OAJ vahva vaikuttaja - ja pikakyselyn tulokset

PIKAÄÄNESTYS tässä blogissa siitä, mihin suuntaan koululaitos on 10 vuodessa mennyt, on päättynyt. Ennen tulosten esittelyä, käsittelen teemaa hieman laajemmin huhtikuun puolivälissä ilmestyneen "OAJ – vahva vaikuttaja" -historiateoksen avulla. Jostain syystä tämä opettajien edunvalvontatyötä käsittelevä napakka 168-sivuinen teos näyttää jääneen tykkänään huomiota vaille. Netissä se saa 10 osumaa, eikä yksikään johda juttuun, jossa kirjaa arvioitaisiin. Olenko siis ensimmäinen? Ja minäkin aika lyhyesti.

KIRJAN on kirjoittanut Tuomas Hyttinen (Bränn & Bränn Oy) ja teoksen sisältötyössä on avustanut  FT Katri Tanni. Heidän apunaan on ollut historiatoimikunta, jonka  puheenjohtajana toimi kouluneuvos Erkki Kangasniemi.

TEOS on hyvällä suomella kirjoitettu, ja tyylikkäillä valokuvilla kuvitettu. Opettajien järjestötoimintaa käydään siinä läpi 1800-luvulta alkaen, ja  vuosikymmenet 1970-2000 yksityiskohtaisemmin. Vaivaa on nähty, ja teoksesta saa mainion kuvan järjestön kehityksestä ja edunvalvonnan haasteista ja myös asevalikoimasta. Samalla se nostaa esiin niitä henkilöitä, jotka ovat käyttäneet  oman työuransa meidän opettajien yhteisten etujen ajamiseen.

JOTENKIN näin tässä on  käynyt.  Poimin 160 sivulta seuraavat highlightit

1800-LUVUN ALKU
Erilainen kokoelma kouluja. Opettajilla ei juurikaan koulutusta opettamiseen. Kaikki opettajat miehiä. Opettajat usein pappeja- papin vaatteissa.


1800-LUVUN LOPPU
Opettajan ammatti oikeasti syntyy. Kansakoulunopettajille seminaarit. Opillisen koulun opettajille auskuntointi normaalikouluissa. Koulut irti kirkon valvonnasta - paitsi kirkon omat kiertokoulut Koulunkäynti ja perustaminen kaikille vapaaehtoista aina vuoteen 1866 saakkaa, jolloin kaupungeille tulee koulupakko.  Maaseudun kunnille pakko tulee vasta 1889 piirijaossa. Koulujärjestelmä hajanainen ja opettajisto epäyhtenäinen. Opettajat eri säädyistä.

Opettajat saavat 1860-luvulla oikeuden pitää kokouksia. Kansakoulun opettajien ensimmäinen ammatillinen yhdistys syntyy 1887 Helsinkiin. Opillisen koulun opettajilla ei (vielä) tarvetta.  Kieliriidat ulottuvat myös opettajien yhdistyksiin.

1900- LUVUN ALKU
Suulakko 1905 muuttaa suhtautumista järjestäytymiseen: työväenliikkeen esikuvaan tartutaan. Kansakoulun opettajat viestittävät ammattilehtiensä välityksellä (Kansakoulu- ja Opettaja-lehti).  Oppikoulun opettajatkin alkavat perustaa omia ainekohtaisia yhdistyksiä. Opettajien ääni halutaan kuulumaan päätöksenteossa.

SODAN JÄLKEINEN AIKA
Oppikoulunopettajat osallistuvat  vuonna 1947 virkamieslakkoon. 1951 perustetaan oppikoulun opettajien yhteinen järjestö OK. Sen lehden nimeksi tulee Oppikoululehti. Kansakoulunopettajien (SKL)  järjestäytymisaste ja organisaatio ovat aivan toisella tasolla. Kunnalliset keskikoulut saavat kansakoulun ja oppikoulun opettajat tukkanuottasille.

1960-LUKU
Yhtenäiskoulukysymys jakaa opettajaryhmiä. Kansakoulunopettajat kannattavat, oppikoulun opettajat vastustavat. Välit kiristyvät. Tappelu loppuu vasta, kun eduskunta tekee päätökset vuonna 1963 ja 1968. Kansakoulun opettajat voittava: he saavat 5.-6.-luokat opetettavakseen.  Tämän jälkeen suurimmat opettajaryhmät alkavat hakeutua yhteistyöhön.

