Päivän aforismi

 

Etä(ise)nä Educassa 2021

KIITOS, Educa ja sen järjestäjätahot. Vaikka korona jyllää, perinteistä pidetään kiinni. Kuinkahan mones Educa tämä oli?

JA ainakin erilainen. Viime vuonna tehtiin uusi yleisöennätys: 19 000 kävijää. Tähän poikkeuseducaankin oli  ennakkoilmoittautunut yli 6500. Komeaa.

OHJELMATARJOTINTA oli ymmärrettäväsi karsittu, mutta pakko on sanoa, että ohueksi se jäi. Rinnakkaisohjelmia ei juurikaan ollut. Mikä on tosi outoa. Itse piipahdin muutamassa mm. Opettajankoulutuksen kehittämistä pohtineessa. Kovin oltiin yläpilvessä. Missä oli ylipäätään dialogi yleisön kanssa?

TÄRKEIN sessio oli ilman muuta puolueiden puheenjohtajien paneeli, kun kuntavaaleihin on about 11 viikkoa. Mitä siitä jäi mieleen?

• OAJ:n näkemys oli, että hyvin hoidetut varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut ovat kuntien vetovoimatekijä, ja siksi niistä on pidettävä huolta. Puolueiden mielestä periaatteessa ok. Mutta oikeasti tärkeämpää on kuntien elinvoimaisuus: on saatava  kuntiin yritystoimintaa.
• Kouluja  lakkautetaan huikeaa tahtia. Lapset loppuvat. Puolueet: Näin on. Ja näin jatkuu, Kepu ehdotti pienen lasten kouluja, ja sille saatiin muiden hallituspuolueiden taputuksia. Esiopetus ja ykkös- ja kakkosluokka on nivottava yhteen. 
• Soten vaikutuksesta koulutuspalveluiden rahoitukseen oli kaksi totuutta: Vasemmisto ja keskusta uskoivat, että tilanne jopa paranee yhteistyön myöta. Opposition mielestä sote-uudistus lisää hallintoa sekä kuntien maksutaakkaa ja siten koulutus kärsii. Nyt mennään 1990-luvun tapaan "pyyhekumin puolittamiseen". 
• Hallituspuolueet uskoivat oppivelvollisuuden pidentämiseen, oppositio  ei, koska  uudistus on raskaasti alirahoitettu, mikä tarkoittaa leikkaamista muualta mm. perusopetuksesta. Ongelma on nähty väärin: Monet nuoret hakeutuvat toiselle asteelle, mutta eivät pysy siellä. Siihen pitäisi kiinnittää huomiota. OAJ tukee uudistusta, mutta kaikki opettajat eivät. Kuinka huolehditaan siiä, että toisen asteen oppilaitoksia löytyy kaikkialla Suomessa? 
• OAJ haluaa tunnetusti etäopetusta mm. opettajien turvallisuuden vuoksi. Kaikki puolueet olivat toista mieltä. Etäopetusta voidaan käyttää lisäävänä voimana ja se on hyvä kriisiapu esimerkiksi korona-aikana. Mutta opettajan ja oppilaan kohtaamisella on valtava merkitys, henkilökohtaisella kontaktilla. 
• Puolueilla oli selkeät näkemykset siitä, mistä koulutuksen laatu syntyy.  Palvelut lähellä.  Tarpeeksi pienistä ryhmistä. Huolehditaan, että opettaja voi keskittyä työhönsä. Että saa keskittyä omaan työhön ja opettamiseen, ja että koulussa on riittävästi kuraattoreita ja muuta henkilökuntaa. Opettajalta pitää karsia kaikki ylimääräinen, mikä ei liity opetustyöhön. Pienempien kuntien yhteistyö. Taitavat opettajat; Opettajien arvostus ja palkkauskysymys. On tärkeää, että opettajien työstä maksetaan sellaista palkkaa, että he eivät lähde paremman palkan perässä tekemään jotain muuta työtä. Koulujen on oltava terveitä. Opetuksen on tapahduttava tiloissa, joissa viihdytään, eikä tarvitse olla huolissaan homeesta tai muusta. Kouluissa on palattava perusasioihin kuten kiusaamisen ehkäisemiseen ja oppilaiden kohtaamiseen ”kehittämishumpan sijaan”.Nyt pitää palata kehittämishumpan sijaan perusasioihin. Pitää olla aikaa nähdä jokaisen erityiset tarpeet ja ehkäistä kiusaamista.  

EHKÄ tämä paneeli oli Educa 2021:n paras anti. Bonusta toi "jälkilöylyosuus", jossa OAJ-akiivit mm. Jukka Sarpila, kommentoivat käytyä keskustelua.

PAKKOHAN sitä oli palauttaa mieliin myös omia Educa-muistoja. Monessa on saanut olla mukana,

2020: Educassa oli kaikki. Taas kerran. Nyt sain olla  ihan vain osallistujana.

2019: Kiitos, Educa, taas. Paneelissa vaihtoehtopedagogiikasta

2018: Saku Tuomisen, minun ja J.J. Salon sessio "Koulusta vuonna 2030". Lauantain ohjelmassa oli myös vammaisjärjestöjen 45 minuutin paneeli, jonka teemana oli kaikille yhteinen koulu. Minä sain olla puheen- johtajana.

2017: 26.1.2017  Opetusneuvos Martti Hellström keskusteli varhaiskasvatukssen asiantuntijan Saija Keski-Heikkilän kanssa pedagogisesta johtamisesta. 

 2016: Educassa YTO-kirjan esittely. yhteistoiminnallista oppimista yhdessä Pasi Sahlbergin ja Peter Johnssonin kanssa. Yhdessä oppiminen- teos pähkinänkuoressa

2008: leikin haastattelijaa Educa-messuilla Opettaja-tv:n osastolla. Vieraana oli silloinen Ylen pääjohtaja Mikael Jungner.

JONAIN vuonna sain  haastatella  Ben Furmania. Ja jonain toisena vuonna - ehkä 2005-  kertoa viisaasta muutosotteesta. Ja jonain kolmantena puhua väkivallan kohtaamisesta,

LOPUKSI

Educa on huikea konsepti. Se on ilmainen täydennyskoulutustapahtuma. Mutta ennen kaikkea - uskallan sanoa se on kohtaamisfoorumi. Tänä vuonna tämä oli pakko  unohtaa.

Huikea viikko. Huikea perjantai!

 

VUODEN 4. viikko oli ihan KYMPIN viikko. Tällaisia ei liikaa tule.

Helsingin yliopiston OpeUra- hanke heräsi PANDEMIA-lamaannuksesta. 

