Ajattele. Äänestä!

 

Viikkoraportti 14/25

+)  Vaihtuvaslogan-kampanja jatkui. Ja MaHassa siirryttiin tuntien seurantaan. Vain 1 kokous tällä viikolla. Ennakkoäänestys alkoi 2.4. Pöhinää piisaa. ja luukutusta.

 Maanantai 31.3.

Verohommia. Sitten Vuosaareen seuraamaan opetusta. Iltapäivällä jakamaan vaalimainoksia Kolkekannakselle.  Päivälliseksi janssonin kiusausta. Illalla tv:tä.  

................. .............  

Tiistai 1.4.

Heti aamusta nostalgiaretki jakamaan mainoksia Niipperiin esikoisen kanssa. 

Sieltä Vuosaaren  toiseen koulurakennukseen maisteri-harjoitteluun.  

Verojuttujen deadline. Tuntien odottelun jälkeen yhteys verotoimistoon. Sekavia ohjeita. 

Mutta laitoin korjaukset menemään. 

Päiväliseksi 3 €:n pizza. Riku haki lisää kortteja. Kohta kaikki 2000 jaettu. Rästihommien hoitelua ja valmistautumista  huomiseen kouluvaaripäivään. Sitten Ilta-Sanomien vaalitentti.

 

Keskiviikko 2.4 . 

Kouluvaaripäivä. Vallan mainio päivä. Koululla perunamuussia. Kotona juustomakkaraa ja  perunoita. 

Illalla kasvun ja oppimisen lautakunnan etäkokous. Vielä 3 jäljellä. TV:stä MTV:n vaalitentti. Hienosti vedetty.

Torstai 3.4. 

Hidas aamu. Sitten kohti Pakilan upouutta koulurakennusta ja sieltä vanhempaan Merilahden kouluun. Ahkera MaHa-viikkoa. Neljä observointia. Päivälliseksi hampurilainen/lohta Chicosissa. 

 Perjantai 4.4. 

                                                                       

Viileämpi päivä. Tutkija Eduardo Anderen lounastapaaminen ravintola Fishissä. Tietysti kalakeitolla. Tämä kuva on vuodelta 2014, kun Eduardo vieraili Wanhassa Aurorassa .

Klo 16 SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman Läkkitorilla. Paikalla myös isot vaikuttajamme Helena Marttila ja Maria Guzenina. Kivasti porukkaa torilla. Minäkin. Kaupan kautta kotiin.

 Lauantai 5.4 .

Vapaapäivä. Esikoinen luukutti mainoksia Niipperissä. Kiitos. Tuli jopa lunta. Lukupäivä. Käytiin kaupassa. Päivälliseksi niin. hyvää lehtpihviä ja valko-sipuliperunoita. Ensi viikon maisteriharjoitteluun orientoitumista.

Sunnuntai 6.4.

Viileää edelleen. Pitkästä aikaa kuukauden kirjan esittely blogiin. Ja pari muutakin lastua. Käytiin kirjakaupassa Triplassa. Molemmilla oma. Minulle kuvan teos. Syötiin loppuun eiliset herkut. Illalla TV:stä viihdettä mm. Tähdet, tähdet.

Kasvun ja oppimisen lautakunnan kokouksista 26.3. ja 2.4.

 

Kasvun ja oppimisen lautakunnalla oli viime ja tällä viikolla kaksi kokousta. Edellisessä lähikokouksessa demareita edustivat Martti ja Kristiina ja jälkimmäisessä etäkokouksessa Martti, Heini ja Maria - Strassburgista käsin.

Kokous 26.3. 2025

Lautakunta päätti  kuinka monta oppilaspaikkaa eri koulujen seiskaluokilla on lukuvnna 2025–2026. Niinikään päätettiin, perustaa 12 yläkouluun   yhteensä 14 ryhmämuotoista perusopetukseen valmistavan opetuksen luokkaa lukuvuodeksi 2025–26. Luokat ovat yhdysluokkia eli niillä opiskelee 7-9-vuosiluokkien oppilaita. Kaupunkitasoinen erityisluokka ysiluokalaisia varten perustetaan Karakallion kouluun.

