Ops 2016 : Oppivan yhteisön idea ja parviäly

OPETUSSUUNNITELMAN perusteiden kiinnostavia helmiä on idea oppivasta yhteisöstä. Se esitetään yhtenä koulun toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteista. Tekstissä kirjoitetaan
yhdessä ja toinen toisiltaan oppimisesta, kaikkien kouluyhteisön jäsenten oppimisesta ja mm.  yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä. Ja jos tekstiä tulkitsee oikein laveasti tuohon yhteisöön kuuluvat myös eri  hallinnonalojen, seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden toimat- jopa eri maissa toimivat koulut. Ja siitäkin muistutetaan, että oppilaat oppivat uusia tietoja ja taitoja myös koulun ulkopuolella. Tällä tietysti viitataan lasten ja nuorten harrastuksiin ja mm. vapaaehtoistyöhön.

KYSYMYS  on myös opettamisen idean muunnoksesta. Kaikki paitsi oppivat myös opettavat toisiaan.  Oppiminen tapahtuu perusteiden mukaan toisilta oppilailta ja aikuisilta. Opettajan monopoli opettamiseen on pyyhitty tekstistä pois. Opettavaa opettajaa  ei itse asiassa mainita lainkaan.

Oppiva yhteisö oppivana organisaationa

OPSIN idea oppivasta yhteisöstä voidaan minusta ymmärtää kahdella tavalla. Yhtälltä on kysymys  Peter Sengen 1900-luvulla lanseeraamasta oppivan organisaation käsitteesta, jonka muunnelmia koulumaailmassa olivat mm. oppiva koulu ja  koulu oppimiskeskuksena. Sen ytimessä oli ajatus, että myös organisaatio voi oppia. Kriitikkojen mielestä organisaatio ei voi oppia, vain sen jäsenet: ihmiset voivat oppia. Oppiminen on tälläin ajateltava vertauskuvallisesti, ja nöyrempää olisi puhua toiminnan kehittämisestä.  Oletan, että perusteissa tämä on ollut ensisijaisesti tekstin tuottajien mielessä.

Oppiva yhteisön parviälynä

Oppiva yhteisö voidaan ymmärtää myös toisella, haastavammalla tavalla. Tällöin lähestytään hankalia käsitteitä parviäly jne.  Niitä  on mainosti käsitelty Intunexin nettisivuilla. Lainaan sieltä muutaman otteen:

"Joukkoistamisessa (“crowdsourcing“) organisaatio...  antaa jonkin tehtävän tai ongelman ennalta määräämättömälle yleisölle tai ihmisjoukolle (“crowd”). Tällainen tehtävä voi olla esimerkiksi ideakilpailu, ratkaisujen ehdottaminen johonkin haastavaan ongelmaan... "

"Yleisesti joukkoälyllä tarkoitetaan ideoiden ja palautteen keräämistä laajalta joukolta ihmisiä...   Joukkoälyssä (“wisdom of the crowds“) osallistujat ... antavat toisistaan riippumattomia henkilökohtaisia mielipiteitä, ideoita tai ehdotuksia, usein jopa anonyymisti, jotka ... koordinoiva taho ... käsittelee ja kokoaa yhteen. Anonyymisyys ja joukon jäsenten välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen puuttuminen tukee.... itsenäisten mielipiteiden syntymistä (autonomy). "

"...kollektiivinen älykkyys (“collective intelligence“) voi ...olla myös massojen yhteistyötä (“mass collaboration“). He käyttävät ilmiöstä kattotermiä wikitalous (“wikinomics“), joka perustuu avoimuuteen, vertaistyöskentelyyn, tuotosten laajempaan jakamiseen ja teknologian mahdollistamaan globaaliin toimintaan. Tällaisestä yhteistyöstä käy esimerkkinä Wikipedia tai Linux-yhteisö. Samankaltaista yhteistyötä voi kuvata myös Kari A. Hintikan ehdottamalla käsitteellä “verkkovoima“, jolla viitataan yhteistyöhön, jossa satunnainen joukko ihmisiä organisoituu jonkin yhteisen päämäärän saavuttamiseksi tietoverkkojen välityksellä, ilman että toimintaa ohjataan ... ulkopuolelta jonkun organisaation... toimesta."

"Parviälyn (“swarm intelligence“)  määritelmä ei ...ole kovin selvä. Yhteinen nimittäjä erilaisille parviäly-sovelluksille on ... lähinnä se, että ne pyrkivät ottamaan “inspiraatiota” luonnon parvista, kuten mehiläisten, muurahaisten tai lintujen parvikäyttäytymisestä. Yleisesti parviälyn määritelmään on sisälletty oletus, että parven yksittäiset jäsenet seuraavat vain muutamaa hyvin yksinkertaista ennalta määritettyä sääntöä ilman laajempaa tietoisuutta kokonaisuudesta....Silti lintuparven toiminta yhdessä näyttää ilmeisen älykkäältä. Tämän määritelmän mukaisen parvimaisen toiminnan soveltamista ihmisten väliseen yhteistyöhön on kritisoitu, koska ihmiset ovat älykkäämpiä kuin linnut tai hyönteiset."

"Intunexin kehittämän parvityö-mallin mukaan parvi (“swarm“) määritellään työryhmäksi, joka organisoituu yhteisen sosiaalisen kohteen (kuten idean, ongelman tai projektin) ympärille osaamisen ja kiinnostuksen perusteella. Parvi työskentelee yhteisöllisesti jaetun sosiaalisen kohteen kehittämiseksi luoden samalla uutta tietoa tai uusia toimintatapoja. Jotta parvi syntyy, jonkun pitää jakaa ainakin alustava aihio yhteisestä kohteesta, jonka ympärille kiinnostuneet ihmiset voivat liittyä jakamaan omia ajatuksiaan... Intunexin malli on...  kehitetty lähinnä organisaation sisäisen yhteistyön ja osaamisen jakamisen toimintatavaksi..  Parvi on hyvä erottaa perinteisistä ryhmistä kuten projekti- tai työryhmistä tai tiimeistä, jotka tyypillisesti muodostuvat hyvin hallinnollisesti...Parven osallistujia ei määritellä hallinnollisesti eikä etukäteen. Osallistujamäärä ei rajata. Osallistumisen taso voi vaihdella osaamisen ja kiinnostuksen mukaan hyvin joustavasti... parvet muodostuvat osaamisen ja kiinnostuksen mukaan... Parvet hyödyntävät olemassa olevaa osaamista tehokkaammin kohdistamalla ongelman sopiville henkilöille, joilla on aiheeseen liittyvää osaamista tai kiinnostusta. Diversiteetti saadaan aikaiseksi rikkomalla perinteiset hierarkiset tavat organisoitua, jolloin parveen saadaan henkilöitä eri kokemustaustasta ja asemista."

JOS tulkitsemme opsissa kuvattua oppivan yhteisön idea parviälyn käsitteen kautta, löydämme mainion käsitteellisen tukilaudan pyrkimykselle uudistaa koulun pedagogista toimintakulttuuria esim. laaja-alaisen osaamistaitojen  soveltamiselle - aluksi vaikka monialaisissa opinnoissa (siis omaa sukuaan teemapäiviässä, projekteissa jne.).

This is the end (of the week)

ELKKUJEN (= eläkeläisten) viikoissa arkipäivien lukumäärä  voi vaihdella. Tällä viikolla (nro 7) minun kalenterissani oli neljä työpäivää, ja nyt alkaa kolmen päivän viikonloppu. Juoksua riitti. Jos suoraan sanon, niin neljä eri keikkaa eri paikoissa  yhtenä päivänä voi olla vähän liikaa. Varsinkin jos niin on monena päivänä peräkkäin.

