Maisteriharjoittelua ohjaamaan

Helsingin yliopistolla on alkanut tällä viikolla  lukuvuoden IV periodin, luokanopettajaopiskelijoiden 5,5 viikon maisteriharjoittelu. Minut on palkattu ohjaamaan didaktikkona viittä opiskelijaa: yhtä parina ja yhtä yksinharjoittelijaa Merilahden kouluun ja yhtä paria Pakilan peruskouluun.  Edellinen keikka oli tämän lukuvuoden II periodissa. 

OPETUSHARJOITTELU on tärkeä osa  opettajankoulutusta. Helsingissä on   kaksi  harjoittelujaksoa: monialainen harjoittelu (jolloin pidetään yksittäisiä eri oppiaineiden oppitunteja)  ja maisteriharjoittelu, jossa ollaan vastuussa  kokonaisista kouluviikoista. Harmi kyllä aikanaan  ensimmäisestä: orientoivasta harjoittelusta on luovuttu.

.OPETUSHARJOITTELUN ohjaus on yhä hieno keikka. Olen saanut tehdä sitä hommaa kuudella vuosikymmenellä (uskomatonta). Ensimmäinen ohjauskeikkani oli vuonna 1979 Sepon koululla. 

MAISTERIHARJOITTELUn tavoitteena on  saada kokonaiskuva opettajan työstä ja opetuksesta. Harjoittelun työmääräksi on säädetty 10 opintopistettä. Kun yksi  opintopiste on laskennallisesti 27 tuntia työtä, niin harjoittelu vastaa 270 työtuntia eli karkeasti 7,5 työviikkoa noin 36-viikkotunnin mukaan.  

HELSINGISSÄ luokanopettajiksi opiskelevien maisteriharjoittelua järjestetään sekä kenttäkouluissa  (= oikeat koulut) että Viikin normaalikoulussa. Kenttäkouluissa ohjaavat luokanopettajat ovat saaneet  ohjaustyöhön koulutusta ja ohjaustyöstä maksetaan heille ohjauspalkkio. Normaalikoulun opettajat ovat paitsi opettamisen myös ohjaamisen ammattilaisia, ja heidät on valittu tiukan seulan kautta.

Harjoittelu alkaa Viikin normaalikoululla pidettävällä avauspäivällä. Noin kolmen tunnin kestoisen session ohjelmaan kuuluu teematyöpajoja, joihin on ennakkotehtävät. Seuraavana päivänä on kahden tunnin aloitusinfo, johon kuuluu  harjoitteluun johdattavat Viikin normaalikoulun harjoittelukoordinaattorin sekä luokanopettajan opintosuunnan harjoitteluvastaavien alustus. Kukin didaktikko pitää vielä etätapaamisen  opiskelijoidensa  kanssa. Minulla ensimmäinen on tänään ja toinen ensi viikolla. Kaikille sopivaa yhteistä aikaa ei löytynyt.

Suunnitteluviikot

Tämän ja ensiviikon ajan seurataan harjoitteluluokan työskentelyä. Näiden suunnitteluviikkojen aikana kirjoitetaan oma kehittymissuunnitelma. Laaditaan ensimmäisen harjoitteluviikon viikkosuunnitelma ja  opetettavista aineista jaksosuunnitelma ja perehdytään  oppilaisiin,  jotka tarvitsevat opetuksessa tukea.

Opetusviikot

Viikoilla 3- 5 pidetään 20 opetustuokiota/viikko ja kerätään aineistoa lopetuspäivänä pidettävän 10 minuuttia kestävään parina pidettävään esitykseen itseä kiinnostavasta teemasta. Kumpikin opettaa yksin kaksi viikkoa, jolloin toinen on apuopettajana. Kaksi viikkoa opetetaan yhdessä. Usein pariopettajuusjaksot ovat harjoittelun päissä. Yksinharjoittelijan parina on luokanopettaja.

Lopetuspäivät 5.5 ja 6.5.

Lopetuspäiviä on kaksi. Ensimmäinen on 4 tunnin teematyöpaja, jossa opisjelijat esittelevät oman teemansa. Toinen on loppukeskustelu didaktikon kanssa (2 t) Moniammatillinen pyöreän pöydän keskustelu (osiantuntijat vastavaat kysymyksiin)  ja harjoittelupalautteen antaminen (2 t). Nämä livenä.

 

Ohjauksesta

Päävastuu ohjauksesta on luokanopettajalla/luokan lehtorilla. Yliopistoa edustava didaktikko käy kuuntelemassa 2-3  tuntia kutakin harjoittelijaa (parille varattu ohjausta on yhteensä 6 t)  Kun tunteja on näin vähän,  on syytä valita sanansa tarkasti. Omaan ohjaustapaani kuuluu jankuttaa seuraavia asioita:

• Tavoitteet (ops-lähtöisyys) kirkkaaksi niin harjoittelijoille kuin oppilaille. (kuinka syvää oppimista tavoitellaan; myös mitä laaja-alaisia taitoja harjoitetaan, hyödyt)
• Mitä uutta on tarkoitus osata? Oppimisen  kuvailu sanallisesti  sellaiseksi, että sen onnistumista voi arvioida. 
• Oppilaantuntemus
• Tuokioon kantava rakenne ja suunnitteluun idea. Plan B
• Pelisäännöt selviksi
• Tahdikas vuorovaikutus
• Luokalle osoitetun tuen (esim. koulunkäynninohjaaja) suunnitelmallisuus
• Päivänavaus?
• Huomio myös eriyttämiseen (laajuus ja syvyys, työskentelyn rytmi  ja eteneminen sekä oppilaiden erilaiset tavat oppia) 
• Ratkaisukeskeisyys pulmatilanteissa (roolitus)
• Selkeä roolitus pariopetusviikoille.
• Kaikki tärkeä tapahtuu kohtaamisissa. Nimenomaan apuopettajalla on siihen aikaa.

Kysyn palautteessa tavallisesti nämä kolme kysymystä:

1. Mitä uutta lasten oli tarkoitus oppia?

2. Oppivatko he?

3. Mistä tiedätte?

Harjoittelun lopuksi laaditaan raportti oman kehittymissuunnitelman pohjalta sekä päivitetään oma  opetuksen käyttöteoria. Näiden dokumenttien pohjalta käydään myös loppukeskustelu didaktikon kanssa. Päätöspäivä on toukokuussa.

Opetusharjoittelu ei ole enää ohjaavan opettajan jäljittelyä, eikä ohjaaminen ole reseptien antamista (eikä opetustaidon arvostelua numeroilla). Ohjaus on  opetustuokioiden reflektointia yhdessä opiskelijoiden kanssa ja heidän oman opetuksen käyttöteoriansa kehittymisen tukemista.