Comenius, Sokrates)
• Hyvä tieteellinen ja teologinen koulutus (Loyola)
• Ihmisrakkaus (Pestalozzi)
• Isämaallisuus (Gill)
• Isänmaan rakkaus (Baden-Powell, Fenelon, Fichte, Grundtvig, Sokrates)
• Itsekuri (Spock)
• Itsenäinen luonne  (Arnold)
• Itsetuntemus (Fröbel)
• Itsetunto (Korczak, Spock)
• Jalo esteettinen diletantismi (Lictwark)
• Jeesuksen tapa elää (Loyola)
• Kansalaismieli (Kerschensteiner)
• Kansallistunne  (Grundtvig)
• Kiintymys omaan kansaan ja sen johtajaan (Krieck)
• Kristillismoraalinen luonne (Salomon)
• Kristinuskon mukainen ihminen (Luther)
• Kunnia (Krieck)
• Kunnian- ja velvollisuuden tunto (Baden-Powell)
• Kunnollinen ihminen (Pestalozzi)
• Kuuliaisuus (Benedictus, Luther)
• Lain ja tapojen kunnioitus (Pythagoras)
• Lakien kunnioitus  (Fenelon)
• Luja ja siveellinen (Kerschensteiner)
• Luonteeltaa arvokas (J.S.Mill)
• Lähimmäisen rakkaus (Luther)
• Mielenrauha (Seneca)
• Moraalinen lujuus (Herbart)  
• Myönteinen (Steiner)
• Nöyryys (Luther)
• Oikeudenmukaisuus (Kerschensteiner)
• Omaan apuun luottava (Franklin)
• Perinpohjaisuus (Kerschensteiner)
• Puhtaus (Baden-Powell)
• Pyyteteetön työnteko valtion ja yhteiskunnan kehittämiseksi.
• Rakkaus ruumiilliseen työhön (Salomon)
• Rohkea (Makarenko) 
• Rehelliset työmenetelmät (Kerschensteiner)
• Riippumattomuus yleisestä mielipiteestä (J.S.Mill)
• Ritarillisuus (Baden-Powell)
• Siivo käytös (von Rochow)
• Siveellinen tahto 
• Siveellisyys (Salomon)/ maallinen (Spencer)
• Sopeutuminen (Krieck)
• Suvaitseva (Franklin)
• Säädyllisyys (von Rochow)
• Säästäväisyys (Baden-Powell)
• Taide (Goethe)
• Taisteleva mielenlaatu (Krieck)
• Tekee töitä toisen eteen  (Arnold)
• Toisten huomioonottaminen (Key)
• Tottelevainen (Basedow)
• Toverihenki (Baden-Powell)
• Uhrautuvaisuus (Kerschensteiner)
• Uskollisuus (Key)
• Uskollisuus keisarille (Napoleon)
• Vaatimaton (Steiner, Luther)
• Vahva tahto ja itseluottamus (Fichte)
• Vakuuttavuus (Protagoras)
• Valppaus (Kerschensteiner)
• Vanhempien kunnioitus (Lykurgos)
• Vastuunalainen jäsenyys yhteisössä (Krieck)
• Velvollisuus puolustaa maata (Kerschensteiner)
• Yhteys luontoon (Baden-Powell)
• Yksilön alistuminen Saksan kansan edulle (Krieck)

