Ops 2016 tulee - oletko valmis? Osa: Työtavat

OPETUSSUUNITELMAN keskeiset elementit ovat didaktiikan näkökulmasta tavoitteet, sisällöt, menetelmät ja arvioinnin periaatteet.

Olen aikaisemmissa blogilastuissa avannut käsityksiäni tavoitteista (mikä on uuden opsin kasvatuspäämäärä) ja menetelmäohjauksesta (opettajan ja oppilaan toimintaa kuvaavien verbien analyysin pohjalta). Tässä lastussa paneudun vielä opetussuunnitelman  työtapaohjaukseen.

Perinteisesti suomalaisopettajat ovat pitäneet vahvasti kiinni menetelmällisestä vapaudestaan, mutta jo vuoden 2004 perusteissa listattiin  perusteet menetelmien valinnalle.  Ohjaus voimistuu vuoden 2014 perusteissa. Menetelmistä käytetään sanoja työtapa (Matti Koskenniemen käytämä termi) sekä opetusmenetelmä. Termi opetusmenetelmä on siis saanut kunnianpalautuksen. Oppimismenetelmää ei käytetä kertaakaan.

Uusien perusteiden mukaan opettaja valitsee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa.  Työtavoista tulee keskustella myös huoltajien kanssa.  Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään,  mitkä ovat työtapojen valintaa, käyttöä ja kehittämistä ohjaavat paikalliset tavoitteet ja erityiskysymykset.

Työtapojen valinnan lähtökohtana ovat perusteiden mukaan opetukselle ja oppimiselle asetetut tavoitteet sekä oppilaiden tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Työtapojen valinnassa kiinnitetään huomiota  sukupuolittuneiden asenteiden ja käytänteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen. Toki edelleen otetaan huomioon myös eri oppiaineiden ominaispiirteet sekä laaja-alaisen osaamisen kehittäminen.

Työtapojen valinta kytketään eriyttämiseen: Opetuksen eriyttäminen ohjaa työtapojen valintaa. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon myös oppilaiden väliset yksilölliset ja kehitykselliset erot.

Työtapojen valinnassa arvokkaina pidettyjä piirteitä 

SEKÄ opsin yleisessä osassa että myöhemminkin tekstissa kuvataan implisiittisesti arvokkaina pidettäviä työtavan ominaisuuksia. Ops lämpenee työtavoille, jotka
edistävät  käsitteellistä ja menetelmällistä osaamista, kriittistä ja luovaa ajattelua sekä taitoa soveltaa osaamista.
edistävät  terveyttä ja turvallisuutta
eheyttäävät (eheyttämisen tapa ja kesto voi vaihdella oppilaiden tarpeista ja opetuksen tavoitteista riippuen)
kartuttavat tiedon omatoimisen, vuorovaikutteisen ja kriittiseen hankinnan, käsittelyn ja luovan tuottamisen taitoja.
kehittävät jäsentyneitä tietorakenteita ja joissa omaksutaan taitoja.
kehittävät oppimisen kannalta tärkeitä tiedon hankkimisen, käsittelyn, analysoimisen, esittämisen, soveltamisen, yhdistelemisen, arvioinnin ja luomisen taitoja        
kehittävät oppilaan työskentelyä ja verkostoitumistaitoja                                      
käyttävät eri aisteja                                                                                                      
käyttävät mielikuvitusta                                                                                    
mahdollistavat erilaisissa rooleissa olemisen                                                                
ottavat huomioon oppilaiden osaamisen tason                                                                  
ovat elämykseksellisiä                                                                                                        
ovat kokemuksellisia                                                                                                          
ovat oppiaineelle ominaisia                                                                                                
ovat sellaisia, että niissä jaetaan tehtäviä keskenään ja ollaan vastuussa sekä   henkilökohtaisista että yhteisistä tavoitteista.                                                                    
ovat toiminnallisia                                                                                                    
rakentavat osaamista ja ymmärrystä vuorovaikutuksessa toisten kanssa.                    
sisältävät liikkumista                                                                                            
soveltuvat eri ikäkausille                                                                                          
soveltuvat erilaisiin oppimistilanteisiin                                                                        
tukevat itseohjautuvuutta                                                                                                
tukevat yhteisöllistä oppimista                                                                                
vahvistavat motivaatiota ja  ryhmään kuulumisen tunnetta.

Mitä kriteerilistalla ei ole?
TYÖTAPOJA ei siis ohjata valitsemaan helppouden, opettajan itselle istuvuuden, oman mieltymyksen, tuttuuden - eikä edes tehokkuuden perusteella.

Työtapojen tulee olla moninaisia, monipuolisia ja niitä tuleevaihdella. Koulutyössä  eri työtapoja. hyödynnetään suunnitelmallisesti. Opettaja ohjaa oppilaita myös suunnittelemaan ja arvioimaan työskentelytapojaan.

OPS 2016: suosikkimenetelmät
Nimeltä ops-tekstitssä nostetaan esiin erityisesti seuravat menetelmät:

draamatoiminta ja -leikit
esitelmä  (kielet)
haastattelu
harjoitus/harjoittelu/harjoitteleminen
harjoitusyritystoiminta
havainnointi
improvisointi
juhla
keksiminen (tarinoiden)
kenttäretket
kerronta (Hi, Vk)
kertomukset (Us)
keskustelu
kirjaston työtavat
kokeellinen työskentely (Fy, Ke)
kummitoiminta
laboratoriotyöskentely (ke)
leikki
lähteiden tutkiminen (Hi)
maastotyöskentely
muistiinpainamiskeinot (kielissä)
muistiinpanojen tekeminen
museokäynti
näytelmä
ohjaus (opo)
omat kysymykset
oppimispelit
pari- ja pienryhmätyö
pelit
pohdinta
projektit (yksilö- tai ryhmäprojektit)
retket
roolileikit
ryhmätyö
sanoitus
simulaatio (opo)
taiteellinen toiminta
tieto- ja viestintäteknologia (Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään monipuolisesti eri oppiaineissa ja muussa koulutyössä ja vahvistetaan yhteisöllistä oppimista; Perusopetuksessa voidaan hyödyntää etäyhteyden kautta tapahtuvaa opetusta ja näin täydentää opetusta sekä tarjota monipuolisia opiskelumahdollisuuksia eri oppiaineisiin.)
tarinat (oppilaiden)
teatterikäynti
teatterileikit
tehtävät
tutkiva ja ongelmalähtöinen työskentely
työharjoittelu
ulkoaopettelu (kielet)
vapaaehtoistyö.
vierailijat  ja vierailut  eri kohteisiin
väittely
yhteistoiminnalliset työtavat (YO)

Mitä menetelmiä ei suosikkiistalla ole?
OPSIN  pdf-versio tarjoaa mahdollisuuden sanahakuihin. Poimin joukon koulutyössä tuttuja menetelmiä, ja "tein ajon". Seuraavista työtavoista ei löydy yhtään mainintaa:

ainekirjoitus
aktiivimoniste
drilli
elaborointi
essee
hiljainen työ
karaisu
kilpailu
koe
kuunnelma
kyselevä opetus
käsitekartat
lehden tekeminen
luento
läksy (kotitehtävä löytyy 4 kertaa)
näyttävä opetus
opettajan esitys
oppimispäiväkirja
palkinnot
perheryhmät
portfolio  (suomenkielisessä tekstissä)
rangaistukset
sanelu
tarina (opettajan)
taulutyö
tietokilpailut
urakka
vihkotyö
yhteinen harjoitus
ääneenlukeminen

Eri oppiaineille ominaisia työtapoja

YKSI työtapojen valinnanperuste on oppiaine. Haravoin myös oppiaineet läpi. Yleensä menetelmien kuvausosuus oli varsin lyhyt.

Monipuolisimpia olivat kielten kuvaukset. Kieltenopetuksessa käytetään mm. draamaa, esitelmiä, haastatteluja, keskustelua, leikkiä, laulua, muistiinpanokeinoja, näytelmiä,  pari- ja pienryhmätyötä, pelejä, sanoitusta, tarinoita ja yllätys yllätys ulkoaopettelua (ainoana aineena). Romanikielen opetuksessa oppilaiden osaamisen lähtötaso luvataan ottaa huomioon  opetusmenetelmien valinnassa.

Matematiikan opetuksessa käytetään opsin mukaan vaihtelevia työtapoja. Oppilaat tottuvat työskentelemään sekä itsenäisesti että yhdessä. Pedagogisesti ohjatut leikit ja oppimispelit ovat  tärkeä työtapa. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään.

Luonnontieteellisille  aineille omaleimaisia olivat mm.  kokeellinen työskentely, maasto- ja laboratoriotyöskentely sekä kenttäretket luonnossa ja rakennetussa ympäristössä. Terveystiedossa työtapoja valitessa tulee huomioida, että ne mahdollistavat tiedon rakentamisen yksin ja yhdessä, toiminnallisuuden, liikunnallisuuden, kokemuksellisuuden, draaman ja tarinoiden käytön sekä terveyteen yhteydessä olevien ilmiöiden tutkimisen mahdollisimman luonnollisissa tilanteissa ja ympäristöissä.

Katsomusainessa korostui keskustelu ja usein myös yksilölliset ratkaisut. Uskonnon opetuksessa nostettiin esiin luovat, toiminnalliset ja elämykselliset menetelmät, yksilö- tai ryhmäprojektit. Kertomuksia, musiikkia, kuvataidetta, leikkiä, draamaa, tietotekniikkaa sekä vierailijoita ja vierailuja eri kohteisiin käytetään tukemaan monipuolista työskentelyä.

Muissa humanistisissa aineissa luvattiin käyttää toiminnallisia, vuorovaikutuksellisia  ja elämyksellisiä työtapoja esimerkiksi historiassa erilaisten lähteiden tutkimistaa, kerrontaa, draamaa, leikkiä, pelejä sekä  vuorovaikutuksellisia ja tutkimuksellisia työtapoja. Yhteiskuntaopissa käytetään monipuolisia toiminnallisia työtapoja. Yhteiskuntaopissa listattiin myös simulaatioit, opetuskeskustelut ja väittelyt. Lisäksi mainittiinerikseen erilaiset projektit, yhteistoiminnalliset työtavat ja tutkiva oppiminen. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään.

Taideaineissa suosittiin työtapoja,  joilla mahdollistetaan monipuolinen materiaalien, teknologioiden ja ilmaisukeinojen käyttäminen sekä niiden luova soveltaminen. Musiikin opetuksessa mainitaan mm.  yhteismusisointi ja muu musiikillinen yhteistoiminta. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään Tekstissä mainitaan myös improvisaatio.  Liikunnan opetuksessa korostettiin fyysistä aktiivisuutta ja yhteistoiminnallisuutta ylläpitäviä työtapoja.

Oppilaanohjauksessa valitaan työtapoja, jotka mahdollistavat oppilaiden myönteisen käsityksen muodostumisen itsestään oppijoina ja ryhmän jäseninä.  Ohjausmuotoina ovat yksilöllisiin kysymyksiin syventyvä henkilökohtainen ohjaus, pienryhmäohjaus ja luokkamuotoinen ohjaus.

Äidinkielen  ja kirjallisuuden opetuksessa työtavat valitaan niin, että ne mahdollistavat yhdessä toimimisen ja kokemusten jakamisen sekä oppiaineen sisältöalueiden luontevan integroitumisen.
Valinnassa otetaan huomioon oppilaiden erilaisuus, yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo ja tuetaan niin edistyneitä kuin oppimisvaikeuksien kanssa ponnistelevia.  Työtapoina mainitaan erilaisten  tekstien tuottaminen, improvosaatio, roolileilit, havainnointi ja mm. väittely. Viittomakieli ja kirjallisuus täydentää työtapalistaa leikittelyllä, kertomisella, keksimisellä ja  roolileikeillä ja tutkivan oppimisen).

NPDL-rexikoulutus alkoi lukiosta

HIENO päivä. Pääsin mukaan kouluttamaan NPDL-lukioiden rexejä koulutuksen toisena päivänä Educoden Mika Silvennoisen pariksi.  Minun vastuullani oli erityisesti muutosjohtamisen osuus.

HÄMEENKYLÄN vastakunnos-tetun kartanon tiloihin saapui toistakymmentä lukioiden rexiä, apulaisrexiä ja opettajaa.  Espoosta oli paikalla Viherlaakson lukion ja Espoon Yhteislyseon viriilit rexit.

PAIKKA oli upea, ja niin oli porukkakin. Huikean älykästä keskustelua, hyvää ruokaa ja nauruakin.  NPDL-ideologiaa integroitiin fiksusti mm. sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Pyörää ei keksitty uudelleen, vaan  yhdessä huomattiin, kuinka monissa lukiossa toteutetaan jo nyt monialaisia opintoja ja uutta syvä pedagogiikkaa.

Upeasti ryhmän jäsenet jakoivat osaamistaan toisilleen, ja monet niistä asioista, jotka "kolahtivat", kuultiin vertaisilta. Juuri niinkuin NPDL:ssä kuuluukin.

KONSEPTI toimi varsin hyvin. Ensi viikolla on vuorossa ensimmäinen peruskouluryhmä.

Oppilaan tuntemuksesta OKL:lla

ON hienoa, että oppilaan- tuntemuksen teemaan panostetaan ainakin Helsingin OKL:lla. Varmaan muuallakin.

Opiskelijoilla on ollut Helsingissä jo syksyllä luentosarja tästä koko-naisuudesta. Luennoilla on kuultu mm. Riitta Jyrhämää, Ulla Siimestä  ja  Touko Hilasvuorta.

TÄMÄN jälkeen opiskelijat ovat tutustuneet yhteen koululuokkaan, ja tehneet siellä mm. sosiometrisen mittauksen.