HUIKEA viikko silti. Opetusharjoittelun ohjausta kahdessa kenttäkoulussa. Oppilaantuntemuksen ryhmä OKL:lla. Hyviä keskusteluja. Luentoja opetussuunnitelmasta ja tulevaisuuden opettajuudesta. Mainio työlounas turkkilaisessa ravintolassa.  NPDL-webinaari osaavassa seurassa. Tutkimusseminaari professori Kansansen johdolla. Ja vähän politiikan tekoakin. Ja kaikissa paikoissa oikein ystävällisiä ihmisiä ja innostavaa ajattelua.

VIIKON kruununa vielä  pika-aikataululla tehty sopimus tilaustutkimuksesta, jossa pääsee jälleen syventymään muutosteoriaan. Miksi niin  mainiota uudistusideaa ei omaksuta?

Otin myös lisäpestin opetusharjoittelun ohjausta helmi-maaliskuulle. En rahan vuoksi.

HUIKEAT kortit siis tällä viikolla käsissä.

JA nyt alkaa viikonloppu. Oikein hyvä niin. Ja ensi viikolla on taas aikaa naputtaa konetta.

KUVAT: (ylhäältä alas). Elämän valttikortit. NPDL- webinaarilähetys Espoon Keilaniemestä torstaina. Puffi ops-keskustelussa. Akava-talo paketissa. Nyyh. 

Jotta uudesta opsista ei tulisi Zombieta!

SUOMEN tulevaisuuden tutkimusseura järjesti keskiviikkona Tieteiden talolla teemaillan uudesta perusopetuksen opetussuunnitelmasta. Opsia esitteli opetusneuvos, KT Arja-Sisko Holappa. Minulta oli pyydetty kommenttipuheenvuoro. Holappa avasi opsia ja ops-prosessia tarkasti noin 80 minuuttia, ja minä kommentoin 20 minuuttia. Kahvitauon jälkeen keskustelu jatkui vilkkaana lähes tunnin.

ILMOITIN heti kommenttini aluksi, että arvostan tehtyä työtä, mutta että otan tuossa tilaisuudessa tietoisesti kriittisen roolin nostaakseni esiin seikkoja, jotka voivat pahimmillaan johtaa siihen, että hyvästä työstä ja kentällä havaitusta pöhinästä huolimatta, että ops ei tällä(kään) kerralla toteudu vaan jää eläväksi kuolleeksi. Tiivistän kritiikkini seuraavasti:

(1) Huomio on liikaa opetussuunnitelman kirjoittamisessa. Kauniskaan teksti ei riitä, jos se ei  muutu lihaksi ja hengeksi koulun arjessa.

(2) Miksi se ei muuttuisi? Pääuhkana pidän kieltä. Kuten Orwellin romaanissa myös  suomalaisessa koulutuspolitiikassa on siirtymää uuskieleen, jossa kieli ja todellisuus eroavat toisistaan. Koulun todellisuutta ovat koodauksen ja tablettien lisäksi myös kiihtyvät koulujen lakkauttamiset, opettajien lomautukset, sisäilmaongelmat, oppilaisiin ja opettajiin kohdistuva väkivalta ja koulukiusaaminen, opettajien uupuminen...Opsin teksti ei kohtaa näitä.

(3) Esteeksi tai ainakin hidasteeksi voi nousta myös opetussuunnitelman laajuus. Uudessa opsissa on lähes 600 sivua täynnä tekstiä, jossa jokainen sana on harkittu. Vaikka joka sivua ei tarvitse jokaisen opettajan lukea, testimäärä uuvuttaa. Opetuksen ammattilainen varmaankin vielä periaatteessa ymmärtää, mitä ajetaan takaa - mutta kuka kääntää opsin esim. oppilaiden ja vanhempien ymmärrettäväksi. Heidät pitäisi kuitenkin ottaa aktiivisesti mukaan koulun arjen suunnitteluun opsin pohjalta.

(4) Koulun arjen kieli on yhä pitkälti didaktiikkaa. Puhutaan opettamisesta, läksyistä, opetusmenetelmistä jne.  Perusteiden kieli on oppimispsykologista. Kuvaavaa on, kuinka tekstissä kuvataan oppimista: oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa oppilaiden ja koulun aikuisten kanssa. Missä on opettaja? Miksi opettaja on haluttu häivyttää kuvasta samaan riviin laitoshuoltajien kanssa?

(5) Toistin myös pitkään esittämäni kritiikin: ops julkaistaan ikäänkuin tyhjältä pöydältä. Jotta opettaja tietäisi, minkä pitää muuttua, se pitäisi sanallistaa: tätä ei enää. Tätä vähemmän. Tätä enemmän. Tämä on  kokonaan uutta.

UUDESSA opsissa on kiistatta upeutta.  Valuvika on ennen muuta  tuntijakopäätöksessä, joka torppasi monet upeat ideat: mm. etiikka- ja draama-oppiaineet, vähensi oppilaiden motivaation kannalta tärkeitä mahdollisuuksia tehdä intohimoihinsa perustuvia valintoja eikä antanut oikeaa opetusaikaa eheyttäville kokonaisuuksille.

Päävaluvika on kuitenkin systeemissämme, jossa koulutuksen lupaukset ja toisaalta todellisuus uivat aivan eri sfääreissä mm. synkän taloustilanteen vuoksi. Kokonaisuutta ei johda kukaan.

Muutosteoreettisia työkauluja. Osa 12: Innovaation omaksumisen ehdot

Professori T.C. Powell. Thomas Powell on 

strategia-alan professori Oxfordin 

Said Business Schoolissa. Powell väitteli 

tohtoriksi New Yorkin yliopistosta.

MUUTOSPROSESSIIN kuuluu useita eri alaprosesseja. Yksi niistä on uuden omaksuminen. T.C. Powell on esitellyt viiden kohdan listan omaksumiselle.  Viisi on kompakti määrä ehtoja, ja Powellin ehdotkin tuntuvat järkeviltä.

Innovaation omaksumisen ehtoja (Powell 1996)

1. Soveltajalla pitää olla usko siitä, että innovaation tuottama tila on nykyistä parempi.
2. Innovaatio tulee nähdä yhteensopivaksi organisaation muihin tarpeisiin, arvoihin ja kokemuksiin.
3. Innovaation on oltava ymmärrettävissä ja toimeenpantavissa.
4. Innovaatiota on voitava kokeilla rajatulla alueella.
5. Innovaatiolta edellytetään, että sen tuottamien hyötyjen pitää olla havainnoitavissa.

Tulevaisuus?

HUOMENNA klo 11-12 koetellaan OAJ:n Ysin hallituksen joustavuutta ja luovuutta, kun saan viedä sen subjektiiviselle, mutta kuitenkin tiukasti ajatellulle narratiiviselle aikamatkalle 2020-luvulle.

Millainen koulu Suomessa on ensi  vuosikymmenellä? Tai mitä siitä on jäljellä? Millaista on  tuolloin opetus? Entä opettajuus? Onko kuvattu suunta hyvä ja oikea? Jollei mitä pitäisi tehdä.

40 kuvaa 30 minuutissa Ed Bonon hatut  (= katseluroolit) päässä. Vähän musiikkia ja leffan pätkiäkin.  Päälle purku  rooleissa ja keskustelu omana itsenä. Siinä kattaus.

Ops-keskustelua tiistaina 10.2.

TULI luvattua aikaa sitten ottaa vastaan kommentoijan tehtävä, kun opetusneuvos Arja-Sisko Holappa pitää  Tieteiden talolla alustuksen ops-uudistuksesta tulevaisuuden näkökulmasta. Tuli unohdettuakin, mutta onneksi facebook muistutti.

KESKUSTELUTILAISUUDEN järjestävät tulevaisuuden ystävät.

TIISTAISTA on muutoinkin tulossa tulevaisuuspainotteinen. OAJ:n yleissivistävien opettajien hallituksen puheenjohtaja Kari Kinnunen sai houkuteltua minut provosoimaan heitä opettajuuden tulevaisuus-teemsata. Huikeaa, että saa ikäänkuin palata keskusteluihin, joissa olin tiivisti mukana syksyllä 2013, kun OAJ työsti tulevaisuusohjelmaansa.