1970-LUKU
VES-järjestemä otetaan käyttöön 1970. Nyt palkoista päästämään sopimaan (monet asiat jäävät kuitenkin työnantajan ratkaistaviksi). Alkaa tupojen- aikakausi.  Taloudellisesti aika on  kovaa. Inflaatio on 18 %!

Siirtyminen peruskouluun alkaa 1972 ja päättyy 1977. Siinä välissä on öljykriisi, ja peruskouluun kohdistuu isoja leikkauksia. Hallitus käynnistää "peruskoulun kuristamisohjelman". Suunnitelmia salaillaan. Opetusryhmiä suurennettiin. Tasokurssien ja valinnaisaineiden määrää supistettiin. Taito- ja taideaineisiin isku on kovin. Peruskouluun siirtymistä aiotaan viivästyttää.

Vuonna 1974 lakkautetaan seminaarit, ja luokanopettajienkin koulutus siirretään yliopistoon. Koulutuserot alkavat supistua.

OAJ organisoi vuonna 1975 yhden päivän mittaisen työnseisauksen- josta tulee sakot. OAJ kieltää jäseniään tekemästä harkinnanvaraisia töitä. Opettajat boikotoivat mm. kouluneuvoston kokouksia. Boikotti puretaan vuonna 1976. Samana vuonna joudutaan jälleen toteuttamaan päivän työnseisaus uusien säästötoimien vuoksi.

Peruskoulun siirtymisvaiheessa iso urakka on huolehtia, että kaikille opettajille löytyy työpaikka. Mutta opettajia jäi työttömiksi. Työrauhassa ongelmia. Työssä olleiden työmäärä kasvaa. Kokonaistyöaikaa kokeillaan  1970-luvun alussa. (Vuonna 1979 selvitettiin yläkoulun opettajien työaikaa: se oli yli 40 tunta viikossa). Rehtorit siirretään vuonna 1978 kokonaistyöaikaan.

OK ja SOL alkavat valmistella yhteistä järjestöä. Yhteistyöjärjestö perustetaan vuonna 1971. OAJ:n perustamispäätös tehdään vuonna 1973. Järjestöjen lehdet yhdistetään. Ensimmäinen Opettaja-läraren ilmestyy vuonna 1973. Edunvalvontavastuu siirtyy OAJ:lle vuonna 1976. Järjestön rakenteet pannaan kuntoon. Vuoden 1975 ensimmäisessä edustajainkokouksessa OAJ: puheenjohtajaksi valitaan Voitto Ranne (SOL). OAJ valitsee keskusjärjestöksi yllätyksellisesti Akavan samana vuonna.  OAJ muuttaa  Akavataloon vuonna 1976. OAJ saa tutun logon vuonna 1978.

Korpilammen hengessä OAJ;kin menee mukaan konsensukseen, ja palkankorotuksia lykätään  syksyyn 1978.

1980-LUKU
1980-luku on voimakkaan taloudellisen kasvun aikaan. Valtion ja kuntien opettajien palkkataulukot yhtenäistetään. Opettajien palkat eivät kuitenkaan nouse riittävästi. Opettajat haluavat oman Vessin. . Opettajan nousevatkin lakkoon vuonna 1984. Lakko toteutetaan ovelasti porrastettuna. Kalevi Sorsan hallitus ja Hesari syyllistävät opettajia "hyväosaisten kapinasta". KSV yrittää työsulkua, mutta se riitautetaan. Lakko kestää noin kolme viikkoa.  Kangasniemi neuvottelee nokkelasti palkankorotukset uusimuotoisille luokanopettajille. Opettajat saavat oman Vessin.  Loputkin opettajajärjestöt alkavat liittyä OAJ:öön

1990-LUKU
Vuonna  1991 Suomen talous ajautuu ennenkokemattomaan lamaan.  Idänkauppa romahtaa. Esko Ahon hallitus puhuu kauniita hallitusohjelmassa, mutta oikeasti se sanelee ja suuntaa valtavia leikkauksia kouluihin. Kouluverkkoja karsitaan. Tuntiresursseja leikataan. Oppilaiden sosiaalietuja leikataan. Valtionavun yksikköhintoja lasketaan. Virkaehtosopimuksissa sovitaan 2,7 %n palkkakustannusten leikkauksista. OAJ:n  puheenjohtajaksi valittaan Erkki Kangasniemi vuonna 1991.