TAMMIKUUN puolivälissä pidettiin tentti, jonka kysymykset minä sain laatia. Tenttiteoksena oli Laine, Kaarina. (2005 ). Minä, me ja muut sosiaalisissa verkostoissa. Helsinki: Otava.  Ei huono teos. Opiskelijat saivat vastata pienryhmissä kahteen kysymykseen, joista jälkimmäinen oli soveltava.

TÄNÄÄN alkoivat sitten ryhmät. Noin 20 oppilaan  ryhmissä pureudutaan didaktikkojen ohjausessa tenttivastauksiin. Seuraavilla kerroilla esitellään tuloksia omien luokkien analyyseistä. Aikaa  ryhmätyöskentekyyn on varattu yhteensä 6 tuntia.

Huomenna OKL:lla "Koulun hopeanharmaata arkea"

HUOMENNA maanantaina minulla on ilo vetää quest starina Helsingin opettajankoulutuslaitoksella Minervatorilla noin 90 minuutin mittainen sessio pian valmistuville luokanopettajille. Teemana on "koulun hopeanharmaa arki". Miten jokainen opettaja voisi löytää oman tapansa opettaa? Kuinka opettajat  voivat yhdessä  rakentaa yhteisen tapansa pitää koulua?

TEEMME yhdessä aikamatkan Auroran koulun arkeen vuosina 1989- 2014, sukellamme sen iloihin ja suruihin, haasteisiin  ja niihin löydettyihin pedagogisiin ratkaisuihin.

METODIKSI olen valinnut (1) luennon, jota kuunnellaan rooleissa (Bonon hatut), (2) rooleissa käytävän ryhmäkeskustelun (kullakin ryhmällä on oma didaktikko mykkänä sihteerinä ja keskustelua rooleissa pitävänä ohjaajana)  ja (3) rooleissa kuultavan koonnan (akvaario). (4) Loppuun on vielä varattu hetki aikaa, jolloin voi ottaa hatun päästä.

Saas nähdä kuinka äijän käy.

Muutosteoreettisia työkauluja. Osa 11: Muutosvastustuksen kohtaaminen

TÄSTÄ LIIKKEELLE:

" Psykologit sanovat mielellään, että ainoa tapaa saada ihmiset muuttumaan on traumaattinen kokemus, uskonnollinen herätys tai aivoleikkaus". Loren B. Belker

AIKAISEMMASSA blogilastussa
annoin puolivakavia, retorisia neuvoja, kuinka iskeä ilmat pihalle yli-innokkaalta muutosagentilta.
Ks. http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2014/11/noin-50-retorista-keinoa-tyrmata.html

Tässä lastussa annan nyt tasapuolisuuden nimissä neuvoja muutosagenteille, kuinka selvitä tuollaisesta reipashenkisestä  muutosvastuksesta.

PERUSTEESIT lainaan Michael Fullanilta.  Fullanin mukaan muutosvastustuksen kohtaaminen on johtamiskysymys. Kyse on siitä, kuinka ylipäätään erimielisyyteen suhtaudutaan. Siedetäänkö erilaisuutta? Onko se uhka vai mahdollisuus?

Fullanilta kannattaa oppia, että muutoksen vastustaminen on normaalia ja hyödyksi. Hyvä muutosvastustus nostaa esiin uusia näkökulmia. Ideaa voidaan sen pohjalta parantaa. On toki myös huonoa muutosvastustusta, juuttumista omiin negatiivisiin tunnetiloihin.  On viisautta osata erottaa hyvä ja huono vastustus toisistaan.

Fullan opettaa, että muutosvastustus on hyvä ystävä.  "Opit enemmän muutoksen vastustajilta  kuin niiltä, jotka ovat samaa mieltä kanssasi". Ongelmat ovat väistämättömiä, ilman niitä ei voi oppia ja onnistua. Toinen tärkeä ajatus: "Motivaatio on tärkein sana. Tehtävämme on motivoida!" Ja nämä yhdessä kuuluvat: "Kunnioita niitä, jotka vastustavat. Kritiikin  vastaanottaminen on vaikea taito, koska ihminen vaistomaisesti puolustautuu kokiessaan, että häntä arvostellaan. Lyömme takaisin. Katso, että olet kiistakumppanisi kanssa reagointisi jälkeen lähempänä kuin ennen reagointiasi- et kauempana".

10 ohjetta, kun muutosvastustaja iskee!

1. Älä provosoidu! Kuuntele, kysy lisää.
Älä kiinnitä liikaa huomiota värityksen, esitystapaan tai väärinkäsitykseen. Älä ota heti kantaa - yritä nähdä asia vastapuolen silmin." (Rogers). Kuuntele huolenaihe. Ja jos mahdollista, selvittäkää, kuinka todellinen se on.

2. Etsi ensin hyvää (josta voitte olla samaa mieltä)
Etsi toisen ajatuksista ensin hyvät ja sitten huonot puolet.

3. Nuku (tarvittaessa) yön yli.
Paavo Väyrynen kehitteli merkittävän innovaation: yön yli nukkumisen. Idea ei ole kuitenkaan nukkua, vaan antaa itselleen aikaa "kääntää takki".
-  Älä pelkää muuttaa mieltäsi tosiasioiden mukaan.
-  Vain kuolleet eivät muuta mielipiteitään.

4. Jos olet varma, että muutosvastustaja on väärässä, väittele: korosta muutoksen johtoarvoa
- Käytä sanoja niin, että olet aina jonkin arvokkaan puolella, älä jotain arvotonta vastaan.
- Puhu aina päämääristä (älä  konkreettisista asioista = neuvo poliitikoille)
- Omaa lausetta voi vahvistaa  kuulijoissa myönteisiä mielikuvia herättävillä  adjekiiveilla: (esim. Koulutoimenjohtajan  huolella harkitsema lomautuspäätös...)

5. Jos vastustaja on oikeassa, myönnä hänen mielipiteensä arvo, mutta...
- Olipa hienoa, että jaksoit perustella oman mielipiteesi. Huomaan ajatelleeni aika ohuesti. Sain mahdollisuuden muuttaa mielipodettäni. Kiitos.
- Kukapa ei toivoisi tuota- olen samaa mieltä.  Voisipa niin tapahtua.

6. Jos vastustaja on oikeassa ja hänen esittämänsä huolenaihe on aito,  etsikää yhdessä ratkaisu
Kiitä, että hän  toi asian esille. Miettikää sitten yhdessä, miten asiaan voitaisiin saada korjaus.
- Mitä sinä ehdotat?

7. Jos muutosvastusjaja on oikeassa,  mutta et voi eri syistä myöntää sitä, voit selviytyä tilanteesta vetoamalla erilaisten mielipiteitten rikkauteen.
- Olemme yhä eri mieltä, mutta nyt ymmärrän, miksi ajattelet niinkuin ajattelet, ja varmaan sinäkin. On arvokasta, että voimme olla eri mieltä.
-  Mielenkiintoinen tuo ajatuksesi. Totta, noin voi ajatella. Tuo on yksi näkökulma ja tässä on toinen.

8. Jos muutosvastusjaja on oikeassa,  mutta et voi eri syistä myöntää sitä, voit selviytyä  tilanteesta ottamalla aikalisän.
Kiitä muutosvastustajaa tärkeän näkökulman esiinnostamisesta, mutta sitten jatka:  Asiaa ollaan  parhaillaan selvittämässä kouluvirastossa, ja minäkin tarvitsen uutta tietoa, ennen kuin voin lausua asiasta tämän enempää. Palaan asiaan.

9. Retoriikassa on monia teknisiä keinoja torjua väite
Nosta esiin virheet.  - Ei pidä paikkaansa. Osoita, että vastapuolen perustelut pohjautuvat väärään analyysiin.
- epäilyt ovat luonnollisia, mutta liioiteltuja.
- epäilyt perustuvat väärinkäsityksiin.
Osoita, että vastapuolen mielipide johtaa uusiin ongelmiin.

10. Jos tilanne on sellainen, että  hanke ei kestä nolaamista, on olemassa myös likaisia retorisia keinoja.
-  Saastuta toisen idea sanojen voimalla.  Toista se, mitä hän sanoi,  mutta samalla lisää  väliin kuulijoissa  halvennusta herättäviä ilmauksia. (esim. tämä aikaisemmin oman koulunsa rahojen kavalluksesta epäilty aktiivi , johon viittaat...). Voit myös heittää väitteen tyyliin: Onko tuo taustaryhmäsi koskaan välittänyt lasten edusta. Tämä saa toisen taustaryhmän  näyttämään huonolta ja suuntaa  huomion muualle.
- Saastuta muutosvastustaja (esim.  "Huomaan, että et pysty hallitsemaan tunteitasi...")
- Hämmennä toinen esim. käyttämällä hänelle vieraita käsitteitä tai lataa pöytään valtava määrä infomraatiota.
- Taitava puhuja saa yleisön puolelleen ja vastustajan hämmennyksiin yksinkertaisella kikalla: Ilmoita, että kannatat muutosvastustajan ideaa- mutta kerro, että hänen menettelytapansa on väärä/ajoitus on huono/ koko prosessi on vielä kesken/ ideaa sisältyy paljon riskejä, joita parhaillaan  selvität/foorumi on väärä  ja palaat sitten asiaan.
- Delegoi syyllisyys. Jos muutosvastustaja nostaa esiin sinustakin aidon ongelman, sen merkitystä voi vähätellä "delegoimalla  syyllisyys: "Se on hinta, joka on maksettava siitä, että säilytätte työpaikanne".
- Jos muutosvastustaja vetoaa tilastoihin, kumoa se yksittäisellä tapauksella, todellisella tai keksityllä.

Muutama valmis repliikki

KIRJALLISUUDESTA löytyy myös pohdittuja puheenvuoroja, jotka kannattaa käyttää harkiten ja aina  kahden kesken.

"Tarkastele hieman asenteitasi. Mikä on uskomuksiesi ja asenteittesi viimeinen käyttöpäivä. Ovatko ne vielä myönteisiä ja käyttökelpoisia?"

"Sille et voi mitään, että maailma muuttuu ja työelämä sen mukana. Haluatko olla sivustakatsoja, vastaanharaaja vai osallistuja? "

"Haluatko olla osa ratkaisua vai osa ongelmaa?"

"Pysyttele omassa roolissasi ja omalla tontillasi. Arvosta johtajaasi, ja anna arvostuksesi näkyä muidenkin silmissä. Anna hänen johtaa-  omalla tyylillään Tue häntä päätöksenteossa."

” Valitse taistelusi siten, että ne ovat riittävän suuria, jotta niillä on merkitystä ja riittävän pieniä, jotta voit selviytyä niistä voittajana,”  Jonathan Kozol.

" Koska olet osa koulua, tämä on myös sinun suunnitelmasi- niin kauan kuin olet tämän koulun leivissä. Koulun johdon tehtävänä on laatia yleinen pelisuunnitelma ja kutsua pelaajat koolle. Se on heidän tehtävänsä. Sinun  tehtäväsi on  pelata ja saada peli luistamaan.  Sinun ei tarvitse pitää muutoksesta. Sinun ei tarvitse uskoa, että se oli hyvä ajatus. Eikä sinun tarvitse edes toivoa sille menestystä. Mutta sinun on silti tehtävä omassa työssäsi  parhaasi, jotta muutokset tuottavat tulosta."

Educassa

PERJANTAI oli kalenterissani varattu Educalle, perinteiselle suomalaiselle koulutusalan suurtapahtumalle. Ennakko-ilmoittautuneita oli taas ennätysmäärä, yli 11 000!

Viivyin pari tuntia. Pakko myöntää: Itse osastot olivat aika yllätyksettömiä. Joko kaikki on pedagogiikan alueella keksitty? Monessa luentosaleistakin oli iltapäivällä hyvää tilaa.

MUTTA iloisia ihmisiä messukeskus oli täynnä. Minäkin näin monta tuttua työtoveria kollegaa Espoosta, Helsingistä,  Oulusta,  Uudesta kaupungista... Yhtään espoolaisopettajaa en nähnyt. Outoa.

Luokanopettajaliiton kioskilla oli mukavaa pöhinää, kuten aina. Ja opettajan olohuoneessa kuten aina.

Bongasin myös Minna Riikka Järvisen, Pirkko Kiravuon, Jukka O. Mattilan, Visa Pohjolon, Mika Riskun, Elina Rönkön, Jari Salmisen, Ilpo Salosen, Pekka Santalahden, Raija Vahasalon, Mervi Väreen, Sirpa Wassin... Ja kenethän näen ensi vuonna?

About puoli vuotta eläkkeellä?

EILEN eräs ystävällinen kollega kysyi, mitä tuntuu olla eläkkeellä. Oli pakko vastata: en oikein tiedä.
Vaikka juuri tilille tuli kuudennen kerran Kelasta eläkettä. Siksi tämän blogilastun otsikossa on kysymysmerkki.

Vaimo on selvästi eläkkeellä. Hän nauttii. Ystäväpiirissä on monia, jotka ovat niinikään selvästi eläkkeellä. He ovat tehneet selkeän irtioton työelämästä ja ovat täysin sovussa sen kanssa.  Eivät haikaile, eivätkä juuri edes muistele. Matkustelevat, harrastavat, nauttivat vapaa-ajasta,  toisistaan ja lapsenlapsistaan.

Minä olen heihin verrattuna epäselvästi eläkkeellä. Mutta minäkin nautin. Pikemmin kuin eläkkeellä olen oikeastaan oikeiden  työvuosien ja oikeiden eläkevuosien rajatilassa.

Minulle tämä sopii. Ja olen itse asiassa varsin etuoikeutettu.  Saan tehdä juuri sitä, mitä uskon monen toivovan: jakaa vuosien varrella  kertynyttä osaamista- ja sitähän meille kaikille pitkään töitä tehneelle on kertynyt-  neuvonantajan  ei aktiivitoimijan roolissa. Kalenterissa on alustavia varauksia jopa ensi syksylle. Ja jokaisen pestin saa ihan itse valita. Tarvitsee tehdä vain sellaista, mikä on arvokasta.