Luokanopettajan päiväkirja 2015-16 painoon

HIENO hetki taas kerran. Oikoluin junassa matkalla Iisalmesta kotiin kolmannen ja viimeisen kerran ensi lukuvuodelle tehdyn Luokanopettajan päiväkirjan käsikirjoituksen. Aina löytyy jotain hiottavaa! Hyvä niin. Ja loput virheet saavat löytää lukijat :-)

Irja Pesonen on taittajana tehnyt hyvää työtä, ja jaksanut viedä korjaukset sivuille- vaikka välillä aikataulu on ollut tiukilla.

ANNOIN  nyt Irjalle painoluvan, ja  näin teos ehtii hienosti Suomen Luokanopettajien 40-vuotisjuhliin.

LUOKANOPETTAJAN päiväkirjan  kuukausi- ja viikkoteksteissä käydään  tällä kertaa läpi itsenäisen Suomen koulutoimen vuosikymmenet. Elokuu starttaa 1910-luvulta, ja toukokuu on fiktiota siitä, mitä tullee tapahtumaan 2020-luvulla. Kirjoittajat ovat kaivaneet esiin paitsi suomalaisen pedagogiikan kehitykulkua myös muistumia eri vuosikymmenistä laajemmin. Vinkkejä annetaan sekä omaan pohdintaan, että asioiden käsittelyyn yhdessä oppilaiden kanssa.

KIRJASSA otettiin huomioon FB-ryhmän ja Lo-hallituksen antamaa palautetta niin paljon, kuin oli mahdollista. Pidetään peukkua, että tuotos tuottaa sen tilaajille paljon iloa.

KIITOS jälleen kerran yhteistyöstä Inge, Mirja ja Pekka sekä LO-puolelle Maiculle, Matille ja Siljalle!

VR vie kolmella junalla

VIIKKO 6 on yhtä työpäivää vailla valmis. VR vie nyt ops-kouluttajaa kolmella junalla ja kahdella vaihdolla kohti Iisalmea. Huomenna heitetään 60 diaa,  ja aikaa on kaksi tuntia. Kulttuurikeskukseen saapuu noin 300 esi- ja perusopettajaa.  Ja sitten kahdella junalla takaisin kotiin.

HIENO viikko, vaikka ehkä vähän eläkeläisstatusta kolhien. Sitä on koulutettu tulevia luokanopettajia ja koulutusalan eliittiä: opetuksen ja koulun kehittämisestä innostuneita rexejä. Ja tänään perjantaina oli upean hidas aamu. Muutoin on ollut vähän haipakkaa.

Luokanopettajan päiväkirjan 2015-16 kolmas ja viimeinen oikoluku on käynnissä. Ps-kustannus kyselee vanhoilta tietokirjailijoiltaan kirjaideoita,  ja sitä saa jäydä haastavista ja kiinnostavista asiantuntijatehtävistä  neuvotteluja.

Politiikan rintamallakin on pientä pöhinää. Viime viikonvaihteessa ilmestyi taas toimittamani Valdemari-nettilehti, ja keskiviikkona julkaisi Länsiväylä minun ja Johanna Värmälän kirjoituksen oppilashuoltolain ongelmista.

VIIKKOON mahtui kitaransoittoakin. Siitä olikin jo aikaa. Sain lainaksi Aurorasta 12-kielisen skitan. Tytärtä sai auttaa sen kandityössä. Viikon saldo siis positiivinen.

OPS 2016: "Uudet aihekokonaisuudet"

KUVA 1: Opetushallituksen dioissaan käyttämä kuva laaja-alaisista
osaamisesta, jolla opetusta eheytetään. 

OPSIn perusteissa 2016 esitellään uusi käsite: laaja-alainen osaamisalue. Useaa oppiaineitta yhdistävän teeman aikaisempi nimi on ollut aihekokonaisuus ja mm. läpäisyperiaate. Näillä teemoilla on rikastettu kaikkia viittä peruskoulun opetussuunnitelmaa.

TEIN pienen analyysin siitä, kuinka nämä teemat ovat muuttuneet vuosien varrella. Voidaan sanoa, että hämmästyttävän sitkeästi ne ovat mukana pysyneet.

KUVASTA 2 näkee mm. seuraavaa
- joukkotiedotus on käsitteenä kuollut 1990-luvulle tultaessa. Vastaavista asiosta alettiin puhua viestintä- ja mediakasvatuksena. Tietotekniikka tuli mukaan kuvioihin jo 80-luvulla, ja on edelleen hyvin mukana,
- Kun kansalaistaito poistettiin 90-luvulla, monet sen teemoista siirrettiin aihekokonaisuuksiksi: liikenekasvatus, yrittävyys, turvallisuus... 1970-luvun taloudellisuuskasvatus ja 80-luvun kuluttajakasvatus ovat tänään sekä yrittäjyyttä että arjen hallintataitoja.

KUVA 2; Analyysi. Kuvan saa suuremaksi klikkaamalla,

- Ynpäristökasvatukseen herättiin  90-luvulla, ja tänään teeman nimi on kestävän tulevaisuuden rakentaminen.
- 1970-luvun rauhankasvatus-painotteinen kansainvälisyyskasvatus elää yhä kulttuurisena osaamisena.
- Perhekasvatusta annettiin jo 1970-luvulla. Tuntuu, että sen tarve olisi yhä polttavampi. 2010-luvulla se on lähinnä sisältö katsomusaineissa ja historiassa ja yhteiskuntaopissa.

UUSISSA perusteissa on kaksi aivan uutta "aihekokonaisuutta":
- Ajattelu ja oppiminen sekä
- Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.  Jälkimmäisessä toki jatkuu myös ympäristökasvatuksen perinne.

PERUSTEISSA on myös osoitettu, miten mikäkin laaja-alainen osaaminen liittyy kunkin oppiaineen sisältöihin ja tavoitteisiin.  Mutta tulevatko nämä uudelleen nimetyt  aihekokonaisuudet toteutumaan muutoin paremmin kuin edelliset versiot? Tieto- ja viestintätekniikan osaaminen nostetaan perusteissa useassa kohdassa velvoittavaksi tavoitteeksi. Mutta entä muut? Vieläkään niiden opettamiselle ei ole osoitettu tuntijaossa aikaa. Luonteva paikka olisi ns. monialaiset oppimiskokonaisuudet, joita on oltava joka luokalla ainakin kerran lukuvuodessa. Mutta perusteet ei velvoita rakentamaan niitä laaja-alaisen osaamisen pohjalle, tekstin mukaan ne vain "tukevat laaja-alaisen osaamisen kehittymistä". Teemat voidaan valita toisinkin.  

Työpön saldo: 60 diaa ops-uudistuksesta valmiina

HESARISSA oli tänään minulle uusi suomenkielen sana TYÖPPÖ. Työppö on siis työhullu. Sana on  johdettu juoposta. Jutussa listataan tämän taudin tunnuspiirteitä.  Liian moni osui ja upposi :-)

NIIN tai näin, nousin aamulla kello puoli kuusi tekemään dioja viikonvaihteen luentoon Iisalmessa. Teemana on opetussuunnitelma-uudistus.

YRITÄN 1,5 tunnissa luoda kuulijoille napakan kuvan siitä, millaista muutosta OPS2016 ajaa. Mikä muuttuu tavoitteissa, sisällöissä, menetelmissä ja arvioinnissa? Mikä lakkaa? Mitä on vähemmän? Mikä jatkuu? Mitä on enemmän? Mitä kokonaan uutta opetukseen tulee?

KUN perusteissa on 549 sivua, moinen tehtävä on tietysti melkoinen, jopa suuruudenhullu muille kuin ops-prosessissa itse mukana olleille. Minä en ollut.  Mutta ihan tyhjästä ei tarvinnut lähteä; olen yrittänyt lukea perusteita ymmärtäen jo pitkään ja kirjoittanut auki omia käsityksiäni mm. tässä blogissa.

