 |
| Kannen värimaailma on hieman levoton. |
NIINPÄ tartuin tänä lomapäivänä sillä silmällä Espoon henkilöstölehteen Wieteriin. Nimi on vanha, lehden formaatti tällaisena muistaakseni muutaman vuoden ikäinen.
Lehden päätoimittajana on kaupungin viestintäpäällikkö Satu Tyry-Salo, lehdellä on toimitussihteri ja jos oikein laskin kuusi toimittajaa. Oletettavasti lehteä tehdään oman työn ohella. Lehdessä on 16 sivua, ja ilmeisesti se ilmestyy 5-6 kertaa vuodessa.
Visuaalisesti lehti on huolellisesti tehty. Se on läpeensä nelivärinen, värimaailmaa hallitsevat espoon värit: sininen, keltainen ja niiden leikkaus vihreä.
Tekstit on taitettu pääosin kolmelle palstalle, mutta mukana on vaihtelua tuovia sivuja: kaksipalstaisia, ja kokonaan palstattomiakin. Kirjastintyyppeillä ei leikitä.
Samalla sivulla olevia juttuja erotetaan toisistaan mm. väripohjilla. Se helpottaa lukemista. Tekstiä on (minun makuuni) liian paljon yhdellä sivulla: hieman suurempi pistekoko, tyhjän tilan jättäminen ja isommat kuvat toisivat väljyyttä ja lisähappea.
Näyttää siltä, että lehteä on pääosin taitettu sivu kerrallaan. Aukeamilla 2-3 ja 4-5 taitossa on toki otettu huomioon rinnakkaissivujen osat. Taittajaa rohkaisisin kokeilemaan aukeaman yli meneviä kuvia. Niinikään kuvan ja tekstin päällekkäisyyteen kannustaisin. Sivu kerrallaan taittaminen tekee lehdestä 2000-luvun kuvallisuuteen tottuneelle hieman pönäkän. Valokuvia on paljon, mutta ne ovat usein kovin pieniä, ja kuvissa (aukeamalla 12-13) ihmiset ovat liian pieniä, jotta he erottuisivat. Joko kuvuen resoluutio on hieman liian alhainen, tai sitten painotekniikassa on jotain vikaa. Kuvat eivät ole yhtä teräviä kuin esim. aikakauslehdissä. Kuvien lisäksi lehdessä käytetään piirroksia, joissa on johdonmukainen tyyli,
Lehdessä on koko sivun etukansi, johon on nostettu kolme ilmeisesti tärkeintä juttua. (Olivatko ne oikeasti?) Pääkirjoitus, (liian pienellä fontilla laadittu)"apinalaatikko" ja sisällysluettelo ovat sivulla 2. Loppulehti on varattu jutuille. Mainoksia tai ulkopuolisten ilmoituksia ei ole.
Katsotaan vähän, millaisia juttuja ja missä järjestyksessä ne Wieterissä ovat. Asiantuntevasti kirjoitettu pääkirjoitus käsittelee Espoon brändiä (ja mm. Espoon tarinaa). Ensimmäinen varsinainen juttu kertoo kaupunginjohtajan Gumbölen kartanosta sen työtekijöiden näkökulmasta. Juttuun on varattu kaksi sivua, mutta siitä ei ole tehty aukeamaa. Harmi. Sitten on sivun juttu "Mainettaan parempi terveydenhoito". Miksiköhän se maistuu minusta selittelevältä? Sen jälkeen on kaksi aukeamaa työn muutos-teemaan liittyviä juttuja. Niihin kaipasin jonkinlaista pikkujuttuja sitovaa johdantoa. Sivulla 10 on juttu kolmen työntekijän juoksuharrastuksesta (johon kansikuva viittaa) ja sen rinnalla valtavaan kuvaan pohjautuva yhden työntekijän työhuoneen esittely. Sen taitto on minusta lehden oudoin.