TÄMÄN  kevään ohjelma on ihan vow. Sopivan mittaisia opettajan- ja rehtorinkoulutusrupeamia, haastavia kirjoitustehtäviä ja jopa viritelmiä tutkimustoimintaan. Ja päälle kunta- ja seurakuntapolitiikkaa.  Vain hetkittäin niitä on liikaa yhtä aikaa  monitoimiMartillekin.

TAPASIN eilen myös toisen kollegan, joka oli jäänyt syksyllä eläkkeelle. Vaikka hän kertoi hyvin muutokseen valmistautuneensa, ja harrastuksiakin piisaa, se kuinka raju ja totaalinen leikkaus irti omasta työstä ja työyhteisöstä oli, tuli sittenkin hänelle yllätyksenä. Eikä työpaikalle millään kehtaa mennä kutsumatta, vaikka ikävä onkin.  "Miten ne ei älyä kutsua esim. joulupuurolle", hän hämmästeli.

TÄLLÄ  eläkekokemuksella arvelen, että nykyisen kaltainen raju leikkaus työstä eläkkeelle ei sovi kaikille. Nyt kun eläkeikää on nostettu, erilaisten senioripestien luominen hyödyttäisi varmaankin sekä varttuvaa väkeä että yhteiskuntaa. Niinikään olisi hienoa, jos itseään työllistäville  eläkeläisille olisi simppeleitä tapoja ryhtyä yrittäjäksi. Nyt se on  liian monimutkaista, eikä ymmärtääkseni esim. starttirajoja voi saada.

Asia, josta olen myös varsin vakuuttunut on, että eläkkeelle siirtyjä  tarvitsisi paljon enemmän ohjausta, kuin mitä nyt tarjotaan. Enkä tarkoita pelkästään sitä, että jokainen saisi hyvissä ajoin konkreetin käsityksen siitä, miten mm. oma taloudellinen asema muuttuu. Tulot putoavat monella oleellisesti, jopa niin paljon, että työkeikkoja voi olla pakko tehdä ihan jo rahankin takia. Tarkoitan myös henkistä valmennusta muutokseen. Monelle eläkkeelle siirtyminen on hänen elämänsä suurin muutos.

Opetusharjoittelua ohjaamaan

Piti  oikein kaivella muistista, millaista se opetusharjoittelu kenttäkouluissa
olikaan?

IHAN  vuoden 1980 alussa lankapuhelin soi Niipperin opettaja-asuntolassa. Apulaisprofessori Juhani Hytönen soitti ja tarjosi mahdollisutta hoitaa kuukauden vs. didaktiikan lehtorin pestiä Helsingin OKL:ssa. Vajaat kolme vuotta töissä olleelle nuorelle luokanopettajalla avautui pitkä yhteistyösuhde opettajan-koulutukseen. Hoidin erilaisia vakansseja välillä oman luokanopettajan toimeni ohella, välillä niistä virkavapaalla, aina vuoteen 1989 saakka, jolloin minut valittiin rexiksi Auroraan. Päätöksen esitellyt Atso Vilkkijärvi asetti ehdoksi, että hyppiminen yliopistolla loppuu. No ei se ihan kokonaan loppunut.

KESKEISIÄ työtehtäviä  noiden yhdeksän vuoden aikana oli opetusharjoittelun ohjaaminen. Ehdin toimia sekä yleisdidaktikkona että vs. luokanlehtorina, ohjasin sekä kenttäkouluilla että  harjoittelukoululla. 90-luvun alussa Auroran koulu oli yksi näistä  kenttäkouluista, joissa oli mahdollista suorittaa päättöharjoittelu. Silloin minulla oli rexin rooli.

JA NYT sitten sitä pääsee uudelleen ohjaamaan!  Tällä kertaa yhteyden otti dosentti Riitta Jyrhämä. Ohjaajaa tarvittiin ns. maisteriharjoitteluun neljälle opiskelijalle kahdessa eri kenttäkoulussa. Ja mikä ettei. Kutakin paria ohjataan noin  kahdeksan tuntia.

OPETUSHARJOITTELU on toinen olennainen osa suomalaista opettajankoulutusta. Toinen on teoreettiset opinnot. Suomalainen luokanopettaja saa koulutuksessa kasvattaa sekä käsiään että päätään.

HELSINGIN OKL:ssa luokanopettajiksi opiskelevien harjoittelua järjestetään sekä kenttäkouluissa  (= oikeat koulut) että  Viikin normaalikoulussa. Kenttäkouluissa ohjaavat luokanopettajat ovat saaneet  ohjaustyöhön koulutusta ja ohjaustyöstä maksetaan heille ohjauspalkkio. Normaalikoulun opettajat ovat paitsi opettamisen myös ohjaamisen ammattilaisia, ja heidät on valittu tiukan seulan kautta.

Helsingin OKL:ssä  on kolme harjoittelujaksoa: orientoiva harjoittelu, monialainen harjoittelu ja maisteriharjoittelu.

MAISTERIHARJOITTELU on osa kasvatustieteen kandin tutkinnon jo suorittaneiden maisteriopintoja. Tavoitteena on tässä jaksossa saada kokonaiskuva opettajan työstä ja opetuksesta. Harjoittelu  kestää viisi viikkoa. Kussakin luokassa on kaksi opiskelijaa. Ensimmäinen viikko seurataan luokan työskentelyä, sitten opetetaan kumpikin yksin viikon verran ja lopuksi kaksi  viikkoa yhdessä. Tai päinvastoin.

Opetusharjoittelu ei ole enää ohjaavan opettajan jäljittelyä, eikä ohjaaminen reseptien antamista (eikä opetustaidon arvostelua numeroilla). Ohjaus on  opetustuokioiden reflektointia yhdessä opiskelijoiden kanssa ja heidän oman opetuksen käyttöteoriansa kehittymisen tukemista.

TÄNÄÄN siis paluu niihin nuoruuden hommiin, jotka jätin 26 vuotta sitten. Vähän hienoa.

Kuopion seudulla tehdään opsia yhdessä!

Koulutusaamun varsinainen avaus. Stand up-koomikko,  entinen luokan-
opettaja Mikko Vaismaa veti uskomatton hauskan 15 minuutin setin.

TERVEISIÄ Kuopiosta!

MINULLA oli ilo olla mukaan Osaava-Muikussa- siis SEUDULLISILLA OPETTAJA-PÄIVILLÄ, joiden kohderyhmänä  olivat Kuopion, Siilinjärven, Juankosken, Kaavin, Rautavaaran ja Tuusniemen esi- ja perusopetuksen opettajat.

Paikalla oli about 1000 opetuksen ammattilaista. Ja paikka oli komea: Kuopion musiikkikeskus, sen konserttisali.

OHJELMA oli seuraavanlainen:

Klo 8.50 – 8.55
Musiikkiesitys
Haapaniemen koulun musiikkiluokka
Sitä osataan täälläpäin! Kaksi upeaa lauluesitystä. Aaltoja.

Klo 8.55 – 9.10
Opettajapäivien avaus
Sari Kokkonen, perusopetuspäällikkö
1000 opettajan ajaminen paikoilleen sujui ammattitaidolla.

Klo 9.10 – 9.25
Stand up  -koomikko Mikko Vaismaa
Ks. kuva. Vaismaa on muuten Espooossa lähiaikoina.

Pieni valokuvista koostuva videoclipsi tapahtumasta löytyy You Tubesta
osoitteesta:
https://www.youtube.com/watch?v=dDqsZukCCFQ&feature=em-upload_owner

Klo 9.25–10.10 Koti ja koulu yhdessä –
10 keinoa viisaaseen kumppanuuteen
Martti Hellström, KT, opetusneuvos

Jos kiinnostaa:  luennon diat löytyvät videomuodossa (8 minuuttia) You tubesta:
https://www.youtube.com/watch?v=GlEFIC5sQR0&feature=em-upload_owner

Dioissa mukana ajatuksia mm. Reino ja Sirpa Harjunkoskelta, Tuomas Kurttilalta, Susanna Lehdeltä ja Paul Lillrankilta.

Klo 10.10 – 10.55
Yhteisvoimin kohti uudistuvaa koulua
Helena Rajakaltio, FT, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto.
Helena puolusti henkeen ja vereen yleissivistystä, taito- ja taideaineista ja suomalaisen koulun autoniomiaa.

Klo 10.55 – 12.15 Lounastauko

Klo 12.15 – 15.00 Työpajat
Työpajoissa syvennyttiin opsin perusteissa kuvattujen monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun ja rakentamiseen. Tvt:n ja digitalisoitumisen näkökulmat oli sisällytetty työskentelyihin. Monialaiset oppimiskokonaisuudet rakennetaan ops-perusteissa kuvattujen toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavien periaatteiden kautta.

Valitettavasti en ehtinyt työtapoja seuraamaan, kone odotti.

Pohjantähden rehtorikoulutus: ilmoittautuminen alkaa

HUIKEAA päästä käynnistämään  POHJANTÄHTI-hankkeen rehtorikoulutuksia! Pohjantähti-hanke on Microsoftin kädenojennus suomalaisille kouluille. 10 kunnan yli 100 koulua saavat eväitä päivittää opetustaan ja toimintakulttuuriaan 2010-luvulle vahvasti ops-uudistukseen liittyen.

Kaksipäiväisen koulutuksen keskeisenä tavoitteena on antaa lisätietoa Pohjantähti / NPDL- ohjelmasta sekä lisävalmiuksia hankkeen mukaisen toimintakulttuurin kehittämiseen.

Ajankohdat ovat seuraavat:
ke 28.- to 29.1. Lukion rehtorit
ke 4.- to 5.2. Perusopetuksen rehtorit / muut esimiehet 1.
ti 10.- ke 11.3.Perusopetuksen rehtorit / muut esimiehet 2.
ti 24.- ke 25.3.Perusopetuksen rehtorit / muut esimiehet 3.

Huikeaa monesta syystä. 1) Olen tosi innostunut Michael Fullanin työtovereineen tekemästä pohjatyöstä, jota nyt päästään lokalisoimaan Suomeen.

2) Oli nastaa päästä pitkästä aikaa ideoimaan kahden päivän koulutuskokonaisuutta. Se haastaa hieman enemmän kuin luennon suunnittelu. Saimme Silvennoisen Mikan kanssa kasaan (omasta mielestäni) oppimaan innostavan paketin.

3) Koulutuksia on kevään aikana yhteensä neljä, yksi lukioille ja kolme peruskouluille. Ensimmäisenä starttaa lukio. Kaikki niistä järjestetään  Hämeenkylän Kartanossa Vantaalla maaliskuun loppuun mennessä. Neljä sessiota mahdollistaa konseptin hionnan ja jatkuvan kehittelyn.

4) Kouluttajatovertit ovat hyvää A-luokkaa:  Vesa Äyräs, Mika Silvennoinen ja lukion osuudessa myös rehtorikouluksen Grand Old Man Atso Taipale.

5) Ja jotenkin on niin nostalgista tehdä taas yhteistyötä Educoden kanssa. Tulee oikein ikävä sen ja sen edeltäjän Opekon pitkäkestoisia rehtorikoulutuksia.

ILMOITTAUTUMISET kootaan  opetuksen järjestäjien kautta. Deadline on 21.1.-15. Kustakin koulusta mukaan mahtuu 1-2 osallistujaa.

Koulu oli 40 vuotta sitten kipeä. Kuukauden kirja.

Kirjan kannessa on siis musta, pimeä koulu, ja
sitä pon paikattu laastarilla ja sideharsolla. 

Kuukauden kirja: Lappalainen, Antti. (1976), Koulu on kipeä. Helsinki: Wsoy.

LÖYSIN OKL:n poistokirjojen joukosta tämän raikkaan pamfletin. Teos on julkaistu vuonna 1976, mutta mitä ilmeisimmin kirjoitettu edellisenä vuonna- siis 40 vuotta sitten. Viittaukset päättyvät nimittäin kirjassa vuoteen 1975.

ELIVÄTPÄ tuon ajan opettajat todella kiihkeää aikaa!  Peruskouluun siirtyminen oli juuri aloitettu pohjoisesta vuonna 1972- ja pääkaupunkiseutu oli purkamassa rinnakkais-koulujärjestelmää vasta syksyllä 1977.

Oppikouluissa kuohui. Teinikunta oli vielä voimissaan. Yrjö Engeström syytti opettajia  yhdeksi taantumuksellisimmista ammattiryhmistä. Erityisesti oppikoulun opettajien arvovaltaa hölskytettiin.

