Kirjoja

Kirjoja

keskiviikkona, elokuuta 04, 2010

Jyväskylässä

TÄÄLLÄ ollaan, Jyväskylän asemalla. Bussikyyti Tampereelle lähtee ehkä klo 19.22. Myrsky on katkonut Tampereen ja Jyväskylän välisen yhteyden.

Aamuherätys aikaisin klo 5.05. Taksilla juna-asemalle, ja sitten Pendoliinon kyytiin. Matka päättyi Tampereelle. Parin tunnin odotus, sitten bussiin ja sitteen taas Jämsästä junaan. Perillä vasta klo 12. Espoon iTunes-kelpo-diaesitys siirrettiin toiseen koneeseen ja  huomiselle.

Lounaalle ehdittiin. OK. Melkoisesti tuttuja tällä, ja paljon iloisia ihmisiä. Espoosta mm. matkatoverini Toivosen Kaisu, Aarnivalkean ja Meriusvan porukkaa. Porvoosta, Lappeenrannasta ja Tampereelta niinikään.

Klo 13 alkaen luentoja. Kaikilla sama viesti: erityisoppilaan erityisyys ei ole muuta kuin erityinen tarve saada  olla toisten kanssa. Hoito ja tuki pitää saada lapsen  arkeen. Moniammatillisuus. Leimojen välttäminen. Ylisukupolvinen syrjäytyminen on katkaistava.

Oppimisen ongelmat eivät niinkään ole neurologisia. Ne ovat motivaation ongelmia. Lasta on tuettava yrittämään ja ponnistelemaan. Oppilaan itsetunto ja käsitys itsestä oppijana vaikuttaa hänen  ponnisteluunsa ja sitä kautta  suoraan tuloksiin. Opettaja voi vaikuttaa kumpaakin. Evidence based results.

Klo 16.15–17.30  Olis sitten oma vuoroni. Vedin keskusteluluennon teemasta "Oppilaan oppimistilan idea ja  opetuksen käsitteen laajentaminen".  Vaikka kello oli paljon, jaksoimme sekä minä että porukka. Alku oli hankala. Olin ottanut mukaan väärän Macin adapterin. Mrrr. 

TULLEE pitkä päivä.

TÄYDENNYS. Kello on nyt 23.30. Juna on nyt Riihimäellä. Hesassa puolen yön aikaan, ja sitten taksilla kotiin.

1 kommentti:

Tarja Lund kirjoitti...

Järkeä paljon kommentissa motivaation puutteesta nuorilla mutta vähän eri mieltä olen opettajien mahdollisuuksista asiaan olennaisesti vaikuttaa.Motivaatio oppia asioita liittyy varhaisiin kokemuksiin tärkeissä ihmissuhteissa joissa lapsi on innokas oppimaan juuri kaiken mitä ihannoidut rakastetut aikuiset osaa. Oppiminen tapahtuu samaistumisen kautta. Kun vanhemmat ovat liian "etäällä" sammuu lapsen halu oppia ja sen herättely koulussa on varsin hankalaa. Tästä on olemassa tutkimuksia ja on nähtävissä päivähoidossa niiden lasten kohdalla joiden vanhemmat työelämä on imaissut ja jotka uskovat että päiväkoti voi innostaa lasta oppimaan ilman heidän panostustaan.

Koululaisten ongelmiin pystytään parhaiten vaikuttamaan panostamalla kaikkein pienimpiin yhteiskunnassamme, niin kummalliselta kun se saattaakin kuulostaa.