Opettajia aletaan lomauttaa vuonna 1992- ja se saadaan kuriin vasta 1998, kun silloinen opetusminsteri Olli-Pekka Heinonen jyrähtää Vantalle. Hallitus yrittää muuttaa virkamieslakia niin, että opettajat voidaan lomautta kesällä- mutta OAJ:n Erkki Kangasniemi ja Akavan Piekka toimivat nokkelammin- ja kiitos erään vihkosta revityn paperin myös oikeuslaitos tulkitsee, että opettajat voidaan lomauttaa vain koulun työaikana. Lukekaapa kirjasta, kuinka temppu tehtiin. Kaikkiaan opettajien  keskipalkka romahtaa noina vuosina  5-10%.

OAJ jatkaa kasvuaan. Vuonna 1991  siihen liittyvät lastentarhurit. Organisaatiota uusiaan vuonna 1993. Edustajainkokouksista luovutaan.

Vuonna 1995 opettajien tyytymättömyys on  niin kovaa, että OAJ jättää lakkovaroituksen. Monen pettymykseksi lakkoon ei kuitenkaan mennä.

2000-LUKU
Uusi vuosituhat tuo Pisa-tulokset. Samaan aikaan jatkuvat julkisen puolen leikkaukset, joita tehdään vanhojen leikkausten päälle  kansainvälisen kilpailukyvyn nimissä. Yksityisellä puolella nähdään nousua, mutta se ei välity kuntapuolelle. Kunnissa jatketaan  leikkauksia. Ongelmat alkavat olla paikallisia. OAJ:n on  tehostettava paikallista toimintaa. Opettajia lomautetaan edelleen. OAJ valittaa lääninhallituksiin. Tuntimääriä supistetaan Kerho- ja tukiopetusta karsitaan.  Vuoteen 2008 osuu vakava taantuma. Yliopistoissa toteutetaan uusi palkkausjärjestelmä, johon opettajat eivät ole tyytyväisiä. Erityisoppilaita integoidaan säästökeinona - usein ilman tukea - yleisopetuksen luokkiin.

Palkkakehityksessä on myös myönteistä. Suomessa toteutetaan useavuotisia palkkaohjelmia, joilla korjataan mm. opettajien palkkojen jälkeenjääneisyyttä. Vuonna 2005 saadaan kolmas YT-tunti. Organisatorisesti uutta ovat ns. paikallisyhdistykset ja alueverkostot.

2010-LUKU
Tiukat ajat näyttävät jatkuvan. Vuonna 2011 alennetaan ammatillisten  opettajien kelpoisuusvaatimuksia  (ja kuten tiedetään keväällä 2012 suunnataan suuria leikkauksia toisen asteen koulutukseen). Yhä opettajia palkataan vain osaksi vuotta.  Haasteita riittää: Maahanmuuttajien opetus. Työolot.  Tieto- ja viestintätekniikka. Syrjäytyminen.

Vuonna 2011 OAJ:n puheenjohtajaksi valittiin Olli Luukkainen. OAJ  jatkaa organisaationsa uusimista. 2010-luvulla uutta ovat alueyhdistykset- mm. pääkaupunkiseudulla ja alueasiamiehen postit.

Pikaäänestyksen tulokset


Äänestyksessä siis kysyttiin: Mihin suuntaan koulumaailma on kehittynyt 10 vuodessa? Ääniä annettiin yhteensä 25. Kiitos.
________________________________
- Vahvasti parempaan suuntaan = 1 ääni
- Hyvään suuntaan = 14 ääntä
- Huonoon suuntaan  = 9 ääntä
- Vahvasti huonoon suuntaan = 1 ääni
-  Enpä osaa sanoa = 0 ääntä
___________________________

NÄYTTÄÄ siltä, että äänet jakautuvat melkoisesti. Plussan kannalla on 15 ja miinuksen 10.  Ehkä se kuvaa hyvin tilannetta. Tilanne on eri kunnissa ja eri koulumuodoissa nyt hyvin erilainen.  Ehkä 2000 ja 2010-luvut eivät eroa keskenään ratkaisevasti. Kurjia ja hyviä uutisia kuuluu kumpaankin. Mutta kyllä 1980-luku oli ihan toista.