10 edellistä vuotta olivat olleet yhtä muutosmyllyä. Oppivelvollisuuskoulun opetusohjelma oli ollut Lappalaisen mukaan jatkuvien tarpeellisten mutta hosuen toteutettujen muutosten kohteena.
- Vuonna 1965 käynnistettiin kieltenopetus kansakouluissa - liian väljin ohjein; kunta sai päättää kielen ja luokka-asteen, jolla opetus aloitettiin.
- Kesällä 1966 tehtiin  yllättäen päätös: kouluun tuli uusi oppiaine kansalaistaito. Sen tuntimääriä supistettiin sitteen vuonna 1975 (pois 3-, 4- ja 9-luokilta). Samoin kävi oppilaanohjaukselle.
- Vuonna 1968 oli säädetty koulujärjestelmälaki, joka sääteli valtionapuja. Se innosti tappamaan kouluja. Kouluja oli lakkautettu vuoteen 1975 mennessä 2000! Koulukuolemien mustin vuosi oli 1970: 242 koulua lakkautettiin. Kyläkoulujen kylmenemisen taustalla oli maaseudun tyhjeneminen. Mutta myös nuo valtionapusäännökset: kyydityksiin sai valtionapua 86-95 %- ja lisäksi taksi-isänniltä saatiin osa takaisin kunnallisveroina. Rakennuskustannuksiin sai valtionpua 5-95%, vanhat kaupungit eivät lainkaan, mikä johti siellä aamu- ja iltavuoroihin. Opettajien palkkaukseen sai valtionapua 81-90%, ja lisäksi KH saattoi myöntää köyhimmille kunnille lisäavusta.
- Vuonna 1957 aloitettu siirtyminen ns. kokonaispalkkaan jatkui. Vuonna 1967 luovuttiin ns. virka-asunnoista.
- Vuonna 1970 POPS toi joukko-opin, ja askel taaksepäin otettiin jo vuonna 1975.
- Vuonna 1972  siirryttiin  viisipäiväiseen työviikkoon ja 10-päiväiseen työjärjestykseen. Jälkimmäinen  kokeilu kesti kolme vuotta.
- Viisipäiväinen kouluviikko toi tullessaan opetajien pakolliset koulutuspäivät. Aikaisemmin oppikoulussa oli ollut 185 koulupäivää, kansakoulussa 200. Kompromissiksi sovittiin 190 työpäivää + opettajat velvoitettiin osallistumaan lukuvuoden aikana kolmena päivänä  opetuksen suunnitteluun ja jatkokoulutukseen. Veso-päiville tuli alusta asti huono leima. Syitä olivat mm. varojen puute, suunnittelemattomuus, epätietoisuus ja sijoitus lauantaille. Kesto oli kuusi tuntia ja käsitellyistä asiosta oli pidettävä pöytäkirjaa. Opettajat istuivat  jälki-istunnon ja turhautuivat.
-   Vuoden 1971 koulutuskomitea (komitamietintö 1973: 52) esitti peruskoulun ja lukion yhdistämistä. ”Peruskoulun toteuttaminen pienentää koulutuseroja, mutta ei poista niitä”12-vuotinen oppivelvollisuus alkaisi  6-vuotiaana.
- Valtioneuvoston salaisesti valmsteltu peruskoulun pikakorjaus 13.3.1975 tarttui siis oppilaiden ohjaukseen ja kansalaistaitoon. Lisäksi luovuttiin VII-luokan valinnaisaineista, erityiskursseja ei sallittu, eräitä oppiaineita yhdistettiin,  eräiden opetusryhmien vähimmäistuntimääriä korotettiin ja muutettiin oppiaineiden tuntimääriä.
- Vuonna 1975 tehtiin isoja leikkauksia koulutoimeen. 50 miljoonaa markkaa vastasi 250 opettajan virkaa.

Jäsenkirjahallintoa

HALLINTOA mullistettiin. Aikaisemmin tarkastajiksi ja kouluneuvoksiksi valittiin ansioituneita ja tunnettuja tehtävään kouluttautuneita opettajia. Heidän tilalleen tuli nyt jäsenkirjavirkamiehiä.

Aikaisemmin opettajia oli kuultu rehtoreita ja koulunjohtajia valittaessa. Peruskouluun siirryttäessä kaupunginhallitukset saivat poikkeusluvan määrätä johtajat.

Kepu ja Sdp jakoivat paikat. Byrokratia lisääntyi.

Oirehdintaa koulussa
KOULUISSA oirehdittiin. Järjestys häiriintyi. Oppilaat hyppivät seinille. Oli   järjestyshäiriöitä. Oppilaat pinnasivat.  Oppilaat politikoivat. Politiikka oli päästetty kouluihin. Kansakoulusäädöksissä oli  aikaisemmin ollut jopa  määräys, että koulutiloja ei saa maksustakaan vuokrata poliittisia tilaisuuksia varten.

Opettajien mielestä mahdollisuudet  järjestyksenpitoon olivat kouluissa selkeästi heikentyneet. Syiksi mainittiin:  koulunuudistajat olivat heikentäneet opettajan  auktoriteettiasemaa/nakertaneet opettajien arvovaltaa. Yleisradio veti mattoa alta ohjelmilla, joissa oppikoulun opettajat asetettiin epäedulliseen valoon. Teiniliitto riehui. Lännestä oli levinnyt kulkutauti.

Kurinpitokeinoja oli tarkennettu. Peruskouluasetuken mukaan niitä olivat:  nuhteleminen, poistaminen luokasta ja jälki-istunto.  Koulunjohtaja tai rehtori voi vain nuhdella tai neuvoa. Oppikoulussa jälki-istunnon antoi kouluneuvosto (Oppikouluissa opettajien oikeus valita oma edustajansa kärjistyi kiistassa ristiinäänestyksestä: oppilaat halusivat valita myös opettajien edustajat).

Ratkaisuksi tarjottiin osallistamista. Koulunuudistustoimikunta 1966 (Komiteanmietintö 1966: A12) kirjoitti: ” Pahimmatkin häiritsijät  sopeutuvat usein yhteistoimintaan muiden kanssa, jos heille annetaan luottamustehtäviä, jotka tyydyttävät heidän toiminnanhaluaan ja pätemisen tarvettaan”.

Kouludemokratian innokkaimmat puolesta puhujat olivat sitä mieltä, että kouluneuvosojen tärkein tehtävä on opetuksen koulukohtainen suunnittelu.

Opettajat rettelöivät
MYÖS opettajat kapinoivat. He olivat ärtyneitä ja tunsivat asemansa epävarmaksi ja tulevaisuutensa harmaaksi. Palkka oli pieni, ja kesäloma lyheni. Toimenkuvan muutos huolestutti.

Peruskouluasetuksen mukaan opettajan tehtäviin kuului oppitunnit (valmistelu, jälkityöt) ja
muut velvollisuudet: yhteydenpito koteihin * oppilaiden käyttäytymisen valvominen koulussa ja koulumatkoilla * arvostelu ja todistusten laatiminen * päiväkirjan pitäminen ja oppilaiden poissaolojen selvittäminen * tarvittavien luetteloiden laatiminen * välituntivalvonta * kouluruokailun valvonta * ensiavun antaminen tapaturansattuessa * osallistuminen kokouksiin * koulun omaisuuden hoitaminen sekä  kaikki muutkin tehtävät, jotka hänelle kuuluvat  lain, asetuksen, kouluohjesäännön  tai asian laadun mukaan.

Eritysesti opettajat pelkäsivät virka-aikaa. Vuonna 1971 lääninhallitusten kouluosastojen virkamiesten neuvottelupäivillä  Reijo Virtanen oli esittänyt, että  opettajien tulisi työskennellä päivittäin työpaikoillaan yhtä kauan kuin  virkamiesten yleensä. Kanta levisi radion kautta. Opettajien yhteisjärjestön hallitus tuomitsi esityksen heti samana päivänä. Mutta kammo jäi.  Vuonna 1975 opettajille esitettiin  erilaisten työaikaratkaisujen kokeilua, mutta virka-ajan mörköä pelkäävät opettajat kieltäytyivät jyrkästi kokeilustakin.

Vuoden 1975 säästöpäätös aiheutti työseisauksia,  ja vastalauseita tulvi kaikkialta. OAJ kehotti boikotoimaan koulunuudistukseen liittyviä tilaisuuksia ja tehtäviä.

Nokialla lakkoiltiin jäsenkirjaesimiehestä. Koululaitoksessa oli  ollut tapana, että opettajat olivat saaneet esittää mielipiteensä valittaessa koululle johtajaa. Käytännöksi oli vakiintunut, että johtamaan on valittu henkilö, jota opettajien enemmistö on ehdottanut. Nämä ohjeet otettiin peruskouluasetukseen.  Peruskouluun siirryttäessä kunnanhallitukselle tuli oikeus valita koulunjohtajat ja rehtorit peruskoulun ensimmäiseksi vuodeksi poikkeuksellisesti. Poliittiset näkökohdat painoivat. Erimielisyys puhkesi ilmiriidaksi Nokialla. Lakko keskeytti koulutyö, mutta  ei johtanut tulokseen.

Erityisesti maaseudun kieltenopettajien olosuhteet heikentyivät. Kiertokoulun sijaan tulivat kierto-opettajat :-)

Opettajien itsearvostusta lienee syönyt myös se, että epäpäteville opettajille maksettiin samaa palkkaa.   Kun opettajat kieltäytyivät vuonna 1975 jatkokoulutuksista ja opetuksen ohjauksesta, rahat suunnattiin eräissä lääneissä  epäpätevien opettajien koulutukseen. Kolmen päivän koulutuksella pääsi töihin hoitamaan avoimia opettajanvirkoja. Saivat saman palkan kuin kolmivuotisen koulutuksen käyneet.

Kiistaa oppimateriaaleista

KIISTOJA   käytiin myös oppimateriaaleista. Tuohon aikaankoulussa käytettävä kirjallinen materiaali oli ennakkotarkastuksen alaista. Kouluhallitus tarkasti ja hyväksyi  tarvittavat  oppikirjat, jotta oppikirjojen sisältö vastasi  opetussuunnitelmaa. Valtion piirissä eli sitkeä unelma ottaa oppikirjamonopoli itselleen.

Mielenkiintoinen kiista käytiin ns. Pirkkalan kokeilusta. Kullero Rainio teki eduskuntakyselyn  keväällä 1975  Pirkkalassa meneillään olleesta kokeilusta-  ja se  aiheutti kovan kohun.  Kokeilussa käytettiin monistetta, jossa historian kehityskulkua selitettiin yksinomaan marxilaisen talousteorian näkökulmasta.

Jatkokoulutusta kaivattiin

Opettajien rooli oli muutumassa mm. työtapojen osalta.  Aikaisemmin opettajan tärkein tehtävä oli siirtää oman sukupolven tiedot  ja taidot uudelle sukupolvelle. Nyt Kouluhallitus markkinoi peruskoulua (1971):  ”Opettaja ei ole rangaistuksia  jakeleva koulumestari tai tunnoton läksyautomaatti vaan koulua käyvän lapsen opastaja ja toveri.” KH kertoi, että Opettaja on astunut alas korokkeelta oppilaiden pariin.

Eriyttämisen velvoite ahdisti opettajia. Hitaan ja heikon tulisi olla opetusryhmän tasavertainen jäsennopeasti ppivan ikätoverinsa rinnalla?  Opettajille selitettiin optimistisesti,  että kaikki voivat oppia kaiken, jos vain oppimisvaikeudet voitetaan. Oppimisvaikeudet ovat kuin solmuja langassa. Taitava opettaja ei niitä kiristä vaan aukoo yhdessä oppilaan kanssa ja kutominen jatkuu.  Ei onnistu, paitsi taikureulta ja taivaan enkeleitä, Lappalainen kirjoitti.    Opetusryhmiä pitäisi pienentää eikä   vaatia opettajaa sen sijaan tekemään temppu.

Opetusmenetelmien kehittäminen, didaktiikka, oli Lappalaisen mukaan  koulunuuudistuksen eniten laiminlyöty puoli.  Kouluhallitus oli tosin kouluttanut ohjaavia opettajia (aineenopettajia), joiden velvollisuutena oli  erillistä palkkiota vastaan muiden opettajien opastaminen, yhteisten kokeiden laatiminen, avustaminen oppimateriaalivalinnoissa jne. Heitä piti tulla useita tuhansia. Kokemukset opetuksen ohjaajista olivat kuitenkin epämääräisiä.  erityisesti luokanopettajien kohdalla. Opettajajärjestöt alkoivatkin vuonna 1975 boikotoida järjestelmää.

Työtapojen muuttaminen vaatisi jatkokoulutusta. Monet näyttivät Lappalaisen mukaan ajattelevan, että  opettajat voivat kouluttaa itse itsensä, riittää kun se asetetaan heille velvoitteeksi. Ns tee-se itse-menetelmä.

Huh huh
LAPPALAINEN kirjoitti pamflettinsa erityisesti opettajien näkökulmasta. Ei ihan hyvältä näyttänyt.
"Vielä kymmenen vuotta sitten (siis 1965)  oli tavallista, että opettaja siirtyi eläkkeelle vasta sitten, kun eroamisikä, 67 vuotta, oli edessä ja joku allakan avulla todisteli hänelle että aikaoli jo. Nyt on tavallista, että  vanhempi opettaja odottaa eläkettä kuin hepo kevättä."

Kirjoittaja kuvaa mielialoja:  "Joka joskus nuoruudessaan on uinut opettajan ammatin rysän nielusta sisään, ei pääse  samalla koulutuksella muihin tehtäviin, vaan pyristelee pyydyksessä eläkepäiviinsä saakka."

TAITAA tämä nykyinen sukupolvi sittenkin elää aika rauhaisaa aikaa.

Kirjoittajasta 
Antti Lappalainen (1929 Nilsiä – 2007 Espoo) oli suomalainen opetusneuvos (1979), filosofian tohtori ja tietokirjailija. Hän  valmistui kansakoulunopettajaksi Kajaanin opettajaseminaarista vuonna 1951 ja  opiskeli sitten Helsingin yliopistossa erivapaudella kansakoulupohjalta ja suoritti 1982 filosofian kandidaatin tutkinnon sekä väitteli tohtoriksi 1985.

Lappalainen toimi opettajana  mm. harjoittelukoululla. Hänen viimeinen työpaikkansa oli Oulun yliopiston Kajaanin täydennyskoulutusyksikön johtaja.

Lappalainen  kirjoitti useita kansalaistaidon, ympäristöopin ja maantiedon oppikirjoja sekä laati paikallishistoriaa käsitteleviä teoksia.  Hän toimi Oppikirjantekijät ry:n ja Tietokirjailijat ry:n puheenjohtajana sekä Helsingin opettajayhdistyksen puheenjohtajana ja Suomen opettajain liiton hallituksen varapuheenjohtajana.