"Päästä" eli  tiedosta ja ajattelusta

• Aatelinen sivistys (Elyot)
• Ajattelemisen taidot (Platon, Sokrates, Ramus, Aristoteles, Tuomas A.)
• Ajattelemisen taito - ei mitä pitää ajatella (Dewey)
• Ei ole oleellista tietää, mitä Aristoteles on sanonut. Mitä itse sanomme?  (Montaigne)
• Elämässä - ei koulussa- tarpeelliset tiedot (Seneca)
• Elämässä tarvittava sivistys ja valistus  (Grundtvig)
• Harrastus (Ziller)
• Harrastumisen avulla sivistynyt (Herbart)
• Humanitas = ihmisyys, ihmisjalostus, sivistys (antiikin roomalaiset)
• Itsensä ilmaisu (Freinet,. Lane)
• Jumalallinen tietoa (Aristoteles)
• Kansalaissivistys (Lighart)
• Kansallinen sivistys (Krieck)
• Keskivertoihmisen perustiedot ja -taidot (Washburne)
• Kirjoittaminen (Korczak)
• Kristillinen viisaus (Francke)
• Kuinka luonto toimii (Ramus)
• Kyky ottaa taidetta yleisönä vastaan (Lichtwark)
• Käytännön hyöty (Elyot, Francke)
• Lukutaito (Solon, Luther)
• Luonnontieteet (von Rochow)
• Lyhyt puhe (Lykurgos)
• Maallinen opetus (Locke, J.Mill)
• Monipuolinen harrastus (Herbart) 
• Nokkeluus (Protagoras)
• Omin aivoin ajattelu (Ramus)
• Oppimisen taidot (Sokrates, Platon, Ramus)/ Oman oppimisprosessin tietoinen ohjailu ja kontrollointi.
   (Dewey)/ Oman oppimisen ohjailu (Kilpatrick)
• Perinne, traditio (Cato)
• Perustiedot yhteiskunnasta (Dewey)
• Puhetaito (Protagoras, Cicero) 
• Salaoppi (Pythagoras)
• Tieto (Cicero, Comeniis
• Tietoa terveydestä ja oman ruumiin toiminnasta. (Spencer)
• Tietoa todellisuudesta (Chalatois)
• Uskolle alistettu tieto (Augustinus)
• Uskonto (Schleiermacher)
• Virkamiesten tarvitsema yleissivistys (Napoleon)
• Yleissivistys (Aristoteles, Cicero)
• Äidinkieli  (Grundtvig, Luther, Montaigne, Ratke)

Ruumista koskevia
Kädestä eli  fyysisistä tavoitteista

• Ammatti (Francke, Makarenko, Petty, Platon, Solon)
• Fyysinen terveys (Kerschensteiner)
• Kauneus (Aristoteles)
• Karaistunut (Makarenko) 
• Kunto (Ling)
• Käytännön  kelvokkuus (antiikin roomalaiset)
• Käytännön taidot (Cicero)
• Neuvokkuus (Baden-Powell)
• Papin käytännön taidot (Chrodegang)
• Perustaidot (Bell)
• Puhtaus (von Rochow)
• Raittius (Pestalozzi)
• Ruumiillinen kyvykkyys (Krieck)
• Ruumis (Cicero)
• Sotataidot (Aristoteles)
• Sukupuoliyhteydestä pidättäytyminen (kirkko)
• Terveys ja kauneus (antiikin kreikkalaiset)
• Tarkkuus (Kerschensteiner)
• Terveys (Aristoteles, Baden-Powell, Krieck 
• Työ (Cato)

• Työelämätaitoja (Spencer)
• Uintitaito (Solon)
• Viettin hallinta (Tuomas A.)

Kokonaisvaltaiset

• Areté = kyvykkyys, sotaisa kunto ja hyve (antiikin Kreikan ylimistön kasvatustavoite)
• Elämää varten (Dewey)
• Elämää varten elämän kautta (Decroly)
• Elämään kasvattaminen  (Spock)
• Henkevä Tarzan (Basedow)
• Herrasmiehelle maallinen ohjelma (Locke)
• Ihminen joka oppii elämään.  Ensin ihmiseksi, sitten kansalaiseksi. (Rousseua)
• Ihminen sanan todellisessä merkityksessä  (Rudolf A)
• Ihmisen kaikenpuolinen kehittäminen (Harnisch)
• Itsenäinen persoonallisuus- jolla on itserajoittamiskykyä (Käis)
• Humanitas (ihmisten keskinäinen arvostaminen)(Cicero)/ Humanitas: rikas ja monipuolinen inhimillisyys (Quintilianus
• Hurskaus ja hyöty (Vives)

