BLOGISSA ollut uutinen TIP-hankkeen tuottamasta taloudellisesta voitosta, jolla on hankittu mm. liikuntavälineitä, on herättänyt muutaman huoltajan kysymään, onko TIPin budjetti laadittu väärin ja ennenkaikkea, onko vanhemmilta kerätty liikaa rahaa, joka tulisi palauttaa.
Mistä TIP-hanke saa tuloja?
Auroran TIP-hankkeella on ollut neljä tulolähdettä: 1) huoltajamaksut 2) Espoon kaikille ip-toiminnan järjestäjille antama tuki 3) Espoon erityinen kokeilutuki, jolla on rahoitettu koordinaattorin palkka ja 4) Espoon TIP-hankkeelle ohjaama Opetusministeriön ja Opetushallituksen myöntämä kerhoraha.
Pääosa tuloista tulee kaupungin avustuksista. Kaupunki on maksanut hankkeelle 2 * 40 000 euroa tukea (lisäksi se on subventoinut välipalamaksua). Ylimääräinen kerhoraha on ollut n. 13 000 euroa.
Vanhempien maksut (60 € ja 20 €/kk) ovat Espoon halvimmat. Varsinaisessa ns. lakisääteisessä iltapäivätoiminnassa maksu tarkoittaa 3 euroa/päivä. Välipalan hinta on 1,74 euroa. Yhdellä ohjaajalla on maksimissaan 15 lasta. Maksuista jää ohjaajan palkkaan (neljä tuntia) 15 * 1,26 euroa eli 18.90 euroa. Sosiaalikuluineen ohjaajan päivän palkkaan tarvitaan noin 50 euroa. Jos ohjaaja-lapsi-suhde olisi 1:15, kuukausimaksuilla katettaisin vain 40 % ohjaajan palkkamenoista,
Auroran TIPissä lapsia on 100, näistä noin 30 maksaa vain 20 euroa. Osa (tietyt vammaiset lapset ja lapset, joilla on sosiaalisin perustein oikeus alennettuun maksuun) on kokonaan vapautettu maksuista (kuten laki edellyttää). Jos jokaisen lapsen maksuista jäisi palkkoihin tuo 15,20 euroa/kk, niin maksutulot olisivat kuussa 1520 euroa. Sillä maksettaisiin 1,5 avustajan palkka. TIPissä on töissä koordinaattorin lisäksi 11 ihmistä! Ehkä näistä esimerkeistä saa jonkinlaisen käsityksen kuukausimaksyjen osuudesta. Jos siis kuukausimaksusta otetaan pois välipalan hinta, niin kuukausimaksuilla katetaan noin 12 % pelkistä ohjaajien ja avustajien palkoista,
Mihin TIP-raha menee?
TIP-rahoista pääosa menee siis ohjaajien ja avustajien palkkoihin. Lisäksi rahaa tarvitaan sijaismenoihin sairaustapauksissa. Keskimäärin töistä ollaan pois 1 päivä/kuukausi. Sijaismenot olisivat näin puolikkaan ohjaajan palkka.
TIP-rahoilla järjestetään kaikki koulun ilmaiset TIP-kerhot, Useilla luokilla on läksykerhoja. Lisäksi opettajat vetävät askartelu-, helmi-, sirkus -, välkkäri- ja mm. bändikerhoja, joihin osallistuu yhteensä noin 100 oppilasta. Kerhonohjaajien palkkamenot ovat noin 13 000 euroa/vuosi.
Rahaa tarvitaan lisäksi papereihin, muovailuvahoihin, liituihin, legoihin, lautoihin, nauloihin, maaleihin, askartelu- ja leikkivälineisiin, kirjoihin, kännyköihin, puhelinkuluihin, vuosittaiseen retkeen, henkilökunnan koulutukseen jne. Ei iltapäivätoimintaa voi järjestää ilman näitä kuluja.
Ja sekin on pakko todeta, että täysin lisäpalkatta TIP-hankkeen eteen tekevät töitä rehtori, koulusihteeri ja kaupungin palkanmaksajat. "Oikeissa " IP-yrityksissä näihin tehtäviin palkataan erillinen henkilö.
Yhteenvetoa
Auroran TIP-hanke saa siis Espoolta yhtä paljon rahaa toiminnan pyörittämiseen kuin mikä tahansa muu ip-toimintaa järjestävä yhdistys tai yritys (mutta sen lisäksi vielä kerhotoiminnan rahoja ja tukea koordinaattorin palkkaan). Iltapäivätoiminta on monelle yrittäjälle kannattavaa bisnestä. Me emme pyri saamaan voittoa. Olen korostanut voitto- sanaa vain siksi, että on esiintynyt pyrkimyksiä ajaa TIP alas liian kalliina. Me emme ole kallis.
Olemme tässä hankkeessa osoittaneet, että koulu pystyy järjestämään iltapäivätoimintaa hyvin kuistannustehokkaasti ja vielä monipuolisesti. Olemme käyttäneet järkevästi henkilöstöresursseja, tiloja ja materiaaleja. Kerhot ovat mm. voineet käyttää koulun tavaroita (mm. bändikamoja).
Joulukuun lopulla kaupunki siirsi tilillemme viimeisen erän avustusta noin 40 000 €. Yritysperiaatteella toimiva ip-kerho siirtäisi "voiton" omistajiensa katteeksi. Me emme jaa voittoa henkilökunnallemme. Koko rahasummaa ei saanut siirtää seuraavalle vuodelle, joten pääosa siitä käytettiin nyt puheena olleisiin hankintoihin. TIP-henkilökunta ja koko koulun väki sai tehdä ehdotuksia hankinnoiksi, joilla TIP-toimintaa voidaan edelleen monipuolistaa. Rahoilla ostettiin välineitä, joiden avulla voidaan monipuolistaa TIP-toimintaa. Samoja välineitä saavat käyttää kaikki koulun oppilaat. Noin 10 000 euroa siirrettiin tälle vuodelle. Summa käytetään kerhotoiminnan palkkoihin ja kuluihin.
Kaupungin avustukset ovat siis TIPIn suurin tulolähde. "Voittomme" ei ole syntynyt iltapäivätoiminnassa huoltajilta kerätyistä liian korkeista maksuista. TIPin maksut ovat huoltajille Espoon halvimmat. Lautakunta on määritellyt kokeiluhankkeelle kuukausimaksut, eikä koulu voi niitä alentaa. Kaupungin avustusta ei sitäkään saa käyttää huoltajien maksujen alentamiseen.
Vastaan mielelläni tähän asiaan liittyviin lisäkysymyksiin puhelimitse tai sähköpostilla.
Martti Hellström, rehtori
4 kommenttia:
Ohhoh...onpas teillä mahtavaa iltapäiväkerhotoimintaa, jos siinä on mukana koordinaattorin lisäksi 11 muuta ihmistä!
Lapsien määräkin on muhkea! Ja kunnan tuki on sievoinen.
Kateeksi käy.
TIP- toiminnan rahoitus on joskus ennenkin aiheuttanut huotajissa sekaannusta. Mm on luultu, että toiminnan pyörittämiseen menevät rahat ovat opetuksesta pois. Tällä perusteella on katsottu että koulussa on liikaakin kerhoja ja toimintaa.
Näin ei ole. Kerhojen poistuessa opetukseen käytettävät rahat eivät lisääntyisi. Kuten reksin selvityksestä käy ilmi, kerhorhat tulevat muista lähteistä kuin lakisääteisen perusopetuksen menot. Kerhoilla on päin vastoin hieman paikattu säästöistä johtuvia opetuksen puutteita (mm luokkakerhot).
Iloitaan lasten yksinoloa vähentävistä ja äitien ja isien huolia vähentävistä kerhoista toiminnasta niin kauan kuin sitä on. Laadukas, iltapäivään sijoittuva kerhotoiminta on toimintatapa, joka tarjoaa kaikille lapsille harrastuksia ja säästää perheiden ilta-aikoja muuhun kuin harrastusrumban pyörittämiseen. Kasvatus kun ei ole pelkkää autolla ajoa!
Terveisin
Susanna Lehti
Aurorassahan on kahdenlaisia koulun järjestämiä kerhoja:
(1) on näitä TIP-kerhoja, jotka rahoitetaan Opetushallituksen erillismäärärahalla. Näistä johtokunnan puheenjohtaja kirjoitti edellä.
(2) Niiden lisäksi meillä on siestakerhoja (kuoro, teatteri, bändi, ATK jne). Näihin siestakerhoihin käytetään koulun omaa tuntikehystä noin 7 vvt. Kun Aurorassa kaikkiaan annetaan opetusta nin 650 tuntia viikossa, niin koulun kaikkeen opetukseen (tunnit, jakotunnit, erityisopetus, tukiopetus kerhot jne,) varatusta resurssista kerhotoimintaa käytetään 1 %.
Olettaisin että tuo satsaus harrastustoimintaan on yksi viisaimpia, mitä teemme. Toki jokaisella saa olla tästäkin asiasta omat mielipiteensä.
Kokonaisbudjettiin siirryttäessä on samalla päätetty, että se, missä määrin koulun resursseja ohjataan esim. kerhotoimintaan on rehtorin päätettävissä oleva asia.
Onneksi olkoon, olette viisaita. Kerhotoimintaan satsaaminen kannattaa aina.
Koulussani on ns. Etam-hanke, jonka avulla olemme lisänneet kerhotoimintaa. Kerhoja on omasta takaa, mutta myös muut toimijat, kuten seurakunta, ovat tulleet mukaan, urheiluseurat myös.
Itse vedän shakkikerhoa ja pienten tietokonekerhoa.
Me rahoitamme kerhomme pääasiassa omasta budjetistamme.
Lähetä kommentti