Mikael Jungnerin jälkiruokana

Hämiksen rehtori Pasi Majasaari oli saanut talon sisäisen
koulutusristeilyn päävieraaksi lapsuuden ystävänsä Mikael
Jungnerin.

HÄMEENKYLÄN yhtenäinen peruskoulu lähti tänään ops-matkalle Katajanokalta Viking Linella  sekä konkreetisti Tukholmaan että symbolisesti päänsisäisesti. Viikonlopun aikana ehditäänkin paljon, varsinkin kun koulutusosuus päästiin käynnistämään jo klo 15.

KEYNOTE- puhujana oli kansanedustaja Mikael Jungner. Hän avasi opettajille suuntaa, johon maailma on menossa. Ja hienosti avasikin ilman yhtään diaa. Oli kuulema saanut powerpointeista Microsoftin vuosina tarpeekseen.

Kolme muutostekijää
Jungnerin mukaan maailma on nyt muut-tumassa tavalla, joka vaikuttaa ihmisten vuorovaikutukseen, siihen miten ihmiset keskenään tekevät asioita. Muutoksen taustalla on kolme tekijää: kontti, TCP-IP ja  sähköinen fb-tunnistus. Ne mullistivat maailman.

KONTTI, metallinen kuljetuslaatikko mullisti   tavaraliikenteen. Kun tavarat voitiin pakata standardisoituihin laatikoihin, kuljetus-kustannuksen putosivat 93%. Ovet globaalille kaupalle avautuivat.

TCP-IP  teki saman kuin kontti tiedonsiirrolle. Kun se oli keksitty, osattiin siirtää tietoa paikasta toiseen - käsittämättömällä nopeudella. Nyt näiden asioiden osaamisesta tuli yhtä tärkeää menestykselle kuin pääomat ja raaka-aineet. Mutta osaamista saattoi ostaa. Kiina osti Volvon - ja sai samalla autonrakentamisen osaamisen.

FACEBOOK loi identiteetin verkossa. FB:n avulla tunnistaudutaan.  Todellisuus ja keinotodellisuus vaihtavat roolia. Keinotodellisuus on jopa todempaa. Jos todellisuudessa kaikki hotellit kertovat olevansa upeita, netissä voi lukea hotelliasiakkaiden aidot kommentit luteista. Kommentti annetaan omalla nimellä, ja aina voi tarkistaa, kenen fb-kaveri kommentoija on.

Vanha ja uusi maailma
Elämme aikaa, jossa vanha ja uusi maailma ovat läsnä yhtäaikaa. Vanhassa maailmassa työ  pilkotaan paloiksi, käskytetään oikein ja tulokset ovat hienoja. Vanhan maailman tehokkuutta takasi suunnitelmatalous, taylorismi ja fordismi- se, että keskiluokalla maksettiin niin hyvää palkaa, että he voivat ostaa keskiluokan tuottamia autoja.

Vanha maailma toimii, kun on pula tavaroista. Tänään ei ole. On pula kysynnästä.  Havahdumme siihen, että ihmiset tykkääkin yllättävistä asioista- vaikkapa selfiekepeistä. Kukaan ei ehdi ymmärtää  maailmaa, vaikka luonnonlait ovat yhä voimassa.  Emme pysy mukana.

Vanha maailma laatii strategioita: kerää tietoa, analysoi, kirjoittaa, jalkauttaa, raportoi.... Uusi maailma heittää koepalloja, ja hioo niitä, jotka menevät läpi.  Molempia maailmoja tarvitaan. Vanhaa esim. sydänleikkauksiin tai ydinvoimaloihin.

Vanhassa ja uudessa maailmassa hyvä työntekijä on erilainen. Vanhassa maailmassa hyvä työntekijä on tottelevainen, osaava ja  ahkera. Uudessa maailmassa hän on luova, intohimoinen, oma-aloitteinen. Molempia tarvitaan, kunhan  ovat oikeassa paikassa.

Uuteen maailmaan kasvatuksessa tarvitaan rohkaisua tottelemattomuuteen, kriittisyyteen, rohkeuteen. Uskoa siihen, että kaikki on mahdollista. Kykyä tehdä asioita vuorovaikutuksessa toisten kanssa.  Uudessa maailmassa yksin puurtajan aika ohi. Asenne on tärkeä- pian tärkeämpi kuin osaaminen.

UUSI maailma ei ole huonompi tai parempi. Se on erilainen. Uudessa maailmassa alkaa olla ihmisiä, joiden osaamisen  tuottavuus on 10 000- kertainen muihin verrattuna. Edessä on huikea haaste. Kuinka pidämme muut mukana?

Jälkiruoka
Voitte olla varmoja, että oli helppoa jatkaa Mikaelin upean vedon jälkeen. Aikaa oli 45 minuuttia ja MacBook jumitti kerta toisensa perään. Onneksi oli ojenteet, ja kävimme opettajien kanssa vilkasta keskustelua uuden  opetussuunnitelman ihmisihanteesta ja edessä olevan  muutoksen  luonteesta, erityisesti opettajan ja oppilaan roolin suhteen.   Ja sitten klo 17.15 melkein juoksujalkaa takaisin maihin.

Oppilaan uudesta roolista Steinerkoulussa

VUODEN ensimmäinen luento edessä, Espoon Steiner-koulussa Olarissa. Teemana Tammisaaresta tuttu "Oppilaiden osallisuus ja demokratia" eli oppilaan uusi rooli opetuksessa ja koulussa. Tavoitteeni on rohkaista opettajia katsomaan avoimin silmin koulun pedagogista käsikirjoitusta ja siihen liittyvää opettaja  ja oppilaiden roolijakoa siihen tapaan, kuin tämän blogin lastuissa on viime aikoina niitä avattu.

Pieni katsaus kouluopetuksen historiaan auttaa ottamaan etäisyyttä.

TOIVOTTAVASTI rakas MacBookProni jaksaa auttaa! Dioja ja vähän ääniäkin kun tarvittaisiin. Ohjelmat ovat viikon verran latautuneet koneessa tosi hitaasti. On siis pakko tehdä joitain varaviritelmiä- ja painua paikalla ajoissa. Kahvit ovat 14.30, ja luento 15- 16.30.

Aikaa on siis  puolisentoista tuntia, ja paikalle saapunee parikymmentä opettajaa. Nastaa!

Perusopetuksen kasvatuspäämäärä vuonna 2016

Kuka voisi havainnollistaa vuoden 2016 ops-perusteiden kasvatuspäämää-
rää? Kävisikö Charles Chaplin? Henkilönä tai  kulkurin  roolihahmossa
elokuvassa Chaplin ja poika.? Yhä useampi näyttää tänään joutuvan elämään
vaatimattomampaa elämää kuin mitä ennen normina tavoiteltiin. On silti pär-
jättävä, vastattava itsestä ja myös toisista. 

KASVATUKSELLA on kaksi päämäärää; muodollinen ja sisällöllinen. Muodollisena päämääräänä on J.E. Salomaan mukaan ihanneihminen.  Kukin kansa ja aikakausi määrittelee sitten materiaalisesti, sisällöllisesti sen omalla tavallaan.

Kasvatuspäämäärä on näkemys ihanteellisesta - tai ainakin riittävän hyvästä- ihmisestä. Joskus se osataan taitavasti tiivistää tyyliin: Kaunis sielu kauniissa ruumissa; hyvä ihminen ja kelpo kansalainen; hyvä mies ja harjaantunut puhuja; hyvä, sivistynyt ja onnellinen ihminen; Hyödyllinen kansalainen ja pätevä ammatinharjoittaja. Joskus kuvailuun tarvitaan pitkä lista erilaisia hyviä ja arvokkaita ominaisuuksia.

VUONNA 2016 käyttöön otettavassa  perusopetuksen opetussuunnitelmassa ei ole yksiselitteisesti määritelty ihanneihmistä; opetussuunnitelmaan  on haluttu kirjoittaa tavoitteet opetukselle ei oppilaille. Vuoden 2012 valtioneuvoston asetuksessa ( 422/2012) perusopetuksen valtakunnallisiksi tavoitteiksi on tehty sama ratkaisu.

KASVATUSPÄÄMÄÄRÄ voidaan kuitenkin kaivaa esiin. Jos hyväksytään oletus, että opetus vaikuttaa oppilaisiin.  Jos siis opetuksen edellytetään edistävän rauhantahtoisuutta, ihanneihminen on rauhantahtoinen.

NIINPÄ olen kääntänyt asetuksen tekstin vanhaan didaktiseen asentoon, kuvaamaan lopputulosta.
Väitän siis, että vuoden 2016 opetussuunnitelman kasvatuspäämäärää voi kuvata seuraavasti:

Kasvatuksen päämäärä 2016
Peruskoulun käyneellä nuorella on laaja yleissivistys. Hänen maailmankuvansa on avara ja syvä ja hänellä on elämässä tarpeelliset tiedot  Hän tuntee kulttuurien, aatteellisten, maailman-katsomuksellisten ja uskonnollisten, kuten kristillisten, perinteiden sekä länsimaisen humanismin perinteitä.  Hän tuntee ihmisten tarpeita ja tunteiden, kulttuurin, taiteiden ja kirjallisuuden, ympäristön ja luonnon, historian ja yhteiskunnan perusteita, uskontoja ja elämänkatsomusta sekä taloutta ja teknologiaa.  Hänellä on tietoa työelämästä ja yrittäjyydestä.

Peruskoulun käyneellä nuorella on elämässä tarpeelliset taidot. Hän osaa ajatella ja hän osaa olla vuorovaikutuksessa. Hänellä on  hallussaan matemaattis-luonnontieteellisen ajattelun ja soveltamisen perusteet. Hänellä on  talous- ja kuluttajataitoja, sekä  taiteen, käsityön ja liikunnan taitoja.

Hänellä on  turvallisuudessa  ja arjenhallinnassa tarvittavat valmiudet ja taidot kehittää niitä.  Hän hallitsee oman  äidinkielensä monipuolisesti sekä kirjallisesti että suullisesti. Hänellä on valmiudet olla vuorovaikutuksessa myös toisella kotimaisella kielellä ja muilla kielillä. Hänellä on yhteiskunnallisen ajattelun ja kansalaisena toimimisen vaatimat valmiudet. Hänellä on edellytykset toimia demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa aktiivisena kansalaisena.

Peruskoulun käyneellä nuorella on taitoa ja tahtoa tehdä yhteistyötä. Hänellä on taitoa ja tahtoa edistää ihmisryhmien, kansojen, aatteiden, uskontojen ja kulttuurien välistä kunnioittamista ja luottamusta.  Hänellä on taitoa ja tahtoa edistetää kestävää kehitystä. Hän osaa ajatella ja toimia eettisesti. Hän arvostaa ihmisyyttä. Hän kunnioittaa elämää, ihmisarvon loukkaamattomuutta, ihmisoikeuksia, luontoa, toisia ihmisiä ja erilaisuutta. 

Peruskoulun käynyt nuori on tasapainoinen, terve ja hyvinvoiva. Hänellä on terve itsetunto. Hän on  eettisesti vastuukykyinen yhteiskunnan jäsen. Hän on luova ja vastuullinen. Hänellä on hyvät tavat.  Hän on saanut kouluaikana  esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä kulttuurien ja taiteiden eri aloilta.

Peruskoulun käyneellä nuorella on motivaatiota. Hänellä on oppimisen ja oppimaan oppimisen taidot. Hänellä on  halua koko elämän kestävään oppimiseen ja edellytykset jatko-opintoihin.  

Tulkintaa

YKSI tapa tutkailla tällaista arvokkaiden ominaisuuksien listaa, on koota vastalista: Millaisia sellaisia ominaisuuksia ei ole mainittu, joita toisina aikoina on eri kasvatusopeissa pidetty arvokkaina. Tässä käytin lähteenäni parin vuoden takaista analyysiäni tässä blogissa: http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2012/11/suuret-klassikot-ja-kasvatuksen-paamaara.html

NÄITÄ sanoja ei käytetä (aakkosjärjestyksessä):

ahkera, ainutlaatuinen yksilö, askeetikko, ei kuolemaa pelkäävä, elämän vaatimuksiin mukautuva, elämästä nauttiva, elävässä uskossa oleva, erakkona elävä,  esivaltaa kunnioittava,  gentleman, harrastumisen avulla sivistynyt, helittämätön taistelija, henkevä,  himonsa hillitsevä, hovimies, humaani, huolellinen, hurskas, hyveellinen ja hyödyllinen, ihmisrakas, ihmisystävällinen, isänmaallinen, itsensä kurissa pitävä, itsenäinen, itseään ilmaiseva,  Jumalaa pelkäävä, Jumalan kuvan kaltainen, karaistunut, kaunis, kokonaispersoona, kriittinen, kristillisesti viisas,  kulttuuri-ihminen, kunniallinen, kunnollinen ihminen, kuuliainen, kyvyiltään sopusuhtaisesti kehittynyt, käytännön kelvokas, köyhänä elävä, lainkuuliainen, levollisesti elävä, luonteeltaan arvokas, luotettava, lähimmilleen hyödyllinen, maailmanmies, mielenlaadultaan taisteleva, mielenrauhan omaava, monipuolinen, moraalisesti luja, myönteinen, naimaton,  nokkela, nöyrä, oikeudenmukainen, omaan  kansaan ja sen johtajaan kiintynyt, omaksi itsekseen kasvanut (itsensä löytänyt), oman päänsä muokkaava, omin aivoin ajatteleva, ongelmia ratkomaan pystyvä, onnellinen, oppinut ritari, perinpohjainen, persoona, puhdas, pätevä ammattinharjoittaja, rauhantahtoinen, raitis, rehti, rikkaan elämän elävä, ruumiillisesti kyvykäs, siveellinen luonne, sosiaalistunut, sotataitoinen, sopeutuvainen, sukupuoliyhteydestä kieltäytyvä, suvaitsevainen,  suvaitsevalinen individualisti, säädyllinen, säästäväinen, tahdon ja toiminnan mies, tahtonsa järjelle alistava, taiteellinen,  toiset huomioon otttava, toisten eteen työtä tekevä, tosi ihminen, tottelevainen, työtä rakastava, työtä valtion ja yhteiskunnan kehittämikseksi pyytettömästi tekevä, uintitaitoinen, uskollinen (keisarille), uusien ajatusten ajattelija, uusien polkujen kulkija, vaatimaton, vahvatahtoinen, vakuuttava, vanhempiaan kunnioittava, valpas, vapaa, yhteisen asiaan panostava, yhteiskuntakelpoinen, ystävyydessä kestävä, älykäs.