Espoossa on pulaa oppilaspaikoista. Niinpä sekä Saarnilaakson että Olarin kouluja kunnostetaan ja laajennetaan. Molemmista kouluista tulee suuria, mutta vaihtoehtoja ei tonttipulan vuoksi ole.

Kuulimme myös toisen asteen koulutuksen vuoden 2024 arviointiraportin ja suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintakertomuksen vuodelta 2024.

Kokous 2.4. 2025

Kokouksen alussa kuultiin kaksi mainiota esitystä: Tuoreista KUNTA10-tuloksista ja "Lukiopaja"-hankkeesta. Henkikökuntaa koskevat tulokset olivat kehittyneet hieman positiiviseen suuntaan lukuunottamatta väkivaltatilanteiden määrää. Espoo on mukana hankkeessa, jossa kaksi ammattilaista tulee vahvaa tukea tarvistevia lukiolaisia,  Valitettavasti hanke on päättymässä.

Varsinaisia päätösasioita oli vähän. Lautakunta päätti siirtää 11.6.2025 kokouksen pidettäväksi 4.6.2025. Uusia valtuustokausi alkaa, ja kesäkuussa pitäisi olla valittu myös jo uusi lautakunta.

Tämän lautakunnan viimeiset kokoukset

Kuntavaalit pidetään 13.4.  Tarkoitus on, että uusi valtuusto alittaa toimintansa kesäkuussa samoin kuin lautakunnat. Tällä Wanhalla lautakunnalla on vielä kolme kokousta: ti 15.4.2025, ke 7.5.2025 ja ke 21.5.2025. Sitten se on siinä. 

Vaihdoksia kokoonpanoon on tulossa, Marika Träf ei  jatka enää puheenjohtajana. Pääosa lautakunnan jäsenistä on mukana vaaleissa. Kokoomuksen ryhmästä ehdokkaana ei enää ole Eero Kling. Persuista ei jatka Jiri Keronen. Mutta äänestäjät - ja paikkajakoneuvottelut- ratkaisevat muidenkin osalta jatkon.

Ajattele. Äänestä!

 

Kuukauden teos: Opettajana kasvamisen matkaopas

Vappuaattona myyntiin tulee mielenkiintoinen teos:

Stenberg, Katariina (2025) Opettajana kasvamisen matkaopas. Viisas opettaminen ja koulutodellisuus. Jyväskylä: Santalahti

Kohottava olo, kun saa esitellä sitä jo näin etukäteen oman blogini kuukauden kirjana. Vähän niinkuin olisi juontajana uudessa Levyraadissa, jossa saa näyttää videon ensiesityksen

Dosentti Katariina Stenbergin teoksen nimi "matkaopas" viittaa sen funktioon: se on  eräänlainen opastettu, 10 pysäkin omatoimiretki oman opettajuuden syventämiseen sekä työelämään vasta siirtyville ja siellä jo oleville opettajille. Idea  tuo mieleen 1900-luvun alussa muodissa olleiden, aikuisille tarkoitettujen kirjeopistojen tehtäväpaketit.  

Teoksen teoreettisena runkona on laajennettu Herbartin  didaktinen kolmio.

Kirjan versiossa  opetusta tarkastellaan klassisten opettajalle kuuluvien pedagogisen, didaktisen ja sisältösuhteen lisäksi konteksti- ja itsesuhteella. Kullakin kirjan itsenäisellä  "pysäkillä" Stenberg kuvaa omaa ajatelu-tapaansa ja haastaa  lukijaa - ei nielemään sitä sellaisenaan -vaan  refektoimaan insertin pohjalta omaa opettajaidentitettiään mainioiden kysymysten avulla.

Kirjan keskeinen  tavoite on auttaa opettajia ymmärtämään pintaa syvemmältä  koulun käytännöllistä todellisuutta ja palvella kriittisen mielen syntymistä johdattamalla lukijaa huomaamaan opettajan työn kulissit ja piiloiset olettamukset. 

Stenbergin oma opettajan ihannekuva (niinkuin MH osaa sitä lukea)

Stenberg ei siis tuputa oma ajattelutapaansa, vaan avaa sitä ja sen teoreettista taustaa eräänlaiseksi peiliksi lukijalle.

Koulun tehtävät

Opettaja toimii julkisessa koulussa sille määrättyjen tehtävien rajoissa. Koululle voidaan tunnistaa yhtä aikaa useita tehtäviä. Koulun  tulee auttaa oppilaita omaksumaan keskeiset tiedot, taidot ja valmiudet (kvalifikaatio). Sen tulee sosiaalistaa oppilaat. Lisäksi tehtävänä on subjektifikaatio, Käsite on jännä. Se  on enemmän kuin vain ohjaaminen itsetuntemukseen ja oman jutun löytämiseen . Koulun tulee kehittää oppilaita kohti itsemääräytymistä ja autonomiaa, jolloin jokainen kysyy itseltään:  Onko se mitä haluan, muidenkin kannalta toivottavaa. Sis kohti sivistystä. (Lisäksi koululla on luokittelutehtävä).

Stenbergin mukaan koulun tehtävä on ennen muuta saattaa oppilaat kasvamaan kohti hyvää, mikä tarkoittaa kasvamista  kohti solidaarisuutta, toisten kunnioittamista ja  yhdenvertaisuutta. Ymmärtämään, mitä hän oikeasti tahtoo, ja onko se demarisanoin reilua muille.  Opettaja on tässä vaikeassa maailmanajassa  toivon tuottaja. 

Kirjasin ylös omat tulkintojani siitä, millaisena Stenberhin ihanneopettajuus näkyy laajennetun Herbartin didaktisen kolmion eri suhdetaidoissa.

Pedagoginen suhde

Pedagoginen suhde  on klassinen didaktiikan käsite. Se  tarkoittaa opettajan ja oppilaan suhdetta. Hyvää suhdetta on kuvattukäsitteellä pedagoginen rakkaus. Pedagogisen rakkauden keskeisin työkalu on kohtaaminen, tapa, jolla olemme  oppilaiden kanssa. Stenberg sanallistaa sitä mm. vieraanvaraisuuden tilaksi, johon  kuuluu toisen ihmisyyden, moniäänisyyden, hierarkioiden vallan ja erojen ymmärtäminen. 

Opettajan ja oppilaan kohtaamiseen tulisi kuulua turvallisuutta, luottamusta ja kunnioitusta. Sekä dialogisuutta. Tuolloin suhde olisi  vastavuoroinen ja vastuullinen. Olisimme läsnä sekä itsellelmme että  toiselle ja toista varten molemminpuolin aidosti. Tällainen kohtaaminen on edellytys hyvään kasvamaan saattamisessa.  

Sisältösuhde

Perinteisesti sisältösuhteella on tarkoitettu aineenhallintaa: että opettaja osaa itse opetussuunnitelmassa opetettaviksi määrätyt asiat.  Suomessa opettajiin luotetaan. Meillä opettaja ei ole vain opetussuunnitelman toimeenpanija vaan myös sen professionaali tulkitsija. Stenbergille se tarkoittaa kykyä ylettyä ymmärtämään koulutiedon taustalla oleva kunkin oppiaineen tieteellinen tieto: keskeiset käsitteet, teoriat. Ei vain oppikirjan koulutietoa. Koulutietoa  kuvataan kirjassa  hauskasti tislatuksi tieteelliseksi tiedoksi. Osa otetaan. Osa karsitaan.

Opetajan tulee myös ymmärtää, että koulutiedoksi valikoinnin takana on tieteen lisäksi piiloisia ideologisia virtauksia. Perinteisesti erotetaan tässä  kaksi erilaista opetussuunnitelmaa: sivistykseen kytkeytyvä ja  paljolti työelämän tarpeista lähtevä.

Opettajan on myös itse ymmärrettävä teoriaa. Teoria auttaa kyseenalaistamaan omia näkemyksiä. Teoria antaa laajemman perspektiivin. Konkreetisti se tarkoittaa, että opettaja  antaa oppilaille sellaisia oppimistehtäviä, joissa heidän oma arkitietonsa pääsee dialogiin tieteellisen tiedon kansa. Ajattelu tuo mieleen Herbartin apperseptioteorian, jonka mukaan oppiminen on uuden tiedon liittämistä omaan vanhaa tietoon. Opettajan tulee kunnioittaa oppilaitten arkitietoa ja linkittää  sisältötietoa siihen.

Teoksessa käytetään termiä voimallinen tieto: Sillä tarkoitetaan sellaista tieteellistä tietoa, jonka  avulla oppilas saa työkaluja ymmärtää maailmaa uudella tavalla. Tällöin oppilas ohjataan reflektoimaan omia aikaisempia ajatuksiaan.

Stenbergin mukaan opettajan tulee siis olla myös sisältöjen suhteen kriittinen toimija,  joka myös  problematisoi niitä. Kullekin tiedonalalle tyypillisen ajattelun, mielen ja kielen tulisi  siirtyä osaksi  koulussa opetettavia oppiaineita. Tämä edellyttää kiireettömyyttä, sinnikästä ihmettelyä, käsitteiden hallintaa ja opettajalta oppilaan tuntemusta.

Didaktinen suhde

Didaktinen suhde viittaa siihen tapaan, jolla opettaja organisoi oppilaat kohtaamaan opittavat sisällöt. Se on  suhteen suhde. Yleensä puhutaan opetusmetodeista. Stenberg tuo mukaan tässäkin sisällöt:  opettajan tehtävä on  organisoida sisällöt merkityksellisiksi. Opetuksen on oltava tavoitepohjaista. Tavoitteet määritellään opetussuunnitelmassa.  

Oppilaille tulisi antaa tehtäviä, joissa heidän oma arkitietonsa pääsee dialogiin tietellisen tiedon kansa. Joissa laajennetaan arkikäsityksiä ja muutetaan niitä teoreettisen käsitteiden avulla ja saadaan  parempi ymmrrys omasta elämästä ja maailmasta, jossa he elävät. Tehtäviä, joissa voivat tuottaa itselleen uutta tietoa. Hyviä työkaluja  tähän ovat esimerkiksi Problem Based Learning, käsitekartat, väittelyt, keskustelut , projektit ja tiedon arviointi.

Stenberg etsii  tutkimuspohjaista näyttöä, millainen opetus on mm. Hattien meta-analyysien perusteella vaikuttavaa. Vastaukseksi löytyy intohimoinen opettaja. 

Intohimoinen opettaja

Listasin muistiin seikkoja, jotka kuvaavat Hattien intohimoista opettajaa:

• Hän  selittää  (sanallistaa?) oppimista.
• Hän näkee oppimisen dialogina
• Hän haluaa perehtyä oppilaisiin syvällisesti
• Hän on aktivaattori (tietää tarkkaan tavoitteet, sisällöt ja menetelmät oppilaiden ikäkauden ja tason mukaisesti)
• Hän  perustelee oppilaille menetelmät 
• Hän ottaa oppilaiden olosuhteet huomioon.
• Hän toimii selkeästi
• Hän osaa myös kyseenalaistaa oman toimintaansa
• Hän miettii palautteen tarkkaan
• Oppilaille mahdollisuuksia antaa palautetta ja keskustella- näin rakennetaan yhteistä tietämystä.
• Hän tekee rakentavaa yhteistyötä kollegoidensa kanssa (esim, yhteisopettajuus- ideoiden ja näkemysten vaihto).

Työrauha

Stenberg pohtii myös kysymystä työrauhasta.  Tarkoitus on, että oppilaat saadaan sitoutumaan suurimmaksi osaksi aikaa toimintaan. Kaikkia ei  kuitenkaan saada innostumaan opiskelusta esim. oman elämäntilanteen vuoksi. Virallisen oppimisen kehän kanssa elää samaan aikaan ja samassa tilassa oppilaiden vertaiskehä, sen toiminta ja siellä elävät kitkat, hiertymät ja häiriöt.

Kokosin muistiin neuvoja, joilla edistetään työrauhaa:

• Luokkaan selkeät  perustellut rutiinit (Miten tunti alkaa? Siirtymävaiheet?.Miten puheenvuoro pyydetään? Miten päivä alkaa ja päättyy? Jne.)
• Luodaan säännöt ja  seuraukset, joilla niistä pidetä kiinni. ” Oleellista on pitää kiinni siitä, että yhteisten toimintasääntöjen rikkomisesta seuraa  seuraamus.”

Kontekstisuhde

Kontekstisuhde on ensimmäinen laajennus  klassiseen didaktiseen kolmioon. Tällä viitataan siihen, miten syvästi opettaja tunnistaa  laajemmin yhteiskunnassa olevat piiloiset uskomukset.  Vaarana on ns. naiviuden ansa, jossa ei huomaa uskomuksia, jotka suosivat tietynlaista (keskiluokkasta ,valkoista jne. ) kulttuurista taustaa. Usea nuori opettaja haluaa olla tasa-arvoinen ja turvallinen. Mutta onko hän ja koulu laajemmin oikeasti sitä kaikille? Meillä on kulttuuriset linssit, jotka estävät aidon yhdenvertaisuuden tukemisen.

Itsesuhde

Itsesuhde on toinen laajennus  klassiseen didaktiseen kolmioon. Kyse on opettajaidentiteetistä: kunkin tulkinnasta  itsestään opettajana. Uskomukset ovat tässäkin usein ansa.  Opettajankoulutuksessa on huomattu, kuinka sinne tulevilla opiskelijoilla  on ydinuskomuksia opettajuudesta. ja ne  toimivat suodattimina opinnoissa.  Niitä tulee haastaa ja  reflektoida, Yksi hyvä keinio onkin mm. Helsingissä käytettävä käyttöteoriatehtävät. Niissä olisi hyvä pohtia. mikä  on opetus-ja kasvatustyön perimmäinen tarkoitus ja mitä se edellyttää opettajalta. Opettajina meitä velvoittaa tämä sivistyksen eetos. 

Stenberg nostaa esiin  sivistyksen pedagogiikan. Mitä se on? Sivistys on hyvän palveluksessa. Se edistää totuutta, kauneutta ja hyvyyttä. Sivistyksen pedagogiikassa oppilaiden annetaan  harjoitella niitä  ajattelun, tunteen ja tahdon työkaluilla. 

Stenbergille opettaja on toivon tuottaja. Vaikka koulutodellisuudessa on monenlaisia pulmia ja maailmassa kaaosta,  opettajan olisi osattava asettua epämukavuuden tilaan pureutumalla ja kaivautumalla opettajan työn oleellisen tehtävään: hyvään kasvamaan saattamiseen. Sieltä hänen mukaansa  löytyy mukavuus

Opettajaidentitetin tulisi rakentua tutkituille ja koetelluille olettamuksille. Opettaja tarvitsee tähän systemaattista itsekasvatusta. Päämääränä on ammattiylpeys: sitoutuminen, oman työn arvostus, innostuneisuus.  Tarvitaan oman ymmärryksen kehittämistä. Huumorintajua, rakkautta epätäydellisyyteen.

