Hyvää vuodelle 2025!

 

Viikkoraportti 52

 

(+) Nyt se sitten tuli  THE joulu.  Sukua koolla. Iso tauko. Kiirekielto. (-)  Lumi suli, mutta eipä tarvinnut palella.

 Maanantai 23.12.

Jouluaaton aatto. Lumi suli. Liukasta. Sataa. Jouluvalmistelut hyvässä vaiheessa. Yön kinkku uunissa. Oli pakko vahvoilla. Joulusiivousta. Kaupoissa jonoissa.  Viimeisiä pikkulahjoja. 1980-lukua aina välillä. Joulumailitusta. Lounaaksi joulupuuroa. Maiskis. Kuusi koreaksi. Nukkumaan ajoissa.

Tiistai 24.12.

Jouluaatto. Malmille. Jontelle. Hietaniemeen. Kaupan kautta  Kotiin.  Pikkuleffa. Riku, Noora, Joonas ja Ruutu jouluaterialla. Oikein hyvää ja kivaa.

Keskiviikko 25.12.

Joulupäivä. 1980-lukua muistiin. Huilausta. Iltapäivällä Santtu ja pojat, Riku, Noora, Joonas ja Ruuti joulupäivän aterialla. Vielä runsaampi kuin aattona. Lahjoja riitti vielä jaettavaksi. Oikein hyvää ja kivaa edelleen.

Torstai 26.12.

Tapanin päivä. Vielä maistui jouluruoka kaksistaan.. Ihanan tyhjää aikaa. Mahtuu sukeltelua 1980-luvulle.  Joululahjaksi saatu kolme kirjaa ovat vielä lukemattomia. Mitä missä milloin kuitenkin selattu.

Perjantai 27.12.                                                                                  

Varsinaiset joulupäivät nyt takana. Vajaa viikko tätä vuotta jäljellä. Mutta valoa kohti.  Aamupäivällä kaksistaan omaan saunaan. Sitten Selloon pikkuostoksille.  Olipa porukkaa. Viimeisiä jouluruokia mahaan.  Sukeltelua vuoteen 1984. 

Illalla katsottiin hyvin erikoinen jopa outo Russell Crowen  leffa (2020) pokerin peluulla rikastuneista äijistä. Parasta olivat  kuvauksessa käytetyt kikat. 

 Lauantai 28.12.

Hidas aamu. Leutoa.  Aikamatka vuodelle 1984 jatkuu. Syötiin viimeiset  jouluruokaherkut. Ajeltiin IsoOmenaan. Kevyt oli ostoskassi. Illalla taas tosi erikoinen, haukuttu ja ylistetty leffa. Ilmaiseksi tämäkin.

Sunnuntai 29.12.

Hidas aamu. So sweet. Marjut lenkille. Poimin MB:llä kyytiin Tokmanille. Tarttui mukaan edullinen karaokelaite. Aivan upea soundi. Vielä tarvitaan mikki, ja tiistai-illan välineistö on valmis.  Pitkästä aikaa kunnon blogilastu peruskoulusta vuonna 1984. Päivälliseksi kanaa ja tikkuranskalaisia. Illan päätteksi vähön erilainen, hyvän tuulen vuokraleffa #The Duke" Sitten uni jo maistuikin.

Peruskoulu (ja minä) 40 vuotta sitten

O len nyt eri syistä jo usean viikon ajan tehnyt aika-matkaa 1980-luvulle. Yksi keskeinen lähteeni on ollut vuosikymmenen aikana ilmestyneet Luokan-opettajalehdet. Tänään työn alla olivat vuoden 1984 kuusi numeroa ja niiden yhteensä 260 sivua. Olipa muuten  mielenkiintoinen vuosi. Oikein pysäkin paikka.

Minä 40 vuotta sitten

Olin itse vuonna 1984 30-vuotias  tuore maisteri ja luokanopettaja Sepon koulussa. Keväällä opetin 6b-luokka, ja syksyllä 5b-luokkaa (jolla oli myös Sarpilan Jukka).  Perheessä oli kaksi poikaa, ja se asui Niipperin opettaja-asuntolassa (silloin oli sellaisia). Työmatkat Tapiolaan ajeltiin keväällä Opel Kadetin farmarilla ja syksyllä vw transporter- pakettiautolla. Luokanopettajan palkka oli niukka, ja siksi oli tehtävä sivuhommia: RKL:lle raittiusmateriaaleja, keikkoja tuntiopettajana OKL:lla  ja  vedin sijaisopettajakursseja.  Heinäkuussa opetin viikon kasvatustiedettä Lappeenrannan kesäyliopistossa, ja loppuviikot suoritin hallinnon harjoittelua läänissä. Jos vaikka haluaisi rexiksi?