So What?

Näyttää siis siltä, että vuoden 2016 opetussuunnitelmaa ohjaavasta  kasvatusmäärästä tunnistaa  yhä (tiivistäen) ikiaikaisia tavoitteita: eettisyys, laaja yleissivistys ja toisten huomioonottaminen. Hyvät tavat ovat edelleen arvossa. 

Suhde uskontoon on muuttunut totaalisti. Samoin suhtautuminen valtioon. Kummallekaan ei enää alistuta -lainkuuliaisuus eikä tottelevaisuus eivät ole enää IN.  Ehkä yllättäen myös yksilöllisyys  ja kriittisyys jäävät piiloon. Tavoitteissa ei näy myöskään omin aivoin ajattelu (joka on kuitenkin itse perusteissa vahvasti esillä).

Yksittäisistä asioista nyt vahvasti esiin nousee vastuullinen suhtautuminen luontoon (kestävä kehitys). Vastaavasti piiloon jää ennen niin tärkeät sekä isänmaallisuus että rauhantahtoisuus. Niin  myös luterilaiseen työnmoraaliin kuuluneet ahkeruus, huolellisuus, perinpohjaisuus, rehellisyys ja työn  rakastaminen. 

Perusopetus ei tavoittele sankareita tai huippuosaajia, vaan pikemmin hyvin sivistyneitä omassa arjessaan sovussa toisten kanssa eläviä tavallisia ihmisiä. 

Kuka oli Jeesus Nasaretilainen. Osa 5: Johanneksen evankeliumi

HÄMMENNYS on ehkä paras sana kuvaamaan lukukokemusta Johanneksen evankeliumista.

Kyseessä on siis neljäs ja nuorin kanonisoiu evankeliumi. Oletetaan, että se on kirjoitettu ensimmäisen vuosisadan lopulla tai toisen vuosisadan alussa. Asiantuntijoiden mukaan tekstistä näkyy, että se on kirjoitettu Jerusalemin temppelin tuhoamisen (vuonna 70) ja myös
juutalaiskristittyjen ja paavalilaisten kristittyjen oppiriitojen alkamisen jälkeen.

Tekstissä kerrotaan, että sen on  kirjoittanut Jeesuksen seuraaja, "se opetuslapsi, joka oli Jeesukselle rakkain". Tekstissä tätä epiteettiä käytetään kahdesta opetuslapsesta: Johanneksesta ja Maria Magdaleenasta. Siis jompikumpi?  Johannes oli ilmeisesti ainoa 11 (alkuperäisestä) opetuslapsesta, joka ei kärsinyt marttyyrikuolemaa. (ks. myös kuva. Onko parraton hahmo Johannes vain Maria M.?)

HÄMMENNYS siksi, että Johanneksen evankeliumissa kuvattu Jeesus on  toisenoloinen kuin kolmessa vanhemmassa kuvattu. Tämä Jeesus ei pelkää. Hän on ollut olemassa aikojen alusta sanana Jumalan luona. Hän tietää olevansa Messias eikä peittele sitä. Mooses on kirjoittanut hänestä. Hän myös tietää kuolevansa. Hän kertoo tulleensa Jumalan luota ja palaavansa sinne (ja opetuslapset eivät sinne pääse)- ja sitten ristiriitaisesti hän kertoo menevänsä valmistamaan heille sijaa.Hän on ainoa, joka on nähnyt isän. Hän samaistaa itsensä Jumalaan (vrt. oikeus tehdä hyvää sapattina). Jumala on delegoinut hänelle tuomiovallan.

Tämä Jeesus kastaa (myöhemmin tarkennetaan, että ei itse vaan opetuslapset). Hän opettaa, että ihminen, joka uskoo häneen, pelastuu. Hän on tie, totuus ja elämä. Enää ei tarvita tekoja, Jeeuksen seuraamista tai omaisuudesta luopumista. Jeesus tuokin rauhaa eikä riitaa.

Tunnusteot ovat enemmän ihmeitä kuin sairaiden ihmisten parantamista. Pääosa ihmeistä (tunnusteoista) on toisia kuin muissa evankelumeissa.

Osassa  tekstiä on yksityiskohtia muutettu (esim. 5000 miehen ravitsemisihmeessä leipä ja kala onkin pienellä pojalla ei opetuslapsilla): Myös niiden ajoitus vaihtelee. Pietarin kalansaalis saadaan vasta kuoleman jälkeen. Temppelin puhdistus tapahtuikin eri pääsiäisenä kuin kuolema. Viisi miestä onkin nyt samarialaisella naisella (ei fariseusten esimerkkitapauksella). Jeesuksen lihan syöminen ja veren juominen esitelläänkin paljon aikaisemmin kuin viimeisellä ehtoollisella- ja se herättää vihaa. Jeesuksen osaamista ei ihmettäkään 12-vuotiaana vaan aikuisena. Jeesuksen voitelee ja kuivaa hiuksillaan  Martan  sisko Maria - ei huonomaineinen nainen.

Myös monet muut kertomuksen henkilöt esiintyvät ikäänkuin jälkikäteiskertojina niin, että tietävät saman kuin kertoja.  Johannes todistaa valosta (joka on Jeesus). Hän ei ennusta perinteistä Messiasta vaan uhrattavan ja kuolevan (joka oli juutalaisille mahdoton) Jumalan karitsan. Hän myös tietää (jostain), että Jeesus on ollut aina olemasssa. Johannes ei ole sukua Jeesukselle.

Opetuslasten opetuslapset (osa)  tunnistavat heti Jeesuksen Messiaaksi. Osa puhuu rabbista, opettajasta.

Myös muut henkilöt vaikuttavat  muutoinkin erilaisilta. Opetuslapset (ainakin ensimmäiset) tulevat Johanneksen joukoista). Joukossa on  outoja nimiä kuten Natanael (joka aluksi epäilee, mutta lopulta on varma, että Jeesus on Israelin kuningas). Jeesuksen äiti Maria on ensimmäinen joka pyytää tätä tekemää  ihmeen (ei siis pidä mielenvikaisena).

HÄMMENNYS myös siksi, että koko Joulun ihme on jätetty pois. Ei ole Beetlehemiä, ei verollepanoa, paimenia, ei itämaantietäjiä, ei pakoa Egyptiin, ei neitseellistä syntymistä. Jeesuksella on isä: Joosef, äiti Maria ja veljiä (siskoista ei puhuta). Jeesusta ei kirkasteta (ei siis Moosesta eikä Eliasta). Pyhää ehtoollista ei aseteta.

MYÖS kieli on erilainen: Koko kertomuksen kieli on kuin mystistä runoa (loppuosa on erityylinen).

EI NIIN; ettei myös tuttua olisi. Jeesus puhuu itsestään hyvänä paimenena,  Ihmisen poikana ja Jumalan poikana. Jälkimmäiseen liittyy kuitenkin outo ristiriita: (Juutalaiset vastasivat: "Emme me sinua minkään hyvän teon tähden kivitä, vaan jumalanpilkan tähden. Sinä teet itsesi Jumalaksi, vaikka olet ihminen.” "Eikö teidän laissanne sanota: 'Minä sanoin: te olette jumalia.'?Niitä, jotka saivat Jumalan ilmoituksen, sanotaan siis jumaliksi... Isä on minut pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan. Kuinka te voitte väittää minun pilkkaavan Jumalaa, kun sanon olevani Jumalan Poika?) Siis Jumalan poika tarkoittaisikin kaikkia, jotka ovat saaneet Jumalan ilmoituksen.

Jäljellä on  fariseusten ja Jeesuksen jännite. Ihmeitä (mm. veden muuttaminen viiniksi) tehdään, jotta Jeesukseen uskottaisin. Jeesus tietää, että Juudas kavaltaa hänet. Osa uskoo häntä, osa vihaa. Hän on jo ennen pääsiäistä hengenvaarassa. Jeesuksen omat veljet eivät usko häneen.

Myös viimeisen pääsiäisen tapahtumat noudattavat pääosin muista evankelumeista tuttua järjestystä. Jeesus epäröi hetkeen mutta kansan keskellä. Hän ei suinkaan valvo ja kyynelehdi verta eikä pyydä ottamaan maljaa pois. Enkeli ilmestyy tässä vahvistamaan Jeesusta- ja kansa kuulee sen.

Jotkut opetuksistakin ovat tunnistettavia, vaikka muutettuina. Jeesus kertoo olevansa leipä. Hän pesee opetuslasten jalat.  Hänen opetuksistaan kerrotaan vain vähän. Opetus tiivistyy rakkauden ylistämiseen. Rakastakaa toisianne. Suurinta rakkautta on antaa henkensä toisten puolesta.

KERTOMUS Jeesuksesta alkaa tässä aikojen alusta, jolloin Jeesus on sanana Jumalan luona. Sitten  siiryttään Johannes Kastajaan ja opetuslasten rekrytointin.  Jeesus tekee ihmeitä ja opettaa. Hän käy ainakin kaksi kertaa pääsiäisenä Jerusalemissa. Edellisellä kerralla hän puhdistaa temppelin, toisella kerralla sitten kuolee. Opetuslapsia hän lohduttaa, ja puhaltaa heille pyhän hengen (syntyy idea isä-poika-pyhä henki). Juudas kavaltaa. Taistelu. Kuulustelut. Ristiinaulitseminen (sovinto äidin kanssa?). Uutta: Jeesus ilmestyy jo haudalla Maria Magdaleenalle. Lisää ilmestymisiä (ei tunneta).

Kertoja päättää:  Monia muitakin tunnustekoja Jeesus teki opetuslastensa nähden, mutta niistä ei ole kerrottu tässä kirjassa. Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden.

LIITE
1. LOGOS
Esipuhe: logos Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. - siis pidennetään vielä aikajännettä

(Evankeliumista puuttuu lapsuus jne. ei neitseestä syntymistä, ei joulua;  Joosef kerrotaan isäksi myöhemmin.)

2. JOHANNES KASTAJA
Johannes  Kastajan antama kaste (Johannes ennustaa Jeesuksen) "Tuli mies, Jumalan lähettämä, hänen nimensä oli Johannes.  Hän tuli todistajaksi, todistamaan valosta, jotta kaikki uskoisivat siihen.  Ei hän itse ollut tuo valo, mutta valon todistaja hän oli." Todellinen valo, joka valaisee jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan. Maailmassa hän oli, ja hänen kauttaan maailma oli saanut syntynsä, mutta se ei tuntenut häntä..Hän tuli omaan maailmaansa, mutta hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan. Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme.

Johannes kiistää olevansa Messia tai Elias. Minä olen ääni, joka huutaa autiomaassa: 'Tasoittakaa Herralle tie!'  Miksi sitten kastat ihmisiä, jos et ole Messias?  "Minä kastan vedellä, mutta teidän keskellänne on jo toinen, vaikka te ette häntä tunne, hän, joka tulee minun jälkeeni. Minä olen arvoton edes avaamaan hänen kenkiensä nauhoja."

3. JOHANNES KASTAA JEESUKSEN
Kyyhkynen (ei Jumalan ääntä) ilmestyy.  Johannes: "Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!  Hän on se, josta sanoin: 'Minun jälkeeni tuleva kulkee edelläni, sillä hän on ollut ennen minua.'Minäkään en tuntenut häntä, mutta juuri sitä varten olen tullut kastamaan vedellä, että Israel saisi tietää, kuka hän on.”

4. OPETUSLAPSET
Johannes kutsuu Jeesusta Jumalan karitsaksi.  Tässä ensimmäiset opetuslapset itse haluavat lähteä seuraamaan. He lähtevät  Johanneksen luota ei veneiltä. Pietari ei olekaan ensimmäisenä rekrytoitu.
Olemme löytäneet Messiaan. Jeesus pyytää Filippusta seuraamaan häntä. Natanael kysyy: Hän on Jeesus, Joosefin poika Nasaretista."  "Nasaretistako?" Natanael kysyi. "Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää?"  Natanael sanoi: "Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin kuningas!  (poissa hämmennys)

5. KAANAN HÄÄT
Kanaan häät, Jeesuksen äiti ja veljet paikalla.  Äiti pyytää ihmettä, mutta Jeesus vastasi: "Anna minun olla, nainen. Minun aikani ei ole vielä tullut."Vesi viiniksi ihme,-Tämä oli Jeesuksen tunnusteoista ensimmäinen, ja hän teki sen Galilean Kaanassa. Hän ilmaisi sillä kirkkautensa, ja hänen opetuslapsensa uskoivat häneen.

Tämän jälkeen Jeesus sekä hänen äitinsä, veljensä ja opetuslapsensa menivät Kapernaumiin ja viipyivät siellä muutaman päivän.

6. TEMPPELIN PUHDISTUS
Jeesus menee Jerusalemiin. On eri  pääsiäinen. "Millä oikeudella... Fariseukset vaativat tunnustekoa. Jeesus: Rakennan temppelin kolmessa päivässä... Jeesus ei uskoutunut kenellekääm

7. KESKUSTELUJA OPETUSLASTEN KANSSA
 Jeesus ja Nikodeemus. "Rabbi, me tiedämme, että sinä olet Jumalan lähettämä opettaja. Ei kukaan pysty tekemään sellaisia tunnustekoja kuin sinä, ellei Jumala ole hänen kanssaan. Pitää syntyä uudestaan ylhäältä.