Opettajana kasvamisen matkaopas on oiva työkalu siihen. Mitähän upeaa seuraisi, jos joukko opettajia muodostaisi kirjallisuuspiirin, lukisi tätä kirjaa yhdessä luku kokoontuminen kerrallaan ja  pohtisi sen tukemana omaa opettajaidentiteettiään?

Kirjoittajasta 

Katariina  Stenberg on kokenut  luokanopettaja ja opettajankouluttaja. Hän on  yliopiston lehtori ja titteliltään dosentti. Ulkomaan kielellä Adjunct Professor, PhD, MEd. Tätä emnen hän toimi pitkään.  Viikin normaalikoulussa luokanlehtorina. 

Stenberg on  julkaissut tähän mennessä ainakin 35 tieteellistä tuotosta. Hän on oman työnsä ohella vapaaehtoistyöntekijänä Terho-kodissa.

Ajattele. Äänestä!

 

Ajattele. Äänestä!

 

Ajattele. Äänestä!

 

Viikon 14 kouluvaaripäivästä

 

 T ämän viikon kouluvaaripäivä oli musiikki-painotteinen muita lukkarin aineita unohtamatta. Luokanopettajilla kun on niin paljon mahdollisuuksia joustaa. 

Päivän ohjelmaan mahtui musiikkia tavallista enemmän. Oli oma musa-tunti ja koko koulun yhteinen laulutuokio, jossa treenattiin kevätnäytelmän lauluja. Auroran näytelmien erikoisuuksia on tavallisesti yleisönä esitystä katsovien oppilaitten osallistaminen massiiviseksi kuoroksi.Tuotoksesta tulee näin todellinen koko koulun näytelmä. Hieno idea.

Luokan omalla musiikkitunnilla jatkettiin  minisävellystyötä. Nyt lähdettiin liikkeelle neljän tahdin sanoittamisesta pääsiäislaulelmaksi. Se sävellettiin  kellopeleillä ja nuotitettiin. Ensi viikolla minijutut nauhoitetaan joka itse soitettuina, laulettuina tai luokan "ammattilaisia"  rekrytoimalla.

 

Matematiikassa jatkettiin sekamurtolukuja nastan paripelin avulla. Kivoja pelejä oli myös englannin tunnilla, kun drillattiin kellonaikoja.

Suomen tunnilla  luettiin tarina ja yritettiin vastata vähän hankaliinkin  ymmärtävän lukemisen tehtäviin. Työtapana itsenäinen työskentely.

Tuntien väliin mahtui taas kaksi välituntia; pätkä ja pitkä. Kasvislounaaksi oli pinaattilettuja/nappiporkkanoita + salaattia, raejuustoa ja papuja. Ja tosi hyvää perunamuussia.  Pitkällä välitunnilla oli teatterikerho.

 

Kevät etenee kovaa vauhtia. Jäljellä on 8 kouluviikkoa ja niiden sisällä pääsiäis-  ja vappu- ja helatorstailomat. Tunnelma koululla oli hyväntuulinen ja kiireetön. Asiat sujuivat kuin Strömsössä olisi. Taukotuvassa ajatukset lentelivät jo seuraavaankin lukuvuoteen.

Sellainen koulupäivä. 4b-luokka työskenteli ahkerasti ja sopuisasti. Pikkuongelmat ratkottiin osallisten kesken opettajan johdolla ilman yleisöä. Fiksu tapa.. Kouluvaari sai autella ja jutella. Yksi oppilas toi postilaatikostaan löytämänsä kouluvaarin vaalimainoskortin ja kertoi äänestävönsä minua -:)

Kiitoksia taas. Auroran koulun väelle  ja  4B-luokalle Nähdään ensi viikolla.

 

Espoon demariehdokkaat Länsiväylässä

 

Klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi !

Ajattele. Äänestä!