• Hyvä mies ja harjaantunut puhuja (Cicero)
• Hyvä, sivistynyt ja onnellinen ihminen (A.K. Ottelin)
• Hyödyllinen kansalainen ja pätevä ammatinharjoittaja (Kerschensteiner)
• itsenäisesti ajatteleva, vapaasti toimiva yksilö (vastuulla tasapainotettuna).  (J.S.Mill)
• Itsenäisesti ajatteleva yhteiskunnan jäsen (Baden-Powell)
• Itseään hallitsemaan kykenevä (Spencer)
• Jumalaa pelkäävä, lakia ja tapoja kunnioittava, luotettava ja ystävyydessä kestävä (Pythagoras)
• Kaloskagathos/kalokagathia = kaunis ja hyvä, ihmisen ruumiin ja sielun täydellista, sopusuhtaista kehittämista, todellisesti sivistynyt, jalo sielu kauniissa ruumissa  (antiikin kreikkalaiset ylimykset, aatelisetiikkaa)
• Kasvattaminen kohtamaaan muun maailman ja muiden ihmisten odotukset ja vaatimukset. (Spock)
• Kauneus, totuus, hyvyys, isänmaa. (Gentle)
• Kaunis sielu kauniissa ruumissa (Homeerinen ihanne)
• Koko ihminen (Comenius)
• Koko persoona (Reddie)
• Kokemuksesta oppiva ihminen, joka hallitsi luontoa (Bacon)
• Luonteeltaan hyvä ihminen, joka pyrkii totuuteen ja tietoon. (Steinet)
• Omaksi itseksi kasvava yksilö mutta ottaa kokonaisuuden huomioon  ja kunnioittaa toisia (Key)
• Omaksi itseksi kasvu ja elämän meille asettamien vaatimusten huomioonottaminen. (Spencer)
• Onnellisempi ja kelvollisempi ihminen (Dewey)
• Onnellisempi tulevaisuus ja rauha (Comenius)
• Oppia elämää varten (Dewey)
• Oppinut ja kaunopuheinen hurskas (Sturm)
• Oppinut ja ritari (Elyot)
• Osallisuus (Freire)
• Persoona (Montessori, Neill)
• Persoonallinen elämä (Petersen)
• Protestanttinen hurskaus ja latinalainen kaunopuheisuus (Trotzendorf)
• Puhetaito ja moraali  (Quintilianus)
• Protestanttinen hurskaus ja latinalainen kaunopuheisuus  (Melanchton)
• Ruumis ja henki (Ling, Vives)
• Ruumis ja sielu (Locke)
• Ruumis oman tahdon alaiseksi (Ling)
• Sielun ja ruumiin harmonia (Krieck)
• Sivistynyt ihminen (Gesner)
• Sopusoinnun kunnioittaminen. (Spencer)
• Sopusointuinen koko ihminen (Pestalozzi)
• Suuri älykkyys, täydellinen itsehillinta ja ihmisystävällisyys (J.Mill)
• (1) Tasapainoinen  myös (Baden-Powell) (2) persoona ( Rudolf A, Sturm)
• Tasapuolisesti kehitetään tahtoa, tunnetta ja ajattelua  (Steiner)
• Terve sielu terveessä ruumiissa (Quintilianus)
• Tieto, hyvyys, hurskaus (Comenius)
• Urhea, kaunis, hyveellinen nuorukainen (Homeerinen ihanne)
• Vapaa itsenäinen ajattelija, joka ymmärtää tekojensa syyt ja seuraukset (Steiner)
• Yksilö ja  muiden vapaus (Spencer)  
• Yleinen inhimillinen kasvatus (Steiner)
• Yleishyödyllinen, isänmaallinen ja onnellinen elämä (Basedow)
• Älyn, moraalin ja ruumiin kehittäminen (Spencer)

Turvallisuus ensin

TURVALLISUUSTERVEISIÄ Kouvolan kaupungin opettajilleen järjestämästä turvallisuus-Vesosta Elimäen koulukeskuksesta. Minut kiidätettiin tilaustaksilla suoraan  juna- asemalta vain seitsemän minuuttia aikataulusta myöhässä:-).   Koulun jumppasalissa oli paikalla lähes 80 opettajaa.

VESO oli kaksiosainen. Aamupäivän  avasi rehtori Allan Mattson, ja minun vastuulleni oli  sitten annettu 2 tuntia 45 minuttia. Iltapäivällä opettajat jakaantuivat pajoihin. Teemoina olivat  a) turvallisuus tekstiilityössä ja b) teknisessä työssä, c) oppilaan fyysinen rajoittaminen ja d) impulsiivisen väkivallan ennaltaehkäisy koulussa.  Ja välissä oli 45 minuutin lounastauko. Menuun kuului tosi maukas riistakeitto.

Elimäen yläaste ja  lukio toimivat  yhteisissä tiloissa. Tämä
on tuonut paljon lisäarvoa molemmille. Koulussa oli mm.
musiikkiluokan yhteydessä studio. Koulun ruokasalissa oli
upea moin 10m2:n vitriini, johon oli koottu metsän eläimiä
mm. Eimäellä ammuttu susi, ilves ja tietysti lintuja.

KÄYTTÄMÄNI  diat ovat lastun yläreunassa filmimuodossa. 60 dian alkuosassa määritellään turvallisuuskäsitettä positiivisesti ja negatiivisesti,  teoreettisesti ja myös konkreetisti perusopetuksen laatukriteerien pohjalta. Sen jälkeen tarkastellaaan koulujen turvallisuustilanne käytettävissä olevan tutkimusmaterilaalin pohjalta.

Arvioimme yhdessä koulujen turvallisuuskulttuurin tilaa, ja Kouvolassa se näytti olevan varsin hyvä. Diojen loppupäähän on sitten koottu erilaisia keinoja  toisaalta vahvistaa positiivista turvallisuutta (kaikkein hyvinvointia) ja  toisaalta vähentää negatiivista turvallisuutta (turvantunteen puuttumista ja objektiivisia riskejä ja uhkia).

Keskustelu oli vilkasta. Moni koki, että  koululta vaadittavan nykyään ihan  liikoja. Turvallisuustyöhön toivottiin paljon enemmän vastuunkantoa sekä opetuksen järjestäjiltä että oman lapsensa hyvinvoinnin ja käyttäytymisen osalta vanhemmilta. Rehtorien vastuuta vuokratilojen turvallisuuden osalta pidettiin täälläkin  kohtuuttomana. 

Kosti Helimäki R.I.P.

Kosti Helimäen kuva Hesarin sivuilta lainattuna.  

HESARISSA oli vasta uutinen, että sosiaalineuvos Kosti Helimäki on kuollut syntymäkunnassaan Virroilla 26.10. 2012. Kuollessaan Helimäki oli 80-vuotias.

MINÄ tutustuin Helimäkeen, kun olin nuori vastavalmistunut  luokanopettaja. Marssimme  kurssitoverini Jorma J. Ahosen ja lapsuuden ystäväni Juhani Ihanuksen kanssa Annankadun komeaan Raittiuskasvatusliiton huoneistoon ja myimme Kostille idean "Tuomo Kuono ja Tupaa "- diashowsta. Pakettiin kuului parikymmentä nukkediaa (nuket tekivät Juha ja Krista Syrjälä)  ja kuulokuva musiikkeineen kaikkineen. Kosti näytti vihreää valoa. Materiaali oli valmis vuonna 1980,  ja siitä alkoi pitkä yhteistyömme erilaisten terveyskasvatusmateriaalien parissa. Sain olla mukana kirjoittamassa tuolloin vielä tuotettuja raittiuskirjoitustehtäviä ja yhä monessa suhteessa idealtaan moderneja kerhomateriaaleja. Osaan  liittyi oikein VHS-videomateriaaliakin. Viimeiset yhteistyöprojektimme ajoittuivat 1990-luvun puoliväliin.

Helimäki oli koulutukseltaan kansakoulunopettaja. Hesarin mukaan hän väsyi 70-luvulla  mustavalkoisina pitämiinsä raittiuskilpakirjoitusten aineistoihin ja ryhtyi Irma-vaimonsa komennuksesta  tekemään  itse parempia. Helimäestä kasvoikin mainio järjestöihminen. Raittiuskasvatusliitosta tuli hänen aikanaan Nuorisokasvatusliitto, joka sittemmin tosiasiallisesti sulautui Terveys ry:een. Helimäki rakensi verkostoja jo ennenkuin niistä edes puhuttiin. Ansioistaan Tasavallan Presidentti myönsi hänelle sosiaalineuvoksen arvonimen.

Kosti Helimäki oli taitava ihmisten johtaja. Hän osasi kannustaa ja innostaa - myös minua. Helimäki oli oman isäni ikäluokkaa. Oli helppo ottaa sellaiselta oppia. Jossain keskustelussa hän harmitteli uranvalintaansa ja pohti, olisiko elämä ollut toisenlaista, jos hän olisi hakeutunut liike-elämän palvelukseen. Ehkä.  Kykyjä hänellä varmasti olisi ollut. Mutta Kosti halusi edistää hyvää maailmassa. Loppuun asti.

Olen hyvin kiitollinen upeista mahdollisuuksista opetella oppimateriaalin tekoa  ja niistä syvällisistä viisauksista, joita hän  yhteistyökumppaneilleen jakoi. Konkreetisti Kostin vaikutus näkyy yhä  omassa kirjahyllyssäni TimeSystem-kalentereiden rivistönä. Tosin hänellä ne olivat paremmin suorassa.

Muistan elävästi, kun kerran jo hieman varttuneempana, saavuin myöhässä johonkin kokoukseen, ja Kostia kiinnosti, millä autolla tulin. Minulla oli tuolloin vanhahko valkoinen 1980-luvun alun Mersu. Kosti sanoi:
- Mitäpä muuta nuori mies voi toivoa kuin valkoisen Mersun.

Osui ja upposi. Juuri näin ihmisiä johdetaan! Kosti kirjoitti minulle myös komean suosituskirjeen, kun hain vuonna 1989 Auroran koulun rehtoriksi. Olin siitä hyvin ylpeä.

Kiitos, Kosti, että sain  tehdä tovin kanssasi yhteistä matkaa. Kepeät mullat!

Ks. http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/5208/kosti-helimäki

Hyvää viikonloppua!

Kuvapotpuri. Ylhäällä vuokraFiat, LO-päiväkirjaryhmä, Lumikin työryhmä ja alla
5.-6.-luokkien yhteinen seurakunnan avaus. Välissä pari kuvaa puoluetoiminnasta.

VIIKOT ovat hyvin erilaisia, eikö. Mm.  pian päättyvä viikko oli aika erikoinen.  Omaan autoon itsensä totuttaneelle kolme vuorokautta ilman autoa  on kova haaste. Eikä siitä ilman vuokra-Fiatia selvittykään.

Miten samalle viikolle kasautuikaan tällainen määrä kokouksia ja neuvotteluja? Maanantain YT-istunnosta alkaen. Neuvotteluja, jossa selvitettiin oppilaiten keskinäisiä  ja vähän oppilaiden vanhempienkin välisiä näkemyseroja. Luokanopettajan Päiväkirjatyöryhmän työkokous. Kaksi puolue-
toimintaan liittyvää kokousta. Lumikin suunnittelukokousta, keskustelua ionisoivasta sisäilman puhdistuslaittesta, alueen rehtorien kokousta... Ja apulaisrexin hoidettavaaksi jäi sisäilmakokous tilakeskuksen väen kanssa. Kaikki tärkeitä, onnistuneitakin. Mutta sen huomaa, ettei minusta olisi virkamieheksi, jonka toimenkuva perustuu kokoustamiseen.

Kaupan päälle on taas se aika vuodesta, kun IKEA-kassissani kulkee paperitöitä edes takas koulun ja kodin väliä odottamassa tovia,  jolloin niitä  ehtisi hoitaa pois. Täytyy olla tarkkana, etteivät deadlinet mene ohi:-)

Perjantai on minulla opetuspäivä. 6c harjoitteli äidinkielen tunnilla juonirakenteita ja impromtu-puheita. Uskonnontuntien ohjelmassa oli retki kappelille ja koe Jeesuksesta. Välissä oli vielä Lumikin harjoitukset. Siis nastaa.

ONNEKSI viikossa on viikonloppu. Lupasin tosin mennä huomenna puhumaan Kouvolaan koulujen turvallisuusasioista. Luennon valmisteluun meni kyllä melkoisesti aikaa. Mutta aihe on tärkeä, eikä perehtyminen turvallisuusasioihin mene koskaan hukkaan. Junassa minulla on sitä paitsi  paikka työskentelyhytissä kumpaankin suuntaan, joten jokin desimetri papereita saattaa hoitua.

Viikon 47 ohjelma (2. versio)

PIAN PÄÄTTYVÄ  VIIKKO nro 46

 Varjoja: Oksennustautia ollut liikkeellä.  Siivouksessa on ollut ongelmia, joita yritetään edelleen  ratkaista. Vielä saadaan jännittää, kuinka rakennushankkeemme kanssa käy.  Valoa: Kokonaisbudjettitilanteemme  osoittautui odotettua paljon paremmaksi. Se tuo hieman väljyyttä toimintaamme.

PIAN ALKAVA  VIIKKO nro 47

Kouluterveydenhoitaja Jenni  on meillä tällä kouluviikolla tiistain ja  keskiviikon.  Koulupsykologimme Heidi  on koululla maanantain. Koulukuraattori Eija paikalla maanantaina ja perjantaina. Osallistumisfoorumeilla tällä(kin)  viikolla poikkeusaikoja.

5 viikkoa joululomaan!  4.-6.-luokkien oppilaat saivat  vielä tämän viikon lisäaikaa vastata netissä "asiakastyytyväisyyskyselyyn".

Maanantai 19.11

Opettajilla  viikkopalaveri klo 8-9 (Lumikin yhteissuunnittelua: työryhmä esittelee; Lisäkerhoresurssi; Ehdotukset jäljellä olevien määrärahojen käytöstä). Rehtori rakennushankekokoukseen klo 9. Iltapäivällä klo 13.30-14.30 Työryhmät. OHR:lla tsekking-kokous. TS-Nina paikalla.  Kolme opettajaa IPAD-koulutuksessa. Opettajia myös Fronter-koulutuksessa.

Tiistai 20.11

Kouluterveydenhoitaja  paikalla. Avustajien palaveri poikkeuksellisesti klo 10.  Johtoryhmä poikkeuksellisesti klo 12.-12.30.  1-3 opettajaa IPAD-koulutuksessa.