Peruskoulu 40 vuotta sitten

Vuonna 1984 peruskoulu peruskoulun rakenteita hölskytettiin. Voimassa oli periaatteessa valtakunnallinen POPS-opetussuunnitelma, mutta monista sen rakenne-elementeistä oltiin  irtoamassa. Yläasteella luovuttiin syksystä 1984 alkaen tasokursseista keskeisissä aineissa. Tasokurssijärjestelmä jätti osan oppilaista (= pojista) kelvottomiksi lukioon. 

Myös pedagogiikkaa haluttiin tarkentaa.  Uusi peruskoululaki oli hyväksytty eduskunnassa edellisenä vuonna- mutta voimaan se astuisi myöhemmin. Peruskouluasetus valmistui lokakuussa 1984. Valtioneuvoston päätöstä tuntijaosta vasta odoteltiin. Kun sitä ei ollut, uusia opetussuunnitelman perusteitakaan ei vielä ollut. Alakouluissa mentiin vanhan mukaan, yläasteilla kevennettiin eri oppiaineiden opetusta POPS-oppailla, joissa eroteltiin ydin- ja  lisäoppiaines.

Pedagogiikasta käytiin innostunutta ja innostavaa keskustelua. Mikä on lopulta koulun tehtävä? Millaiseksi koulua tulisi muuttaa? Millaisiksi lapsia ja nuoria tulisi kasvattaa? Mitä olisi tärkeää oppia? Mitä oppiaineita tulisi  erityisesti painottaa?  Miten heitä tulisi opettaa? 

Koulun tehtävä

Syyslukukauden 1984 alkaessa oli toiminnassa 4840 peruskoulua ja niissä oli oppilaita 570 000.Jokaisella koululla oli vielä oma koulupiiri. Kouluille palautettiin omat johtokunnat ja synnytettiin oppilaskunnat (yläasteen kouluihin).

Luokanopettajalehdissä käytiin vilkasta keskustelua koulun tehtävästä. Peruskoulua syytettiin liian tietokeskeiseksi. Kouluissa olisi päästä tiedon diktatuurista tunteen, tiedon ja  tahdon demokratiaan ( Veikko Lepistö Lo1984,6).

Luokanopettajalehdessä korostuu koulun tehtävä perinteen siirtäjänä, Paljon tilaa annettiin juhlaohjelmille, Kalevalalle, perinteisille soittimille: kanteleelle ja viululle. Koulun arjessa uskonnolla oli iso sija. Kouluissa rukoiltiin ja laulettiin virsiä. Päivänavaukset olivat usein uskonnollisia.

Ristitriitaisia tunnelmia herätti esiopetus, jota oltiin eräin paikoin siirretty alkuopettajien vastuulle yhduysluokkatyyppisesti.

Kasvatuksen tavoitteet ja periaatteet

Peruskoululaki 476/1983 oli hyväksytty, mutta se ei ollut vielä voimassa. Siinä oli yleisellä tasolla määrtelty kasvatustavoitteet.  Uuden koululain kasvatustavoitteet olivat ihanteelliset, kauas tähtäävät ja armaan kauan epärealistilta tuntuvat." (Lo 1984(6))

Veikko Lepistö siteerasi 6-numerossa tutkija Sture  Enbergia, joka korosti, että  älyllisten valmiuksien ohella koulun tehtävää lapsen ja nuoren yhteiselämisen taitojen sekä tahtomisen kykyjen kehittämisessä.  Kouluissa olisi päästä tiedon diktautuurista tunteen, tiedon ja  tahdon demokratiaan.

Lo-liiton vuosikokouksen julkilausumassa esitettiin, että koulukasvatuksen tavoitteeksi on nostettava toiset hyväksyvä, oikeudenmukainen ja tasapainoinen, omiin kykyihinsä luottava ja työntekoa arvostava lapsi.

Didaktiset periaatteet

Peruskouluasetuksen (1984) mukaan opettajakunnan tuli kehittää ja eheyttää koulun kasvatusta ja opetusta;

Luokanopettajalehden jutuista voi tunnista klassisia didaktisia periaatteita: Eheyttäminen, ikäkauden ja edellytysten mukaisuus, joustavuus, oppimisen ilo, vuosiluolattomuus.

Niin kouluissa kuin hallinnossa tuettiin pyrkimystä koota opetusta kokonaisuuksiksi. Niinikään toivottiin mm, ongelmakeskeisyyttä,

Oppimäärä ja oppiaines

Syksyllä  1984 saatiin valtioneuvoston tuntijakopäätös. Pitkä keskustelu oppiaineiden määrän vähentämisestä ei mennyt läpi. Luokanopettajaliitto oli ehdottanut, että  oppiaineiden määrää  voitaisin supistaa, ei ottamalla opetettavia oppimääriä pois  vaan yhdistämällä samantyyppisiä asioita suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Lo 1984

Uudeksi oppiainekokonaisuudeksi ala-asteelle oli tulossa YMOPKA- (ympäristöoppi, oppilaan ohjaus ja kansalaistaito, jolle oli yhteensä varattu 1,5 vvt.  Yläasteelle oli tulossa tulevaisuuden oppiaine automaattinen tietojenkäsittely.  Kielten osuutta haluttiin lisätä, samoin katsomusaineden tarjontaa. Uskontojen historian ja siveysopin tilalle oli tulossa elämänkatsomustieto.

Monissa jutuissa koettiin, että oppiainesta oli liikaa.  

Opetuksen menetelmät ja järjestelyt

Jo POPSissa oli suositeltu monipuolisia opetusmenetelmiä. Mutta opettajalla oli niiden suhteen didaktinen vapaus. Kouluhallitus rohkaisi opettajia kehittämään omaa työtään erityisesti kokonaisopetuksen suuntaan. Vuoden 1984 lehdissä ei kiistelty eri metodien paremmuudesta. Jutuista näkyy juhla-työtavan arvostus. 

Kuvista tunnistaa liitutaulut ja piirtoheittimet. Mainoksista näkyy, että oppimateriaaleilla erityisesti oppikirjoilla  oli iso rooli, ja että ATK-opetus oli tulossa. Palkankorotus-vaatimuksista voi päätellä, että leirikouluja on alettu pitää,.

Iso muutos alkoi  vuonna: 1984 tasokurssien purkaminen /tähän liittynee POPS.-oppaat).

Paljon odotettiin tulossa olleelta tuntikehysjärjestelmältä, joka toisi päätösvaltaa resurssien käyttään kuntiin ja kouluihin- jos resurssi olisi riittävä. 

Peruskoulun erityisopetuksen painopiste alkoi siirtyä  tukiopetuksen ja luokattoman erityisopetuksen lisäämiseen ja syventämiseen. Lehdissä oli juttuja onnistuneista kokeiluista, joissa joustavuus oli luonut resurssiopettajuutta ja mm. klinikkaopetusta. Peruskouluasetus ei vielä tuntenut oppilashuoltoryhmän ideaa.

Uusi työtapoja esiteltiin. Matematiikan oli tarjolla pelejä.

Arviointi

Arviointia haluttiin kehittää. Kun POPSissa arvosanat annettiin vertaamala oppiaita toisiinsa (ns, Gaussin käyrä), uudessa opsissa oppilaiden osaamista verrattaisiin tavoitteisiin. Tämä tulisi tehdä mystisesti ottamalla huomioon oppilaiden edellytykset.

Samalla haluttiin vähentää ja myöhentää numeroarvostelua.

Opettajan arki

Luokanopettajaliiton tehtävä oli edistää ala-asteen pedagogiikan kehittämistä. Mutta se myös valvoi luokanopettajien etuja OAJ:n kautta mutta myös omilla kannanotoillaan.

Koulutyön arjessa oli paljon haasteita. Lehdissä tällaisiksi esitettiin mm. liian isot  opetusryhmät (alkuopetuksessa max 25, muutoin 32 PkA)  ja liian pienet tuntiresurssit, lisätyöt, joista ei maksettu kunnolla (mm. luokanvalvojan tehtävät, OTO-tunnit, uusien ekaluokkalaisten kouluunpetehdyttäminen. YT aikaa saatiinkin toinen tunti ala-asteelle) ja  puutteellinen täydennyskoulutus. sekä vararehtorien ja - johtajien asema . Uhka pehmeän laskun poistamisesta  kiukutti.

Syyslomaa toivottiin helpottamaan stressia ja sapattivaapaata pitämään omaa osaamista ajantasalla. Ala-asteelle tarvittaisiin omaa ylitarkastajaa (alkuopetuksen ylitarkastaja jo oli) vetämään luokanopettajien täydennyskoulutusta.

