Kirjoja

Kirjoja

sunnuntaina, helmikuuta 22, 2009

Rehtorikysely 2009- yhteenvetoa

- Huom! Viimeistellympi versio löytyy tästä-

TÄMÄ 10. ja viimeinen lastu kokoaa rehtoreille pääosin viikolla 7 tehdyn nettikyselyn tuloksia. Kysely perustuu 50 espoolaisrehtorin antamiin vastauksiin. Alakoulujen rehtoreita heistä oli 31 (alakouluja on 50), yläkoulujen 12 (yläkouluja on 18), yhtenäisten peruskoulujen 5 (niitä on Espoossa 7) ja erityiskoulujen 2 ( Espoossa on 6-7).

KUVA: Vastaajien rehtorikokomus vaihteli kovasti. Suurimman ryhmän muodostivat rehtorit, joilla oli 6-10 vuoden kokemus.


TULOKSET TIIVISTETYSTI

OECD:n raportissa (2008) "Improving School Leadership" esitetäänn kansainvälisiin seurantoihin perustuen, että rehtorit vaikuttavat koulujensa tuloksiin pääosin neljää väylää pitkin (1) opettajien laatu, (2) opettajien motivaatio, (3) koulun ilmapiiri ja (4) koulun ulkoiset olosuhteet ja välineet.

Tässä käytännöllisessä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka tärkeinä rehtorit näitä tehtäviä pitävät ja millaisia hyviksi osoittautuneita keinoja heillä niihin oli.

Osoittautui, että rehtorit pitivät kaikkia näitä tehtäviä tärkeinä. Tärkeysjärjestys oli seuraava: (1) Koulussa on hyvä ilmapiiri ja viihtyvyys (Ka. 9.6), (2) Todella hyvä opettajat ( Ka. 9.5). (3) Opettajien motivaatio (Ka. 9,3) ja (4) Ulkoiset olosuhteet ja välineet (Ka. 8,4). Kun aineistolle tehtiin pääkomponenttianalyysi, jossa oli tarkoitus käyttää varimax-rotaatiota. Vastausten taustalle löytyi kuitenkin vain yksi faktori (selitysosuus 69%). Suhtautuminen kaikkien tehtävien tärkeyteen vaihtelee siis johdonmukaisesti.

Kaikkein vahvimmat (tilastollisesti erittäin merkitsevät) korrelaatiot olivat:
- opettajien innostuneisuuden ja koulun hyvän hengen välillä (r= .80)
- opettajien valintamahdollisuuden ja koulun hyvän hengen tärkeyden (r= .76) välillä.
- sen välillä että opettajat ovat todella hyviä ja samalla motivoituneita ja innostuneita (r= .73)
- rehtorin käsityksen oikean pedagogisen suunnan tärkeydestä ja a) opettajien valintamahdollisuuden välillä ( r= . 70) ja b) koulun hyvän hengen tärkeyden (r= .70) välilla
- rehtorin opettajien valintamahdollisuuden ja opettajien innostuneisuuden välillä ( r = .73)

Rehtorien keinoja rakentaa hyvää ilmapiiriä

Ilmapiiriä ja henkeä tankataan mm. "hengenkohotustilaisuuksilla". Monelle rehtorille tutumpaa on kuitenkin kohottaa ilmapiiriä säätelemällä omaa käyttäytymistään ja vuorovaikutustaan. Ilmapiiriä voi kehittää myös muovaamalla työtä, johtamalla humaanisti ja fiksujen rakenteiden kautta.

Voisiko lisämahdollisuuksia ilmapiirtyöhön löytyä mm. opettajien ja oppilaiden sitouttamisesta mielekkäin rakentein ilmapiirityöhön?

Rehtorien keinoja varmistaa opettajien laatu

Kyselyssä rehtoreita pyydettiin kuvailemaan todella hyvää opettajaa. Todella hyvä opettaja on kovan luokan ammattilainen ja toisaalta pehmeä, lämmin ihminen. Hän on moniosaaja.

Opettajien laatuun rehtorit vaikuttavat viisaalla rekrytoinnilla ja jo töissä olevien opettajien osaamisen vahvistamisella.

