10 ohjetta poikalapsen ukeille

MINULLA on nyt 2 vuoden ja 3 kuukauden kokemus poikalapsen ukkiudesta. Lokakuussa tilanne muuttuu. Olen silloin- jos luoja suo- jo kahden pojan ukki.

Mr. Milton on selkeästi poika myös omasta mielestään.  Mm. tänään hän kertoi sen omin sanoin. Hänen mielestään myös pappa (Santtu) ja ukki ovat poikia.  Ja mamma ja mimmi olivat tyttöjä. (En todellakaan halunnut hämmentää Miltonia, että hänen näkemyksensä ei noudata opsin perusteiden (2014)  suosituksia).

MILTON on äärimmäisen kiinnostunut autoista, mopoista, lentokoneista ja helikoptereista. Hän on myös kiinnostunut nukkekodista ja muumeista ja pehmoleluista.  Hän halii niitä  täristen.

OLEN oppinut  poikalapsen ukkiudesta tosi paljon. Tiivistän oppimani seuraaviksi 10 käskyksi (ennen muuta itselleni).

(1) Sulje kännykkä. Keskity. Poikalapsi  on sen arvoinen.
(2) Anna pojan kiipeillä, hypätä, juosta, vaikka voi sattua. Vaikka mummi on eri mieltä
(3) Pese kakkapylly. Vaihda vaippa. Olet tosi lähellä.
(4) Anna pojan valita ja määrätä. Lue. Leiki. Tee. Anna hänen räplätä kallisarvoista kännykkääsi.
(5) Pääset huikeasti helpommalla, jos sijoitat hoitopäivään oikeaa ohjelmaa (museo, sirkus, leikkikenttä..). Poika haluaa toimia.
(5) Syökää  yhdessä. Älä pakota. Ruoka maistuu kohta, vaikka ei heti. Keksi vaihtoehtoja.
(6) Rakasta. Mutta odota, että se passaa.
(7) Noudata lapsen (vanhempien asettamaa) päivärytmiä. Nuku itsekin päikkärit käsi kädessä. Varmista, ettei lapsi putoa tai karkaa.
(8) Noudata  lapsen vanhempien kasvatusohjeita -  about pääosin. Käytä kuitenkin omaa järkeäsi.
(9) Vaikka mummi on umpi-ihana, uskalla tehdä toisin. Mummi on tyttö.
(10) Muista kertoa moneen kertaan  pojan  vanhemmille, kuinka ihana lapsenlapsi on. Pidä  mummin hyvää tarkoittavat huolet mahassa.

Noin 100 muutosreseptiä rehtoreille

NOIN kahden- kolmen viikon päästä kutsutaan kesälomalla virkistyneet opettajat eri puolilla maata suunnittelemaan lukuvuotta 2016-17. On se kuuluisa VESO-päivä.

Pääosa rexeistä palaa töihin jo aikaisemmin suunnittelemaan kokousta, jonka agendalla on mm. uuden opetussuunnitelman käyttöönotto.

Hänen vastuullaanhan koulun muutos on, on sitten kysymys toimintakulttuurin tai opetuksen kehittämisestä.

NYT kun  saa olla tällainen muutospölyttäjä, eikä enää tarvitse/saa suunnitella oman koulun vesoa, ajattelin tuputtaa tukea ja apua niille, joiden vielä tarvitsee ja jotka saavat.

KOKOSIN rexien tueksi mm. aikanaan julkaisematta jääneestä kirjastani (Viisas ote muutokseen. 43 reseptiä kouluille kehittämis-hankkeissa onnistumiseksi) reseptejä, joita noudattamalla voi toimia  tässäkin muutoksessa ihan viisaasti. Reseptien tueksi löytyy ihan oikeaa tutkimustietoa. Vinkit sopivat - niin uskon- niin pieniin kuin suurempiinkin muutosideoihin, joita koululla opsin vaihtuessa aletaan "jalkauttaa".

NÄIDEN noin 100 reseptin  taustalla on idea  ns. hybridisesta muutosotteesta.  Siis sellaisesta,  jossa esim. ops-perusteet  nähdään sitovina mutta luonteeltaan väljinä hallinnollis-pedagogisina  linjauksina, joista kukin koulu harkiten valitsee itselleen tärkeimmät ja tarpeidensa mukaiset ideat ja lähtee toteuttamaan niitä omien voimavarojensa mukaan. Tässä otteessa opettajat -  todelliset toimijat - risteyttävät ylätason päättäjien joskus idealistiset visiot koulun joskus karuun  todellisuuteen. Joustavalle toiminnalle on tässä otteessa liikkumatilaa mutta myös rajat.

Huomaan että vinkeistä merkittävä osa on ongelmalähtöisiä. Ne  rohkaisevat sisukkaasti  poistamaan esteitä koulutyön onnistumiselta. On myös unelmavetoinen tapa käynnistää muutoksia. Sen käyttövoimana on intohimo tehdä jokin asia uudella tavalla ja paremmin.

KAIKKI palaute- erityisesti kriittinen- otetaan opiksi.


A. MUUTOKSEN POHJATYÖ

1. Pidä ensinnäkin huolta, että joka opettajalla on se uusi ops.  Paperinen.  Ihan kädessä. Linkki verkkoon ei riitä.
2. On tärkeää. että kaikilla on yhteinen näky siitä, mitä (teille) uutta opsiin on kirjattu. 
3. Ole realisti. Kuinka paljon  muutosikkuna on koulullasi auki? Millainen on koulusi muutoskunto? Ovathan  perusasiat koulussasi kunnossa? Arki sujuu? Työt on organisoitu niin, että ne jaksaa tehdä? Johtajuus on selkeää? Jollei aloita muutos niistä.
4. Tee lista jo käynnissä olevista muista muutoksista (ns. muutosinventaario).  Varmista, että koulussasi on tilaa vielä yhdelle uudelle jutulle, ilman että syntyy muutosähkyä. Jollei ole, päätä, mistä kilpailevista muutoksista luovutaan (ks. reseptit nro: 
5. Luo itsellesi muutaman kriittisen ystävän verkosto. Pyydä heitä sparraajiksesi.
6. Muutosprosessin ensimmäinen vaihe on hyvän muutosidean metsästys.  Tätä helpottaa, jos koulussa on ongelma. Yleensä niitä on.
7. Sen, että jossain on ongelma,  tunnistaa häiriöistä. Häiriö on esim. se, että vanhemmat panevat lapsensa toiseen kouluun. Häiriö ei ole vielä varsinainen ongelma. Ongelma on häiriön aiheuttaja, sen syy. 
8. Tuijota tuota ongelmaa. Kenellä on ongelma? Ketä se haittaa? Miten tuo ongelma estää oppilaita oppimasta tai opettajaa järjestämästä opetusta fiksusti? 
9. Tunnista ongelma itse häiriöiden takaa. Ne ovat eri asioita. Usein syy tulkitaan hätäisesti. Älä tee niin. 
10. Luo itsellesi selkeä kuva, minkä asioiden koulussasi olisi OIKEASTI tärke(int)ä muuttua. Kaikissa kouluissa elää sitkesäti  käytänteitä, joiden viimeinen käyttöpäivä on mennyt. Niistä kannattaa muuttaa niitä, jotka eivät  enää toimi.
11. Pohdi useita vaihtoehtoisia tapoja ratkaista tuo ongelma. Hyvä idea ratkaisee (todennäköisesti) toimintaa häiritsevän ongelman - mutta siinä voi olla muutakin lisäarvoa. Mutta myös muita seurauksia.
12. Kun ”myyt” mitä tahansa  ideaa, kerro, mihin ongelmaan uusi idea on oikea lääke? Ensin on ”myytävä” ongelma. Sitten on osoitettava, miksi juuri tämä idea on fiksu(in) ratkaisu tuohon ongelmaan?
13. Varmista, että  ideasi on hyvä. Että se toimii helposti.  Että sen käyttäminen - tai ongelman ratkeaminen- herättää tyydytystä. Ja  että se edistää hyvää maailmassa. 
14. Määrittele tavoite tarkasti: minkä olisi muututtava. Mitä on tehtävä toisin? Muutos voi olla sitä, että jotain ei enää kerta kaikkiaan tehdä. Tai että jotain tehdään selvästi harvemmin. Tai että jotain tehdään selvästi useammin.  Tai että tehdään jotain, jota ei ole aiemmin tehty.
15. Varmista, että  ideasta on olemassa  erilaisia, helpompia ja vaativampia sovelluksia.
16. Mieti, mikä on  idean esittelylle paras paikka VESO-päivän aikataulussa. Se ei ehkä ole aivan päivän alussa.

B. MUUTOKSEN MYYMINEN

1. Varmista vielä kerran, että uskot itse siihen, mitä aiot myydä.
2. Ihmisiin vaikuttamisen tehokas keino on ”myyminen”. Myyminen on uuden esittelemistä järkeen ja sydämeen käyvästi. Paljon huonompia vaihtoehtoja  vaikuttaa ovat pakottaminen ja petkuttaminen.
3. Myy siis ensiksi ongelma.  ("Houston we have a problem!"). Esittele tilastoja. Lue ääneen vihaista palautetta... Muutos on tärkeä.  
4. Puhu ongelmasta (ja  myöhemmin) ideoistasi arjen kielellä. 
5. Lataa uskoa. Muutos on mahdollinen. Kerro  koulusi aikaisempia selviytymistarinoita. 
6. Näytä, miltä uusi näyttää. Kerro, kuinka se toimii. Simuloikaa sitä.
7. Jos oma puheesi ei vakuuta, käytä  miksi-kysymysketjua ( Esim. Miksi opetussuunnitelma uusitaan nyt?-.. virasto määrää… Miksi virasto määrää? …Kun oph käskee. Miksi oph käskee…….)
8. Ongelman on oltava todellinen ja uuden idean  järkevä. Pohtikaa yhdessä, mitä hyötyä uudesta tavasta toimia on eri osapuolille (ns. hyötyanalyysi). Kukaan ei lähde muutokseen, josta ei ole hyötyä, itselle ja yleisemmin. Ja päinvastoin: kukaan ei lähde mukaan muutokseen, josta on itselle ja yleisemmin haittaa.
9. Oleellisinta on osoittaa hyöty oppilaalle. Miten havaitut häiriöt ja niiden taakse tulkittu  ongelma haittaa oppilaiden kasvua ja oppimista? Miten tarjolla oleva idea poistaa tuota haittaa? 
10. Varmista, että uuden idean toteutukselle on luotavissa riittävät edellytykset: tietoa, taitoa, tahtoa- ja tilaa/tilaisuus.
11. Pyydä VESOON vieraaksi jokin uutta ideaa jo kokeillut kertomaan, mikä sai hänet innostumaan siitä. 
12. Luo turvallisuutta. Uuden idean omaksuminen on tunnematka. Puhukaa siitä, mikä tässä pelottaa. Mikä nostaa kielteisiä tunteita? Muutos on vanhasta tutusta irtautumisen surua. Se on uuteen pikku hiljaa kiintymistä (ja luottamista). Se on matkaa  kielteisistä tunteista myönteisiin.  
13. Puhukaa myös avoimesti kouluun ja erityisesti pedagogiseen autonomiaan liittyvästä vallasta ja eduista. Kuka voittaa, jos tämä idea otetaan käyttöön? Kuka menettää jotain? 
14. Anna opettajien esittää kysymyksiä. Muutosidean epäily on sallittua. Kootkaa epäilyt.  Älä leimaa niitä ennakkoluuloiksi. Selvittäkää (seuraavien päivien aikana), pitävätkö ne oikeasti paikkansa- vaikka kysymällä ideaa jo kokeilleilta.
15. Hyväksy, että kaikki eivät heti innostu. Kaikki eivät ole yhtä muutosherkkiä. Varaudu alun kitkaan.
16. Uskaltakaa puhua myös idean vastustuksen taustalla olevista piiloisista uskomuksista (esim. voiko lapsiin luottaa? Onko sittenkin oppiminen ulkoaosaamista...)
17. Kuuntele kaksin korvin. Kuunteleminen ei ole helppoa. Varsinkin, jos toiset ovat eri mieltä. Kaikkeen ei ole pakko vastata heti. Lupaa selvittää asia.
18. Älä suutu vastustuksesta. Kun reagoit siihen, pidä huolta, että olette reagointisi jälkeen lähempänä ettekä kauempana toisistanne. Pyydä kertomaan lisää siitä, miksi idea, joka on sinusta niin hyvä, ei hänestä sellainen ole.
19. Jos törmäät vankkaan vastustukseen, ota aikalisä. Älä runno päätöstä läpi. Siitä ei hyvää seuraa. 

C. (KOKEILU)PÄÄTÖS

1. Tehkää selkeä päätös: Kokeillaan uutta idea rajatusti ja porrastetusti.
2. Sovitaan, että jokainen kokeilee esim. 2 viikon aikana sitä  itse valitsemallaan vaikeustasolla. Ensin siis sitoudutaan vain kokeilemaan. 
3. Ota kokeilulupaukset  kirjallisina. 
4. Varmista, että kaikki ymmärtävät, mitä kokeillaan. Perusidea pitäisi pystyä kuvaamaan muutamalla sanalla. Esim. älypuhelimet käyttöön.  Idealaatikko opettajan pöydälle…
5. Kysy, ketkä suostuisivat kokeilemaan ensimmäisinä. Vapaaehtoisten ryhmävyörytys imee hitaammin lämpenevät mukaan, jos idea on hyvä.
6. Kirjatkaa ylös onnistumisen kriteerit; mistä siis päätellään, että ongelma, jota ratkaistaan helpottuu tai jopa poistuu. 
7. Muistetaan, että oppilaatkin ovat usein konservatiiveja. 
8. Sovitaan yhdessä, kuinka ongelma ja idea  ”myydään” oppilaille (heille tulevina hyötyinä)
9. Rohkaise opettajia kokeilemaan uutta ideaa mielellään yhdessä.
10. Sano, että tämä kanssa saa myös epäonnistua. 
11. Sopikaa etukäteen, mitä tehdään, jos homma ei toimi. 
12. Sopikaa, että jokainen joka tapauksessa kokeilee uutta ideaa, ja että keräätte sitten kokemuksia ja ratkaisette eteen nousseita ongelmia. Sillä niitä nousee. Yhden palikan muuttaminen tuo usein odottamattomia häiriöitä, jotka vaativat korjausliikkeitä. 
13. Lupaa pitää koulun oppilaille starttitilaisuus, jossa kerrotte uudesta ideasta.
14. Julkista idean (määräaikainen) kokeilu vanhemmille Wilmassa. Pyydä heitä antamaan palautetta. Lupaa vastata kysymyksiin.
15. Kirjoita VESO-päivän päätyttyä positiivinen viesti Wilmaan henkilökunnalle. Kehu heitä.

D. LOPULLINEN PÄÄTÖS ja UUDEN IDEAN KANSSA TOIMEENTULEMINEN

1. Fokusoi tämä sovittu muutos. Raivaa sille tilaa. Suojele sitä riittävän kauan uusilta kilpailevilta ja energiaa vaativilta vaatimuksilta.
2. Palaa valittuun muutosideaan toistuvasti esim. YT-istunnoissa.
3. Kootkaa esiin nousseet uudet ongelmat. Niitä nousee. 
4. Etsikää  niihin yhdessä korjausliikkeitä, joilla ainakin vähennetään vahinkoja.
5. Älä antako kokeilujakson aikana periksi ensimmäisille takaiskuille. Niitä tulee. 
6. Hiokaa ideaa ”juoksussa”. Kokeilkaa sitä eri tavoilla. Oppikaa toisiltanne. Ja virheistä.
7. Kuuntele itse opettajien kokemuksia kahdella korvalla. Käy katsomassa, kuinka homma sujuu. Mene avuksi.
8. Jakakaa onnistuneita kokemuksia. Keksikää uusia sovellutuksia.
9. Etsikää kouluja, joissa uudistetaan koulua samaan suuntaan. 
10. Tankatkaa  innostusta lähettämällä niihin tutkimusryhmä: ”yksi hulmutukka, yksi jarru, yksi normaali”.
11. Perehdyttäkää myös sijaiset valitsemaanne ideaan. Napakka paperi helpottaa.
12. Pitäkää sovitun mittaisen kokeilujakson jälkeen istunto, jossa teette lopullisen päätöksen, missä laajuudessa tässä talossa tuota valittua ideaa loppuvuoden ajan sovelletaan. Tuleeko siitä yhteinen käytänne? Vai yksi vaihtoehto? Vai keskeytetäänkö idean käyttö.
13. Tehkää selkeä, jokaista sitova päätös idean toteuttamisen minimitasosta. (Esim. Joka luokalla, joka lukuaineessa on ainakin yksi koe, jossa saa käyttää apunaan kirjaa)
14. Mitä merkittävämpi idea on, sitä tärkeämpää on seurata onnistumisen kriteerien täyttämistä. Jos alkuperäinen ongelma on oppilaiden viihtymättömyys,  sitä on aihetta seurata esim.  lukukausittaisilla kouluviihtyvyyskyselyillä.
15. Jos ideaa korjaillaan, korjausliikkeistä on tärkeää tehdä päätös ja tiedottaa niistä kaikille, joita asia koskee.

E. IDEASTA LUOPUMINEN

1. Mikään idea ei toimi ikuisesti. Ideoista on varauduttava myös luopumaan. Voi olla, että ideaan liitetyt toiveet eivät sittenkään toteudu. Idea ei toimi, kun se ei ratkaise ongelmaa, jota varten se on aikanaan otettu käyttöön (On muuten mielenkiintoista pohtia, miten eri ikiaikaiset käytänteet ovat syntyneet. Mitä esim. tavoiteltiin, kun ennen vanhaan piti vastata seisaaltaan?)
2. On myös mahdollista, että  idea toimii, mutta sillä on liikaa kielteisiä, ennakoimattomia  sivuvaikutuksia. Kun ne nousevat esiin, huomataan, että on erehdytty. Tuolloin idean toteuttaminen keskeytetään fiksusti.
3. Ideasta voidaan luopua myös, kun tilalle tarjoutuu vielä paremmin ongelman ratkaiseva uusi idea. Ennen luopumispäätöstä on aihetta tsekata tuo uusi idea ( ks. kohdat  1- 16)
4. Jonkin idean käytön  lopettamista ei kannata pelätä, vaan siitä kannattaa tehdä  siitä pikemminkin opettavainen tilanne.
5. Kun luovutte jostain käytännöstä, juokaa  ainakin kahvit sen muistoksi ja kootkaa  ylös, mitä kuitenkin opitte. 
6. Tai järjestäkää oikea karonkka, jossa iloitaan onnistumisista. 