DIOJA  on nyt valmiina 60, ja luulen, että pääasiat ovat siinä. Nyt hetki jotain muuta kuin työtä.

Ops 2016 tulee - oletko valmis? Osa: Työtavat

OPETUSSUUNITELMAN keskeiset elementit ovat didaktiikan näkökulmasta tavoitteet, sisällöt, menetelmät ja arvioinnin periaatteet.

Olen aikaisemmissa blogilastuissa avannut käsityksiäni tavoitteista (mikä on uuden opsin kasvatuspäämäärä) ja menetelmäohjauksesta (opettajan ja oppilaan toimintaa kuvaavien verbien analyysin pohjalta). Tässä lastussa paneudun vielä opetussuunnitelman  työtapaohjaukseen.

Perinteisesti suomalaisopettajat ovat pitäneet vahvasti kiinni menetelmällisestä vapaudestaan, mutta jo vuoden 2004 perusteissa listattiin  perusteet menetelmien valinnalle.  Ohjaus voimistuu vuoden 2014 perusteissa. Menetelmistä käytetään sanoja työtapa (Matti Koskenniemen käytämä termi) sekä opetusmenetelmä. Termi opetusmenetelmä on siis saanut kunnianpalautuksen. Oppimismenetelmää ei käytetä kertaakaan.

Uusien perusteiden mukaan opettaja valitsee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa.  Työtavoista tulee keskustella myös huoltajien kanssa.  Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään,  mitkä ovat työtapojen valintaa, käyttöä ja kehittämistä ohjaavat paikalliset tavoitteet ja erityiskysymykset.

Työtapojen valinnan lähtökohtana ovat perusteiden mukaan opetukselle ja oppimiselle asetetut tavoitteet sekä oppilaiden tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Työtapojen valinnassa kiinnitetään huomiota  sukupuolittuneiden asenteiden ja käytänteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen. Toki edelleen otetaan huomioon myös eri oppiaineiden ominaispiirteet sekä laaja-alaisen osaamisen kehittäminen.

Työtapojen valinta kytketään eriyttämiseen: Opetuksen eriyttäminen ohjaa työtapojen valintaa. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon myös oppilaiden väliset yksilölliset ja kehitykselliset erot.

Työtapojen valinnassa arvokkaina pidettyjä piirteitä 

SEKÄ opsin yleisessä osassa että myöhemminkin tekstissa kuvataan implisiittisesti arvokkaina pidettäviä työtavan ominaisuuksia. Ops lämpenee työtavoille, jotka
edistävät  käsitteellistä ja menetelmällistä osaamista, kriittistä ja luovaa ajattelua sekä taitoa soveltaa osaamista.
edistävät  terveyttä ja turvallisuutta
eheyttäävät (eheyttämisen tapa ja kesto voi vaihdella oppilaiden tarpeista ja opetuksen tavoitteista riippuen)
kartuttavat tiedon omatoimisen, vuorovaikutteisen ja kriittiseen hankinnan, käsittelyn ja luovan tuottamisen taitoja.
kehittävät jäsentyneitä tietorakenteita ja joissa omaksutaan taitoja.
kehittävät oppimisen kannalta tärkeitä tiedon hankkimisen, käsittelyn, analysoimisen, esittämisen, soveltamisen, yhdistelemisen, arvioinnin ja luomisen taitoja        
kehittävät oppilaan työskentelyä ja verkostoitumistaitoja                                      
käyttävät eri aisteja                                                                                                      
käyttävät mielikuvitusta                                                                                    
mahdollistavat erilaisissa rooleissa olemisen                                                                
ottavat huomioon oppilaiden osaamisen tason                                                                  
ovat elämykseksellisiä                                                                                                        
ovat kokemuksellisia                                                                                                          
ovat oppiaineelle ominaisia                                                                                                
ovat sellaisia, että niissä jaetaan tehtäviä keskenään ja ollaan vastuussa sekä   henkilökohtaisista että yhteisistä tavoitteista.                                                                    
ovat toiminnallisia                                                                                                    
rakentavat osaamista ja ymmärrystä vuorovaikutuksessa toisten kanssa.                    
sisältävät liikkumista                                                                                            
soveltuvat eri ikäkausille                                                                                          
soveltuvat erilaisiin oppimistilanteisiin                                                                        
tukevat itseohjautuvuutta                                                                                                
tukevat yhteisöllistä oppimista                                                                                
vahvistavat motivaatiota ja  ryhmään kuulumisen tunnetta.

Mitä kriteerilistalla ei ole?
TYÖTAPOJA ei siis ohjata valitsemaan helppouden, opettajan itselle istuvuuden, oman mieltymyksen, tuttuuden - eikä edes tehokkuuden perusteella.

Työtapojen tulee olla moninaisia, monipuolisia ja niitä tuleevaihdella. Koulutyössä  eri työtapoja. hyödynnetään suunnitelmallisesti. Opettaja ohjaa oppilaita myös suunnittelemaan ja arvioimaan työskentelytapojaan.

OPS 2016: suosikkimenetelmät
Nimeltä ops-tekstitssä nostetaan esiin erityisesti seuravat menetelmät:

draamatoiminta ja -leikit
esitelmä  (kielet)
haastattelu
harjoitus/harjoittelu/harjoitteleminen
harjoitusyritystoiminta
havainnointi
improvisointi
juhla
keksiminen (tarinoiden)
kenttäretket
kerronta (Hi, Vk)
kertomukset (Us)
keskustelu
kirjaston työtavat
kokeellinen työskentely (Fy, Ke)
kummitoiminta
laboratoriotyöskentely (ke)
leikki
lähteiden tutkiminen (Hi)
maastotyöskentely
muistiinpainamiskeinot (kielissä)
muistiinpanojen tekeminen
museokäynti
näytelmä
ohjaus (opo)
omat kysymykset
oppimispelit
pari- ja pienryhmätyö
pelit
pohdinta
projektit (yksilö- tai ryhmäprojektit)
retket
roolileikit
ryhmätyö
sanoitus
simulaatio (opo)
taiteellinen toiminta
tieto- ja viestintäteknologia (Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään monipuolisesti eri oppiaineissa ja muussa koulutyössä ja vahvistetaan yhteisöllistä oppimista; Perusopetuksessa voidaan hyödyntää etäyhteyden kautta tapahtuvaa opetusta ja näin täydentää opetusta sekä tarjota monipuolisia opiskelumahdollisuuksia eri oppiaineisiin.)
tarinat (oppilaiden)
teatterikäynti
teatterileikit
tehtävät
tutkiva ja ongelmalähtöinen työskentely
työharjoittelu
ulkoaopettelu (kielet)
vapaaehtoistyö.
vierailijat  ja vierailut  eri kohteisiin
väittely
yhteistoiminnalliset työtavat (YO)

Mitä menetelmiä ei suosikkiistalla ole?
OPSIN  pdf-versio tarjoaa mahdollisuuden sanahakuihin. Poimin joukon koulutyössä tuttuja menetelmiä, ja "tein ajon". Seuraavista työtavoista ei löydy yhtään mainintaa:

ainekirjoitus
aktiivimoniste
drilli
elaborointi
essee
hiljainen työ
karaisu
kilpailu
koe
kuunnelma
kyselevä opetus
käsitekartat
lehden tekeminen
luento
läksy (kotitehtävä löytyy 4 kertaa)
näyttävä opetus
opettajan esitys
oppimispäiväkirja
palkinnot
perheryhmät
portfolio  (suomenkielisessä tekstissä)
rangaistukset
sanelu
tarina (opettajan)
taulutyö
tietokilpailut
urakka
vihkotyö
yhteinen harjoitus
ääneenlukeminen

Eri oppiaineille ominaisia työtapoja

YKSI työtapojen valinnanperuste on oppiaine. Haravoin myös oppiaineet läpi. Yleensä menetelmien kuvausosuus oli varsin lyhyt.

