Viidesluokkalaisille tehdyn kyselyn tulokset julkaistu

Oppilaat ja huoltajat ja arvioivat viime syksynä pääkaupunkiseudun kouluja: Koulut koettiin turvallisiksi ja oppilaiden kykyihin luotetttiin

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten 5. -luokkaisille ja heidän huoltajilleen tehtiin viime syksynä palvelukykykysely, jolla selvitettiin vastaajien käsitystä peruskoulujen palvelukyvystä ja mahdollisista kehitystarpeista. Kysely lähetettiin kaikille huoltajille ja heitä pyydettiin vastaamaan siihen yhdessä lapsensa kanssa. Vastausprosentti oli 37 ja se vaihteli eri kunnissa 33 ja 55 %:n välillä.

Kyselyssä kerättiin palautetta oppilaiden arvioinnista, oppilashuollon toimivuudesta, oppimateriaaleista, koulun toimintakulttuurista, työtavoista ja oppimisympäristöistä sekä kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä. Kyselyssä selvitettiin myös vastaajien näkemyksiä koulun turvallisuudesta, koulukiusaamisesta ja oikeudenmukaisuudesta koulussa.

Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen koulutuksen arviointisuunnitelmaan. Seuraava kysely toteutetaan ensi syksynä ja silloin vastaajaryhmänä ovat toisluokkalaiset ja heidän huoltajansa. Kyselyn toteutti FCG Oy.


Tuloksia

Pääkaupunkiseudun viidesluokkalaiset ja heidän huoltajansa kokevat, että koulussa on turvallista ja oppilaiden kykyihin luotetaan - toisaalta tietotekniikan opetuskäytössä näyttäisi olevan kehittämistä kuten myös siinä, että tyttöjen ja poikien väliset erot koulussa huomioitaisiin paremmin.

Kyselyn perusteella koulujen palvelukykyyn oltiin yleisesti ottaen kovin tyytyväisiä. Vastausten mukaan viidesluokkalaisista 98 %:lla on vähintään yksi kaveri koulussa ja mahdollisuus päästä kouluun turvallisen matkan päässä kotoa toteutui 94 %:lla. Lapset kokevat olonsa koulussa turvalliseksi, heidän kykyihinsä luotetaan ja heitä tuetaan aktiivisuuteen omassa oppimisessaan. Lisäksi lapset selviytyvät kotitehtävistä yleensä kohtuullisessa ajassa ja neljä viidestä koki, että koulunkäynti on kivaa.

Kehittämishaasteita


Eniten kehitettävää löytyi tietotekniikan käytössä opetuksen tukena sekä koulujen tietoteknisessä varustelussa. Näiden kysymysten osalta sekä kuntien että yksittäisten koulujen välillä oli merkittäviä eroja. Kaikissa kunnissa nämä onkin nostettu kehittämiskohteeksi jo aiemmin, eli tulokset eivät olleet yllätyksellisiä. Toisaalta näidenkin vastausten osalta keskiarvo oli hyvällä tasolla eli 3,7 ja 4, kun maksimipistemäärä oli 5.

Kehittämiskohteeksi nousee myös huoltajien ja oppilaiden osallistaminen. Tavoitteena on saada huoltajat mukaan yhteiseen keskusteluun koulun tavoitteista ja toimintatavoista. Oppilaiden osallistaminen koulun toimintakulttuurin luomiseen on keskeinen tavoite kaikissa kunnissa ja myös tässä on vielä tehtävää. Osallistamisen eteen on vireillä monia eri hankkeita ja projekteja ja keskiarvo oppilasten osalta oli 3,8 ja huoltajien osalta 4,1 viidestä, joten kokonaisuutena asia on melko hyvin hoidossa.

Kyselyssä tyttöjä ja poikia koskevat vastaukset poikkesivat toistaan eräissä asioissa. Vajaa kolmannes ei osannut kysymykseen vastata, mutta 15 % vastaajista koki, että tyttöjen ja poikien erilaisuutta ei oteta riittävästi huomioon opetuksessa ja erityisesti poikien vanhemmat olivat sitä mieltä. Tytöt pitivät koulunkäynnistä jonkin verran enemmän kuin pojat ja tyttöjen osalta yhdessä työskentely ja toisien tukeminen näytti toteutuvan jonkin verran paremmin.

Espoon  tulokset

Espoon omat tulokset olivat korkealla tasolla, sillä kyselyn perusteella kaikkien kysymysten keskiarvo oli 4,04 5-portaisella asteikolla (1= heikoin, 5 paras). Espoossa keskimääräistä paremmin muihin PKS-kuntiin verrattuna toteutui koulujen oppimisympäristöjen toimivuus. Espoolaiset olivat muita vertailukuntia tyytyväisempiä tietotekniseen varustukseen, tietotekniikan käyttämiseen oppimisen tukena ja oppimateriaaleihin. Myös mahdollisuudet saada kouluterveydenhoitajan palveluja koettiin paremmiksi kuin PKS-kunnissa keskimäärin. Lisäksi vastaajat olivat vertailukuntia tyytyväisempiä siihen, että kouluissa ei kiusaamista suvaita.

Espoolaiset kokivat lapsen mahdollisuudet päästä muuhun kuin lähikouluun heikommiksi kuin vertailukunnissa. Jonkin verran kehitettävää löytyi myös koulun ja kodin yhteistyöstä, jossa parannettavaa olisi yhteistyön käytänteissä ja vuorovaikutuksessa. Espoolaiset olivat myös hieman vertailukuntia tyytymättömämpiä siihen, miten huoltajat saavat tietoa lapsen oppiainevalinnoista. Myös tyytyväisyys mahdollisuuteen saada tukiopetusta oli hieman alempi kuin muissa PKS-kunnissa.


Auroran koulun tulokset

Koulut ja kaupungit ovat saaneet omat tuloksensa kehittämistyönsä tueksi. Tulokset käsitellään kouluilla yhdessä henkilöstön ja huoltajien kanssa. Kysely toteutettiin Wilma-järjestelmän kautta.  Auroran viidesluokkalaisten vanhemmilta saatiin vastauksia 7 kpl.  Koska vastausprosentti jäi alle 16 %:iin, meille ei ole  toimitettu  koulukohtaisia tuloksia.

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Juha Nurmi, 09 8165 2033, juha.nurmi (at) espoo.fi