Rehtorit pitivät tärkeänä mahdollisuutta valita opettajat (Ka. 9,5). Rekrytointiprosessin kriittisin kohta on yleisesti haastattelu ja siihen valikoituminen. Valinta ei näytä perustuvan pelkkiin papereihin tai viralliseen haastatteluun. Tositietoa hakijoista hankitaan aikaisemmilta rehtoreilta tai aidolla näytöllä määräaikaisena opettajana. Haastatteluun valikoinnissa käytettiin joissain kouluissa johtoryhmä apua. Itse haastattelussa on rehtorin lisäksi ainakin toinen haastattelija, tavallisimmin apulaisrehtori.

Rekrytointi näyttää olevan vahvasti rehtorin, apulaisrehtorin ja johtoryhmän jäsenten harteilla. Oppilaiden osallistaminen rekrytointiin on harvinaista. Huoltajat tai johtokunta eivät näytä osallistuvan prosessiin lainkaan.

Vastausta vaille jää, kuinka paras hakijoista haastattelussa löydetään. Kukaan vastaajista ei kirjoittanut, että hänellä olisi käytössään systemaattinen hakijoiden vertailumittari. Varsin usein näyttö annetaan toimimalla ensin määräaikaisena opettajana,

Rehtorit näyttävät käyttävän varsin myönteisiä keinoja opettajien osaamisen vahvistamisessa. Rehtorit ohjaavat osaamista välittömästi ja välillisesti. Edellisissä rehtori itse keskustelee, kannustaa, palkitsee jne. Jälkimmäisessa hän järjestää muiden antamaa koulutusta tai keskustelutukea. Osaamisen keskeinen vahvistaja on kouluttautuminen. Moni rehtori pyrkii vaikuttamaan opettajiensa osaamiseen myös saattamalla opettajansa yhteistyöhön keskenään, laajemminkin verkoistoihin tai projekteihin. Opettajien kapasiteettia vahvistetaan myös huolehtimalla opettajien motivaatiosta. Osaamista uhkaavaa väsymistä pyritään voittamaan mm. virkistystoiminnalla ja työnohjauksella.

Osaamisen johtaminen muistuttaa "ystävällismielisen artistin managerin" toimintaa. Kyse on pitkälti yksilöiden osaamisen vaalimisesta. Osaamisen uskotaan kasvavan opetajan omista kiinnostuksen kohteista käsin. Rehtorin tehtävänä on mahdollistaa koulutus, ja jossain määrin yrittää avartaa opettajan harrastuksen piiriä.

Vähemmän huomiota vastaajat kiinnittivät koko koulun kollektiiviseen osaamiseen. Siihen rehtori vaikuttaa sijoittamalla oikeat ihmiset tekemään oikeita asioita, ratkomalla yhdessä opettajien kanssa esiin nousevia ongelmia sekä luomalla uusia tapoja järjestää opetusta.

Osaamisen vahvistamista voisi tukea systemaattinen tapa tunnistaa osaamisen puutteita. Vastauksista ei näy, kuinka rehtorit sen huomaavat. Vain harva rehtori kertoo esim. seuraavansa aitoja opetustilanteita. Monessa muussa maassa osaamisen tukena käytettään kerättyä tieto oppilaiden tuloksista. Espoossakin osaamisen haasteita voidaan niin haluttaessa tunnistaa mm. Efecaf-itsearvioinnista.

Rehtorien keinoja vahvistaa opettajiensa motivaatiota

Rehtorit näyttävät käyttävän varsin myönteisiä ja pehmeitä keinoja opettajien motivoimiseen. Keppiä ei kerro käyttävänsä kukaan. Ei toisaalta myöskään palkkioiden lupaamista.

Keinot ovat pitkälti samoja kuin mitä rehtorit käyttävät myös osaamista vahvistaessaan: vuorovaikutuksella, kiitoksella, kannustuksella. Osa rehtoreista muovailemalla itse työtä. Johtamisotetta näyttää kuvaavan välittäminen. Motivoiminen näyttää kasautuvan nimenomaan rehtoreille itselleen.

Vastauksista ei näy, millaisin keinoin rehtorit opettajien motivaationpuutteen tunnistavat. Niinikään avoimeksi jää, kuinka rehtorit tunnistavat opettajien onnistumisen. Motivointiin ei kerrota käytettävän kerättyä tieto oppilaiden osaamisesta tai muusta palautteesta.