Monipuolisimpia olivat kielten kuvaukset. Kieltenopetuksessa käytetään mm. draamaa, esitelmiä, haastatteluja, keskustelua, leikkiä, laulua, muistiinpanokeinoja, näytelmiä,  pari- ja pienryhmätyötä, pelejä, sanoitusta, tarinoita ja yllätys yllätys ulkoaopettelua (ainoana aineena). Romanikielen opetuksessa oppilaiden osaamisen lähtötaso luvataan ottaa huomioon  opetusmenetelmien valinnassa.

Matematiikan opetuksessa käytetään opsin mukaan vaihtelevia työtapoja. Oppilaat tottuvat työskentelemään sekä itsenäisesti että yhdessä. Pedagogisesti ohjatut leikit ja oppimispelit ovat  tärkeä työtapa. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään.

Luonnontieteellisille  aineille omaleimaisia olivat mm.  kokeellinen työskentely, maasto- ja laboratoriotyöskentely sekä kenttäretket luonnossa ja rakennetussa ympäristössä. Terveystiedossa työtapoja valitessa tulee huomioida, että ne mahdollistavat tiedon rakentamisen yksin ja yhdessä, toiminnallisuuden, liikunnallisuuden, kokemuksellisuuden, draaman ja tarinoiden käytön sekä terveyteen yhteydessä olevien ilmiöiden tutkimisen mahdollisimman luonnollisissa tilanteissa ja ympäristöissä.

Katsomusainessa korostui keskustelu ja usein myös yksilölliset ratkaisut. Uskonnon opetuksessa nostettiin esiin luovat, toiminnalliset ja elämykselliset menetelmät, yksilö- tai ryhmäprojektit. Kertomuksia, musiikkia, kuvataidetta, leikkiä, draamaa, tietotekniikkaa sekä vierailijoita ja vierailuja eri kohteisiin käytetään tukemaan monipuolista työskentelyä.

Muissa humanistisissa aineissa luvattiin käyttää toiminnallisia, vuorovaikutuksellisia  ja elämyksellisiä työtapoja esimerkiksi historiassa erilaisten lähteiden tutkimistaa, kerrontaa, draamaa, leikkiä, pelejä sekä  vuorovaikutuksellisia ja tutkimuksellisia työtapoja. Yhteiskuntaopissa käytetään monipuolisia toiminnallisia työtapoja. Yhteiskuntaopissa listattiin myös simulaatioit, opetuskeskustelut ja väittelyt. Lisäksi mainittiinerikseen erilaiset projektit, yhteistoiminnalliset työtavat ja tutkiva oppiminen. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään.

Taideaineissa suosittiin työtapoja,  joilla mahdollistetaan monipuolinen materiaalien, teknologioiden ja ilmaisukeinojen käyttäminen sekä niiden luova soveltaminen. Musiikin opetuksessa mainitaan mm.  yhteismusisointi ja muu musiikillinen yhteistoiminta. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään Tekstissä mainitaan myös improvisaatio.  Liikunnan opetuksessa korostettiin fyysistä aktiivisuutta ja yhteistoiminnallisuutta ylläpitäviä työtapoja.

Oppilaanohjauksessa valitaan työtapoja, jotka mahdollistavat oppilaiden myönteisen käsityksen muodostumisen itsestään oppijoina ja ryhmän jäseninä.  Ohjausmuotoina ovat yksilöllisiin kysymyksiin syventyvä henkilökohtainen ohjaus, pienryhmäohjaus ja luokkamuotoinen ohjaus.

Äidinkielen  ja kirjallisuuden opetuksessa työtavat valitaan niin, että ne mahdollistavat yhdessä toimimisen ja kokemusten jakamisen sekä oppiaineen sisältöalueiden luontevan integroitumisen.
Valinnassa otetaan huomioon oppilaiden erilaisuus, yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo ja tuetaan niin edistyneitä kuin oppimisvaikeuksien kanssa ponnistelevia.  Työtapoina mainitaan erilaisten  tekstien tuottaminen, improvosaatio, roolileilit, havainnointi ja mm. väittely. Viittomakieli ja kirjallisuus täydentää työtapalistaa leikittelyllä, kertomisella, keksimisellä ja  roolileikeillä ja tutkivan oppimisen).

NPDL-rexikoulutus alkoi lukiosta

HIENO päivä. Pääsin mukaan kouluttamaan NPDL-lukioiden rexejä koulutuksen toisena päivänä Educoden Mika Silvennoisen pariksi.  Minun vastuullani oli erityisesti muutosjohtamisen osuus.

HÄMEENKYLÄN vastakunnos-tetun kartanon tiloihin saapui toistakymmentä lukioiden rexiä, apulaisrexiä ja opettajaa.  Espoosta oli paikalla Viherlaakson lukion ja Espoon Yhteislyseon viriilit rexit.

PAIKKA oli upea, ja niin oli porukkakin. Huikean älykästä keskustelua, hyvää ruokaa ja nauruakin.  NPDL-ideologiaa integroitiin fiksusti mm. sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Pyörää ei keksitty uudelleen, vaan  yhdessä huomattiin, kuinka monissa lukiossa toteutetaan jo nyt monialaisia opintoja ja uutta syvä pedagogiikkaa.

Upeasti ryhmän jäsenet jakoivat osaamistaan toisilleen, ja monet niistä asioista, jotka "kolahtivat", kuultiin vertaisilta. Juuri niinkuin NPDL:ssä kuuluukin.

KONSEPTI toimi varsin hyvin. Ensi viikolla on vuorossa ensimmäinen peruskouluryhmä.

Oppilaan tuntemuksesta OKL:lla

ON hienoa, että oppilaan- tuntemuksen teemaan panostetaan ainakin Helsingin OKL:lla. Varmaan muuallakin.

Opiskelijoilla on ollut Helsingissä jo syksyllä luentosarja tästä koko-naisuudesta. Luennoilla on kuultu mm. Riitta Jyrhämää, Ulla Siimestä  ja  Touko Hilasvuorta.

TÄMÄN jälkeen opiskelijat ovat tutustuneet yhteen koululuokkaan, ja tehneet siellä mm. sosiometrisen mittauksen.

TAMMIKUUN puolivälissä pidettiin tentti, jonka kysymykset minä sain laatia. Tenttiteoksena oli Laine, Kaarina. (2005 ). Minä, me ja muut sosiaalisissa verkostoissa. Helsinki: Otava.  Ei huono teos. Opiskelijat saivat vastata pienryhmissä kahteen kysymykseen, joista jälkimmäinen oli soveltava.

TÄNÄÄN alkoivat sitten ryhmät. Noin 20 oppilaan  ryhmissä pureudutaan didaktikkojen ohjausessa tenttivastauksiin. Seuraavilla kerroilla esitellään tuloksia omien luokkien analyyseistä. Aikaa  ryhmätyöskentekyyn on varattu yhteensä 6 tuntia.

Huomenna OKL:lla "Koulun hopeanharmaata arkea"

HUOMENNA maanantaina minulla on ilo vetää quest starina Helsingin opettajankoulutuslaitoksella Minervatorilla noin 90 minuutin mittainen sessio pian valmistuville luokanopettajille. Teemana on "koulun hopeanharmaa arki". Miten jokainen opettaja voisi löytää oman tapansa opettaa? Kuinka opettajat  voivat yhdessä  rakentaa yhteisen tapansa pitää koulua?

TEEMME yhdessä aikamatkan Auroran koulun arkeen vuosina 1989- 2014, sukellamme sen iloihin ja suruihin, haasteisiin  ja niihin löydettyihin pedagogisiin ratkaisuihin.

METODIKSI olen valinnut (1) luennon, jota kuunnellaan rooleissa (Bonon hatut), (2) rooleissa käytävän ryhmäkeskustelun (kullakin ryhmällä on oma didaktikko mykkänä sihteerinä ja keskustelua rooleissa pitävänä ohjaajana)  ja (3) rooleissa kuultavan koonnan (akvaario). (4) Loppuun on vielä varattu hetki aikaa, jolloin voi ottaa hatun päästä.