Eri opettajaryhmien välillä oli jännitteitä.  Jatkuvaa kinaa käytiin siitä, missä ala- ja yläasteen rajan, siis luokanopetuksen ja aineenopetuksen rajan tulisi olla - erityisesti liikunnanopetuksen osalta, Palkkakiistoja oli myös luokanopettajaryhmien välillä. 

Perästä kuuluu, sanoi torvensoittaja

Vastasiko lehdistä saatu kuva mm, omia muistikuvia? Itse en kuulunut tuolloin Luokanopettajaliittoon, olin kyllä syksyllä 1984 sihteerinä Espoon, Kauniausten ja Kirkkonummen paikallisyhdistyksessä. En muista lukeneeni tuolloin Luokanopettajalehteä. Onneksi tulee nyt luettua.

Omasta mielestän  1980-luku oli pedagogisesti tosi vapaata aikaa. Ryhmätöitä teetin. Kaikkea sai tehdä. Oma luokkani kiersi syksyllä 1984 omatekoisella rock-musikaalilla (Oisko kiva olla kova) keikoilla naapurikouluissa raittiustoimiston tuella. Vedin myös bänditoimintaa. Lehdissä koulu näytti vanhan-aikaisemmalta kuin itse koin. Oppikirjat olivat uusia eikä niitä kierrätetty. Oli työkirjoja.

 

Upeaa joulua!

 

Upeaa Joulua kaikille ystäville ja kiitos kumppaneille vuoden 2024 yhteistyöstä.

Olen perinteiseen tapaan pyytänyt Elvistä laulamaan meille. Tällä(kin) kertaa hän päätyi kappaleeseen: Blue Christmas

Martti ja Elvis!

Klikkaa linkkiä 

https://www.youtube.com/watch?v=wO6Kubm5tyE&fbclid=IwAR2xFOjuuxMMft3VfqkKXawRfDWL82EafgHKaH_YtUixg3WPAMr0yufC7E4

Viikkoraportti 51

  

(+) Viikko  jouluun (-)  Kokouksia  

 Maanantai 16.12.

Talvinen päivä. Kauko 100 vee- kirjanen oikoluettu moneen kertaan ja lähetetty painoon. Kaupoista evästä. Fajitas-nakit masuun.  

Illalla demari-tonttuorkan  keikka ikäihmisille Puisto-kartanossa. 45 minuuttia joululauluja. Kivasti meni. 

Tiistai 17.12.

Jouluaattoon yksi viikko. Paino lähetti  oikolukuversion. Kaukon kirjasen parantelu jatkui. 

Keskiviikko 11.12.

Kouluvaaripäivä. Kello soi aikaisin.Oikein hyvä joululounas. Kauko 100vee- painolupa annettu. Sukelluksia 1980-luvun edunvalvontaan.

Illalla demaritonttuorkan toinen joulukeikka. Tällä kertaa tutussa Merikartanossa.  Hyvin meni nytkin. 

Torstai 19.12.

Lumi sulaa.  Kauko 100 vee haettiin painosta.  Työnjälki hyvää. Ihana rauhallinen aamu. Naputusta. Puolen päivän jälkeen vietiin esikoinen tuttuun ravintolaan Mestaritalliin joululounaalle.  Oikein maukas. Lumitöitä (sohjoa)

Perjantai 20.12.                                                                                  

Mr. Teo teki veistoksen.

+-asteita. Liukasta. Eläke tilille.  Kouluvöen joululoma alkaa. Tekee varmasti hyvää. TSL-joulukirje jäsenille.  Saunan siistimistä. Haettii Kauniaisesta kotipizzat. Sukeltelua 80-luvun edunvalvontaan.

 Lauantai 21.12.

Liukasta. Parturiin. Tuli uusi pää.  Marjut Helsingissä. Vienti ja haku Leppävaarassa. Kaupasta valmis juustokanakeitto. Ei jatkoon. Illalla mieleenjäävä leffa netflixiistä.

Sunnuntai 22.12.

Joulun valmistelua. Lumi sulaa. Sataa.  Kaupoissa. Kinkun nouto. Haettiin kuusi. Ruuaksi joulupuuroa. Vielä vähän aikaa on viivyttävä tutkimus-matkalla 1980-luvulla. Illalla kuusi sisään ja kuusen jalkaan.

Demaritonttubändi jää keikkatauolle

Olipa tosi hauskaa käydä laulattamassa pari kertaa hoitokodeissa asuvia ikäihmisiä (vaikka alkaa olla sellainen jo itsekin). 

Nyt demaritonttubändi matkii muitakin bändejä ja jää keikkatauolle.

Hyvää Joulua!

Syksyn viimeinen kouluvaaripäivä

 

 

 s e oli nyt tässä: syksyn 16. kouluvaaripäivä- keikka.  Kaksi koulupäivää, ja sitten alkaa kouluväellä joululoma. 

Seuraavien päivien ja tämän keskiviikon ohjelma käytiin heti aamusta läpi.Jäljellä ei ole tavallisia lukkaripäiviä, vaan piristävää vaihtelua piisaa. Luokkahuone on riisuttava koristeista jne. siivouksen vuoksi. Oppilaiden on hoidettava omat vielä kesken olevat hommat. Palkinnoksi hyvästä toiminnasta Noora-ope on luvannut torstaille mm. toivetoiminnan tunnin. Herkkujakin saa tuoda. Joulutodistuksia ei enää nykykoulussa jaeta, joten niitä ei kenenkään tarvitse jännittää.

 

Itse opetus aloitettiin musatunnilla. Jokainen halukas oppilas on saanut tehdä oman äänitteen kansikuvineen. Oma levy on editoitu valmiiksi MP3-muotoon. Nyt tsekattiin chromebookeilla, että jokainen on saanut mailiinsa (oppilailla on sellainen) liitteenä lähetetyn oman tuotoksensa. Onnistui. Hieno juttu. Sitten harjoiteltiin liitteen jakamista joulutervehdykseksi vaikkapa omalle äidille. Sekin onnistui. Kun aikaa jäi, harjoiteltiin vielä "kuppirytmitystä". Hyvin kolis.i 

Oppilaat tekivät valinnat kevään vapaavalintaisista kursseista. Vavat on Aurorassa kytketty kevät-näytelmään. Nelosluokkalaisilla oli hieman vajaa 10 vaihtoehtoa, joista valita: Halusiko näytellä, tehdä lavasteita, elämysmetsää, somistuksia tai pukuja? Vai  haluaisiko meikata ja kammata tai hoitaa tekniikkaa? Tai soittaa bändissä? Tai tallentaa prosessia ja viestittää siitä somessa? Varmuuden vuoksi piti valita kolme, joista yksi toteutuu. Hieno tapa löytää aikaa taiteelle. Ja luoda pienimuotoista vastinetta  painotetuille luokille.

Välituntia ei tänään pidetty. Sillä 9.55 oli lähtö joulu-kirkkoon. Parijonossa ja turvallisesti suojatie ylittäen.

Joulukirkko oli tosi hyvin valmisteltu. Oli musiikkia, dioja, puhetta ja jouluevankeliumia  lasten lukemana. Ehkä paras koulujoulukirkko ikinä.

(Video joulukirkosta yllä)

Sitten olikin joululounas. Kaitsu oli kattanut porukkansa kanssa tosi komean menun. Tarjolla oli salaattia, rosollia kastikkeella,  keitettyä perunaa, porkkana- ja lanttulaatikkoa, kalkkunaa ja kinkkua ja lohta ja jouluista leipää. Ja jälkiruuksi pipareita. Maiskis  ja tavat osattiin.

K  lo 11.20  vaihdettiin kieleksi englanti. Nyt laulettiin karaoketyyppisesti enlanninkielisiä joululauluja. Niin iloilla.

U.lkona oli  viileä  talvisää. Kouluvaari editoi siestan aikana videon joulukirkosta. Se on tässä lastussa tuossa yläpuolella.  Piipahdin myös takotuvassa. Oli hienoa kuulla rexeiltä, kuinka positiivista palautetta Aurora on saanut siellä vierailleilta ukopuolisilta toimijoilta. Kyllä on hankaliakin  tilanteita. Mutta joo: hommat sujuu ja ne on hanskassa.

Päivän viimeinen tunti oli suomea. Nyt harjoiteltiin kirjoitta-maan korvakuulolta oikein jouluun liittyviä sanoja ja fraaseja. ja katsottiin vielä oikeat mallit. Tunnin huikeana huippuna oli netistä johdettu rentoutushetki itse valitussa lepopaikassa, jopa vilttien alla. Oi kuinka upeaa.

  

Klo 13.30 pakattiin reput, nostettiin tuolit pöytien päälle ja päästiin vapaalle. Hyvillä mielin.

Kiitoksia Auroralle ja sen 4B-luokalle syksyn kivoista koulupäivistä. Hyvää joulua. Nähdään ensi vuonna uusin kujein.