Keskiviikko 21.11.
Kouluterveydenhoitaja paikalla. TS-Katri meillä. Rehtori OAJ:ssa ke-pe. Apulaisrehtori ja vaearehtorit vastaavat talosta.

Torstai 22.11.
Postipalaveri klo 9.50-10. Joryllä toinen kokous klo 12.-12.30 (ilman rehtoria). Rehtori OAJ:ssa Apulaisrehtori ja vararehtorit vastaavat talosta.

Perjantai 23.11.

Opettajanäyttelijöillä harjoitukset klo 12.45- 14.15.Espoon Bluesin pelaajia koululla. Rehtori OAJ:ssa. Apulaisrehtori ja vararehtorit vastaavat talosta.

Rexi 3/2012: Tuhti tietopaketti turvallisuudesta

PAKKO kehua. Suomen Rehtorit ry. julkaisee  REXI-lehteä. Noin A5-kokoinen lehti postitetaan jäsenmaksun maksaneille neljä kertaa vuodessa.

Tämän vuoden kolmosnumero on 60-sivuinen teemanumero. Kaikki 17 artikkelia opastavat lukijaa kehittämään oppilaitoksensa turvallisuus-kulttuuria. Lehteä voi suositella kaikille, joita turvallisuusasiat kiinnostavat ja erityisesti niille, joita eivät ole tahän mennessä kiinnostaneet. Poimin jutussta näytteeksi seuraavia "helmiä".

Suren pj. rehtori
Ari Pokka:  Kohti ennakoivaa turvallisuutta
"Median kirjoittelusta huolimatta suomalainen koulu on yleisesti ottaen turvallinen paikka, missä aikuiset ja vastuuntuntoiset ammattilaiset pitävät huolta opettamisesta ja lapsen ja nuoren kasvattamisesta."
"Turvallinen koulu tarkoittaa ytimeltään työpaikkaa, missä lapsi voi keskittyä opiskeluun ja sosiaalisten taitojen oppimiseen. Se ei tarkoita linnoittautumista, jalkapartiointia tai turvahuonetta."
"...kaikki... koulutuksen rahoitusta pienentävät  toimenpiteet ovat vakavin vaara turvallisuudelle..."
".. onko erityisesti koulujen  turva- ja kriisitoiminnan suunnittelu  jätetty Suomessa  hyvää tarkoittaville amatööreille- rehtoreille ja opettajille? "

Lapsiasiavaltuutettu
Maria Kaisa Aula:  Turvallisessa koulussa lapset tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi
"Hyvässä koulussa... kaikille löytyy  kaveri ja kiusaamiseen puututaan."

Rehtori

Harri Erkamaa:  Turvallinen  koulu- jokaisen oikeus
"... pyrimme integroimaan turvallisuuskasvatusta  muuhun koulutukseen ja opetukseen."
" Opettajille on jaettu vastuualueet oppilaitoksen eri osista..."
"Kantti kestää paremmin, kun takaraivoon ja selkärankaan on rakennettu...toimintamalleja... kuinka tulee tehdä, jos jotain tapahtuu."

Ylikonstaapeli
Marko Forss:  Koulukiusaamiseen puuttuminen on yhteistyötä
"Apulaisoikeuskanslerin päätös, että koulu ei voi puuttua  koulumatkalla kiusaamieen,...vesittää myös nettiin liittyvään kiusaamiseen puuttumisen."
"... huomio kiusaamistapausten hoidossa pitäisi  keskittää...kiusatun tilanteen parantamiseen."

Opetusministeri
Jukka Gustafsson:  Turvallisuus ja hyvinvointi koulussa
" Kaikilla on oikeus turvallisuuteen."
" Kasvavat ihmisen taimet tarvitsevat suojaa ja ravintoa kasvaakseen vahingoittumattomina ja saavuttaaksen  täyden mittansa."
" Koulussa kurinpidon ensisijainen tarkoitus ei koskaan ole rankaiseminen vaan saattaminen oikealle polulle."

Edunvalvonta-asiamies
Minna Halme:  Toimiva arki tuo  hyvinvointia lukioihin
" Uuden särön opiskelijoiden hyvinvointii  tuo huoli opiskelupaikan turvallisuudesta."

Opetusneuvos
Pekka Iivonen:  Turvallisuustoiminnan kehittäminen koulutuksessa
"Opiskelevatko lapset ja nuoret lainsäädännön edellyttämässä turvallisessa kouluympäristössä?"
"Pääosa kouluista tai koulutuksen/opetuksen järjestäjistä ei ole vielä laatinut kattavasti turvallisuussuunnitelmia  kouluihin ja oppilaitoksiin... Ohjeistuksey eri tilanteita varten ovat  enemmän tai vähemmän puutteellisia."
"Valtakunnallisesti tulisi määrittää turvallisuusosaamisen taito- ja osaamistasot kaikkea koulutusta ajatellen..."