Saas nähdä kuinka äijän käy.

Muutosteoreettisia työkauluja. Osa 11: Muutosvastustuksen kohtaaminen

TÄSTÄ LIIKKEELLE:

" Psykologit sanovat mielellään, että ainoa tapaa saada ihmiset muuttumaan on traumaattinen kokemus, uskonnollinen herätys tai aivoleikkaus". Loren B. Belker

AIKAISEMMASSA blogilastussa
annoin puolivakavia, retorisia neuvoja, kuinka iskeä ilmat pihalle yli-innokkaalta muutosagentilta.
Ks. http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2014/11/noin-50-retorista-keinoa-tyrmata.html

Tässä lastussa annan nyt tasapuolisuuden nimissä neuvoja muutosagenteille, kuinka selvitä tuollaisesta reipashenkisestä  muutosvastuksesta.

PERUSTEESIT lainaan Michael Fullanilta.  Fullanin mukaan muutosvastustuksen kohtaaminen on johtamiskysymys. Kyse on siitä, kuinka ylipäätään erimielisyyteen suhtaudutaan. Siedetäänkö erilaisuutta? Onko se uhka vai mahdollisuus?

Fullanilta kannattaa oppia, että muutoksen vastustaminen on normaalia ja hyödyksi. Hyvä muutosvastustus nostaa esiin uusia näkökulmia. Ideaa voidaan sen pohjalta parantaa. On toki myös huonoa muutosvastustusta, juuttumista omiin negatiivisiin tunnetiloihin.  On viisautta osata erottaa hyvä ja huono vastustus toisistaan.

Fullan opettaa, että muutosvastustus on hyvä ystävä.  "Opit enemmän muutoksen vastustajilta  kuin niiltä, jotka ovat samaa mieltä kanssasi". Ongelmat ovat väistämättömiä, ilman niitä ei voi oppia ja onnistua. Toinen tärkeä ajatus: "Motivaatio on tärkein sana. Tehtävämme on motivoida!" Ja nämä yhdessä kuuluvat: "Kunnioita niitä, jotka vastustavat. Kritiikin  vastaanottaminen on vaikea taito, koska ihminen vaistomaisesti puolustautuu kokiessaan, että häntä arvostellaan. Lyömme takaisin. Katso, että olet kiistakumppanisi kanssa reagointisi jälkeen lähempänä kuin ennen reagointiasi- et kauempana".

10 ohjetta, kun muutosvastustaja iskee!

1. Älä provosoidu! Kuuntele, kysy lisää.
Älä kiinnitä liikaa huomiota värityksen, esitystapaan tai väärinkäsitykseen. Älä ota heti kantaa - yritä nähdä asia vastapuolen silmin." (Rogers). Kuuntele huolenaihe. Ja jos mahdollista, selvittäkää, kuinka todellinen se on.

2. Etsi ensin hyvää (josta voitte olla samaa mieltä)
Etsi toisen ajatuksista ensin hyvät ja sitten huonot puolet.

3. Nuku (tarvittaessa) yön yli.
Paavo Väyrynen kehitteli merkittävän innovaation: yön yli nukkumisen. Idea ei ole kuitenkaan nukkua, vaan antaa itselleen aikaa "kääntää takki".
-  Älä pelkää muuttaa mieltäsi tosiasioiden mukaan.
-  Vain kuolleet eivät muuta mielipiteitään.

4. Jos olet varma, että muutosvastustaja on väärässä, väittele: korosta muutoksen johtoarvoa
- Käytä sanoja niin, että olet aina jonkin arvokkaan puolella, älä jotain arvotonta vastaan.
- Puhu aina päämääristä (älä  konkreettisista asioista = neuvo poliitikoille)
- Omaa lausetta voi vahvistaa  kuulijoissa myönteisiä mielikuvia herättävillä  adjekiiveilla: (esim. Koulutoimenjohtajan  huolella harkitsema lomautuspäätös...)

5. Jos vastustaja on oikeassa, myönnä hänen mielipiteensä arvo, mutta...
- Olipa hienoa, että jaksoit perustella oman mielipiteesi. Huomaan ajatelleeni aika ohuesti. Sain mahdollisuuden muuttaa mielipodettäni. Kiitos.
- Kukapa ei toivoisi tuota- olen samaa mieltä.  Voisipa niin tapahtua.

6. Jos vastustaja on oikeassa ja hänen esittämänsä huolenaihe on aito,  etsikää yhdessä ratkaisu
Kiitä, että hän  toi asian esille. Miettikää sitten yhdessä, miten asiaan voitaisiin saada korjaus.
- Mitä sinä ehdotat?

7. Jos muutosvastusjaja on oikeassa,  mutta et voi eri syistä myöntää sitä, voit selviytyä tilanteesta vetoamalla erilaisten mielipiteitten rikkauteen.
- Olemme yhä eri mieltä, mutta nyt ymmärrän, miksi ajattelet niinkuin ajattelet, ja varmaan sinäkin. On arvokasta, että voimme olla eri mieltä.
-  Mielenkiintoinen tuo ajatuksesi. Totta, noin voi ajatella. Tuo on yksi näkökulma ja tässä on toinen.

8. Jos muutosvastusjaja on oikeassa,  mutta et voi eri syistä myöntää sitä, voit selviytyä  tilanteesta ottamalla aikalisän.
Kiitä muutosvastustajaa tärkeän näkökulman esiinnostamisesta, mutta sitten jatka:  Asiaa ollaan  parhaillaan selvittämässä kouluvirastossa, ja minäkin tarvitsen uutta tietoa, ennen kuin voin lausua asiasta tämän enempää. Palaan asiaan.

9. Retoriikassa on monia teknisiä keinoja torjua väite
Nosta esiin virheet.  - Ei pidä paikkaansa. Osoita, että vastapuolen perustelut pohjautuvat väärään analyysiin.
- epäilyt ovat luonnollisia, mutta liioiteltuja.
- epäilyt perustuvat väärinkäsityksiin.
Osoita, että vastapuolen mielipide johtaa uusiin ongelmiin.

10. Jos tilanne on sellainen, että  hanke ei kestä nolaamista, on olemassa myös likaisia retorisia keinoja.
-  Saastuta toisen idea sanojen voimalla.  Toista se, mitä hän sanoi,  mutta samalla lisää  väliin kuulijoissa  halvennusta herättäviä ilmauksia. (esim. tämä aikaisemmin oman koulunsa rahojen kavalluksesta epäilty aktiivi , johon viittaat...). Voit myös heittää väitteen tyyliin: Onko tuo taustaryhmäsi koskaan välittänyt lasten edusta. Tämä saa toisen taustaryhmän  näyttämään huonolta ja suuntaa  huomion muualle.
- Saastuta muutosvastustaja (esim.  "Huomaan, että et pysty hallitsemaan tunteitasi...")
- Hämmennä toinen esim. käyttämällä hänelle vieraita käsitteitä tai lataa pöytään valtava määrä infomraatiota.
- Taitava puhuja saa yleisön puolelleen ja vastustajan hämmennyksiin yksinkertaisella kikalla: Ilmoita, että kannatat muutosvastustajan ideaa- mutta kerro, että hänen menettelytapansa on väärä/ajoitus on huono/ koko prosessi on vielä kesken/ ideaa sisältyy paljon riskejä, joita parhaillaan  selvität/foorumi on väärä  ja palaat sitten asiaan.
- Delegoi syyllisyys. Jos muutosvastustaja nostaa esiin sinustakin aidon ongelman, sen merkitystä voi vähätellä "delegoimalla  syyllisyys: "Se on hinta, joka on maksettava siitä, että säilytätte työpaikanne".
- Jos muutosvastustaja vetoaa tilastoihin, kumoa se yksittäisellä tapauksella, todellisella tai keksityllä.