F. YLEISEN MUUTOSPÖHINÄN VAKIINNUTTAMINEN TALOSSA

1. Käykää lukuvuoden alussa (ei ensimmäisenä vesopäivänä) läpi, mitä edellisestä lukuvuodesta jäi mieleen. Jaa  ryhmille eri tehtävät: Mitkä olivat vuoden huippuhetket? 
2. Kokeilkaa yhteistoiminnallista oppimista, esim. palapelitekniikkaa, jos YT-päivän ohjelmaan sisältyy jokin  laaja ohjeisto tms.
3. Pyydä kouluterveydenhoitaja, psykologi tai kuraattori YT-istuntoon  kertomaan, miten heidät tavoittaa.
4. Pitäkää  YT-istuntojen aluksi  pedagoginen porina. Lukekaa tuore koulu-uutinen. MIllaisia ajatuksia se herättää?
5. Pitäkää YT-istunnot vuorotellen eri opettajien luokissa. Opettaja kertoo sitten, miksi luokka on kalustettu niinkuin on.
6. Muokkaa YT-istuntoja niin, että kullakin opettajalla on vuorollaan tietyn asian valmisteluvastuu.
7. Asettakaa esim. jokaiselle kuukaudelle tavoite: mitä uutta ideaa kokeilemme. Kirjatkaa päätös ylös. 
8. Käy seuraamassa jokaisen opetusryhmän tunteja. Anna lapsille ja opettajalle positiivista palautetta. Kysy opettajalta, miten voit auttaa häntä.
9. Pyri siihen, että annat joka viikko jokaiselle henkilökohtaisesti rohkaisevaa palautetta (auttamisesta, haastamisesta, huumorista, kohteliaisuudesta, kuuntelemisesta, luovuudesta, ohjeiden noudattamisesta, ponnistelusta, rohkeudesta.  työhön ryhtymisestä, työn loppuun saattamisesta, yrittämisestä…)
10. Tee YT-istunnoista toiminnallisia. Jaa pareille ja ryhmille pohdittavaksi kysymyksiä, jotka kiinnostavat juuri heitä. 
11. Arvioikaa YT-istuntoja esim. liikennevalojen väreillä. Jatkakaa arviointia. Seuratkaa kehitystä. Käykää kehitystä läpi  ja ideoikaa , miten konkreetisti teette  istunnoista  vielä paremman.
12. Arvosta henkilökuntaasi: kysy heidän mielipiteitään.
13. Jos saat  kouluusi maahanmuuttajataustaisen oppilaan, ota selvää häntä sitovasta kulttuurista. Kaikissa kulttuureissa lapsilla ei ole mahdollisuutta olla joustavia, jos koulun käytännöt rikkovat perheen katsomuksia vas­taan. Kaikki oppilaat eivät saa esim. laulaa tai kuunnella mitä tahan­sa musiikkia. Toisen sukupuolen koskettaminen voi olla kiellettyä.
14.  Jotta pysyt itse positiivisena, yritä etsiä kaikista asioita positiivinen puoli. 
15.  Kartoittakaa tilanteet, joissa viime vuonna syntyi yhteenottoja. Ideoikaa, miten niitä voisi välttää?
16. Kehu koko väkeä.  Kerro, kuinka upea se on.
17. Anna vastuutehtäviä, joita kukin vuorollaan hoitaa. 
18. Kerro henkilökunnalle, mitä ideaa  itse aiot  kokeilla.
19. Keskity erityisesti ihmisiin, joita et tavallisesti  huomaa.
20.  Puhukaa täydennyskoulutuksesta. Kootkaa  lista erilaisista tavoista oppia toisten tavasta tehdä työtään.  Kokeilkaa niitä vuorollaan.
21.  Pohtikaa vakavasti, kuinka voitte omalta osaltanne ensimmäisestä koulupäivästä alkaen tukea kestävää kehitystä.
22. Kootkaa yhdessä lista, millainen on hyvä työkaveri.
23. Kuvatkaa jokaisen opettajan  ”lukuvuoden lupaus”. Katsokaa ne uudelleen toukokuussa.
24. Kun törmäätte kinoihin tai riitoihin, keskittäkää energia ratkaisun etsimiseen. Oleellista ei ole kuka oli alkuaan syyllinen.
25. Kutsu  viraston väkeä kertomaan väelle heidän  toiveistaan koululle.
26. Luo  ”räätälöityjä onnistumisia”: pieniä tehtäviä, jotta jokainen voi onnistua jossain heti ensimmäisenä päivänä.
27. Mene itse välitunneille mukaan. Tarkkaile, mitä sielää tapahtuu.
28. Ottakaa selvää, mistä oppilaat ovat kiinnostuneita ja mitä he harrastavat. Käyttäkää  tätä innostusta hyväksi. 
29. Kehota opettajia yhdistämään ryhmänsä ja opettamaan yhdessä.
30. Reflektoikaa yhdessä ensimmäinen  koulupäivä. Mikä onnistui? Mitä pitää opetella lisää? 
31. Tekstaa itsekin, kun kirjoitat.
32. Tuo taukotilaan aloitelaatikko. Selitä, mikä on aloite. Käykää viikottain aloitteet läpi. 

900 000 käyntiä tässä blogissa

HIENO  juttu. Laskurin mukaan tätä  "Pedagogogiikkaa ja koulupolitiikkaa II" -blogia on  käyty katsomassa yli  900 000 kertaa. Erityisen iloinen olen siitä, että lastu 100 helppoa OPS-ideaa (18.7. 2016) on saanut jo muutamassa päivässä 5789 käynttiä! Kiitos kävijöille. Tämä  innostaa jatkamaan kirjoittelua kouluasioista.

ENSIMMÄINEN blogilastu julkaistiin tässä blogissa yli  kahdeksan ja puoli vuotta vuotta sitten. 12.1.2007. Yhteensä lastuja on julkaistu blogissa  on julkaistu  tähän mennessä 3178 lastua.

Koko ajalta eniten lukijoita ovat tavoittaneet seuraavat viisi  juttua:
- Kuukauden kasvatusalan kirja (Siljander, P. 200). Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. Helsinki: Otava); (11.10.2009) 12 234  käyntiä.
- Tuntematon Sotilas ja johtamisen taito (16.7.2011) 10 264 käyntiä.
- Respect! Lappeenranta on tehnyt ops-oppaan vanhemmille (11.5. 2016), 8303 käyntiä.
- Avoin fanikirje professori Timo Saloviidalle (4.3.2015) 7496 käyntiä.
- ja uunituore lastu: 100 helppoa OPS-ideaa (18.7. 2016) 5789 käynttiä.

Muita juttuja, jota mielelläni itse selailen ja suosittelen toisillekin ovat:
- OPS 2016 tulee - oletko valmis? (28.12.2014)
- Kuukauden kirja: Opettajan pedagoginen ajattelu (10.2.2013)
- Kuinka rakentaa luokkaan työrauha? (20.10.2010)
- Opettajien työaika ei riitä- ratkaisuksi kokonaistyöaika (18.1.2011)
- Ops 2016 tulee - oletko valmis? Osa: Työtavat  (31.1.2015)
- Löysikö Pekka Peura kadonneen OIKEAN menetelmän? (7.9. 2015)
- Koulunkäyntiä Lippajärvellä; pieni historiikki (2.7. 2008)
- Uno Cygnaeus, pappi ja pedagogi (23.1.2010)
- Pedagoginen hyvinvointi ja hyvinvoinnin pedagogiikka (12.7. 2009)
- Yleiset valintakriteerit Auroran virkoihin  (27.12.2011)
- Suomalaisen pedagogiikan helmiä (8.2. 2010)
- Kasvatuksen vuosisadat Suomessa: 1100-1700 (20.2. 2010)
- Kaikki opettajien työ työajan piiriin (22.8. 2013)
- Auroran siesta 18 vuotta (12.6. 2009)
- Koulujen lisääntyvälle työlle täytyy tehdä jotain (24.3.2011)
- Jotta uudesta opsista ei tulisi Zombieta! (11.2.2015)

Jos haluat lukea jonkin noista, löydät se nopeimmin kun copypastaat otsikon ja laitat hakusanaksi vielä Hellström.

KUUKAUSIA vertailtaessa uudeksi ykköseksi sukelsi tämän vuoden toukokuu 2016 (26211 käyntiä).  Maaliskuu 2015 on nyt kakkonen. Silloin blogissa oli 19 933 käyntiä. Kolmanneksi  eniten käyntejä oli lokakuussa 2012 (17 847).

100 helppoa OPS-ideaa

UUSI ops otetaan käyttöön alakouluissa muutaman viikon kuluttua.

UUDEN opsin syvien ajatusten omaksumiseen on toki aikaa 10 vuotta. Mutta itse toivoisin, että  joka koulussa ja joka luokassa ainakin jokin asia muuttuisi heti ensimmäisestä päivästä. Vaikka vain vähän.

Vain opettaja - ja juuri opettaja voi uudistaa opetusta  luokassaan.  Hän voi tehdä sen joka päivä, ensimmäisestä tunnista alkaen.
Me muut, kouluttajat, rehtorit, opetuspäällikköt, koulutoimenjohtajat, opetusneuvokset ja jopa opetusministeri - voimme vain mahdollistaa ja  innostaa.

OPS-uudistuksessa on rakenteellisia uudistuksia, jotka on hyvä kertoa niin alakoulujen oppilaille kuin vanhemmillekin. Näitä ovat mm.:

• ainakin yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa on luvassa joka oppilaalle ; eheyttäminen ei ole enää vapaaehtoista
• enää ei alakoulussa opeteta fysiikkaa, kemiaa, biologiaa ja maantietoa. Tilalla on uusi (vanha) aine: ympäristöoppi
• enää ei käytetä  kuntomittausta liikunnan numeroa annettaessa 
• enää ei ole pakko kirjoittaa käsialalla
• enää liikunnanopetus ei perustu eri lajien muodostamiin jaksoihin
• etäopetus on mahdollista
• historia voi alkaa jo 4. luokalla, jos niin on sovittu paikallisesti.
• joulutodistus  korvataan suullisella  arviointikeskustelulla (Espoossa)
• kaikille opetetaan ohjelmointia.
• kotitalouden opiskelu  on mahdollista alakoulussa
• laaja-alaisen osaamisen tavoitteet on otettava huomioon kaikkien aineiden arvostelussa.
• ohjauskeskustelut  on käytävä lasten ja kotien kanssa nivelvaihessa 
• oppilaille on annettava vaihtoehtosia mahdollisuuksia antaa osaamisesta näyttö (ei vain koe)
• ruotsin opiskelu alkaa  kaikilla  viimeistään 6.  luokalla
• tietokoneita on  käytettävä enemmän ja fiksummin.
• uskontojen opetuksessa on uudenlainen sisältäjako (omaa uskontoa about 1/3)
• valinnaisaineet voivat olla jopa koulun itse keksimiä (vrt. 90-luku)
• yhteiskuntaoppi alkaa jo 4. luokalla (jollei paikallisesti ole toisin sovittu)

MUTTA  oleellisinta ops-uudistuksessa on opettajan, oppilaan ja oppiaineksen vuorovaikutuksen muutos - siis menetelmät.

Muutosteoria suosittelee  heti alkuun ns. quick-hitseja,  pikkumuutoksia, joissa jokainen varmastii onnistuu. Minusta sellaisilla kannattaa aloittaa. Eikö olisi hienoa, jos jokainen oppilas voisi mennä kotiin ensimmäisen koulupäivän jälkeen ja osaisi omin sanoin kertoa, mitä ihan uutta koulussa on käynnistynyt?

MINUT on tilattu muutamalle paikkakunnalle innostamaan opettajia ennen koulua alkua  kehittämään opetustaan. Ninpä kokosin 100 helppoa ideaa, jolla voi  esimerkiksi ottaa ensi askeleet  toisin tekemiseen. Panen nämä  jakoon. Kristittyjen omaisuus kun on yhteistä,

Tässä aakkosjärjestyksessä  sellaisia ideoita - vaikka jo ekaan koulupäivään alakouluun-  jotka tukevat uuden opsin henkeä. Tiedän toki: Kaikkia niitä on jo joku käyttänytkin :-)

1. Aloita lukuvuoden ensimmäinen oppitunti aiheella, josta olet itse innostunut. Innostus tarttuu ja leviää. 
2. Aloittakaa koulupäivä  uutiskatsauksella. Mitä maailmassa tapahtuu? Mitä oppilaat siitä ajattelevat?
3. Aloittakaa luokan omien sääntöjen kehittely. Kuinka jokaisella  olisi mahdollisuus oppia ja voida hyvin? Sitä mukaa, kun törmäätte ristiriitoihin, laatika siitä uusi sääntö.
4. Aloittakaa yhdessä luokan sisustuksen suunnittelu. Miettikää, mitä huonekaluja luokassa tarvitaan. Viekää loput varastoon.
5. Anna kotitehtäväksi keksiä oma ratkaisu aitoon ongelmaan. Apuja saa käyttää.
6. Anna oppilaiden opettaa itsellesi jotain, jota et osaa.
7. Anna oppilaiden valita paikka, jossa haluvat tehdä töitä - lattialla, käytävällä…Anna oppilaiden liikkua. 
8. Anna oppilaiden oppia myös käsillään - ei vain aivoillaan.
9. Anna oppilaiden valita eri vaihtoehdoista
10. Anna oppilaille tehtävä asettaa itselleen tämän päivän/viikon/kuukauden tavoite: mitä taitoa hän harjoittelee?  Käykää tavoitteet läpi. Kirjatkaa ne ylös. Antakaa  päivän päätteeksi jokaiselle (myönteistä) palautetta.
11. Anna oppilaille vaikeustasoltaan erilaisia tehtäviä.
12. Annan päivän päätteeksi jokaiselle henkilökohtaisesti rohkaisevaa palautetta (auttamisesta, huumorista, kohteliaisuudesta, kuuntelemisesta, ohjeiden noudattamisesta, ponnistelusta, rohkeudesta.  työhön ryhtymisestä, työn loppuun saattamisesta, yrittämisestä…)
13. Anna  tehtäviä, joihin ei ole yhtä oikeaa ratkaisua.
14. Anna tehtäviä, joissa voi edetä omaan tahtiin.
15. Anna tehtäviä, joita saa tehdä yksin tai yhdessä toisten kanssa.
16. Anna vapaaehtoisia kotitehtäviä. Muista käydä ne seuraavana päivänä läpi ja kehua ne tehneitä.
17. Arvioikaa ensimmäisen päivän päätteeksi, kuinka hyvä koulupäivä oli esim. liikennevalojen väreillä. Jatkakaa arviointia. Seuratkaa kehitystä. Käykää kehitystä läpi  ja ideoikaa , miten konkteetisti teette tästä viikosta vielä paremman.
18. Arvosta oppilaita kysymällä heidän mielipiteitään.
19. Aseta joka päivälle jokin konkreetti taitotavoite (esim. taito päästä työssä alkuun). Kirjoita se näkyviin. Seuratkaa, kuinka se toteutuu.
20. Avatkaa luokan suljettu blogi. Kuka kirjoittaa ensimmäisestä päivästä?
21. Ennen kuin aloitat uuden asian opettamisen, kootkaa taululle, mitä oppilaat jo tietävät. Kootkaa luokan yhteinen käsitekartta, jonka pohjalle rakennatte yhdessä uutta tietoa.
22. Hassutelkaa. 
23. Jos annat läksyjä, käske oppilaiden keksiä hyviä kysymyksiä. He saavat kuulustella läksyt toisiltaan tai sinulta.
24. Jos käytät oppikirjoja, jaa oppilaat ryhmiin selailemaan heille annettu osa kirjasta ja sitten lyhyesti kertomaan, millaisia asioita  kirjan tekijät ovat ajatelleet, että tänä lukuvuonna opitaan.
25. Jos oppilas toimii väärin, juttele hänen kanssaan kahden kesken. Kysy häneltä: miksi se on väärin, mitä hän on tehnyt.
26. Jos saat luokkaasi maahanmuuttajataustaisen oppilaan, ota selvää häntä sitovasta kulttuurista. Kaikissa kulttuureissa lapsilla ei ole mahdollisuutta olla joustavia, jos koulun käytännöt rikkovat perheen katsomuksia vas­taan. Kaikki oppilaat eivät saa esim. laulaa tai kuunnella mitä tahan­sa musiikkia. Toisen sukupuolen koskettaminen voi olla kiellettyä.
27. Jos saat uuden luokan,  pyydä oppilaita pohtimaan, mitä he haluavat sinusta tietää.
28. Jos saat uuden luokan, pane oppilaat esittelemaan toisensa. Anna esim. kolme helppoa - jopa hauskaa kysymystä nimen lisäksi.
29. Jos teetät ryhmätyön, nimeä aina taito, jota samalla harjoitellaan (esim. kannustaminen, toisen auttaminen).
30. Jos tunnilla tulee kina tai riita, ota aikalisä ja harjoitelkaa neuvottelutaitoa.
31. Jotta pysyt itse positiivisena, yritä etsiä kaikista asioita positiivinen puoli. 
32. Järjestä opetus niin, että yhä harvempi kokee epäonnistuvansa.
33. Järjestä oppilaille luontevia mahdollisuuksia auttaa toisiaan.
34. Kartoittakaa tilanteet, joissa viime vuonna tuli  helposti riita. Ideoikaa, miten niitä voisi välttää?
35. Kehu koko luokkaa.  Kerro, kuinka upea se on.
36. Keksi pieniä vastuutehtäviä, joita oppilaat vuorollaan hoitavat.
37. Kerratkaa ryhmissä, mitä edellisestä lukuvuodesta jäi mieleen. Anna kullekin ryhmälle eri tehtävä: Mikä oli hyödyllistä oppia? Mitkä olivat vuoden huippuhetket? Mitä emme enää tänä vuonna halua tehdä? Mikä oli kurjaa? ...
38. Kerro etukäteen, mitä oppimistehtävältä edellytetään ja kuinka onnistumista mitataan. 
39. Kerro oppilaille, mitä taitoa itse aiot ensimmäisen viikon harjoitella ja pyydä heitä kannustamaan sinua, aina kun onnistut siinä.
40. Keskity erityisesti oppilaisiin, joita et tavallisesti  huomaa.
41. Kirjoita ensimmäisen päivän päätyttyä positiivinen viesti Wilmaan vanhemmille. Kehu siinä heidän lapsiaan.
42. Kokeilkaa yhteistoiminnallista oppimista, esim. palapelitekniikkaa, kun opiskeltavana on jokin kirjan jakso.
43. Kokoa lista erilaisista tavoista oppia, ja käykää keskustelua, mitä niistä oppilaat pitävät parhaina. Kokeilkaa niitä vuorollaan.
44. Kootkaa ideoita, kuinka voitte omalta osaltanne ensimmäisestä koulupäivästä alkaen tukea kestävää kehitystä.
45. Kootkaa lista asioista, joita oppilaat oikeasti haluaisivat tämän lukuvuoden aikana oppia. Opetelkaa ne.
46. Kootkaa luokan osaamispankki: millaisia erityistaitoja kullakin on (vahvuus), joilla voi auttaa tarvittaessa toisia.
47. Kootkaa yhdessä lista, millainen on  hyvä koulukaveri.
48. Kun aloitatte uuden asian käsittelyn, pohtikaa samalla, mistä muista lähteistä kuin oppikirjasta löytyy tietoa. Missä on luotettavaa faktaa, missä fiktiota? Keneltä asiasta voisi kysyä?
49. Kun aloitat oppiaineen opetuksen, anna kotitehtäväksi kysyä vanhemmilta, mihin he ovat tarvinneet tämän aineen osaamista. Kootkaa vastauksista hyötylista. 
50. Kun annat oppilaille tehtäväksi kirjoittaa aine tai tuottaa esim. kuvataidetyö, kerro etukäteen millaisesta tuotoksesta saa minkäkin arvosanan. 
51. Kuvatkaa jokaisen oppilaan ”lukuvuoden lupaus”. Katsokaa ne uudelleen toukokuussa.
52. Kun annat oppilaille tehtävän, kerro samalla, mitä taitoa siinä harjoitellaan.
53. Kun törmäätte kinoihin tai riitoihin, keskittäkää energia ratkaisun etsimiseen. Oleellista ei ole kuka oli alkuaan syyllinen.
54. Kutsu rehtori luokkaan kertomaan hänen toiveistaan oppilaille.
55. Käyttäkää älypuhelimia, tabletteja ja tietokoneita sellaiseen, jota ei voi tehdä yhtä hyvin tai ollenkaan muilla välineillä.
56. Leikkikää.
57. Luo  ”räätälöityjä onnistumisia”: pieniä tehtäviä, jotta jokainen voi onnistua jossain heti ensimmäisenä päivänä.
58. Mene välitunneille mukaan. Tarkkaile, jääkö joku leikkein ja keskustelujen ulkopuolelle.
59. Millaisia neuvoja antaisitte uusille ekaluokalaisille?  Kootkaa 10 ohjetta ja käykää opettamassa ne heille.
60. Minimoi oman puheesi määrä. Kirjoita vaikka ohjeet taululle. 
61. Monista oppilaille oppiaineen tämän luokka-asteen ops-sisällöt. 
62. Muodosta oppilaista ad hoc-ryhmät, ja anna heille tehtäviä, jossa ryhmä tuo lisäarvoa.
63. Muokkaa oppimistehtäviä niin, että niissä on vaihtoehtoisia osia.
64. Muokkaa oppimistehtäviä sellaisiksi, että yhdessä tekemisestä on aitoa lisäarvoa.
65. Näytelkää kesän huippuhetket.
66. Opetelkaa joka päivä yksi kaunis tapa.
67. Opettele etukäteen kaikkien oppilaiden nimi.
68. Ota ensimmäinen päivän ohjelmaan heti  oppilaille uusi oppiaine yhteiskuntaoppi, ruotsi, kotitalous…
69. Ota selvää, mistä oppilaat ovat kiinnostuneita ja mitä he harrastavat. Käytä tätä innostusta hyväksi.
70. Ottakaa käyttöön lokikirja, sähköinen tai paperinen.  Kirjatkaa sinne läksyt, kokeet, koearvosanat. Pyydä oppilaita kirjaamaan  viikon päätteeksi plussat ja miinukset viikon aikana tapahtuneesta. Joka viikon lopulla oppilaat kokoavat sinne erityisesti onnistumisiaan. S 
71. Pidä erilaisia kokeita. Anna pitää oppikirja esillä. 
72. Pidä huolta, että sanot jotakin kannustavaa joka päivä jokaikiselle oppilaalle.
73. Pitäkää oppitunti ulkona - tai kellarissa.
74. Pitäkää sopivassa kohdin tauko. Kuunnelkaa hiljaa musiikkia ja antakaa mielikuvituksen lentää.
75. Pohtikaa yhdessä, kuinka aloitettavassa työssä voisi käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi.
76. Pohtikaa yhdessä, keille lopputuotos kannattaisi esittää. Keille sitä voisi opettaa? Keille siitä olisi hyötyä tai iloa?
77. Pohtikaa yhdessä, miksi Suomessa käydään koulua. Mitä oppilaat ajattelevat? Entä vanhemmat?
78. Pyydä oppilaita antamaan palautetta myös Sinulle. Missä  onnistuit tänään oppilaiden työn organisoijana hyvin? Mitä  mielenkiintoista  voisit järjestää oppilaille huomiseksi?
79. Pyydä oppilaita, joilla on älykännykkä, tarkistamaan  asioita  sen avulla.
80. Pyydä oppilaita kirjaamaan ryhmissä hyvän opettajan ominaisuuksia.  Perehdy niihin. 
81. Pyydä oppilaita tuomaan kouluun seuraavan päivänä/vuorollaan viisi esinettä (kuvaa, lelua, kirja..), jotka ovat heille tärkeitä.  
82. Pyydä toinen opettaja luokkaan vieraaksi. Opettakaa yhdessä.
83. Pyydä kouluterveydenhoitaja, psykologi tai kuraattori luokkaan kertomaan, miten heidät tavoittaa.
84. Pohtikaa yhdessä, millaisista asioista koulussa oppilaat kokevat iloa.
85. Reflektoikaa yhdessä ensimmäinen  koulupäivä. Mikä onnistui? Mitä opimme? Mitä oikeasti tärkeää ehkä opimme? Mitä pitää opetella lisää? 
86. Ruvetkaa kokeilemaan erilaisia tapoja opetella asioita ja kootkaa kokemukset.
87. Sovitaan heti alkuun, kuinka toimitaan, jos tulee riita.
88. Suunnitelkaa seikkailu.
89. Suunnitelkaa yhdessä ensimmäisen viikon ohjelma. Ota oppilaat mukaan pohtimaan, miten tehtävät hoituvat parhaiten.
90. Tarkkaile itseäsi. Toimi niin, että luot luokkaan iloa, rauhaa ja turvallisuutta. 
91. Tarkkailkaa, kuinka tehokkaasti osaatte käyttää oppitunnin ajan. Kuinka paljon aikaa menee sähläämiseen?
92. Teetä tehtäviä, joista syntyy iloa ja hyötyä.
93. Tekstaa itsekin, kun kirjoitat.
94. Tuo luokkaan aloitelaatikko. Selitä, mikä on aloite. Käykää viikottain aloitteet läpi. 
95. Täydentäkää yhdessä luokan ensimmäisten päivien lukujärjestys: Mitä aineita milloinkin? Perustelkaa.
96. Valitkaa luokalle tukioppilaat.
97. Valitkaa uusille oppilaille kummit, jotka perehdyttävät heidät talon tavoille.
98. Valmistakaa pieni esitys ekaluokkalaisten iloksi.
99. Älä muodosta  ryhmiä tai jaa tehtäviä sukupuolen perusteella, vaan vaihtelevilla  perusteilla (syntymäkuukausi, pituus, hiusten väri) 
100. Äla tee asioita oppilaiden puolesta. Auta oppilaita tekemään itse. Pyydä toisia oppilaita auttamaan.