Apulaisosastopäällikkö
Esko Koskinen:  Yhteisöllisyys ja toimintakulttuuri  koulun turvallisuutta edistämään
"Koulun toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä."
"Turvallisuuskulttuuri  voidaan arvioida olevan hyvä tai  huono.. esim. seuraavin kysymyksin:

• Onko koulun johdolla kykyä ja tahtoa ymmärtää, millaista turvallinen toiminta on?
• Onko johdolla tahtoa toimia turvallisuutta edistäen?
• Edistetäänkö turvallisuutta vasta sitten, kun onnettomuudet ovat tapahtuneet?
• Onko kouluyhteisö varautunut vaaratilanteiden varalle?
• Etsitäänkö kouluyhteisössä aktiivisesti turvallisuutta alentavia ja kehitettäviä asioita? Korjataanko ja parannetaanko niitä?
• Onko turvallisuuden.. arvioiminen olennainen osa työtä, ajattelua ja yhteisön johtamista.?"

Suren varapuheenjohtaja, rehtori

Jukka Kuittinen:  Turvallisuusjohtaminen on osa rehtorin arkea
"Turvallisuusjohtaminen on johtamista turvallisuuteen, terveellisyyteen ja työhyvinvointiin."
"Tavoite on selvä: lakien ja muiden normien määrittelemät oikeudet turvalliseen opiskelu- ja työympäristöön toteutuvat jokaisen oppilaan... ja työntekijän kohdalla."
" Koulun tasolla turvallisuustyön jäsentämiseen... kannattaa luoda turvallisuuskansio, johon kootaan kaikki turvallisuuden ylläpitoon liittyvät keskeiset asiakirjat:.. kouluh yhteystiedot, tiedottamisohjeet...järjestyssäännöt,  pelastussuunnitelma, kriisisuunnitelma... ja suunnitelmat  oppilaiden ja henkilökunnan hyvinvoinnin turvaamiseksi... Kansion loppuun on syytä liittää luettelo voimassaolevasta turvallisuusasioita koskevasta lainsäädännöstä ja muusta ohjeistuksesta."

OAJ:n puheenjohtaja
Olli Luukkainen:  Turvallisuudesta on huolehdittava
"Turvallisuus on ennenkaikkea henkinen tila ja tunne siitä, ettei mikään paha uhkaa olemassaoloa ja vapautta ilmaista mielipidettään  sääntöjen ja järjestelmien mukaisesti."
" Pelkkä aselakien kiristäminen, metallinpaljastimet ja valvontakamerat eivät tee Suomen kouluista turvallisia..."
" Koulujen ongelmia ei ratkaista veriteoissa käytettävien välineiden kielloilla. Ne ratkaistaan  todellista  välittämistä  osoittavilla aikuisten teoilla..."
" ...opetusta ja oppimista vakavasti häiritsevältä oppilaalta on voitava nopeasti evätä oikeus opetukseen  pidemmäksi ajaksi kuin vain loppupäiväksi."

Turvallisuusasiantuntija
Matti Malkamäki:  Oppilaitoksen turvallisuuskulttuuri ja riskienhallinta
"Turvallisuuskulttuuria ei voida ostaa..."

Arkkipiispa
Kari Mäkinen:  Elämää vai kilpailukykyä varten?
".. yhteistä motivoivaa tulevaisuusperspekiiviä ei ole. Kuvaa tulevaisuudesta hallitsevat  epävarmuus, arvaamattomuus ja uhkakuvat. Henkisessä maisemassa näkyvät  ensi sijassa suojautuminen, säilyttäminen ja leikkaaminen."
" Suomesta ei puhuta ... kansalaisten muodostamana yhteisönä, jonka yhteisenä  tavoitteena on kaikkien hyvä elämä."
" Kilpailu on aina kilpailua, jossa toiset voittavat ja toiset häviävät."
" Kaikki kolme muutostekijää (1. tulevaisuusperspektiivi 2.  kansallisen kokonaisuuden ymmärtäminen 3. tiedon määrän lisääntyminen) vaikuttavat taustalla turvallisuuden kokemiseen koulussa. Kaikki ne ohjaavat sellaiseen suuntaan, jossa aktiiviset,  vahvat, ulospäin suuntautuneet ja sosiaalisesti kyvykkäät selviytyvät ja tuntevat turvallisuutta, mutta ujojen, arkojen, sosiaalisesti kömpelöiden  ja sisältä rikkinäisten  lasten turvattomuus lisääntyy."
" Kovenevan ja yhä epävarmemmalta vaikuttavan ympäristön keskellä  on siksi painokkaasti korostettava koulun inhimillistä perustehtävää.