Saimme tehyä nastan aukeaman maiseriluokanopettajien urapoluista maaliskuun Luokanopettajalehteen. Ja samalla vanhemmat, oikeaa julkaisukanavaa yhä etsivät  artikkeliaihiot heräsivät henkiin.

KÄVIN ottamassa vaalikuvan. Vei tunti-paria toipua tuloksesta. Mutta  turha on peiliä/kuvaajaa  syyttää, kun naama on oma. Vaihdoin vanhuksen naaman käyntikorttiin.

VIIKON huippu oli  tämänpäiväinen PED0062 teemaseminaarin avaussessio. 

Kun yliopisto tarvitsi, lupasin ottaa vastuulleni johdattaa yksi  aikuiskasvatustieteen ryhmä tutkimuksen teon maailmaan. Jokainen osallistuja laatii pienen tutkielman, pedagogisen tuotteen tai tekee kirjallisuuskatsauksen itselleen tärkeästä kysymyksestä.

32 tunnin aikana etsimme yhdessä  sopivaa aihetta, tehdään tutkimussuunnitelmat, saadaan niiistä palautetta, otetaan opiksi ja kootaan aineisto, pidetään  esitelmä, niellään opponenttien palaute ja viimeistellään oma  raportti.

HIENO porukka. 

HUIKEA paluu 1980-luvun assistentin kuvioihin Ratakadulla.  Niin etuoikeutettu olo. Kesällä tulee 67 vee täyteen. Nyt nautitaan.

Tutor-opettajista 2016-2021

OLI ne hienoja aikoja, nuo tutor-opettajien valmennusvuodet 2017- 2020 Educoden/Editan matkasaarnaajana.

Oikein tuli nostalginen olo, kun luki tuoretta, OPH:n julkaisemaa, opetusneuvosten Kimmo Koskinen ja Matti Ranta koordinoimaa  raporttia "Perusopetuksen tutoropettajatoiminta Suomessa 2017-2019." Raportin aineisto perustuu mm. Opetushallituksen  opetuksen järjestäjille tekemiin kyselyihin.

Toiminnan idea

Tutoropettajatoiminnan ideana oli tukea  opettajien ammatillista kehittymistä  ja osaamista  työyhteisössä, lähellä opettajan arkea, matalan kynnyksen vertaistuella.

Rahoitus

Opetushallitus rahoitti perusopetuksen tutoropettaja- toimintaa vuodesta 2016 lähtien.  Raportin mukaan tutortoiminta oli  peruskouluissa tosi laajaa;  Suomen lähes neljästäsadasta opetuksen järjestäjästä reilut 350  haki  rahoitusta tutoropettajatoimintaan ainakin kerran. Lähes kaikille  hakeneille myös myönnettiin avustusta jokaisella hakukierroksella. Yhteensä avustuksia jaettiin vuosina 2016-2019 noin 34 miljoonaa euroa. Rahoitus oli keskimäärin 25 000 euroa. Avustus  kattoi  80 % hankkeen kokonaiskustannuksista.

Tuloksia

Valtionavustuksia sai käyttää  tutoropettajien ja  alueverkostojen tukemiseen. Jälkimmäisissä  oli mukana  280 opetuksen järjestäjää kaikista Manner-Suomen kunnista. Verkostojen toteutettamissa valtakunnallisissa, alueellisissa ja kuntakohtaisissa koulutustapahtumissa kehitettiin  tutoropettajatoiminnan käytäntöjä ja jaettiin osaamista

Suurin osa opetuksen järjestäjistä organisoi  tutoropettajien koulutuksia sekä omatoimisesti että ostopalveluina. Vuosien mittaan oma osuus kasvoi.

Tuen myötä syntyi yli 2100 tutoropettajan verkosto, jonka tarjoaman tuen piirissä oli lähes 95 % perusopetuksen opettajista. 

Toiminnassa saatiin lähteä  paikallisista tarpeista. Resurssoinnissa ja siinä mitä ja miten asioita tehtiin, oli eri puolella Suomea suuria eroja. Keskimäärin yksi  tutoropettaja ohjasi 22 opettajakollegaa. Tutoropettajien käytettävissä oleva työaika vaihteli yhdestä viikkotunnista päätoimiseen työskentelyyn . Keskimäärin  työhön käytettiin 3 tuntia viikossa.

Tutor-opettajalta saatiin  monenlaista tukea: kollegoiden henkilökohtaista ohjausta ja  isomman joukon kouluttamista juuri niihin asioihin, mihin opettajat olivat sitä toivoneet saavansa. Tutor-opettajat jakoivat tutorointiin käytettävissä olleen työaikansa useimmiten opettajien tarpeiden ja toiveiden mukaan. Osalla oli käytössä ajanvarausjärjestelmä. Jonkin verran jonkin huolta oli siitä, että resurssit kohdentuivat jo ennestään osaaville, ja  passiivisempi opettajaryhmän jäi sivuun

Alkuvuosina  sisällöissä  painoui  TVT:n haltuunotto, myöhemmin  mukaan tuli myös muita opetussuunnitelmatyön teemoja kuten arviointi, monialaiset oppimiskokonaisuukset  ja  kouluyhteisön hyvinvointi.

Opetuksen järjestäjien arvion mukaan pisimmälle  päästiin monipuolisessa teknologian käytössä, uuden opetussuunnitelman tuntemisessa ja vertaisoppimisessa. Sen sijaan opetuksen eheyttäminen, arviointiosaaminen jainnovaatiotaidot toteutuiva  muita osa-alueita heikommin.

Konkreetisti  hyöty näkyi mopettajien digitaitojen kehittämisessä niin, että koronaepidemian etäopetusjaksoista  selvittiin hyvin.   

Valtion tuen merkittävyys

Rahoitus on nyt päättymässä.  Viimeiset valtionavustukset jaettiin vuoden 2019 lopussa ja niiden käyttöaika päättyy kesällä 2021. Opettajat toivovat toiminnalta  pysyvyyttä ja jatkuvuutta. Nähtäväksi jää, millaisena onnistuneeksi ja vaikuttavaksi koettu toiminta sen jälkeen jatkuu. Opetuksen järjestäjät  pitävät valionavustusten roolia erittäin tärkeänä tutoropettajatoiminnalle ja sen jatkuvuudelle. 95 % tukea saaneista aikoo kuitenkin jossain laajuudessa jatkaa toimintaa.

Vuonna  2019 tehtyyn kyselyyn osallistuneet opetuksen järjestäjät pitivät valtion  tutoropettajien toimintaan suuntaamista tukitoimista tärkeimpinä rahoitusratkaisuja, alueellisia koulu- tustapahtumia sekä tutoropettajien ja tutoropettajatoiminnan tukimateriaaleja.  