Atso Vilkkijärvi - usein ensimmäisenä

HIENOA. About puolentoista vuoden urakka alkaa olla valmis.  Merkittävän elämäntyön opetus-
toimessa opettajana, tutkijana ja hallintomiehenä tehneen Atso Vilkkijärven muistelmat on toimitettu, taitettu, kuvitettu ja oikoluettukin useaan kertaan.

Paino-/monistuspaikoilta on pyydetty ja saatu tarjouksia. Kilpailu sillä saralla on tiukkaa - ja hinnat innostavat vaikka omakustantamiseen.

Idea tallentaa Atson muistelmat kirjaksi syntyi jo vuosia sitten, mutta vasta syksyllä 2014 hän antoi periksi ja suostui haastateltavaksi. Teos on pääosin syntynyt Atson ja hänen opettajapuolisonsa Tuulikin kotona Laurinlahdessa käytyjen keskustelujen ja Atson tuottamien tekstien pohjalta. Kirjan runsas kuvitus  on lähes täysin  Atson arkistosta.

Kirja kuvaa suomalaisen koulun kehitystä sotavuosista alkaen, sen matkaa 1940-luvun supistetusta kansakoulusta moderniksi  kansainvälisesti arvostettuksi nykyjärjestelmäksi. Erityisesti esillä on Espoon koulutoimen kehitys: Teos kattaa neljännesvuosisadan Espoon historiaa, vuodesta 1974 aina milleniumiin saakka,  peruskoulu-uudistuksen kitkaisestakin sisäänajosta  tämän päivään menestystarinaan saakka.

Samalla kansien väliin tallentuu poikkeuksellisen mielenkiintoinen elämäntarina sotaorvon, lahjakkaan, sitkeän ja yritteliään sauvolaispojan tiestä  linja-auton rahastajasta Suomen toiseksi suurimman kaupungin koulutoimenjohtajaksi ja opetusneuvokseksi. Kirjan nimi:  Usein  ensimmäisenä voi hämmentää, mutta se kuvaa Atson elämää monessa suhteessa, kuten lukija saa huomata.

Teos avaa harvinaisen, kokeneen koulu- ja hallintomiehen näkökulman Espoon koulutoimen merkittäviin muutosvuosiin, jolloin juuri kaupungin statuksen saanut Espoo siirtyi peruskouluun. 15 vapaaherravuotta ovat luoneet noihin aikoihin sopivaa etäisyyttä, jolloin monia asioita osaa  katsoa sekä kriittisesti että huumorin pilke silmäkulmassa.

Henkilöhakemisto vilisee mm.  espoolaiselle kouluväelle tuttuja hahmoja. Kirja sivuilla esiintyvät mm.  Erkki Aho, Martti Ahtisaari, Annikki Haapa, Lars Hagman, Tarja Halonen,  Antti Haukkamaa,   Mauri Alasaari,  Jorma ja Kaija Alhopuro, Maija Daavittila, Kerttu Höynälänmaa,  Kaarina Jaakkola, Aatto Kaljunen, Jouko Kauranne, Kalevi Kivistö, Ilppo E. Klemetti, Marketta Kokkonen, Jukka Kuittinen, Toivo Kuusi, Kyösti Kuusmetsä, Oiva K. Kyöstiö,  Heikki Lehtinen, Pirkko Lehtinen, Liekki Lehtisalo, Anna-Ester Liimatainen- Lamberg, Leena Linhola, Eino Luostarinen, Heikki Luoto, Auli Luukkonen,  Pekka Löyttyniemi, Markku Markkula, Jorma Munne, Reima Mäkinen, Veli Nurmi,  Reino H. Oittinen,  Rainer Orpana,  Leena Ounaskari, Riitta Paasivirta, Hannu Penttilä, Elli Pirinen, Pirjo Raitanen, Aila Ramm-Schmidt, Ulla Rautiainen, Martti Repo,  Ritva Salmenkivi, Mikko Salonen, Samuli Salonen, Jukka Sarjala, Tuija Seppänen,  Kalevi Sorsa, Ari Suistola, Hannu Suntio, Leena Suoniemi- Särkijärvi, Antti Talvitie, Jorma Tarvo, Harro Teiste, Martti Tieaho,  Teppo Tiihonen, Auli Tikkanen, Liisa Tommila, Jouko Tuomela, Olli Tuomivuo, Tapio Vaherva, Tuulikki Vilkkijärvi, Hans Westerlund ja Erkki Äärynen.

Kustannusasia on auki. Suurella todennäköisyydellä ilon saa Espoon Perinneseura ry, jonka aikaisemmin julkaisemille koulumuistoille teos on syventävä jatko. Virallinen kustannuspäätös on kuitenkin vielä tekemättä.

KIRJAN julkistamistilaisuus pidetään 8.11. 2016.  Siitä myöhemmin lisää.

KIRJAA voi ostaa Espoon perinneseura ry:n nettikaupasta osoitteesta http://espoonperinneseura.net/shop/  hintaan 20 €.