Erikoistutkija
Atte Oksanen:  Lasten ja nuorten vertaissuhteisiin kiinnitettävä huomiota
"Jokelan koulusurmista tulee syksyllä 2012 kuluneeksi viisi vuotta...Turvalliseksi mielletystä koulusta on tullut nopeasti potentiaalinen terroritekojen kohde."
" Tutkimukset viittaavat hyvinvoinnin polarisoituneen..."
" Pisa- testien menestyksestä huolimatta suomalaiset lapset eivät viihdy koulussa eivätkä keskenään."

Jokelan koulusurmaajan taustaa (MH toimittanut):

• Taustalla noin 8 vuoden kehityskulku
• Tekijän ongelmat alkoivat 10-vuotiaana
• Hän ei pärjännyt muiden poikien leikeissä. Vanhemmat epäilivät kiusaamista.
• Koulu ei puuttunut asiaan.
• Kaveripiiri suppeni pikku hiljaa. Yläastevuodet poika vietti suurimmaksi osaksi yksin.
• Koulu salli sen, että poika jäi yksin ja erakoitui.
• Lukioikäisenä poika ei enää ollut niin yksin, eikä häntä kiusattu
• Pojan poliittinen aktiivisuus alkoi varhain. Hän siirtyi vähitellen marginaalipuolueisiin ja idealisoi lukioikäisenä totalitäärisiä valtioita.
• Koulutoverit antoivat hänen pitää esitelmiään.
• Koulu salli erakoitumisen ja suhtautui suvaitsevaisesti ilmiselvästi radikaaliin ideologiaan
• Useat aikuiset olivat pojasta huolissaan, mutta reagoivat passiivisesti
• Kaveripiiri yritti puhua järkeä ja muistutti, ettei koulusurmiä pidä ihannoida.
• Huolestuneet kaverit kertoivat pojan aikeista opettajille ja nuoisotyöntekijälle, joka informoi rehtoria. Asiaan ei puututtu vakavasti.
• Tekijä haki vuotta aikaisemmin psykiatrista apua, muttei saanut.
• Tekijä löysi koulusurmiin kannustavia keskustelukumppaneita.

Pääjohtaja 
Aulis Pitkälä: Hyvinvointia ja turvallisuutta suojaavat tekijät koulu- ja oppilaitosyhteisössä
"(tutkimusten mukaan)...nuorten hyvinvointia kuvaavat...kokemus turvallisuudesta ja onnellisuudesta, vahvat sosiaaliset siteet sekä luottamus muihin ihmisiin ja tulevaisuuteen"
"  Koulun... turvallisuuden perusta onkin (1) riittävä aikuisten läsnäolo, (2) koettu oikeudenmukaisuus (3) toimiva jäsentynyt arki, jossa jokainen tietää tehtävänsä ja (4) keskinäisen vuorovaikutuksen pelisäännöt."

Pääjohtaja 
Pekka Puska: Hyvinvoiva koulu ja nuorten syjäytymisen torjunta
"Nuorten syrjäytymisessä on kyse pitkästä prosessista, josta tunnemme vain osan."

Sisäasiainministeri 
Päivi Räsänen: Turvallinen oppimisympäristö -lasten ja nuorten oikeus
"Opettajille tulee antaa paremmat välineet työrauhan säilyttämiseen..."
"...jatkossa alueelliset pelastuslaitokset seuraavat, että turvallisuusohjeet on otettu kattavasti käyttöön kaikissa alueen kouluissa."

Johtaja
Olavi Sydänmaanlakka: Turvallisuus ennen tulevaisuutta
"Opettamista on jouduttu tehostamaan luokkahengen kustannuksella."
" Ryhmäturvallisuuden viiden T:n malli:

• Turvallisuus  tekee mahdolliseksi
• Tunteiden ilmaisu  
• Tahto   luo pohjaa
• Toiminta    suuntautuu
• Tulevaisuus"

"Ellei opettajainhuoneessa naureta  ei varmasti naureta käytävilläkään."
" Opettajien hyvinvointi on yhtä kuin koulun hyvinvointi."
" Viisas rehtori panostaa opettajien yhteisölliseen hyvinvointiin..."