TUTOR-toiminta oli minustakin  yksi parhaista Sipilä hallituksen ideoista.

Tässä linkki Oph:n sivuille

https://www.oph.fi/fi/uutiset/2021/tutoropettajatoiminnasta-syntynyt-jatkamisen-arvoisia-toimintamalleja

Ja tässä muutamaan lastuun samasta teemasta

• https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2020/11/ktl-kysyi-tutoreista-martti-vastasi.html
• https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/04/oph-selvitti-tutortoimintaa.html
• https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2017/11/vuoden-2017-tutor-opettaja-valmennukset.html
• https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2017/08/ensimmainen-tutor-opettaja-kurssi.html
• https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2017/03/educode-martin-opeilla-voimaa.html
• https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2017/01/tutor-opettaja-koulutukset-alkavat.html

Päivän aforismi

 

Opetushallitukselta apua arviointiin

OPETUSHALLITUS käynnisti tänään 50:n koulutustilaisuuden sarjan teemalla "Apua arviointiin". Tämänpäiväisen 1,5 tunnin Teams-session otsikkona oli:

Arvioinnin tehtävät ja arvioinnin yleiset periaatteet

SUOMEKSI: nyt selkosuomennettiin  perusteiden lukua 6. Sessioon oli ilmoittautunut  yli 300 osallistujaa, "paikallakin" meitä oli noin 180.

Kouluttajaparina olivat opetusneuvokset  Hanna Pohjonen ja Marjo Rissanen. Hyvin kouluttivat.

KERTASIMME 6. lukuun ”Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa” keskeisiä kohtia ja siihen  tehtyjä muutoksia. Näitä olivat:

1)  Arvioinnin kohteena ovat oppiminen, osaaminen, työskentely ja käyttäytyminen.

2) Lainsäädännön mukaan perusopetuksessa arviointia on - vain - kahdenlaista, formatiivista ja summa-tiivista. Kumpikin on tavoiteperustaista.

3) Formatiivisen ja summatiivisen arvionnin eroa haluttiin terävöittää, koska ne olivat menneet sekaisin.

Formatiivisen arvioinnin kohteena on oppiminen. Se  suuntaa  tulevaisuuteen. Se  tukee oppimista ja oppimaan oppimista. Se on  sponttaania ja myös systemaattista. Sen työkaluja ovat opettaja palautteen lisäksi oppilaiden itsearviointi ja vertaispalaute.  Formatiivista palautetta ei tarvitse dokumentoida. 

Kouluttajat korostivat, ettei ns. ole olemassa ns. jatkuvaa arviointia.

Summatiivisen arvioinnin kohteena on osaaminen. Siinä ei saa ottaa huomioon yrittämistä.  Se katsoo taaksepäin ja nykyhetkeen. Mitä on opittu? Mitä osataan? Summatiivisen arvioinnin pohjalta annetaan todistukseen arvosana tai sanallinen arvio. Summatiivinen arvio on annettava vähintään kerran lukuvuodessa. Se annetaan  koko lukuvuoden suoriutumisesta.

Nimenomaan summatiivisessa arvioinnissa tulee olla yhteiset periaatteet, yhtenäiyyttä ja selkeyttä. Arvosana ei saa tulla yllätyksenä, ei myöskään huoltajille. Tavoitteet on selvitettävä, sanoitettava  oppilaille.  

4) Arviointia tulee tehdä monipuolisin menetelmin.Näitä ovat mm. esitelmät, esseet, kokeet, portfolio, ryhmäkokeet....

5) Arviointia ohjaa kuusi periaatetta. Nämä ovat :

1 yhdenvertaisuus

2 avoimuus, yhteistyötä ja osallisuutta

3 suunnitelmallisuus ja johdonmukaisus  - ei kohdistu persoonaan, ei verrata toisiin

4 monipuolisuus

5 perustuu vuosiluokkaistettuihin   tavoitteisiin 

6 huomioon ikäkausi ja edellytykset.

6) Käyttäytymisen arvioinnissa ei ole valtakunnallisia tavoitteita tai kriteereitä. Tavoitteet määritellään kouluissa niiden järjestyssääntöjen  pohjalta. Käyttäytymisessä ei arvioida oppilaan persoonaa vaan sen ilmiasua. Oppilaan käyttäytyminen ei saa vaikuttaa oppiaineiden arvosanoihin.

Jos käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti, arvio  sijoitetaan erilliseen liitteeseen.

7) Työskentelyä ei arvioida erikseen, vaan oppiaineiden kautta.  Eri aineissa vaaditaan erilaisia  työskentelytaitoja.  Yleisesti niitä ovat suunnittelu, työhön osallistuminen ja työn arviointi.

8) Laaja-alaista osaamista ei arvioida erikseen vaan aineiden kautta.

9) Monialainen oppimiskokonaisuus otetaan huomioon, jos se on muodostettu oppiaineiden tavoitteiden pohjalle. Se otetaan silloin huomioon niissä oppiaineissa, jotka ovat mukana.

KIITOS.

 

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Kuntavaaleihin 12 viikkoa

NIIN  sitä ollaan taas tässä pisteessä.  Kuntavaaleihin on aikaa 12 viikkoa. Hesarin lukijat varmaan huomasivat, että  kokoomus aloitti kampanjansa oikein koko etusivun ilmoituksella. Vaalisloganissakin  oli  raikasta vintagehenkeä:  SYDÄN ON OIKEALLA. Hyvä avaus, onneksi olkoon, vaikka  ei kai  sydän ihan erve ole, jos se on sininen :-=)

LÄNSIVÄYLÄSSÄ oli myös tänään tyylikäs kykypuolueen mainos. Mutta oli siellä myös demarien puolen sivun pysymainos, jossa sykki punainen. Ajoitus oli siis meilläkin oikea. Nyt se alkaa varsinainen vaalityö. 

Kyseessä on yhden demarisosaston Etelä-Espoon demarien mainos, jossa toivotetaan espoolaisille hyvää ehdokasta. Osasto on asettanut  tähän mennessä kahdeksan ehdokasta, mutta määrä todennäköisesti kasvaa vielä. Yhteensä Espoossa on 10 demariosastoa, ja paikkoja listalla 106.  Vielä mahtuu mukaan. 

ITSE olen nyt ehdokkaana kolmatta kertaa. Valtuustopulpetissa on siis istuttu pian  kahdeksan ja puoli vuotta- tosin kohta vuoden kotoa käsin. 

Ensimmäisen valtuustokauden sain  olla myös Nuorten elinvoimaisuus- kehitysohjelmaryhmän puheenjohtajana. Huikeita hommia nuoren syrjäytymisen estämiseksi Sampo Suihkon pikkusormena.