Jeesus: Kukaan ei ole noussut taivaaseen, paitsi hän, joka on taivaasta tänne tullut: Ihmisen Poika.
"Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika korotettava,  jotta jokainen, joka uskoo häneen, saisi iankaikkisen elämän. Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.

HUOM täyskäännös: Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen. Sitä, joka uskoo häneen, ei tuomita, mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei uskonut Jumalan ainoaan Poikaan.Ja tuomio on tämä: valo on tullut maailmaan, mutta pahojen tekojensa tähden ihmiset ovat valinneet sen asemesta pimeyden.

8. JEESUS JA JOHANNES KASTAJA
Myös Jeesus kastaa- se herätää Johannksen oppilaissa hämmennystä. (seuravassa luvussa  todetaan, ettei itse vaan opetuslapset.

Johannes todistaa Jeesukesta: Isä rakastaa Poikaa ja on antanut kaiken hänen valtaansa.Sillä, joka uskoo Poikaan, on ikuinen elämä, mutta joka ei tottele Poikaa, se ei pääse näkemään elämää, vaan Jumalan viha pysyy hänen yllään.

9. JEESUS JA SAMARIALAINEN NAINEN
 "Sinähän olet juutalainen, kuinka sinä pyydät juotavaa samarialaiselta naiselta?" Juutalaiset eivät näet ole missään tekemisissä samarialaisten kanssa... Jeesus: joka juo minun antamaani vettä, ei enää koskaan ole janoissaan... Jeesusu tietää,  että naisella on ollut viisi miestä. "Herra, minä huomaan, että sinä olet profeetta. Pelastaja nousee juutalaisten keskuudesta."Minä tiedän kyllä, että Messias tulee."  Jeesus sanoi: "Minä se olen, minä, joka tässä puhun kanssasi.”

Samarialaiset:  ”Nyt emme enää usko vain sinun puheesi perusteella. Me olemme nyt itse kuulleet häntä ja tiedämme, että hän todella on maailman pelastaja.”

10. JEESUS PARANTAA
Jeesus parantaa kuninkaan virkamiehen pojan. "Mene kotiisi. Poikasi elää."
Jeesus itse  sanoo, ettei profeettaa pidetä arvossa kotiseudullaan,

Jeesus parantaa miehen Betesdan altaalla. Kinataan saako sapattina.

Juutalaiset alkoivat vainota Jeesusta, koska hän teki tällaista sapattina. Mutta Jeesus sanoi heille: "Minun Isäni tekee työtään taukoamatta, ja niin teen myös minä.”

11. JUMALAN POJAN VALTUUDET
Jeesus puhuu Jumalan pojan valtuuksista.  Niin kuin Isä herättää kuolleet ja antaa heille elämän, niin antaa myös Poika elämän kenelle tahtoo. Isä itse ei tuomitse ketään, vaan hän on antanut kaiken tuomiovallan Pojalle, jotta kaikki kunnioittaisivat Poikaa niin kuin he kunnioittavat Isää. Se, joka ei kunnioita Poikaa, ei kunnioita myöskään Isää, joka on hänet lähettänyt.

Älkää ihmetelkö tätä! Tulee aika, jolloin kaikki, jotka lepäävät haudoissaan, kuulevat hänen äänensä. He nousevat haudoistaan -- hyvää tehneet elämän ylösnousemukseen, pahaa tehneet tuomion ylösnousemukseen.

Nämä teot, jotka minä teen, todistavat, että Isä on minut lähettänyt

"Älkää luulko, että minä teitä Isäni edessä syytän. Teidän syyttäjänne on Mooses, hän, johon olette panneet toivonne.Jos te uskoisitte Moosesta, uskoisitte myös minua -- juuri minusta hän on kirjoittanut.  Mutta kun te ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka voisitte uskoa minun puhettani!”

12. LISÄÄ IHMEITÄ
Jeesus ruokkii viisituhatta miestä (leipä ja kala pienellä pojalla). Mutta Jeesus tiesi, että ihmiset aikoivat väkisin tehdä hänestä kuninkaan, ja siksi hän vetäytyi taas vuorelle. Hän meni sinne yksin.

Jeesus kävelee veden päällä...Ihmiset nousivat veneisiin ja lähtivät Kapernaumiin etsimään Jeesusta. "Totisesti, totisesti: ette te minua sen tähden etsi, että olette nähneet tunnustekoja, vaan siksi, että saitte leipää ja söitte itsenne kylläisiksi. Uskokaa häneen, jonka Jumala on lähettänyt. Se on Jumalan teko.” "Minä olen elämän leipä.

"Eikö tämä ole Jeesus, Joosefin poika? Me tiedämme hänen isänsä ja äitinsä. Kuinka hän voi sanoa tulleensa alas taivaasta?  "Älkää nurisko! Ei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka minut on lähettänyt, vedä häntä. Sen, joka tulee, minä herätän viimeisenä päivänä. Isää tosin ei kukaan ole nähnyt; ainoastaan hän, joka on tullut Jumalan luota, on nähnyt Isän.

"Kuinka tuo mies voisi antaa ruumiinsa meidän syötäväksemme?"Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti: ellette te syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertaan, teillä ei ole elämää. Mutta sillä, joka syö minun lihani ja juo minun vereni, on ikuinen elämä, ja viimeisenä päivänä minä herätän hänet

Tämän kuultuaan monet hänen opetuslapsistaan sanoivat: "Sietämätöntä puhetta. Kuka voi kuunnella tuollaista?” Monet Jeesuksen opetuslapset vetäytyivät tämän jälkeen joukosta eivätkä enää kulkeneet hänen mukanaan. Jeesus kysyi niiltä kahdeltatoista: "Aiotteko tekin lähteä?" Simon Pietari vastasi hänelle: "Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat.

Jeesus sanoi heille: "Itsehän minä teidät valitsin, kaikki kaksitoista. Silti yksi teistä on Saatana."Hän tarkoitti Juudasta, Simon Iskariotin poikaa. Tämä oli kavaltava Jeesuksen, vaikka oli yksi noista kahdestatoista.

13. LEHTIMAJASSA
Jeesus lehtimajanjuhlassa. Jeesuksen veljet kehottavat astumaan  julksiuuteen. Veljetkään eivät näet uskoneet häneen.  Minä en tule tähän juhlaan, sillä minun aikani ei ole vielä tullut.”  Mutta lhän lähtikin salaa.

Julkisesti kukaan ei kuitenkaan uskaltanut puhua hänestä, sillä kaikki pelkäsivät juutalaisia.
Jeesus meni ylös temppeliin ja alkoi opettaa. Juutalaiset olivat ihmeissään ja sanoivat: "Kuinka tuo oppimaton mies voi tuntea kirjoitukset?" Jeesus sanoi heille: "Se, mitä minä opetan, ei ole minun oppiani, vaan hänen, joka on minut lähettänyt.

Muutamat jerusalemilaiset sanoivat: "Eikö tämä ole se, jonka he haluaisivat tappaa? Kuinka kummassa hän saa puhua täällä vapaasti eivätkä he sano mitään? Ovatkohan hallitusmiehet nyt varmoja siitä, että hän on Messias? Tästä miehestä me kyllä tiedämme, mistä hän on kotoisin. Kun Messias ilmestyy, kukaan ei tiedä, mistä hän tulee.” "Tokkopa Messias tullessaan tekee useampia tunnustekoja kuin tämä on jo tehnyt.” Vähän aikaa minä vielä olen teidän luonanne. Sitten menen hänen luokseen, joka minut on lähettänyt.

Jeesuksen sanat kuultuaan jotkut väkijoukosta sanoivat: "Tämän täytyy olla se profeetta."  Toiset sanoivat: "Hän on Messias." Mutta toiset epäilivät: "Ei kai Messias Galileasta tule! Kirjoituksissahan sanotaan, että Messias on Daavidin jälkeläinen ja tulee Betlehemistä, Daavidin kotikaupungista."  Näin ihmiset alkoivat kiistellä hänestä. 44 Muutamat halusivat ottaa hänet kiinni, mutta kukaan ei kuitenkaan käynyt häneen käsiksi.

14. OIVALLUKSIA JA IHMEITÄ
Aviorikoksesta tavattu nainen tuotiin Jeesuksen luo.  Synnitön heittäköön ensimmäien kiven.

"Minä olen maailman valo".  Minne minä menen, sinne ette te pääse. Juutalaiset kummastelivat: "Ei kai hän aio tappaa itseään. Jeesus sanoi heille: "Te olette lähtöisin alhaalta, minä ylhäältä. Te kuulutte tähän maailmaan, mutta minä en tähän maailmaan kuulu.

Abrahamin lapset "Totisesti, totisesti: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja "Jos Jumala olisi teidän isänne, te rakastaisitte minua, sillä minä olen lähtöisin Jumalasta ja tulen hänen luotaan. Minä en edes päättänyt tulostani itse, vaan hän lähetti minut.Miksi te ette ymmärrä minun puhettani? Siksi, että te ette siedä kuunnella, mitä minä sanon. Te olette lähtöisin Saatanasta. Hän on teidän isänne, ja hänen halunsa te tahdotte tyydyttää".

"Nyt asia on selvä: sinussa on paha henki. Abraham on kuollut, samoin profeetat, mutta sinä sanot: 'Joka pitää kiinni minun sanastani, ei milloinkaan kohtaa kuolemaa.' Sinäkö muka olet suurempi kuin isämme Abraham? Hän on kuollut, ja niin ovat kuolleet myös profeetat. Mikä sinä luulet olevasi?”
Mutta minä tunnen hänet ja pidän kiinni hänen sanastaan." Teidän isänne Abraham iloitsi siitä, että saisi nähdä minun päiväni. Hän näki sen ja riemuitsi.”

"Et ole edes viidenkymmenen ja olet muka nähnyt Abrahamin!"Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: jo ennen kuin Abraham syntyi -- minä olin." Silloin he alkoivat poimia kiviä heittääkseen niillä häntä, mutta Jeesus poistui heidän näkyvistään ja lähti temppelistä.

Jeesus parantaa sokeana syntyneen. Jeesus sylkäisi maahan, teki syljestä tahnaa, siveli sitä miehen silmiin. Fariseukset kuulustelivat sokeaa. "Minä olen tullut tähän maailmaan pannakseni toimeen tuomion: sokeat saavat näkönsä ja näkevistä tulee sokeita."

Jeesus: olen hyvä paimen. "Isä rakastaa minua, koska minä annan henkeni -- saadakseni sen jälleen takaisin. Kukaan ei sitä minulta riistä, itse minä sen annan pois. Minulla on valta antaa se ja valta ottaa se takaisin. Niin on Isäni käskenyt minun tehdä.” Monet heistä sanoivat: "Hänessä on paha henki, hän on järjiltään. Mitä te häntä kuuntelette?"

Juutalaiset vastasivat: "Emme me sinua minkään hyvän teon tähden kivitä, vaan jumalanpilkan tähden. Sinä teet itsesi Jumalaksi, vaikka olet ihminen.” "Eikö teidän laissanne sanota: 'Minä sanoin: te olette jumalia.'?Niitä, jotka saivat Jumalan ilmoituksen, sanotaan siis jumaliksi, eikä pyhiä kirjoituksia voi tehdä tyhjäksi. Isä on minut pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan. Kuinka te voitte väittää minun pilkkaavan Jumalaa, kun sanon olevani Jumalan Poika? Juutalaiset yrittivät taas ottaa Jeesuksen kiinni, mutta hän ei jäänyt heidän käsiinsä.

Jeesus herättää Lasaruksen (viittaus Mariaan joka voiteli ja hiuksilla kuivasi- SEKOITTAA). "Lasarus, tule ulos!"

Jeesus päätetään surmata. Ylipapit ja fariseukset kutsuivat neuvoston koolle…Sen tähden Jeesus ei enää liikkunut avoimesti Juudeassa vaan siirtyi lähelle autiomaata. Siellä, Efraim-nimisessä kaupungissa, hän sitten oleskeli opetuslapsineen.

Juutalaisten pääsiäisjuhla oli lähellä, ja maaseudulta monet tulivat Jerusalemiin jo ennen pääsiäistä puhdistusmenoja varten. 56 He etsivät Jeesusta ja puhuivat temppelissä keskenään: "Mitä arvelette? Tuskinpa hän tulee juhlille." 57 Ylipapit ja fariseukset olivat antaneet määräyksen, että jos joku tiesi Jeesuksen olinpaikan, siitä oli ilmoitettava heille, jotta he voisivat pidättää Jeesuksen.

Jeesus voidellaan Betaniassa. Nyt Maria voitelee ja kuivaa. Lasaruskin päätetään tapaa

15. JERUSALEMIIN
Jeesukselle Huudetaan Hoosiannaa ja tuodaan aasi. Fariseukset puhuivat keskenään: "Näettekö? Mikään ei auta. Koko maailma juoksee hänen perässään.” Jeesus puhui kreilkalaisille:  "Hetki on tullut: Ihmisen Poika kirkastetaan. Totisesti, totisesti: jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon

Nyt yllätäen: Nyt olen järkyttynyt. Mitä sanoisin? Isä, pelasta minut tästä hetkestä! Ei! Juuri tähän on elämäni tähdännyt. Isä, kirkasta nimesi!"

Silloin kuului taivaasta ääni: "Minä olen sen kirkastanut ja kirkastan jälleen." 29 Paikalla oleva väkijoukko kuuli äänen ja sanoi ukkosen jyrähtäneen. Jotkut kyllä sanoivat: "Enkeli puhui hänelle." Silloin Jeesus sanoi: —- Nyt tämä maailma on tuomiolla, nyt tämän maailman ruhtinas syöstään vallasta.-… Näillä sanoilla Jeesus ilmaisi, millainen tulisi olemaan hänen kuolemansa.

