Kirjoja

Kirjoja

sunnuntaina, marraskuuta 05, 2023

Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa on peruskouluissa terävöitetty












Lukuvuoden alusta astuivat voimaan uudet ohjeet yhteisölliselle  opiskeluhuollolle.  Tavoittena on mm. tukea  läsnäoloa ja puuttua poissaoloihin. Ohjeistusta on jämäköitetty mm. ops-perusteissa, koska huoli oppilaista, jotka putoavat koulusta - osa jo alakoulussa- on kasvanut.

Kuten muistetaan vuonna 2013  opiskeluhuolto (tuolloin nimellä oppilashuolto) jaettiin kahtia a) yksilökohtaiseen (tuolloin nimellä yksilöllinen) ja b) yhteisölliseen. 

Yksilökohtainen asiantuntijaryhmä  rakennettiin opiskeluhuollon yhdessä tukea tarvitsevan oppilaan perheen kanssa  valituista asiantuntijoista.Tuon vuoden  oppilashuoltolaissa päätettiin, että koulun väki: rehtorit ja opettajat saavat olla mukana yksittäisten oppilaita koskevissa kokouksissa vain, kun niin erikseen sovitaan huoltajien kanssa.  Yksityisyyden suojaan liittyvä tietosuoja edellytti, että salassa pidettävien tietojen käsittely perustui  kulloistakin käsiteltävää asiaa koskeviin voimassa oleviin tietosuojanormeihin. Kouluväki suljettiin näin tiedon kulun ulkopuolelle. Rehtorille ei enää kerrottu edes sitä, että jokin oppilas on uhannut  tulla aseen kanssa kouluun.

Yhteisöllisen opiskeluhuollon tehtävänä on ollut vuodesta 2013  lähtien tukea yleisesti oppilaiden hyvinvointia ennaltaehkäisten.

Vanhaa oppilashuoltoryhmää johti rehtori ja sen  jäseninä olivat koulun omat oppilashuollon asiantuntijat: kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja - kuraattori. Tämä ryhmä kokoontui käsittelemään kunkin luokan oppilaiden tuen tarpeita, ja kokouksiin kutsuttiin mm. luokkaa opettavia opettajia. Myös huoltajilla oli oikeus tulla mukaan. Yhdessä pääteltiin, ketkä tarvitsevat oppilashuollon apua.

Opiskeluhuollon tehtävä

Opiskeluhuollon ensisijaisena tarkoituksena on edistää opiskelijoiden terveyttä, hyvinvointia, oppimista ja osallisuutta sekä ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Kunnilla ja muilla koulutuksen järjestäjillä sekä hyvinvointialueella on omat roolinsa opiskeluhuollon järjestämisessä. Edelleen tavoitteena on tunnistaa opiskelijoiden tuen tarpeet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja järjestää tukea oikea-aikaisesti sitä tarvitseville.

Yksilökohtaisia opiskeluhuoltopalveluja antavat nyt kuraattorit ja psykologit sekä koulu- ja opiskelu- terveydenhuollon ammattilaiset, joiden palkan maksaa vuoden 2023 alusta hyvinvointialue. 

Tukea tarvitsevalle   oppilaalle muodostetaan ns. monialainen yksilöllinen asiantuntijaryhmä. Kukin sellainen toimii itsenäisesti.

Yhteisöllinen opiskeluhuolto 2023

Yhteisöllisellä  opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään 

  • opiskelijoiden oppimista, 
  • hyvinvointia, 
  • terveyttä,
  • sosiaalista vastuullisuutta, 
  • vuorovaikutusta ja 
  • osallisuutta sekä 
  • opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä.

Yhteisöllinen opiskeluhuolto keskittyy yleisen hyvinvoinnin vahvistamiseen Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat koko henkilökunta oppilaitosten arjessa -ei siis vain kokouksissa. Ensijainen vastuu koko kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun  omalla henkilökunnalla.

Keskeinen rooli yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämisessä (suunnittelussa, johtamisessa, viestinnässä, seurannassa)  on oppilaitoskohtaisella opiskeluhuoltoryhmälläTämä työryhmä on ainoa kouluille lainsäädännössä pakolliseksi määrätty  työryhmä. Edes johtoryhmä ei ole sellainen. 