JA  tämän toisen kauden  olen ollut jäsenenä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa.  "Kotona".

Politiikassa kullakin ehdokkaalla on yleensä oma kiinnotus- ja vastuusegmentinsä. Minun pääkentäni on ollut ja tulee olemaan sivistys; koulutus- ja kulttuuripalvelut. Tämän päiväisessä mainoksessa tiivistän oman  messageni näin:

" Espoo olkoon sivistyskaupunki. Koulutus on tärkein keino muuttaa maailmaa paremmaksi."

SEN eteen olen valmis käärimään molemmat hiat. Jos kelpaa.

Se on perjantai!

 

VIIKOT on kuulkaa  erilaisia, eikö vaan. Tämä oli vallan mainio. Viikon kruunu oli keskiviikko;  Amerikka  sai uuden presidentin  QAnonin ja muiden globaaleihin salaliittoihin liittyneiden profetioista ja uhkauksista huolimatta. Upeaa!!!

MUTTA muutenkin viikko oli hieno. Siihen osui paljon deadineja. Ja tällä kertaa  onnistuin suunnittelemaan ajankäyttöni niin, että happi ei loppunut. Viikkoon mahtui valtuustoryhmän kokous, opetus-varhaiskasvatuslautakunnan  demarien vaalityöryhmän sekä seurakuntaneuvoston työryhmän kokous. 

Saimme hienoon  kuntoon Etelä-Espoon demarien kuntavaaliehdokkaiden mainoksen huomiseen Länsiväylään. Ovalan demarien tiedote on jaettu fb:ssä. Tuomiokirkkoseurakuntaan valitaan kevään aikana uusi kirkkoherra, ja laadin haastatteluihin ehdokkaiden arviointilomakkeen luonnoksen. 

YHDISTYSTOIMINNAN lisäksi puuhailin tutkijan hattukin päässä. Editoin Luokanopettaja-lehteen artikkelia  OpeUra- projektistamme. Helsingin yliopiston OpeUra -projekti selvittää ensimmäisten maisteriluokanopettajien uran vaiheita koulutukseen hakeutumisesta eläkkeelle siirtymiseen. Aineistoa on kerätty vuodesta 1983, ja keruu jatkuu yhä.

Sokerina viikkokakussa oli elämäni ensimmäinen referee-arviointi nimettömien kirjoittajien erääseen tieteellisen lehteen tarjomasta jutusta. Oli kiehtovaa-  mutta myös vaativaa-  olla vaikuttamassa siihen, millaisin muutoksin arikkeli voidaan hyväksyä julkaistavaksi. Arviossa piti vastata kysymyksiin: 

1. Onko tutkimusaihe relevantti, kiintoisa ja tärkeä? 

2. Ovatko tutkimusasetelma ja -menetelmät, lähdeaineisto, tutkimuksen toteutus ja käytetty tutkimuskirjallisuus tarkoituksenmukaisia tutkimuskysymyksen suhteen? 

3. Onko artikkelin tieteellinen taso sopiva referee-julkaisuun? 

4. Onko artikkelin kieli luettavaa ja esitystapa (myös kuviot ja taulukot) johdonmukainen?

5. Mitä muutoksia artikkeliin tulisi ehdottomasti tehdä, jotta se olisi julkaistavissa? 

Ja lopuksi antaa tuomio: 

A) Suosittelen artikkelin julkaisemista ilman korjauksia. 

B) Suosittelen artikkelin julkaisemista vähäisin korjauksin. 

C) Suosittelen artikkelin julkaisemista, mutta tämä edellyttää sitä ennen merkittäviä korjauksia ja parantelua. 

D) En suosittele artikkelin julkaisemista.

Energiaa riitti. Osasyyllinen on Tipaton tammikuu.

PÄÄOSASTA viikon hommia sai iloa, muttei niissä rahaa juuri liikkunut. Oikeita työjuttujakin oli.   Jatkoin tilaustyötä Omnian kronikan kirjoittamisesta ja opetusharjoittelun ohjausta.

Palkitsin itseni ostamalla kumisaappaat edessä olevien lumitöiden varalta. Jaa-a. Edellisistä onkin varmaan 30 vuotta, 

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Keväkausi yliopistolla alkaa. Yippii!

JOULU on nyt hoidettu kanta, ja lepoa on saatu. Lupasin auttaa, jos yliopistolla  tarvitaan, ja kiva kun vähän tarvittiin.  

TÄLLÄ viikolla on taas alkanut yksi opettajankoulutuksen huippujaksoista: viiden viikon mittainen maisteriharjoittelu. Minulla on kaksi harjoittelijaa Vuosaaren Puistopolun peruskoulussa. Koulussa on peruskoulun luokat 1 - 9, ja se toimii kahdessa eri päärakennuksessa ja opiskelupaviljongeissa.

TÄNÄÄN päättyvä ensimmäinen viikko oli ns. orientaatioviikko, jonka aikana opiskelijoilla oli paljon tehtävää. Työaikaa oli  20 t. Sinä aikana seurattiin ohjaavan opettajan opetusta,  tutustuttiin  luokkaan, sen rutiineihin, sääntöihin  ja tietenkin oppilaisiin sekä  kouluun ja sen käytänteisiin, erityisesti koronaohjeisiin. Tosi tärkeää oli  perehtyä koulun opetussuunnitelmaan, koska opetus rakennetaan sen pohjalle.

EI siinä vielä kaikki. Harjoittelijaparin oli myös valmistauduttava  aloittamaan  oman opetus. Oli sovittava  mitkä 20 tuntia viikossa he opettavat. Missä järjestyksessä  pari- ja sooloviikot toteutetaan ja miten vastuut jaetaan. 

Ohjaavan opettajan valvonnassa laadittiin neljän varsinaisen opetusviikon suunnitelmat.  Näitä ovat; 4-viikon jaksosuunnitelmat kaikista opetettavista aineista. Ensimmäisen viikon viikkosuunnitelma, jossa näkyy mm. kellonajat,  tunnin tavoite jne. Kumpikin harjoittelijan laati erikseen henkilökohtaisen oman opettajuuden kehittymissuunnitelman. Oman  käyttöteorian pohjalta valittiin itselle konkreetit  kehittymistavoitteet = mitä erityisesti haluatte oppia/kokeilla. Juuri niistä asioista saa sitten palautetta.