Toiseksi viimeinen aukema kertoo Areenan esimiestapahtumasta kuva-albumityyliin, ja oikeanpuolen alareunaan on mahtunut napakka tiivistelma Mato Valtosen pitämästä luennosta. Viimeisen aukeaman vasemmalla sivulla on ihan asiallinen juttu Mainingin koulun turvallisuusoivalluksista ja oikealla sivulla ilmoituspalstan tapaan muovailtuja pieniä juttuja. Yhdessä niistä pyydetään kertomaan, mikä juttu oli paras (ja minähän laitan tämän lastun vastaukseksi).
Perinteisesti lehdeissä jutut ovat tietyllä tavalla "arvojärjestyksessä". Tavallisesti ensiksi on muutama "aperatiivi", sitten tärkeimmät jutut ja lehden lopussa "hömppää". Varmaankaan tällä filosofialla ei juttuja ole Wieteriin sijoiteltu, mutta perinteiseen kaavaan betoinoitunutta lukijaa voi hämmästyttää, että nimenomaan takakanteen on pantu uuden sivistystoimenjohtajan haastattelu.
Millaista tarinaa kolmosnumeron (ja piiloviestiä) juttujen ketju kertoo? Lehti alkaa siis kaupunginjohtajan kartanosta ja päättyy esimiehiin, kaupunginjohtajaan (kuva) ja sivistystoimenjohtajaan. Lehden keskiosassa puhuvat työntekijät. Juttuja on kaikilta toimialoilta, näin oletan. Useimmat juttujen henkilöt ovat naisia.
Teknisesti jutut ovat huolellisesti ja osaavasti tehtyjä ja huolella oikoluettuja. Minusta lehden parhaat artikkelit ovat:
- juttu " Uusi kippari sivistystoimessa". Toimittaja Heli Holm löytää siinä hienosti Sampo Suihkon johtamisnäkemystä. Jutussa on oikeasti asiaa. Itse en taittasi kuvaa vasempaan alareunaan.
- Riikka Gasenin juttu "Mitä on uusi työ" on hyvä tiivistelmä luovien työntekijöiden uudesta työmaisemasta. Valitettavasti se jää kellumaan ilmaan, koska utopiaa ei kytketä arkeen. Lukijalle voi syntyä kuva, että hän voisi tai että hänen pitäisi oma-aloitteisesti muuttaa työtapansa tuohon suuntaan. Niinhän se ei mene juuri muualla kuin toimistotyössä.
- Merja Kyllösen (ulkopuolinen kirjoittaja) "Tunteet hyötykäyttöön töissäkin antaa tuoreita(kin) vinkkejä positiiviseen ajatteluun.
Wieteri on henkiköstölehti, ja sen jutuilla johdetaan henkilöstöä. Miltä numero 3 näyttää tästä näkökulmasta? Henkilöstö todella näkyy tässä lehdessä. Se on oikein hyvä. Se kertoo siitä, että henkilöstöä arvostetaan. Henkilöstön oma osuus jopa ylikorostuu. Omasta terveydestä huolenpito, vastuu työpaikan turvallisuudesta ja oman pään muutoskunnosta nousevat jotenkin keskeiseksi viestiksi työntekijöille. Tottakai työntekijöiden on kannettava vastuuta mutta.. mutta..
Toivon, etten loukkaa ketään, kun sanon, että minusta lehdessä on pari piirua liikaa tyytyväisyyttä. Espoo on niin hieno työnantaja, että sen henkilöstölehdessä voisi olla jopa särmää. Innostun aina lehdistä, joissa uskalletaan tarkastella asioita ja omaa pesääkin myös rakentavan kritiikin pilke silmäkulmassa. Erityisesti kun kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä haluaa lisätä johtamiseen dialogisuutta. Ehkä lehden juttutyypistöön kannattaisi mahduttaa jokin tällaisella otteella kirjoitettu kolumni tai pakina Ja lopuksi ihan subjektiivisesti lukijaminulle lehdessä on jopa liikaa "ihmisjuttuja". Tämä ote; asioiden esittely yksilöiden kautta on toki tyypillistä jopa Helsingin Sanomille. Mutta voi se johtua siitäkin, että lehden tekijät ovat kaikki naisia. 2010-luvulla ei kuitenkaan uskalla moittia lehteä miesnäkökulman unohtamisesta :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti