Kutsu mukaan tulla tekemään hyvää musiikin keinoin koskee myös niitä, jotka eivät (vielä :-)) ole demareita.
Kokeneen peruskoulumiehen monologeja pedagogiikasta ja koulupolitiikasta. Vielä vanhemmat lastut osoitteessa http://marttifi.wordpress.com/
Kutsu mukaan tulla tekemään hyvää musiikin keinoin koskee myös niitä, jotka eivät (vielä :-)) ole demareita.
Päivälliseksi oli herkkua: kanaa riisi- ja currykastikkeessa. eksi kattaus oli uunilohta ja muussia.
Kokous avataan klo 17.30. Puheenjohtajana demarien Sistonen. Yhteensä porukkaa 75. Kaikki demaripulpetit täynnä. Liisa Kivekkääm paikalla istui Habiba Ali. Hän oli vielä tässä kokouksessa varvaltuutettu 1. Pian hänet nostetaan varsinaiseksi.
Lista-asiat lyhyesti
Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen ja varapuheenjohtajan
täydennysvaali
Kivekkään Liisalta vapautui luottamustehtävä. Siihen valittiin Helena Tommola kuten kunnalisjärjestön hallitus oli päätränyt, Varapuheenjohtajaksi nousi Antti Aarnio, kuten oli sovittu.
Hallintosäännön tarkistaminen julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuun ym. johdosta
Elinvoiman tulosalueelle esitettiin perustettavaksi työllisyyden tulosyksikkö. Tehtiin myös päätös palkkiosta.
Espoon kaupungin eroaminen Samkommunen för Västra Nylands
folkhögskola -kuntayhtymästä
Määräalan ostaminen kiinteistöstä 49-51-71-1 Leppävaarassa (Pöydälle
21.10.2024)
Espoonlahden uimahallin hankesuunnitelman hyväksyminen (Pöydälle
21.10.2024)
Valtuustokysymys valokuituverkon asentamisen ja kaivuutyön jälkeentapahtuvan katujen-, pyörä- ja jalkakäytävien ja nurmikkoalueiden ennallistamisen ja korjaustyön keskeneräisyydestä ja viipymisestä
Espoossa
2 Valtuustoaloitetta toisen asteen maksuttomuuden säilyttämisestä Espoossa
Tärkeä asia. Esiin nostojen vuoksi hallitus vetäytyi tyhmästä esitykestään. Myös 18-vuotta täyttäneet saavat edelleen ilmaiset oppimateriaalit. Toisen aloitteen oli tehnyt demarien Maria Guzenina.
Valtuustoaloite Turvallinen koulupolku on jokaisen nuoren oikeus - Espoon panostettava sateenkaarinuorten kohtaamiseen ja hyvinvointiin
kouluissa
Uudet kysymykset ja aloitteet
Puheenjohtaja luetteli kokouksessa jätetyt.
Kokous päättyi klo 18.45.
Vielä tähän Martin loppuhymy monessa mukana olleessa kravatissa. Kivaa oli olla taas salissa. Vaikka tänään suu olikin kiinni. Pj veti kokouksen hyvin. Tunnelma on 95%:sti vallan yksimielinen.
Kivaa oli myös päästä ajoissa kotiin.
(+) Maisteriharjoittelun II viikko: vierailu Arabian peruskoulussa. Tuloksia rästihommissa. Pikkuäijät yökylässä (-) Kuinka ainaa kiitääkään.
Tämänkertaisessa maisteriharjoittelussa minulla on kaksi harjoittelijaa helsinkiläisessä Arabian peruskoulussa. Keskiviikkona pääsin seuraa-maan heidän työtään mainiossa harjoitteluluokassa. Hienosti menee sekä heillä että oppilailla. Niin hienosti, että reflektiokeskusteluissa yhdessä ohjaavan luokanopettajan kanssa saatiin puhua jo ihan pedagogisen taituruuden nyansseistakin.
Tästä koulusta en tiennyt etukäteen juuri mitään. Kyseessä on yhtenäinen peruskoulu. Nettiä lukemalla opin, että koululla tehdään tosi hyvää työtä mm. muotoilun ja digiopetuksen (digiportaat) aloilla. Koulu on Designmuseon kummikoulu. Sille on myönnetty vuonna 2023 Vuoden Helsinki Design Award -palkinto. Koululla on oma laulukin. Yes. Harjoitteluluokassakin palaa teatteri-innostus. Upeaa!
ARABIAN peruskoulu aloiti toimintansa vuonna 2003. Koulun päärakennus on kaksikerroksinen. Vuonna 2009 koululla rakennettiin laajennusosa, jossa samassa rakennuksessa on yläasteen erityisopetuksen lisäksi Arabian päiväkoti, leikkipuisto, asukastoimintaa ja nuorisotalo ( ja olisiko vielä liikuntätoimintaakin?). Kyseessä on siis oikea kampus. Pian oppilaita on varmaan tuhat.
Rehellisyyden nimissä on kai todettava, ettei kaikki ole mennyt ihan kuin Strömsössä. Oppilasmäärä on kasvanut valtavasti. Liikaakin? Kaikki tilat ovat nyt käytössä. Osalla arkkitehtonisesti harkitut tilat. Osalla tp. parakit. Täälläkin luokkatilat -ja käytävät- ovat liian ahtaita. Oikean luokkahuoneen löytämiseen vieralija tarvitsee opasta (onneksi itse sellaisen löysin). Siksi sokkeloinen rakennus on.
Myös isäilmaongelmat ovat ehtineet piinata Arabiaa pitkään. Ajatella, että koulua jouduttiin remontoimaan jo 2010-luvun alusta alkaen, ja isompi remontti alkoi vuonna 2017. Mutta niin on muuallakin- myös omassa Espoossanikin. Mikä meitä vaivaa?
SILTI. Pikakäsitys tunnelmasta koulussa oli hyvin positiivinen, iloinen ja ystävällinen. Tosi kivaa pöästä sinne vielä pari kertaa.
Räsänen, Juhani. ( 2024) Haltijapedagogiikan teoria ja käytäntö, Hetkien voima, Oppimishetkiä ikuiseksi muistoksi. Oppiaineisto ja käsikirja varhaikasvatukseen ja esiopetukseen. Helsinki: Lector Kustannus oy.
Juhani Räsänen julkaisee tänä vuonna jo toisen teoksensa, joka esittelee uuden pedagogisen lähestymistavan: haltia-pedagogiikan. Hänen edellinen teoksensa käsitteli koulun laatua ja koulua inhimillisenä organisaationa. Tämä noin 193-sivuinen kirja sisältää 10 lukua ja bonuksia, ja sen kirjallisuusluettelo käsittää yli 400 teosta, mikä osoittaa laajaa taustatutkimusta.
Kirja on suunnattu ensisijaisesti varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ammattilaisille sekä lasten vanhemmille.
Haltiapedagogiikka
Haltiapedagogiikka on uusi kasvatusfilosofia, joka yhdistää useiden tieteenalojen viisautta. Sen avainkäsite on haltia, näkymätön satuolento, jonka vertauskuvallista viisautta ja voimia käytetään lapsen kasvun tukemisessa.
Kasvattajat luovat tilanteita ja aktiviteetteja, jotka tukevat epäsuorasti lapsen kasvua ja kehittymistä. Ydinkäsitteenä on luonne, ja pedagogiikan ytimessä on ajatus ihmisen viidestä geneettisestä perustarpeesta. Työtavat ovat täynnä mielikuvitusta, leikkiä ja pohdintaa.
Epäsuorassa haltiapedagogiikassa aikuisen, lapsen ja haltijan roolit ovat keskeisiä elementtejä pedagogisessa vuorovaikutuksessa.
Aikuisen rooli epäsuorassa haltiapedagogiikassa on mahdollistava, opastava ja ohjaava. Aikuinen toimii oppimisympäristön luojana, kysyjänä ja tukijana. Aikuisen tehtävänä on auttaa (navigoimaan elämän haasteiden läpi ja löytämään omat ainutlaatuiset voimavaransa), kannustaa, ohjata ja opastaa haltijoiden avulla rohkaisee, vahvistaa,
Mitä lapsi tekee? Hän kasvaa, käsittelee, määrittelee, ottaa vastuuta omasta oppimisestaan, tekee (onnistuneita) valintoja ja päätöksiä, tunnistaa, valitsee, mitä haluaa tutkia ja oppia. Lapsen rooli on aktiivinen ja osallistuva. Hänen odotetaan olevan utelias ja itsenäinen oppija. Lapselle annetaan tilaa tehdä omia päätöksiään ja oppia omista virheistään, mikä edistää hänen itseluottamustaan ja ongelmanratkaisutaitojaan.
Haltiat toimivat roolimalleina, joiden toimintaa ja asenteita lapset voivat havaita ja omaksua. Heiltä opitaan hyveitä ja elämän oppitunteja. Kirjassa kuvataan, miten haltiat voivat auttaa oppimaan elämässä tärkeitä taitoja. Haltioita on kirjassa yli sata, ja ne liittyvät erilaisiin ilmiöihin, asioihin, tiloihin, hetkiin, yhteyksiin tai konteksteihin. Haltian roolina on epäsuorassa haltiapedagogiikassa toimia siltojen rakentajana aikuisen ja lapsen välissä. Haltia voi olla symbolinen tai metaforinen hahmo, joka edustaa oppimisen henkeä, luovuutta, ongelman ratkaisijaa ja mielikuvitusta.
Pedagogiikan perusesittely
Kasvatuksen päämäärä ja tavoitteet:
Haltiapedagogiikan tavoitteena on kasvattaa kokonaisvaltaisia, tasapainoisia ja onnellisia yksilöitä, jotka arvostavat itseään, luottavat itseensä ja kuulevat toisia. Tavoitteena on auttaa lapsia tunnistamaan perustarpeitaan, hyödyntämään sisäisiä voima-varojaan ja tekemään onnistuneita elämänvalintoja.
Pedagogiset periaatteet:
Kasvatuksen sisällöt:
Haltiapedagogiikassa kehitetään muun muassa tunne-, viestintä- ja yhteistyötaitoja sekä empatiaa ja vertaissuhdetaitoja. Pyrkimyksenä on tarve ja ikäkausi-perusteinen autonominen kehitys, jossa korostuu:
Kasvatusmenetelmät:
Menetelmät ovat mielikuvituksellisia ja tähtäävät kokonaisvaltaisiin oppimiskokemuksiin. Tärkeitä käsitteitä ovat henkinen oppimisympäristö ja reflektio. Konkreettisia työkaluja ovat esimerkiksi luovat leikit, projektit, seikkailut, aamupiirit, haltiameditaatiot ja roolileikit. Menetelmällisesti korostuu hallinnallisten ja opastuksellisten menetelmien ero.
Haltiapedagogiikan tiedeperusta
Haltiapedagogiikka on monitieteinen lähestymistapa, joka tukeutuu useisiin teoreettisiin malleihin, kuten:
Pohdintaa
Haltiapedagogiikka on uusi ja innovatiivinen metodi, joka tuo haltiat osaksi varhaiskasvatusta. Vaikka sen vaikuttavuudesta ei ole vielä näyttöjä, on hienoa, että varhaiskasvatuksen tutkijat ovat jo osoittaneet kiinnostusta. Toivottavasti joku ryhtyy koekäyttämään tätä menetelmää ja sen vaikutta-vuutta voidaan seurata tutkimuksen keinoin.
KIRJOITTTAJASTA
Hän on aikaisemmin julkaissut useita kasvatustieteen piiriin kuuluvia teoksia. Tässä kirjassa hän tekee uuden pedagogisen avauksen suomalaiseen varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen tarjoamalla syvällistä tietoa ja käytännön työkaluja varhaiskasvattajille Räsänen pyrkii inspiroimaan varhaiskasvattajia luomaan rikasta, merkityksellistä ja laadukasta oppimisympäristöä. Hänen työnsä on tärkeä askel kohti entistä laadukkaampaa varhaiskasvatusta ja esiopetusta.
Koulupäivä alkoi klo 8.15. katsomusaineilla. Luterilaisten tutustumisretki vieraisiiin uskontoon jatkui. Nyt vuorossa oli islamin usko. Katsottiin eMateriaalia, opeteltiin keskeisiä käsitteitä, juteltiin, kirjattiin muistiin pääasiat ja harjoiteltiin islamilaisen ornamentin piirtämistä. Taas oli apua netistä.
(+) Maisteriharjoittelu alkoi oikeasti. Monet asiat etenivät. (-) Ei ihan kaikki. Flunssaa omassa perheessä.