PÄÄOHJAAJA  maisteriharjoittelussa on luokanopettaja. Didaktikolle  on varattu yhteensä yhteensä kuusi tuntia ohjausaikaa. Konkreetisti se tarkoittaa 4-5- tunnin seurantaa ja niistä annettavaa palautetta.  Ne tapahtuvat yliopiston ja Helsingin kaupungin päätösten mukaisesti etänä esim. teamsin välityksellä.  Mikäli harjoittelijat pitävät ns. ulkotunteja, didaktikko saa mennä seuraamaan niitä.

ENSI viikolla alkaa sitten itse opetus. Opiskelijoiden vastuulla on kutsua didaktikko teams-kokouksiin ja huolehtia, että laitteet toimivat. Hyväksi käytännöksi on osoittautunut laittaa 1 kpl läppäreitä luokkahuoneeseen niin, että kuvassa näkyy sekä oppilaita että opettava harjoittelija. Joku tiimistä liittyy lisäksi teamsiin myös puhelimella, ja lähettää kuvaa kiertämällä luokassa aika ajoin.

Aikuisopetuksen seminaari

SAIN myös toisen keikan. Kyseessa on 32-tunnin mittainen aikuisopetuksen seminaari, joka on osa laajempaa kurssia: Opettaja työnsä tutkijana. Seminaariin osallistuu yhteensä parikymmentä vähän varttuneempaa eri aineiden aikuisopettajaa. Kukin laatii pienen, kanditutkielmaa vaatimattomamman   pedagogisen tutkielman, jonka esittää toisille ja josta sitten keskustellaan tiedeyhteisölle ominaisella tavalla. Olennaista on kasvatustieteellinen,  didaktinen keskustelu.

Kokoontumiskertoja on seitsemän. Alkusessio 29.1. kestää kaksi tuntia, muut huhti-toukokuulle sijoitetut 4-6 tuntia kerrallaan. Eiköhän ne Zoomilla vedetä. Ja välissä lähetellään sähköpostia. 

KUN oli ekoja kertoja yliopistolla 1980-luvulla hommissa, olin professori Pertti Kansasen assistenttina gradu-seminaareissa. Sen jälkeen ole ollut kerran lisensiaattityön ja pari kertaa gradun  toisena tarkastajana.  Tosi nastaa pesti tämäkin. 

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Miksi uskomme valheisiin?

EN varmaan ole ainoa, jolla on vaikeuksia ymmärtää, kuinka maailma on voinut jakautua  niin voimakkaasti kahteen ihan eri  todellisuudessa elävään heimoon.  On ihmisiä, jotka - omasta mielestään - elävät oikeassa todellisuudessa. He uskovat tieteeseen, totuuteen, instituutioihin ja mediaan ja esim. rokotuksiin. 

Ja sitten on ihmisiä, jotka uskovat edellisen heimon mielestä väärin:  misinformaatioon, kansainvälisiin erityisesti Kiinan johtamiin salaliittoteorioihin  ja sekavia ennustaviin  profeettoihin. Heidän todellisuudessaan  media välittää tarkoituksella valeuutisia ja  esim. koronarokotteisiin on kätketty geenejä muuttavia mekanismeja. 

Kuulun itse edelliseen kuplaan. Molemmat kuplat hämmästelevät,  mikä saa tuon toisen kuplan ihmiset uskomaan heille  ilmiselvästi valheilta näyttäviä väitteitä. 

LUIN tähän päänsärkyyn Johanna Vehkoon Ylen sivuille 15.12. 2020 kirjoittaman jutun "Valheenpaljastaja: Miksi uskomme valheisiin?". Ei siihen koko ongelma purkaudu, mutta auttoi päänsärkyyn.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/12/15/valheenpaljastaja-miksi-uskomme-valheisiin-nain-tunnistat-psykologiset

Miksi uskomme valheisiin?

Jutussa Vehkoo esittelee tutkimuksiin viitaten psykologiset mekanismit, joiden takia hurahdamme väärään tietoon. Mekanismeja, jotka saavat meidät uskomaan myös väärään tietoon ovat mm.  lumetotuusvaikutus,  motivoitu päättely ja  vahvistusharha. 

Kun kohtaamme valheen, aivoissa käynnistyy kaksivaiheinen prosessi. Tiedon vastaanottamisvaiheessa aivot hyväksyvät automaatttisesti uuden informaation  totena, ehkä vain sekunnin murto-osan ajan. Vasta sen jälkeen aivot alkavat prosessoida tuota tietoa. Tässä toisessa vaiheessa aivojen täytyy tehdä töitä ja päätös siitä, voiko tieto pitää paikkansa vai ei. Joskus prosessin toinen vaihe jää tekemättä.

Lumetotuusvaikutus tarkoittaa altistumista, siis sitä, että uskomme lähes mitä tahansa, kunhan sitä toistetaan meille tarpeeksi. Tutkimustulokset osoittavat, että ihmiset alkavat pitää totena tutuksi tulleita väitteitä. Ei kuitenkaan kaikkein hulluimpia. Kun saman valeuutisen näkee monta kertaa, siitä jää muistijälkiä. Jonkin ajan kuluttua aivot alkavat pitää tätä tuttuutta virheellisesti merkkinä siitä, että tuttu asia on totta. Jopa henkilöt, jotka tietävät, että väite ei ole totta, alkavat pikkuhiljaa uskoa siihen, jos ja kun toistoja tulee tarpeeksi.  

Miksi aivomme toimivat näin?  Ajatusvinoumat  kehittyvät siksi, että ne helpottavat arkipäiväistä elämäämme. Emme voi joka kerta pysähtyä arvioimaan, mikä on totta. Aivomme eivät ole sopeutuneet monimutkaiseen informaatioympäristöön, jossa koko ajan satelee uutta tietoa.

Entä, jos väite oikaistaan? Ihmiset ottavat vastaan oikaisun, mutta se ei vaikuta jo tehtyyn päätökseen esim. olla ottamatta rokote. Vaikka väärä tieto korjataan, se jää mieleemme kummittelemaan. Uskomme sittenkin ensimmäisena kuulemamme tiedon. Ensimmäisen kuultu misinformaatio on synnyttänyt ehkä vahvankin tunnereaktion, oikaisu taas ei herätä vastaavaa tunnetta.

Motivoidulla päättelyllä tarkoitetaan sitä, että  ihminen alkaa pitää omaa näkemystään tukevia perusteluita vahvempina kuin omia näkemyksiään haastavia perusteluita.  Erityisen herkkiä tälle ovat ne, joilla on  paljon tietoa ja voimakkaat näkemykset. Tällöin ihminen luo itse itselleen misinformaatiota. Oletan, että tässä viitataan itse kunkin ns. olettamusperustan - esim. käsitys ihmisestä- ohjaavan vaikutukseen.

Vahvistusharhalla tarkoitetaan sitä, että meillä on taipumus omaksua tietoa, joka sopii omaan maailmankatsomukseen ja hylkiä tietoa, joka ei siihen sovi.  Oppimispsykologiassa puhutaan ns. valikoivasta tarkkaavaisuudesta. Ihminen hylkii tietoa, joka sotii hänen omaa maailmankuvaansa vastaan.

Kun ihminen on altistunut  valheille toistojen kautta, hän  alkaa haluta vahvistusharhan ja motivoidun päättelyn vuoksi uskoa valepuhetta.  Lumetotuusvaikutuksen ansiosta hän alkaa  pitää sitä oikeasti totena.

Kuinka toimia toisin? 

1. Vehkoon mukaan, se että tunnistaa ym. psykologiset mekanismit, auttaa jo torjumaan misinformaatiota.

2. Kun haluaa kumota väärää tietoa, on  varottava toistamasta alkuperäistä misinformaatiota sellaisenaan, koska toisto  voimistaa valheen vaikutusta. 

3. Jos väärää tieto on pakko toistaa, kannattaa kertoa heti alkuun selkeästi, että se ei pitänyt paikkaansa. 

4. On selitettävä, mihin oikeat faktat perustuvat ja miksi aiempi informaatio oli virheellistä tai harhaanjohtavaa. Kun uskomus kumotaan, sen jättämä aukko mielessä täytyy täyttää korvaavalla selityksellä.

5. Uutta tietoa kannattaa toistaa moneen kertaan, jotta vastaanottajan aivot alkavat tottua siihen ja hyväksyvät sen. 

Päivän aforismi

 

Päivän aforismi

 

Päivän surullinen aforismi

 

Covid-19 ja suomalainen koulu

TOHTORI Eduardo Andere on suomaisen koulun syväystävä ja  - ymmärtäjä. Hän on vieraillut Suomessa usein ja pitkiä aikoja ymmärtääkseen, miksi koulumme on niin hyvä kuin se on. Hän kävi myös Aurorassa useia keroja. Kokemuksista on syntynyt useita kirjoja. Tuorein viime vuonna.

SAIN ennen joulua Eduardolta kirjeen: 

" Martti, I am doing a translation of my book published last year in NY, about Finnish school education into Spanish. But I am including a new chapter with an update about the pandemic. Will you be so kind as to write a paragraph about your own opinion about how do you see Finnish school education after the shocking experience? And how you see the Finnish education to change in the future because of that? It can be as short as you want!!"

TOTTA kai vastasin. Laitan ajatukseni tähän talteen.

Dear Eduardo!

The finnish schools will start their 3rd covid-19- termin in next week.

The first termin started 18h of last march. All the schools from primary level to the universities closed their doors. At the comprehensive level only the  pupils from the grades 1-2  and the pupils that needed special support got lessons at the school. The period of distance learning lasted two months. Then the government made a desicion to open 14h of May the schools for two weeks´ time, and then the summer vacation started.

The second termin started in the middle of August and it lasted to the christmas. The government changed the strategy. Now the comprehensive  and upper secondary schools were open, if there were no students or members of the staff who had had an infection. If so, the class or a bigger part of the school was closed and those who had had a contact with the sick person, were ordered to take a one or two week long quarantine. 

Today all the students and teachers are on christmas vacation.  The official plan is  to continue in the same way as we did  in the autumn. But who knows? 

The researchers  and the officials have  collected  data, how well did we succeed and what were  the crucial problems. I also collected unofficially experiments and feelings of the teachers in the end of April. I published them in my blog in english. The link is in the end of this letter.

How did we succeed in arranging education during the Covid-19 pandemic in the spring?

We think that the finnish teachers in common made a miracle. Although they and their headmasters had only a few days´ time to renew all the plans, the school continued at home. All students got to home all materials needed including pads - and school-lunches. The teachers took a big digital jump.

Most of the students  felt  great stress and need of help. Still they were  quite satisfied with the guidance they got from the teachers during the distance learning period. Some of them told that they learned even better at home, especially those, that felt they were mobbed at school.

But not all. There was maybe a 10 % big group of kids that did not succeed. The schools did not get contact to some kids and their families at all.

Many families had difficulties to take care of their jobs and children at the same time. All the parents could not help their children with their school tasks.  Some of the parents were very tired. Some were also very angry. The social workers informed, that some children felt very badly at their homes.  We found out how important the school is for the kids, if there are problems at home, mainly at poor or immigrated families. That is one main reason why the  government opened the schools in May. Also the doctors gave support to the idea.

Most of the teachers were afraid of Covid 19, and they were very relieved when the schools were closed. From the same reason,  the Trade Union of the teachers was agains the opening of the schools in May. 

Most of the students enjoyed the opening- and most of the families. Only a few families kept their child at home.

For the teachers these two weeks were very hard, because they had to take care at the same time of lessons and the safety rules:  distance between the kids, washing the hands, cleaning the instruments a.s.o.  No visitors, no common celebrations…They were also ordered to find out pupils that had gotten lacks in their learning results during the distance-learning period. Teachers were also ordered not to meet each others lively.

There were also teachers, that belonged themselves in a risk-group. Many of them stayed at home - without salaries.

The officials found out that some kid had  had serious problems with their studies. All students were not independent enough to learn alone. So the government sent a massive amount of money to the municipalities to give support to these kids during the Autumn-termin.

How did we succeed in arranging education during the Covid-19 pandemic in the Autumn?

When the autumn-termin began, the school-law was changed so, that it was possible  - if needed- to devide the classes at school so, that one part of the school studied at home and another part at school for some weeks, and then they changed the turn. The National Board of Education and other officials gave again as in the spring rules how to ensure the safety.

All the schools started normally. Soon some pupils or teachers got infection, and the new system was addapted.  Many teachers moved their lessons outside the school building.

The termin was again very stressing for the teachers.  Especially in the junior high schools were the teenagers did not follow the safety rules.  During the termin he schoolstaff was ordered to use masks.

The termin ended as planned in the Christmas week. The researchers are collecting now information. But even now we can say, that the finnish school and its  staff  succeeded greatly in  the fight wih this pandemy. The former President of Finland, Mrs. Tarja Halonen thanked officially the teachers of their excellent work.

What must we do next?

The pandemy is not over. There is also a possibility that the old normal will never come back, as our  President Sauli Niinistö has said. So we have to prepare seriously to create and handle  new ways of teaching, learning and evaluating learning. We must  create more easier ICT-programs than teams, meet and zoom are.  

We must create a brand new pedagogy to substitute the real interaction and presence. The students and the teachers need more training in ICT. 

The schools must make clear plans, how to work, who is in charge of taking daily contact to the students, how to inform parents that don´t speak finnish…

We must find also new ways to support families, that have problems.

Some municipalities hope that they can make  the quality of  the education better by making co-operation with other municipalities and offer more subjects to learn via ICT,

Martti

PS.

Here is the link about the pieces of advice and warnings of the finnish teachers.

https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2020/04/the-pedagogical-ideas-of-teachers.html

Päivän aforismi

 

Peruskoulun päättöarvioinnin arvosana 5

HIENOA!

Opetushallitus on saanut valmiiksi kriteerit  eri oppiaineisiin peruskoulun päättöarviointiin arvosanoille 5, 7, 8 ja  9. Takana on mittava, vaativa työ. Tuloksena  on iso oikeudemukaisuusloikka, kun pohditaan eri peruskouluista hyvin todisituksin valmistuvien tasa-arvoisia mahdollisuuksia hakea mm. lukiopaikkaa.

MINUSTA erityisen hienoa on, että nyt on kansallisesti yhtenäisesti määritelty se vähimmäisosaamistaso, jolla saa päättötodistuksen ja yleisen jatko-opintokelpoisuuden.

LUIN yli 300-sivuisen kriteeristön ja yritin tiivistää yliainerajaisesti, millaisena tuo arvosanan 5 "välttävä"  osaaminen kuvataan. 

Kävin läpi kaikki oppiaineet - kielistä otin vain näytteen samoin lukuisista uskonnoista. Kokosin käytetyt verbit. P-merkintä kertoo, kuinka monta kertaa verbiä käytettiin. Luku on suuntaa-antava.

Mitä on välttävä osaaminen peruskoulun päättyessä?

SAADAKSEEEN arvosanan viisi, oppilaan on osattava:

• antaa esimerkin 4p /joitain esimerkkejä/yksittäisen esimerkin . Joissain aineissa riittää, kun osaa antaa sen ohjatusti  
• asettaa opettajan avulla konkreettisen työskentelyyn liittyvän oppimisen tavoitteen.  1p. 
• erottaa toisistaan  kaksi aisaa. 2p. 
• esittää ohjatusti ratkaisuja. 1p
• etsiä/ hakea/hankki  tietoa/yksittäisiä tietoja annetuista/erilaisista  lähteistäerilaisista tietolähteistä ohjatusti tai yksilöllisesti ohjausti 7p. Eräässä aineessa tietojen hyödyntäminen ja tulkitseminen on kuienkin vähäistä. 
• havainnoida .. piirteitä. 1p
• ideoida...  mallien ja apukysymysten avulla 1p
• ilmaista itseään/mielipiteensä...ymmärrettäväi/ hyvin suppeasti käyttäen harjoiteltuja sanoja ja opeteltuja vakioilmaisuja 3p
• ilmansuunnat. 1p
• ilmaista itseään ymmärrettävästi/mielipiteensä ja sille jonkin perustelun
• jäsentää ohjattuna ongelmia ja ratkaisee osia ongelmasta. 1p
• kertoa 8p jotakin/että/esimerkkejä/merkityksen/ero/mitä tukimuksessa  tehtiin/ havainnoistaan ... 
• kertoa murtoluvun kokonaisluvulla. 1p
• kirjoittaa 3p  joitakin erillisiä sanoja ja sanontoja/kirjoittaa/...hyödyntäen. 
• koostaa ohjatusti  1p 
• kuunnella 1p
• kuvata 3p esimerkin miten/ jotakin...
• kuvailla 4p 
• käyttää 12p  joitakin/joitakin itselle sopivia tapoja/ joissakin muodoissa/ muutamia kaikkein yleisimpia/  käyttää ohjelmaa  ohjatusti.  
• laskee 10p : päässään päässään lyhyitä laskutoimituksia/  /laskee samannimisten, positiivisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskuja lausekkeen arvon ja lukee leikkaus- pisteiden koordinaatteja/hypotenuusan pituuden käyttämällä Pythagoraan lausetta/keskiarvon ja määrittää ohjattuna tyyppiarvon ja mediaanin / suorakulmion pinta-alan ja suorakulmaisen särmiön tilavuuden./prosenttiosuuden/  ohjattuna niihin liittyviä laskuja/  ohjattuna ympyrän keän pituuden/
• liittää 1p joitakin käsitteitä niitä annetuihin ilmiöihin. 
• luettelee 2p  
• lukea ..2p  taulukosta/ yksinkertaisia tekstejä
• luokitella 1p
• löytää ohjattuna/löytää ohjatusti  2p  informaatiota hänelle annetusta lähteestä.säännönmukaisuuksia. 
• muuntaa yleisimmin käytettyjä...yksiköitä. 1p
• nimetä 41 p  yksittäisiä /jonkin/ joitakin kuten..vähintään kaksi/eron,  esimerkkejä, keinon, kieliä,  kulmia ja monikulmioita, käsitteitä, merkityksen taitoja, tekijöitä, tietoja, palveluita, risiriitatilanteita, perusteen/perusteita,  piirteitä, päälajit seurauksen/toimintatavan, vaiheita,  vahvuutensa tai kehittämikoheensa, vaikutuskeinon, 
• muodostaa tulkinnan  opettajan ohjaamana jostain lähteestä 1p
• ottaa kantaa yhteiskunnalliseen aiheeseen.  1p
• piirtää ohjattuna ensimmäisen asteen funktion kuvaa- jan koordinaatistoon/suoran suhteen symmetrisiä kuvioita.  1p
• pitää lyhyen puhe-esityksen tutusta aiheesta 1p
• perustella mielipiteensä 1p
• pohtii 1p  ohjattuna tuloksen mielekkyyttä
• poimia 1p  sisältöjä apukysymysten avulla 
• pyytää toistamista tai hidastamista.  1p
• päätellä 3p  ohjattuna klassisia todennäköisyyksiä/ prosenttiosuuden/ päättelee ohjattuna vaillinaisen toi sen asteen yhtälön jonkin ratkaisun.
• rakentaa yksinkertaisen ketjun 1p
• ratkaisee ohjattuna ensimmäisen asteen yhtälöitä 1p
• sanallistaa suullisesti tai kirjallisesti opettajalle jonkin havaintonsa. 1p
• selittää 3p ...ilmiöitä käyttäen joitakin... käsitteitä./ohjattuna tuottamansa ratkaisun/  prosenttiluvun osoittaman määrän 
• selostaa yksinkertaisen ...tehdä havaintoja joistakin/tehdä tietyn työvaiheen konkeettisesti ohjat- tuna./yksinkertaisen tiivistyksen luetun, kuullun tai nähdyn pohjalta.  3p
• selviytyy satunnaisesti yleisimmin toistuvista, rutiininomaisista viestintätilanteista tukeutuen vielä enimmäkseen viestintäkumppaniin.  1p
• sijoittaa annetun desimaaliluvun lukusuoralle. 1p
• suhteuttaa opettajan ohajaamana 1p
• suunnitella omaa työtään annetun ohjeen ja esimerkin pohjalta. 1p
• säädelllä  toimintaansa ja tunneilmaisuaan niin, että pystyy toimimaan liikuntatilanteissa muiden kanssa. 1p
• tehdä havaintoja yksilöllisesti ohjeistettuna. 1p
• testata ohjattuna valmiita ohjelmia 1p 
• tietää 4p , mitä .../miten/että / tarpeellisuuden.  
• toimia  2p ohjatusti osana ryhmää. / tutussa ryhmässä ja arkisissa vuorovaikutustilanteissa
• tunnistaa 45 p/ohjatusti/opettajan ohjaamana/  annetuista esimerkeistä  erilaisia /arvon/ asioita/ edellytyksiä/ eettisen ulottuvuuden/ eroja/että/ ilmiöitä/ joidenkin ilmiöiden liittymisen/joitakin lajeja/ karttamerkkejä/kulttuureja/ käsitteitä/mahdollisuuksia/ merkityksen/merkkkejä/ miten/ominaisuuksia/ perusteluja näkemyksiä/ periaatteita/ symboleia/ tapoja/ tekstistä yksittäisiä tietoja/ tilanteita/ toimijoit/ toiminaohjeita/ otulkintoja/työtehtöviä/ yksinkertaisia/ tuottaa 3p ...  mallien ja apukysymysten avulla/ yksinkertaisia...  itselleen tutuista aiheista/ yksinkertaisen teksin, jonka viestistä saa selvän.
• tutkia kolmion suorakulmaisuutta 1p
• uida 10 m. 
• vastata ohjatusti menneisyyttä koskeviin kysymyksiin hänelle annetun tietolähteen pohjalta. vertailla ohjattuna tietoa ....perusteella 1 p
• yhdistää samanmuotoisia termejä.  1 p
• ymmärtää harjoiteltua, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisältävää muutaman sanan mittaista kirjoitettua tekstiä ja hidasta puhetta. 1p
• ääntää joitakin harjoiteltuja ilmauksia ymmärrettävästi 1p 