Siihen kuuluu  koulun valitsemia ammattilaisia. Myös yksilökohtaisia opiskeluhuoltopalveluja antavat kuraattorit ja psykologit sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ammattilaiset, osallistuvat yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittämiseen osana työtehtäviään (käytännössä mahdollisuuksiensa mukaan. Yleensä mukana on ainakin kuraattori).. 

Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä

Koulukohtaisen opiskeluhuoltoryhmän  tehtäviä ovat:

  • Kehittää ja edistää opiskeluympäristön terveellisyyttä, esteettömyyttä, turvallisuutta sekä hyvinvointia,
  • Vastata  koulun yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön suunnittelusta, kehittämisestä ja arvioinnista,
  • Työrauha-asiat, luokkien ilmapiiriasiat, poissaolot, ajankohtaiset ryhmäilmiöt, kouluterveyskyselyiden ja koulujen hyvinvointiprofiilien koonti. 
Erittäin tärkeö tehtävä on käydä läpi kouluterveyskyselyn tulokset ja  köynnistää niiden pohjalta toimintakulttuurin kehittämistoimenpiteitä.

Työ voidaan jakaa eri vaiheisiin (Näin Hämeenlinnassa 2020-luvulla)



Vaiheita  ovat

1. Hyvän arjeen vaaliminen. (kun ei ole vielä ongelmia). Luokanopettaja /luokanohjaaja kirjaa ylös järjestelmään päivittäin oppilaiden poissaolot ja selvittää syyn (selvitettyjä,  sairaspoissoloja, ennalta anottuja; luvatomia tai huolestuttavia). Hän varmistaa kerran kuussa, onko poissaolotuntien määrä ylittänyt tietyt rajat.

Koulun opiskeluhuoltoryhmä seuraa koulun tilannetta. Espoossa poissaolojen tsekkaus tehdään koko koulun osalta neljä kertaa lukuvuodessa. Syksyllä käydään läpi ja tulkitaan kouluterveyskyselyn koulukohtaiset tulokset. 

Hyvää arkea vaalitaan esim. harjoittelemalla  tunne- ja vuorovaikutustaitoja,  huolehtimalla virkistäytymisestä ja levosta, kohtaamalla oppilaat yksilöllisesti niin, että he kokevat tulleensa kohdatuiksi ja kuulluiksi, lisäämällä  ymmärrystä läsnäolon merkityksestä oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta ja siitä, että poissolot ovat riskitekijä, luottamuksellisella ja tiiviillä yhteistyöllä kotien kassa, myönteisellä ja välittävällä vuorovaikutuksella ja ilmapiirillä,  ruokailun avulla, puuttumalla systemaattisesti häirintään ja kiusaamiseen,  tukemalla oppimista ja hyvinvointia, vaalimalla ja tukemalla vertaissuhteita/ystövyyssuhteita,  ryhmän vuorovaikutusta sekä jatkuvalla ryhmäyttämisellä.. Ottamalla poissaolot puheeksi matalalla kynnyksellä. "Mitä kuuluu?" .Kuunnellaan oppilaan ääntä ja kokemusta.  

2. Puheeksi ottaminen/Varhainen puuttuminen Espoossa. Jos oppilas on ollut pois yli 30 tuntia (Espoossa alakouluissa 30-40t, yläkouluissa 40-70 t) herää huoli. Luokanopettaja/luokanohjaaja ottaa yhteyttä  huoltajaan Wilmalla tms.:llä Sen jälkeen hän täyttää  varhaisen puuttumisen lomakkeen. Oppilasta aletaan kannatella. Konsultoidaan.

Lapsen tai nuoren kanssa käydään ns. voimavarakeskustelu. Ollaan yhteydessä vanhempiin tarvittaessa puhelimella. Pidetään tarvittaessa perhepalaveri,. Tuetaan hyvinvointia.  Tarjotaan yleistä tukea oppilaalle. Tuetaan perhettä. Tilannetta seurataan. Selvitetään poissaolojen syy.