Rehtorien keinoja vahvistaa koulunsa ulkoisia olosuhteita ja välineistöä

Vastauksista syntyi kuva, että hyvät keinot vaikuttaa kiinteistön kuntoon ovat vähissä. Espoossa koulut ovat ikäänkuin vuokralla tiloissaan, ja rehtorilla on lähinnä vuokralaisen puhevaltaa.

Välineistöä hankitaan määrärahojen puitteissa opettajien ehdotuksia kuunnellen, tasapuolisesti, ehkä kohde kerrallaan kuntoon pannen. Esityksiä tehdään yhdessä johtokunnan ja vanhempien kanssa. Muutama rehtori myös etsii itse muita rahoituslähteitä ja tekee itse vaikuttamistyötä.

Ehkä Espoossa ei ole oikein ymmärretty ulkoisten olosuhteiden merkitystä tuloksille? Edistäisikö asiaa niinkin pieni asia kuin oppilaiden sitouttaminen välineistön ja kiinteistön kunnossapitoon?

Rehtorit paljon vartijoina


Rehtoreita pyydettiin arvioimaan, kuinka tärkeää on, että koulilla on todella hyvä rehtori. Keskiarvoksi saatiin 8,9.
Rehtorit kuvasivat myös millainen tuollainen todella hyvä rehtori on. Hyvä rehtori on kova ammattilainen ja pehmeä, lämmin ihminen. Hän on moniosaaja. Vastauksissa korostui pedagogisen johtamisen ja ihmisten- asiantuntijoiden- johtaminen.
Espoolaisrehtorit tunnistivat neljä OECD:n raportissa esiinnostetta tehtävää, joskin ulkoisiin olosuhteisiin ja välineisiin vaikuttaminen ei ollut yhtä tärkeää). Niiden rinnalle nousi vielä oman suunnan valinnan, toiminnan hyvän organisoinnin ja ongelmien ratkaisemisen väylät.

Rehtorit asettivat todella kovat vaatimukset ihannerehtorille. Sellaiseksi kasvaminen ja sellaisena pysyminen vaatii paljon sekä rehtorilta itseltään, että hänen esimiehiltään.

Rehtorit huolehtivat vastausten perusteella omasta johtamisosaamisestaan sekä muodollisen kouluttautumisen että epämuodollisen ammatillisen kasvun keinoin. Jälkimmäiseen kuuluu myös omasta yhteisöstä saatava palaute ja omaehtoinen lukeminen. Tärkeitä ovat keskustelut eri tahojen kanssa. Systemaattinen, pitkäjänteinen oman osaamisen kehittäminen ei ole kuitenkaan vielä yleistä.

Rehtorit tankkaavat motivaatiotaan arjesta ja siinä onnistumisesta, opettajista ja oppilaista. Työmotivaatiota ylläpitää hyvää terveys ja positiivinen asenne. Samaan suuntaan vaikuttaa itsen ja työn kehittäminen eri keinoin. Aika ajoin otetaan uusi näkökulma työhön. Motivaatioon vaikuttaa myös yksityiselämä ja vapaa-aika, jotka osataan erottaa työstä.

Rehtorit tarvitsevat myös tukea. Vastausten mukaan he myös saavat sitä. Tärkeitä tuen lähteitä ovat kollegat, virasto ja siellä olevat esimiehet, apulaisrehtorit, henkilökunta ja oma puoliso.

POHDINTAA

Rehtoreilla on tavattoman tärkeä rooli koulussaan. Tässä kyselyssä esiin nousi myös kysymys rehtorista koulun oikean pedagogisen suunnan määrittäjänä. Kyseessä on keskeinen pedagogisen johtajan tehtävä. Espoolaisrehtorit pitivät suunnan määrittämistä hyvin tärkenä ( Ka. 9,3). He näyttävät tässä mielessä haluavan olla pedagogisia johtajia. Pääosalla oli myös keinoja suunnan määrittelyyn. Muutama vastajaa koki olevansa keinoton tai vasta hahmottelevansa keinoja johtaa koulun suuntaa.

Mielenkiintoista kuitenkin on, ettei valtakunnallinen koulutuspolitiikka ja sen muutokset, lait ja muut säädökset juuri näy vastauksissa suunnan valinnan keinoihin. Myöskään Espoon oma ohjaus, esim. kaupungin strategiat eivät nouse esiin.
Onko niin, että espoolainen rehtori tekee suuntapäätöksen varsin itsenäisesti ja yhdessä nimenomaan koulunsa opetuksen ammattilaisten, opettajien kanssa?

Kaikkiaan vastauksia lukiessa mieleen nousee, ovatko rehtorit liian yksin vastaamassa koulun tulosten kannalta tärkeistä tehtävistään. Ja lisäksi: ovatko he liian yksin vastaamassa omasta osaamisestaan, motivaatiostaan ja tuen etsimisestä? REhtorit näyttävät todella näkevän vaivaa opettajiensa eteen. Mutta nähdäänkö rehtorien eteen vastaavaa vaivaa?

MIllaisin keinoin opetuksen järjestäjä pitää huolta rehtoriensa osaamisesta, motivaatota ja työssä jaksamista?
Avainasemassa on rehtorien koulutus. Kohdistuuko se näihin tärkeimpiin tehtäviin? Onko rehtoreille tarjolla hyviä toimintamalleja?

Toinen tärkeä tekijä on rehtorin työn ja toimenkuvan muotoilu. Onko näihin tärkeisiin tehtäviin varattu riittävästi aikaa? Kolmas tekijä on seuranta: Kuinka rehtorien osaamista ja motivaatiota seurataan? Neljäs tekijä on palkitseminen. Vastauksissa ei viitata palkitsemisen vaikutuksiin omaan motivaatioon? Ehkä palkitsemisia ei suunnata riittävästi rehtoreille?

Haasteita voi heittää myös rehtoreiden omille kouluille. Saavatko rehtorit riittävästi suoraa, kannustavaa palautetta oppilailta, henkilökunnalta tai johtokunnalta? Niihin ei ole ainakaan vastauksissa viittauksia? Pitäisikö työyhteisön myös syvmmin ymmärtää velvollisuutensa tukea paitsi kollegoita myös esimiestään? Tarvittaisiinko tähän koulutusta?

Opetuksen järjestäjän kannattaisi varmasti pohtia, millainen yhteys työn reunaehdoilla on rehtorin mahdollisuuksiin onnistua tehtävissään. Tulisiko rehtorien oikeutta valita omat opettajansa vahvistaa? Vastausten perusteella innostuneiden opettajien rekrytoinnilla on merkittävä yhteys koulun ilmapiiriin, ja rehtorit pitivät ilmapiirin rakentamista esitetyistä tehtävistä tärkeimpänä. Niinikään oikeus valita opettajat tukisi rehtoreita koulun suunnan määrittelijöinä.

Pitäisikö jo koulun tulostenkin edistämiseksi keventää rehtoreiden työkuormaa ja varmista, että työssä on riittävästi palkitsevia elementtejä.

Lopuksi on kysyttävä: voidaanko näihin tuloksiin luottaa? Vastaajia oli noin puolet koko populaatiosta Kato oli noin 50%. Korrelaatioanalyysi vastausnopeuden ja vastausten välillä kuitenkin osoittaa, että minkään numeerisen osion osalta ei ole perusteita olettaa, että myöhemmin vastaavat (nyt katoon kuuluvat) vastaisivat johdonmukaisesti jollakin tavalla. Mitään trendiä ei näy. Tilastollisesti merkitseviä eroja numeerisissa osioissa ei ollut myöskään kouluasteen eikä kokemuksen mukaan.

Kaikki rehtorit eivät vastanneet avoimiin kysymyksiin, joten varsinkin hyviksi osoittautuneiden keinojen etsintää kannattaa edelleen jatkaa. Tämän käytännöllisen tutkimuksen tulokset välitetään mm. espoolaisrehtoreille, ja samalla heitä pyydetään kommentoimaan tuloksia, täydentämään niitä ja esittämään kommentteja tutkimuksen tekijän tulkinnoista.

1 kommentti:

Keittiövaaka kirjoitti...

Ilmapiirikysymykset ovat aina aiheellisia. Hyvällä ilmapiirillä kun on niin monia vaikutuksia - oppimistasosta vireystilaan!