Muutama valmis repliikki

KIRJALLISUUDESTA löytyy myös pohdittuja puheenvuoroja, jotka kannattaa käyttää harkiten ja aina  kahden kesken.

"Tarkastele hieman asenteitasi. Mikä on uskomuksiesi ja asenteittesi viimeinen käyttöpäivä. Ovatko ne vielä myönteisiä ja käyttökelpoisia?"

"Sille et voi mitään, että maailma muuttuu ja työelämä sen mukana. Haluatko olla sivustakatsoja, vastaanharaaja vai osallistuja? "

"Haluatko olla osa ratkaisua vai osa ongelmaa?"

"Pysyttele omassa roolissasi ja omalla tontillasi. Arvosta johtajaasi, ja anna arvostuksesi näkyä muidenkin silmissä. Anna hänen johtaa-  omalla tyylillään Tue häntä päätöksenteossa."

” Valitse taistelusi siten, että ne ovat riittävän suuria, jotta niillä on merkitystä ja riittävän pieniä, jotta voit selviytyä niistä voittajana,”  Jonathan Kozol.

" Koska olet osa koulua, tämä on myös sinun suunnitelmasi- niin kauan kuin olet tämän koulun leivissä. Koulun johdon tehtävänä on laatia yleinen pelisuunnitelma ja kutsua pelaajat koolle. Se on heidän tehtävänsä. Sinun  tehtäväsi on  pelata ja saada peli luistamaan.  Sinun ei tarvitse pitää muutoksesta. Sinun ei tarvitse uskoa, että se oli hyvä ajatus. Eikä sinun tarvitse edes toivoa sille menestystä. Mutta sinun on silti tehtävä omassa työssäsi  parhaasi, jotta muutokset tuottavat tulosta."

Educassa

PERJANTAI oli kalenterissani varattu Educalle, perinteiselle suomalaiselle koulutusalan suurtapahtumalle. Ennakko-ilmoittautuneita oli taas ennätysmäärä, yli 11 000!

Viivyin pari tuntia. Pakko myöntää: Itse osastot olivat aika yllätyksettömiä. Joko kaikki on pedagogiikan alueella keksitty? Monessa luentosaleistakin oli iltapäivällä hyvää tilaa.

MUTTA iloisia ihmisiä messukeskus oli täynnä. Minäkin näin monta tuttua työtoveria kollegaa Espoosta, Helsingistä,  Oulusta,  Uudesta kaupungista... Yhtään espoolaisopettajaa en nähnyt. Outoa.

Luokanopettajaliiton kioskilla oli mukavaa pöhinää, kuten aina. Ja opettajan olohuoneessa kuten aina.

Bongasin myös Minna Riikka Järvisen, Pirkko Kiravuon, Jukka O. Mattilan, Visa Pohjolon, Mika Riskun, Elina Rönkön, Jari Salmisen, Ilpo Salosen, Pekka Santalahden, Raija Vahasalon, Mervi Väreen, Sirpa Wassin... Ja kenethän näen ensi vuonna?

About puoli vuotta eläkkeellä?

EILEN eräs ystävällinen kollega kysyi, mitä tuntuu olla eläkkeellä. Oli pakko vastata: en oikein tiedä.
Vaikka juuri tilille tuli kuudennen kerran Kelasta eläkettä. Siksi tämän blogilastun otsikossa on kysymysmerkki.

Vaimo on selvästi eläkkeellä. Hän nauttii. Ystäväpiirissä on monia, jotka ovat niinikään selvästi eläkkeellä. He ovat tehneet selkeän irtioton työelämästä ja ovat täysin sovussa sen kanssa.  Eivät haikaile, eivätkä juuri edes muistele. Matkustelevat, harrastavat, nauttivat vapaa-ajasta,  toisistaan ja lapsenlapsistaan.

Minä olen heihin verrattuna epäselvästi eläkkeellä. Mutta minäkin nautin. Pikemmin kuin eläkkeellä olen oikeastaan oikeiden  työvuosien ja oikeiden eläkevuosien rajatilassa.

Minulle tämä sopii. Ja olen itse asiassa varsin etuoikeutettu.  Saan tehdä juuri sitä, mitä uskon monen toivovan: jakaa vuosien varrella  kertynyttä osaamista- ja sitähän meille kaikille pitkään töitä tehneelle on kertynyt-  neuvonantajan  ei aktiivitoimijan roolissa. Kalenterissa on alustavia varauksia jopa ensi syksylle. Ja jokaisen pestin saa ihan itse valita. Tarvitsee tehdä vain sellaista, mikä on arvokasta.

TÄMÄN  kevään ohjelma on ihan vow. Sopivan mittaisia opettajan- ja rehtorinkoulutusrupeamia, haastavia kirjoitustehtäviä ja jopa viritelmiä tutkimustoimintaan. Ja päälle kunta- ja seurakuntapolitiikkaa.  Vain hetkittäin niitä on liikaa yhtä aikaa  monitoimiMartillekin.

TAPASIN eilen myös toisen kollegan, joka oli jäänyt syksyllä eläkkeelle. Vaikka hän kertoi hyvin muutokseen valmistautuneensa, ja harrastuksiakin piisaa, se kuinka raju ja totaalinen leikkaus irti omasta työstä ja työyhteisöstä oli, tuli sittenkin hänelle yllätyksenä. Eikä työpaikalle millään kehtaa mennä kutsumatta, vaikka ikävä onkin.  "Miten ne ei älyä kutsua esim. joulupuurolle", hän hämmästeli.

TÄLLÄ  eläkekokemuksella arvelen, että nykyisen kaltainen raju leikkaus työstä eläkkeelle ei sovi kaikille. Nyt kun eläkeikää on nostettu, erilaisten senioripestien luominen hyödyttäisi varmaankin sekä varttuvaa väkeä että yhteiskuntaa. Niinikään olisi hienoa, jos itseään työllistäville  eläkeläisille olisi simppeleitä tapoja ryhtyä yrittäjäksi. Nyt se on  liian monimutkaista, eikä ymmärtääkseni esim. starttirajoja voi saada.

Asia, josta olen myös varsin vakuuttunut on, että eläkkeelle siirtyjä  tarvitsisi paljon enemmän ohjausta, kuin mitä nyt tarjotaan. Enkä tarkoita pelkästään sitä, että jokainen saisi hyvissä ajoin konkreetin käsityksen siitä, miten mm. oma taloudellinen asema muuttuu. Tulot putoavat monella oleellisesti, jopa niin paljon, että työkeikkoja voi olla pakko tehdä ihan jo rahankin takia. Tarkoitan myös henkistä valmennusta muutokseen. Monelle eläkkeelle siirtyminen on hänen elämänsä suurin muutos.

Opetusharjoittelua ohjaamaan

Piti  oikein kaivella muistista, millaista se opetusharjoittelu kenttäkouluissa
olikaan?

IHAN  vuoden 1980 alussa lankapuhelin soi Niipperin opettaja-asuntolassa. Apulaisprofessori Juhani Hytönen soitti ja tarjosi mahdollisutta hoitaa kuukauden vs. didaktiikan lehtorin pestiä Helsingin OKL:ssa. Vajaat kolme vuotta töissä olleelle nuorelle luokanopettajalla avautui pitkä yhteistyösuhde opettajan-koulutukseen. Hoidin erilaisia vakansseja välillä oman luokanopettajan toimeni ohella, välillä niistä virkavapaalla, aina vuoteen 1989 saakka, jolloin minut valittiin rexiksi Auroraan. Päätöksen esitellyt Atso Vilkkijärvi asetti ehdoksi, että hyppiminen yliopistolla loppuu. No ei se ihan kokonaan loppunut.

KESKEISIÄ työtehtäviä  noiden yhdeksän vuoden aikana oli opetusharjoittelun ohjaaminen. Ehdin toimia sekä yleisdidaktikkona että vs. luokanlehtorina, ohjasin sekä kenttäkouluilla että  harjoittelukoululla. 90-luvun alussa Auroran koulu oli yksi näistä  kenttäkouluista, joissa oli mahdollista suorittaa päättöharjoittelu. Silloin minulla oli rexin rooli.