Arvosanaan edellytetään myös tiettyjä toimia. Oppilas

• harjoittelee 3 p.  ohjatusti /yksilöllisesti ohjattuna. 
• havaitsee ohjattuna … yhteyksiä. 1p
• ilmaisee  konkreettisesti ohjattuna 3p.  havaintojaan/ ajatuksiaan/ajatteluaan jollakin tavalla.
• kehittää osaamistaan opettajan tukemana jollakin osaamisen osa- alueella annetun tavoitteen suuntaisesti.  1p
• kokeilee joitakin 5 p , joissain aineissa ohjatusti. 
• kuuntelee 1p  
• kykenee ohjattuna aloittamaan työskenteyn ja ylläpitämään sitä. 1p
• käyttää 5 p  ohjatusti /osana  jotakin/tarvittaessa konkreettisesti ohjattuna/ohjatusti  . 
• noudattaa  3p annettavia turvallisuusohjeita/ tekijänoikeuksia 
• on lukenut muutamia kokonaisia kaunokirjallisia tekstejä, esimerkiksi novelleja. ptoimii opettajan ohjaamana.  1p
• osallistuu 17p  opetukseen laboatoriossa ja maastossa./kasvien kasvatukseen/biologisen tutkimuksen/pienimuotoisen tutkimuksen toteutukseen  /kenttätutkimuksiin ohjatusti. / lähiympäristön vaalimi- seen/ kokeelliseen työskentelyyn hvainnoimalla/musisoivan ryhmän toimintaan opettajan konk-reettisen ohjeen mukaan /soittamiseen konkreettisen ohjauksen alaisena. musiikkia ja liikettä yhdistävään toimintaan ryhmän jäsenenä´ /luovan tuottamisen prosessiin/pohdintaan/satunnaisesti ja valikoiden toimintaan./ kysmysten tukemana keskusteluun 
• osoittaa 8 ohjatusti, miten/eroja /tunnistavansa esimerkkien avulla / esimerkeistä / tuntevansa joitakin/ tunnistavansa  
• ottaa ...ilmaisussaan huomioon 1p
• ottaa vastaan palautetta 1p
• suoriutuu ohjatusti...yksittäisistä työtehtävistä. 1p
• tarvitsee paljon apukeinoja 2p. ohjausta ja apua työn suunnittelemsessa ja toteutta-misessa. 
• toimii 2p  aikataulussa hygieenisesti ja turvallisesti ohjattuna. 
• tukeutuu viestinnässään kaikkein keskeisimpiin sanoihin ja ilmauksiin. 
• tutustuu johonkin oppimista tukevaan simulaatioon. /tutustuu johonkin oppimista tukevaan simulaatioon. / matematiikan oppimista tukevaan ohjelmistoon
• työskentelee  2p vaihe kerrallaan/valkoimiensa ihmisen kanssa …. 1p
• ylläpitää tehtävien sekä työympäristön järjestystä ohjattuna. 1p

PERÄSTÄ KUULUU, SANOI TORVENSOITAJA

KUTEN verbilistasta huomaa hyväksyttävän osaamisen tasoa on kuvattu hyvin rikkalla verbistöllä. Hylätyn ja hyväksytyn osaamisen rajaa kuvaa mielestäni seuraava tiivistys.

Kaikkea ei tarvitse osata eikä ainakaan kovin syvällisesti. Riittää kun tunnistaa jotakin opitusta, käyttää sitä, pysyy antamaan opituille asioille nimen  ja pysyy antamaan esimerkkejä niistä .

Kovin monessa aineessa on tärkeää, että osallistuu  ja käyttää opetettavia taitoja ja tietoja. 

Kun annetaan näyttöä osaamisesta on lupa saada ohjausta opettajalta, joskus kavereilakin, apukysymyksiä ja malleja.

JOISSAIN ainessa vaatimustaso on selvästi korkeampi. Näin näen mm. matematiikan. Siinä pitää oikeasti osata laskea ja ratkoa ongelmia. Äidinkielessä ja vieraissakin kielissä osaamisen tasovaatimus on jo kevyempi.  

EHKÄ parasta näissä tarkennetuissa kriteereissä on, että ne ohjaavat opettajaa suunnittelemaan näytöiksi tarkoitetut  tehtävät  ja näyttötilanteet näiden hyväksymisrajalla olevien kohdalta oikean tasoisiksi. 

Vuoden 2021 ensimmäinen aforismi