Kirjoja

Kirjoja

tiistaina, tammikuuta 19, 2010

Opetus, kasvatus ja edistysusko


KUVA: Löysin netistä kuvan vanhasta kurikasvauksesta.


TERVEISIÄ Helsingistä. Sainpa käydä eilen koulupäivän päälle antoisan, ajatuksia ravistelevan keskustelun Soklan kahvilassa. Teemana oli kysymys opetuksen ja kasvatuksen ja niitä koskevan tieteen kehittymisestä. Voimmeko sanoa, että 2000-luvun opetus on parempaa kuin 1800-luvun? Jos niin millä perusteella?

MINUSSA, ehkä monessa muussakin, elää valistusaatteeseen liittynyt vahva edistysusko. Siis usko siihen, että maailma ja ihminen kehittyvät koko ajan paremmaksi, ja että nimenomaan tiedolla, tieteellä ja koulutuksella olisi tässä tärkeä rooli. Ihminen voisi niiden avulla hallita yhä paremmin maailmaa, luoda jopa uudenlaisen, paremman maailman.

Valistuksen projekti on julistettu moneen kertaan mm. Hiroshiman ja Treblinkan kaltaisten tekojen vuoksi päättyneeksi. Äärimmäinen rationaalisuus johtikin äärimmäisiin vääryyksiin. Paha elää ihmisessä ihan yhtä vahvana kuin aina ennenkin- ehkä tekniikan kehityksen vuoksi vaikutuksiltaan vain moninkertaisina. Monen mielestä ihmisten onnellisuus ei ole lisääntynyt.

Pöydässä piipahtanut professori oli sitä mieltä, että musiikki ei kehity. Mutta tiede kehittyy. Pitempään istunut oli sitä mieltä, että sairauksien hoidossa käytettävä teknologia kehittyy, muttei esim. lääketiede.

JOS opetus ja kasvatus eivät kehity, ne siis vain muuttuvat, ja sopeutuvat muuttuneeseen yhteiskuntaan. Hyvä opetus on hyvää vain omana aikanaan. Omaan aikanaan hyvää ei voi siirtää toiseen aikaan.

Eikö siis se, että esimerkiksi koulussa ei enää hakata oppilaita ole edistystä? Kyse on arvojen muutoksesta, mutta missä määrin muutos on johtunut itse kasvatusopin kehityksestä, missä määrin kysymys on laajemmasta, opetuksen toimintaympäristön arvomuutoksesta? Onko opetuksessa tehty sellaisia oppimista helpottaneita keksintöjä, joita on tehty vaikkapa polven tähystyksessä tarvittavien tekniikoiden osalta?

Voisiko kysymystä ratkoa professorin keskusteluuun heittämän tehokkuuden määritelmän avulla: " Saavutetaan tavoitteet paremmin, vähemmällä vaivalla ja ilman haittavaikutuksia". Ovatko opetus ja kasvatus muuttuneet tehokkaammiksi? Joissain suhteissa kiistatta:
  • Koskaan historian aikana ei ole pystytty järjestämään koulutusta näin laajalle joukolle, erilaisia oppilaita
  • Mm. kirjaimet ovat muuttuneet fraktuurasta helpommin luettaviksi
  • Monissa opetuksen sisällöissä on lisääntynyt loogisuus, ja opeteltava tieto on siten ymmärrettävämpää
  • Oppikirjojen sisältö avautuu oppilaille omalle kielellä, kieliasultaan harkittuna ja havainnollistavin kuvin helpotettuna.
  • Opetusmenetelmien monipuolistuminen helpottaa eri lailla oppivien oppilaitten opiskelua.
  • Opetuksen tueksi tulleet välineet tukevat oppimista (radio, televisio, nauhurit, piirtoheitin, tietokone, dataprojektori, interaktiivinen taulu, pelit jne.)

MUTTA johtuuko tämä opetuksen ja kasvatuksen ilmiöitä koskevan tiedon syvenemisestä? Tiedämmekö me todella enemmän ja paremmin kuin aikaisemmin, mikä saa aikaan kasvua ja oppimista? Jotain näyttöä tästäkin on:
  • Olemme mm. oppineet tunnistamaan oppimisvaikeuksia ja oppimisen esteitä
  • Ymmärrämme mm. oman motivaation merkityksen
  • Konsruktivismin myötä ymmärrämme ehkä paremmin, mitä ymmärtäminen ja tietäminen on.
  • Olemme kehittäneet välineitä, joiden avulla voi päätellä, onko asia opittu
  • Olemme kehittäneet oppimsvaikeuksia helpottavia välineitä (mm. näkövammaisille)
  • Olemme saaneet opetuksen ja kasvatuksen tapahtumien tutkimiseen luotettavampia välineitä.

JA LOPULTA näyttö siitä, että me ihmiset olisimme kasvaneet kehittyneen kasvatuksen ansioista ihmisinä paremmiksi tai että oppisimme nykyään jotenkin enemmän tai syvemmin, taitaa puuttua. Professori uskoi, että todellinen, ratkaiseva harppaus otetaan kun geenit ja aivot opitaan avaamaan. Kun pystymme "oppimaan" vaikkapa uuden kielen kemiallisesti nielaisemalla tietopillerin.

EHKÄ kasvatusopeissa näkyvä erilaistuminen ei olekaan pohjimmiltaan edistystä tai kehitystä vaan muutosta. Ehkä jonkin ilmiön kuvaamiseen tietyllä tavalla kyllästytään aikanaan, ja päätetään vain vaihtaa näkökulmaa ja käsitteitä, ja saadaan taas uutta intoa.
Ks. lisää

Muutama poiminta netissä edistysuskosta
  • syntyi uudella ajalla
  • kaksi elementtiä; usko lineaariseen aikaan (antikissa syklinen aika) ja
  • siihen, että ajan kulun myötä todellisuus muuttuu jollakin tavoin jatkuvasti paremmaksi ja päätyy lopulta ihanaan, harmoniseen tilaan. Tavoittelemme myyttistä paratiisia. (alku kristillisessä uskossa: kirkkoisä Augustinus uskoi ihmiskunnan historian etenevän vaihe vaiheelta kohti Jumalan valtakuntaa ja viimeistä tuomiota. Deterministinen näkemys)
  • Uudella ajalla vallalle luja usko väistämättömään kehitykseen, jota tietyt ihmisten toimet saattavat hidastaa, muuttamatta kuitenkaan sen kulkua sinänsä
  • Filosofit Immanuel Kant ja G.W.F Hegel selittivät historian kulun ”järjen”, tai ”historian hengen” täydellistymisenä
  • Hegel selitti sodat ja konfliktit sillä, että historian henki kehittyy konfliktien kautta - henki käyttää ihmisiä välineinään.
  • Ajateltiin, että kaikki kansat kulkevat eri vaiheiden kautta ”luonnontilasta” sivistyneempään tilaan. Toiset kansat olivat primitiivisiä, jäljessä.
  • Syntyy marxilainen ajatus "historian rautaisista laeista" ja liberalistinen evoluutioajatus yhteiskuntamuodoista
  • Edistyksestä aletaan puhua kehityksenä (vrt. kuitenkin luonto, kuuluu myös rapistuminen)
  • Tänään edistyksen automaattisuuden tilla (historian laki) tilalle on tullut usko poliittiseen ohjaukseen ja taloudelliseen edistymiseen (kasvu).
  • Kehitysuskoon on pitkään kuulunut optimismi
  • Historiasta on kuitenkin vaikea osoittaa lineaarista ja yksiselitteistä muutosta ihmisten olojen parantumisessa tai onnellisuuden kasvussa.
  • Olemmeko käännekohdassa? Menetämmekö optimismin? Pettääkö edisyksen lupaus?
LÄHDE:
Eskelinen, T. (2006). Kehityksen käsite muutoksessa. Ennen ja Nyt. Historian Tietosanomat Numero 1/2006. Artikkeli löytyy netistä tästä linkistä.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Martti, olisiko jo aiheellista siirtää koulun tiedotusasiat omalle sivustolleen. Aina ei perusisä jaksa selata ja etsiä pedagogisten tekstien keskeltä niitä varsinaisia koulua ja oppilaita koskevia tiedotteita.

Martti kirjoitti...

Hei

Asia etenee. Olemme löytäneet asiantuntijan, joka osaa päivittää vanhan sivustomme pohjan sellaiseksi, että koulun tietoja voidaan taas päivittää www.aurorankoulu.net sivuille.

Oletan, että kysymys on enää viikoista.

Jos on kiire, kannattaa katsoa siihen asti Viikkokirjeet, ne löytyvät helposti oikeasta marginaalista.Nissä on yleensä tärkeimmät asiat.

Martti

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos mielenkiintoista tietoa