3. Selvittäen ja tukien/Espoossa Vahvat toimet ja tuki. Jos poissaolot ylittävät 50 tunnin rajan (Espoossa alakouluissa 50-70 t, yläkouluissa 70-90 t) luokanopettaja/luokanohjaaja kutsuu koolle oppilashuollon asiantuntijoita selvittämään asiaa ja järjestämään vahvempaa tukea. Tällä ns. arkitiimillä on kaksi viikkoa aikaa löytää kokoontumisaika. Tässä vaiheessa vastuu siirtyy yksilölliselle opiskeluhuollolle.

Poissaolojen syy selvitetään. Yksilökohtaisen oppilashuollon edustaja pyydetään tueksi ohjaamaan oikeaan palveluun. Sovitaan tavoitteet, roolit ja vastuunjako,  oppimisen tuesta, koulun sisäisestä tiedonkulusta ja jatkuvasta seurannasta. Dokumentoidaan

4. Tiivis tuki./Espoossa: Jos poissaolot jatkuvat. Jos poissaolot ylittävät 100 tunnin rajan, luokanopettaja/ luokanohjaaja tiedottaa asiasta yksilökohtaiselle oppilashuollolle. Monialainen asiantuntijaryhmä  kartoittaa  oppilaan yksilöllisen tuen tarpeen ja köynnistetään poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden suunnittelu.  Oppilaalle laaditaan yksilöllinen oppimissuunnitelma (eri asia kuin HOJKS). Tavoitteena on päivittäinen koulunkäynti.

Luokanopettaja/luokanohjaaja pitää päivittäin yhteyttä oppilaaseen ja huoltajiin. Räätälöidään tarvittaessa opetusta. Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus.  Opiskelijahuolto seuraa nivelvaiheessa. Pohditaan, kuinka koulun aikuiset näyttävät positiivisia reaktioita, kun oppilas tulee kouluun.

Koulun opiskeluhuoltoryhmässä käsitellään asioita  vain yleisellä ja yhteisöllisellä tasolla. Siellä ei puhuta yksittäisistä oppilaita. Siellä saadaan puhua  ryhmistä, luokista, koulun opiskeluympäristöstä ja  yhteistyöstä  esimerkiksi ilmapiirin, työrauhan, kiusaamisen, hyvinvoinnin, terveyden tai osallisuuden näkökulmista.

Ryhmän työskentelyyn  voivat osallistua myös oppilaat ja opiskelijat, huoltajat tai ulkopuoliset yhteistyökumppanit käsiteltävän aiheen edellyttämällä tavalla. Tarvittaessa ryhmä voi myös kuulla asiantuntijoita. 

Ryhmän kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista päätetään paikallisesti koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa.












Poissaolojen seurannan tehostaminen

Tämän lukuvuoden alusta on ohjeistettu tarkemmin oppilaiden poissaolojen seurantavelvollisuutta. Tässä vastuuta ja tehtäviä on jaettu.

Yhteisöllisen opiskeluhuollon ryhmä käy läpi koko koulun poissaolot tietyin välein. Espoossa neljännesvuosittain.  Tsekkaus tehdään myös  määräajoin kaupungin tasolla.



 
Olemme tosi tärkeän äärellä. Meillä on ongelmia: Oppilaat ( ja myös aikuiset) voivat kouluissa huonosti. Tulokset laskevat. Meillä on myös ratkaisuja. Meillä on myös ratkaisemattomia kysymyksiä.

 Hyvinvointityö on opetussuunnitelman avaintavoitteita - ei vain oppiminen. Meillä on käsky ja lupa ottaa hyvinvointityöhön  aikaa. Opetetaan perusasiat. Karsitaan. Varataan aikaa oppilaiden kohtaamiselle. Kaikki tärkeä tapahtuu kohtaamisissa. Estetään  tilanteet, joissa on  tilaa ostrakismiin. Ei vain estetä pahaa vaan rakennetaan hyvää: Että  jokainen saa tilaisuuksia onnistua, kuulua joukkoon, vaikuttaa siihen, mitä tehdään - ja auttaa toisia. Pysyvillä ryhmillä on tässä iso rooli.

 

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos Martti taas hyvästä koonnista.