JA NYT sitten sitä pääsee uudelleen ohjaamaan!  Tällä kertaa yhteyden otti dosentti Riitta Jyrhämä. Ohjaajaa tarvittiin ns. maisteriharjoitteluun neljälle opiskelijalle kahdessa eri kenttäkoulussa. Ja mikä ettei. Kutakin paria ohjataan noin  kahdeksan tuntia.

OPETUSHARJOITTELU on toinen olennainen osa suomalaista opettajankoulutusta. Toinen on teoreettiset opinnot. Suomalainen luokanopettaja saa koulutuksessa kasvattaa sekä käsiään että päätään.

HELSINGIN OKL:ssa luokanopettajiksi opiskelevien harjoittelua järjestetään sekä kenttäkouluissa  (= oikeat koulut) että  Viikin normaalikoulussa. Kenttäkouluissa ohjaavat luokanopettajat ovat saaneet  ohjaustyöhön koulutusta ja ohjaustyöstä maksetaan heille ohjauspalkkio. Normaalikoulun opettajat ovat paitsi opettamisen myös ohjaamisen ammattilaisia, ja heidät on valittu tiukan seulan kautta.

Helsingin OKL:ssä  on kolme harjoittelujaksoa: orientoiva harjoittelu, monialainen harjoittelu ja maisteriharjoittelu.

MAISTERIHARJOITTELU on osa kasvatustieteen kandin tutkinnon jo suorittaneiden maisteriopintoja. Tavoitteena on tässä jaksossa saada kokonaiskuva opettajan työstä ja opetuksesta. Harjoittelu  kestää viisi viikkoa. Kussakin luokassa on kaksi opiskelijaa. Ensimmäinen viikko seurataan luokan työskentelyä, sitten opetetaan kumpikin yksin viikon verran ja lopuksi kaksi  viikkoa yhdessä. Tai päinvastoin.

Opetusharjoittelu ei ole enää ohjaavan opettajan jäljittelyä, eikä ohjaaminen reseptien antamista (eikä opetustaidon arvostelua numeroilla). Ohjaus on  opetustuokioiden reflektointia yhdessä opiskelijoiden kanssa ja heidän oman opetuksen käyttöteoriansa kehittymisen tukemista.

TÄNÄÄN siis paluu niihin nuoruuden hommiin, jotka jätin 26 vuotta sitten. Vähän hienoa.

Kuopion seudulla tehdään opsia yhdessä!

Koulutusaamun varsinainen avaus. Stand up-koomikko,  entinen luokan-
opettaja Mikko Vaismaa veti uskomatton hauskan 15 minuutin setin.

TERVEISIÄ Kuopiosta!

MINULLA oli ilo olla mukaan Osaava-Muikussa- siis SEUDULLISILLA OPETTAJA-PÄIVILLÄ, joiden kohderyhmänä  olivat Kuopion, Siilinjärven, Juankosken, Kaavin, Rautavaaran ja Tuusniemen esi- ja perusopetuksen opettajat.

Paikalla oli about 1000 opetuksen ammattilaista. Ja paikka oli komea: Kuopion musiikkikeskus, sen konserttisali.

OHJELMA oli seuraavanlainen:

Klo 8.50 – 8.55
Musiikkiesitys
Haapaniemen koulun musiikkiluokka
Sitä osataan täälläpäin! Kaksi upeaa lauluesitystä. Aaltoja.

Klo 8.55 – 9.10
Opettajapäivien avaus
Sari Kokkonen, perusopetuspäällikkö
1000 opettajan ajaminen paikoilleen sujui ammattitaidolla.

Klo 9.10 – 9.25
Stand up  -koomikko Mikko Vaismaa
Ks. kuva. Vaismaa on muuten Espooossa lähiaikoina.

Pieni valokuvista koostuva videoclipsi tapahtumasta löytyy You Tubesta
osoitteesta:
https://www.youtube.com/watch?v=dDqsZukCCFQ&feature=em-upload_owner

Klo 9.25–10.10 Koti ja koulu yhdessä –
10 keinoa viisaaseen kumppanuuteen
Martti Hellström, KT, opetusneuvos

Jos kiinnostaa:  luennon diat löytyvät videomuodossa (8 minuuttia) You tubesta:
https://www.youtube.com/watch?v=GlEFIC5sQR0&feature=em-upload_owner

Dioissa mukana ajatuksia mm. Reino ja Sirpa Harjunkoskelta, Tuomas Kurttilalta, Susanna Lehdeltä ja Paul Lillrankilta.

Klo 10.10 – 10.55
Yhteisvoimin kohti uudistuvaa koulua
Helena Rajakaltio, FT, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto.
Helena puolusti henkeen ja vereen yleissivistystä, taito- ja taideaineista ja suomalaisen koulun autoniomiaa.

Klo 10.55 – 12.15 Lounastauko

Klo 12.15 – 15.00 Työpajat
Työpajoissa syvennyttiin opsin perusteissa kuvattujen monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun ja rakentamiseen. Tvt:n ja digitalisoitumisen näkökulmat oli sisällytetty työskentelyihin. Monialaiset oppimiskokonaisuudet rakennetaan ops-perusteissa kuvattujen toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavien periaatteiden kautta.

Valitettavasti en ehtinyt työtapoja seuraamaan, kone odotti.

Pohjantähden rehtorikoulutus: ilmoittautuminen alkaa

HUIKEAA päästä käynnistämään  POHJANTÄHTI-hankkeen rehtorikoulutuksia! Pohjantähti-hanke on Microsoftin kädenojennus suomalaisille kouluille. 10 kunnan yli 100 koulua saavat eväitä päivittää opetustaan ja toimintakulttuuriaan 2010-luvulle vahvasti ops-uudistukseen liittyen.

Kaksipäiväisen koulutuksen keskeisenä tavoitteena on antaa lisätietoa Pohjantähti / NPDL- ohjelmasta sekä lisävalmiuksia hankkeen mukaisen toimintakulttuurin kehittämiseen.

Ajankohdat ovat seuraavat:
ke 28.- to 29.1. Lukion rehtorit
ke 4.- to 5.2. Perusopetuksen rehtorit / muut esimiehet 1.
ti 10.- ke 11.3.Perusopetuksen rehtorit / muut esimiehet 2.
ti 24.- ke 25.3.Perusopetuksen rehtorit / muut esimiehet 3.

Huikeaa monesta syystä. 1) Olen tosi innostunut Michael Fullanin työtovereineen tekemästä pohjatyöstä, jota nyt päästään lokalisoimaan Suomeen.

2) Oli nastaa päästä pitkästä aikaa ideoimaan kahden päivän koulutuskokonaisuutta. Se haastaa hieman enemmän kuin luennon suunnittelu. Saimme Silvennoisen Mikan kanssa kasaan (omasta mielestäni) oppimaan innostavan paketin.

3) Koulutuksia on kevään aikana yhteensä neljä, yksi lukioille ja kolme peruskouluille. Ensimmäisenä starttaa lukio. Kaikki niistä järjestetään  Hämeenkylän Kartanossa Vantaalla maaliskuun loppuun mennessä. Neljä sessiota mahdollistaa konseptin hionnan ja jatkuvan kehittelyn.

4) Kouluttajatovertit ovat hyvää A-luokkaa:  Vesa Äyräs, Mika Silvennoinen ja lukion osuudessa myös rehtorikouluksen Grand Old Man Atso Taipale.

5) Ja jotenkin on niin nostalgista tehdä taas yhteistyötä Educoden kanssa. Tulee oikein ikävä sen ja sen edeltäjän Opekon pitkäkestoisia rehtorikoulutuksia.

ILMOITTAUTUMISET kootaan  opetuksen järjestäjien kautta. Deadline on 21.1.-15. Kustakin koulusta mukaan mahtuu 1-2 osallistujaa.