"Me olemme laista oppineet, että Messias pysyy ikuisest. i Vaikka Jeesus oli tehnyt monia tunnustekoja ihmisten nähden, nämä eivät uskoneet häneen. Jos joku ei noudata minun sanojani, vaikka on ne kuullut, en minä häntä tuomitse. En ole tullut tuomitsemaan maailmaa, vaan pelastamaan sen. Jos joku torjuu minut eikä ota sanojani vastaan, hänellä on kyllä tuomarinsa: se sana, jonka olen puhunut, tuomitsee hänet viimeisenä päivänä.  En minä ole puhunut omissa nimissäni. Isä, joka on minut lähettänyt, on määrännyt, mitä minun tulee puhua ja julistaa, ja minä tiedän, että hänen käskynsä antaa ikuisen elämän. Kun puhun, puhun siis niin kuin Isä on minun käskenyt puhua.”

16. EHTOOLLINEN
He olivat kokoontuneet aterialle, ja Paholainen oli jo pannut Juudaksen, Simon Iskariotin pojan, sydämeen ajatuksen, että tämä kavaltaisi Jeesuksen. Jeesus pesi opetulasten jalat. Minä annoin teille esimerkin, jotta tekisitte saman minkä minä tein teille.

Järkyttyneenä hän sanoi heille: "Totisesti, totisesti: yksi teistä kavaltaa minut."Opetuslapset katsoivat toisiaan ymmällään, tietämättä, ketä hän tarkoitti. Se, jolle annan tämän leivänpalan." Sitten hän kastoi palan ja antoi sen Juudakselle, Simon Iskariotin pojalle.Juudas lähtee

Lapseni, enää vähän aikaa minä olen teidän kanssanne. Te tulette etsimään minua, mutta minä sanon nyt teille saman, minkä sanoin juutalaisille: minne minä menen, sinne ette te pääse.  Minä annan teille uuden käskyn: rakastakaa toisianne! Niin kuin minä olen rakastanut teitä, rakastakaa tekin toinen toistanne.. Ennustaa, että Pietari kieltää.

Jeesus opettaa. Olen Tie, totuus ja elämä. Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen… Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani. Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän. Totisesti, totisesti: joka uskoo minuun, on tekevä sellaisia tekoja kuin minä teen, ja vielä suurempiakin. Minä menen Isän luo

"Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni.Minä käännyn Isän puoleen, ja hän antaa teille toisen puolustajan, joka on kanssanne ikuisesti. Tämä puolustaja on Totuuden Henki. Maailma ei voi Henkeä saada, sillä maailma ei näe eikä tunne häntä. Mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy luonanne ja on teissä.

Viiniköynnöksen oksat. Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Rakastakaa toisianne. Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta.

 Jos minua on vainottu, vainotaan teitäkin.

"Olen puhunut teille tämän, ettei uskonne koetuksissa sortuisi.  Teidät erotetaan synagogasta, ja tulee sekin aika, jolloin jokainen, joka surmaa jonkun teistä, luulee toimittavansa pyhän palveluksen Jumalalle. Näin he tekevät, koska he eivät tunne Isää eivätkä minua.

Olen puhunut tämän teille siksi, että kun se aika tulee, te muistaisitte minun sanoneen tämän teille.

17. TOTUUDEN HENKI
Mutta minä sanon teille totuuden: teille on hyödyksi, että minä menen pois. Ellen mene, ei Puolustaja voi tulla luoksenne. Mutta mentyäni pois minä lähetän hänet luoksenne. Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan

Miksi hän puhuu vähästä ajasta?" he ihmettelivät. "Ei hänen puhettaan ymmärrä.” Tekin tunnette nyt tuskaa, mutta minä näen teidät vielä uudelleen, ja silloin teidän sydämenne täyttää ilo, jota ei kukaan voi teiltä riistää. Isän luota minä olen lähtenyt ja tullut tähän maailmaan, ja nyt minä jätän maailman ja menen takaisin Isän luo.”

Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman.”

Jeesuksen jäähyväisrukous…yhä Isä, suojele heitä nimesi voimalla…En kuitenkaan pyydä, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että varjelisit heidät pahalta.

18. JEESUKSEN VANGITEMINEN
Jeesuksen vangitseminen. Jeesus oli monesti ollut  puutarhassa  opetuslastensa kanssa. Juudas otti mukaansa sotilasosaston sekä ylipapeilta ja fariseuksilta saamiaan miehiä, ja he menivät puutarhaan lyhdyt, soihdut ja aseet käsissään. "Ketä te etsitte?" "Jeesusta, sitä nasaretilaista", vastasivat miehet. Jeesus sanoi: "Minä se olen." Jos te minua etsitte, antakaa näiden toisten mennä."  Simon Pietarilla oli miekka. Hän veti sen esiin ja sivalsi ylipapin palvelijalta oikean korvan irti; palvelija oli nimeltään Malkos. Mutta Jeesus sanoi Pietarille: "Pane miekkasi tuppeen!

19. KUULUSTELUT
Jeesus vidään ylipapin luon (Hannas, Kaifas, sitten Pilatuksen luo) "Oletko sinä juutalaisten kuningas?"   "Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta. Jos se kuuluisi tähän maailmaan, minun mieheni olisivat taistelleet, etten joutuisi juutalaisten käsiin. Mutta minun kuninkuuteni ei ole peräisin täältä."

Juutalaiset vapauttavat Barabbaan. Jeesusta ruoskitaan, lydääm. Vaativat Jeesusta ristiinnaulitse!

20. RISTIINNAULITSEMINEN:
Itse kantaa ristin. Yhtäaikaa kaksi ryäväriä (ei puhuta). Jeesuksen ristin luona seisoivat hänen äitinsä ja tämän sisar sekä Maria, Klopaksen vaimo, ja Magdalan Maria. Kun Jeesus näki, että hänen äitinsä ja rakkain opetuslapsensa seisoivat siinä, hän sanoi äidilleen: "Nainen, tämä on poikasi!" Sitten hän sanoi opetuslapselle: "Tämä on äitisi!" Siitä hetkestä lähtien opetuslapsi piti huolta Jeesuksen äidistä.

Jeesus joi viinin ja sanoi: "Se on täytetty." Hän kallisti päänsä ja antoi henkensä.

Jeesuksen luo tultuaan he huomasivat hänen jo kuolleen eivätkä siksi katkaisseet hänen sääriluitaan. Yksi sotilaista kuitenkin työnsi keihään hänen kylkeensä, ja haavasta vuoti heti verta ja vettä.
Joosef, joka oli kotoisin Arimatiasta, pyysi Pilatukselta, että saisi ottaa Jeesuksen ruumiin ristiltä. Hän oli Jeesuksen opetuslapsi, joskin salaa, sillä hän pelkäsi juutalaisia.

21. TYHJÄ HAUTA
Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä Magdalan Maria tuli jo aamuhämärissä haudalle ja näki, että haudan suulta oli kivi siirretty pois. Hän lähti juoksujalkaa kertomaan siitä Simon Pietarille ja sille opetuslapselle, joka oli Jeesukselle rakkain, ja sanoi heidät tavattuaan: "Ovat vieneet Herran pois haudasta, emmekä me tiedä, minne hänet on pantu." Pietari ja se toinen opetuslapsi lähtivät heti juoksemaan haudalle.

Miehet menivät yhtä matkaa, mutta se toinen opetuslapsi juoksi Pietaria nopeammin ja ehti haudalle ensimmäisenä. Hän kurkisti sisään ja näki käärinliinojen olevan siellä, mutta hän ei mennyt sisälle. …Vielä he näet eivät olleet ymmärtäneet, että kirjoitusten mukaan Jeesus oli nouseva kuolleista.

Maria seisoi haudan ovella ja itki. …siinä, missä Jeesuksen ruumis oli ollut, istui kaksi valkopukuista enkeliä, Enkelit sanoivat hänelle: "Mitä itket, nainen?" Hän vastasi: "Minun Herrani on viety pois, enkä tiedä, minne hänet on pantu."  Tämän sanottuaan hän kääntyi ja näki Jeesuksen seisovan takanaan, mutta ei tajunnut, että se oli Jeesus…. Ketä sinä etsit?" Maria luuli Jeesusta puutarhuriksi ja sanoi: "Herra, jos sinä olet vienyt hänet täältä, niin sano, minne olet hänet pannut. Minä haen hänet pois.” Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Maria." Maria kääntyi ja sanoi: "Rabbuuni!" -- se on hepreaa ja merkitsee: opettajani. Jeesus sanoi: "Älä koske minuun. Minä en vielä ole noussut Isän luo. Mene sinä viemään sanaa veljilleni ja sano heille, että minä nousen oman Isäni ja teidän Isänne luo, oman Jumalani ja teidän Jumalanne luo."

Magdalan Maria riensi opetuslasten luo ja ilmoitti: "Minä olen nähnyt Herran!" Sitten hän kertoi, mitä Herra oli hänelle sanonut.

22. LISÄÄ ILMESTYMISIÄ
Jeesus ilmestyy opetuslapsilleen...Samana päivänä,…opetuslapset olivat illalla koolla lukittujen ovien takana, sillä he pelkäsivät juutalaisia. Yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille!" Tämän sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Ilo valtasi opetuslapset, kun he näkivät Herran.

"Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät." Sanottuaan tämän hän puhalsi heitä kohti ja sanoi: "Ottakaa Pyhä Henki.Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi.”

Yksi kahdestatoista opetuslapsesta, Tuomas, josta käytettiin myös nimeä Didymos, ei ollut muiden joukossa, kun Jeesus tuli….Me näimme Herran." Mutta Tuomas sanoi: "En usko. Jos en itse näe naulanjälkiä hänen käsissään ja pistä sormeani niihin ja jos en pistä kättäni hänen kylkeensä, minä en usko."

Viikon kuluttua Jeesuksen opetuslapset olivat taas koolla, ja Tuomas oli toisten joukossa. Ovet olivat lukossa, mutta yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille!" Sitten hän sanoi Tuomaalle: "Ojenna sormesi: tässä ovat käteni. Ojenna kätesi ja pistä se kylkeeni. Älä ole epäuskoinen, vaan usko!" Silloin Tuomas sanoi: "Minun Herrani ja Jumalani!" eesus sanoi hänelle: "Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe."

Kertoja: Monia muitakin tunnustekoja Jeesus teki opetuslastensa nähden, mutta niistä ei ole kerrottu tässä kirjassa. Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden.
…
23. MAHDOLLISETI MYÖHEMMIN LISÄTTY:
Jeesus ilmestyy opetuslapsilleen Tiberiaanjärvellä
Siellä olivat yhdessä Simon Pietari, Tuomas eli Didymos, Natanael Galilean Kaanasta, Sebedeuksen pojat ja kaksi muuta Jeesuksen opetuslasta. Simon Pietari sanoi: "Minä lähden kalaan." "Me tulemme mukaan", sanoivat toiset. He nousivat veneeseen ja lähtivät järvelle, mutta eivät saaneet sinä yönä mitään.

Aamun koittaessa Jeesus seisoi rannalla, mutta opetuslapset eivät tunteneet häntä. Jeesus huusi heille: "Kuulkaa, miehet! Onko teillä mitään syötävää?" "Ei ole", he vastasivat. Jeesus sanoi: "Heittäkää verkko veneen oikealle puolelle, niin saatte." He heittivät verkon, ja kalaa tuli niin paljon, etteivät he jaksaneet vetää verkkoa ylös. .. (ihmeellinen kalansaalis tässä paikassa)

Jeesus sanoi: "Tulkaa syömään." Kukaan opetuslapsista ei rohjennut kysyä: "Kuka sinä olet?", sillä he tiesivät, että se oli Herra. Jeesus tuli, otti leivän ja antoi heille, samoin hän antoi kalaa. ämä oli jo kolmas kerta, kun Jeesus kuolleista noustuaan ilmestyi opetuslapsilleen.

Jeesus ja  Pietari
Kun he olivat syöneet, Jeesus  kysyi kolme kertaa  Simon Pietarille: "Simon, Johanneksen poika, rakastatko sinä minua enemmän kuin nämä toiset?" "Rakastan, Herra", Pietari vastasi, "sinä tiedät, että olet minulle rakas." Jeesus sanoi: "Ruoki minun karitsoitani./”Kaitse minun lampaitani./”Ruoki minun lampaitani.  Totisesti, totisesti: Kun olit nuori, sinä sidoit itse vyösi ja menit minne tahdoit. Mutta kun tulet vanhaksi, sinä ojennat kätesi ja sinut vyöttää toinen, joka vie sinut minne et tahdo.” Näin Jeesus ilmaisi, millaisella kuolemalla Pietari oli kirkastava Jumalaa. Sitten hän sanoi: "Seuraa minua.”

Kaiken tämän todistaja
Pietari kääntyi katsomaan taakseen ja näki, että heidän perässään tuli Jeesuksen rakkain opetuslapsi, se, joka aterialla oli nojannut hänen rintaansa vasten ja kysynyt: "Herra, kuka se on? Kuka sinut kavaltaa?" Pietari kysyi Jeesukselta: "Entä hän, Herra?" Jeesus vastasi: "Mitä se sinulle kuuluu, vaikka tahtoisin hänen jäävän tänne aina siihen asti kun tulen? Seuraa sinä minua.”

Uusi loppu: Juuri tämä opetuslapsi todistaa kaikesta tästä. Hän on tämän kirjoittanut, ja me tiedämme, että hänen todistuksensa on luotettava. Paljon muutakin Jeesus teki. Jos kaikki vietäisiin kohta kohdalta kirjaan, luulen, etteivät koko maailmaan mahtuisi ne kirjat, jotka pitäisi kirjoittaa.