REHTORIT oli kutsuttu koolle Lagstadin kouluun kuulemaan ajankohtaisista asioista. Sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä kertoi ikäviä talousuutisia: verotulot tippuvat. Espoo on hyvin yhteisöveroriippuvainen. Valtionavuista ei ole apua. Espoo maksaa jäsenmaksua valtiolle kahdeksan miljoonaa vuodessa. Espoo myös velkaantuu nopeasti :500 €:sta /asukas, 1600 €:een. Nyt korotetaan veroja ja puretaan varastoja.
Pitkälän mukaan kehitys on erittäin vaikeaa. Kaupunginjohdossa ajatellaan, että nyt on varaa ottaa opetustoimen yksikköhinnoista. Vuoden 2008 ennakkotietojen mukaan Espoo satsaa perusopetukseen 7428 euroa, Helsinki 6882 euroa ja Vantaa 6120 euroa. Itse opetukseen Espoo käyttää 4824 euroa, Helsinki 4556 ja Vantaa 3781 euroa. Espoossa myös ruokailu ja kiinteisöt ovat kalliimpia.
Edessä vaikeat ajat
Kaupungissa on käynnissä tuottavuusohjelma, johin kuuluu mm. palveluverkko (koulu- ja päiväkotiverkko saatetaan synkkaan), siirtyminen yksikkökohtaiseen budjettiin ja myös sen pohtiminen, löytyykö ovtes-säästömahdollisuuksia.
Sivistystoimelta tämä tilanne tulee vaatimaan sopeutumista kehykseen: suomeksi kyse on jopa 11,5-12,5 miljoonaan aukosta. Jos kaikki tuo otettaisiin palkkakustannuksista, se merkitsisi 10 % leikkauksia palkkapottin. Suomeksi se tulee johtamaan henkilöstömäärän vähentämiseen. Pienempiä eriä voidaan saada "lautasten laskennasta", koulukuljetuksista ja koulujen kenttien kunnossapidosta ja jäädyttämisesta. Jos Espoo-lisän muutoksella saadaan rahaa, helpottaa se Siton tilannetta. Sivistystoimenjohtaja suositteli, että kouluissa yritettäisiin säästää jo ensi keväänä.
Koulukohtainen budjetti
KOULUKOHTAINEN budjetti ei ole tuottavuushanke. Sillä haetaan joustavampaa mallia toimia. Tarkoitus olisi siirtää koulun tasolle palkat, lyhytaikaiset sijaisuudet ja lomarahat, tarvikkeet, tilavuokrat, mahdollisesti kka-palkat, koulusihteeri- ja vahtimestaripalkat. Koulun budjetin pohjalle tulee edelleen tuntiresurssilaskelma, jossa otettaisiin huomion koulun koko ja palvelulisät. Koulun määräraha on sitova eikä sitä voida ylittää.
Talouden hallinnan avuksi on tarjolla Qlick View- ohjelma, josta pitäisi näkyä määrärahatilanne edelliseltä päivältä.
Tänä syksynä käynnistyy pilotointi, jossa on mukana lähes kymmenen koulua.
ITSE nosti esiin päähuoleni, että yllättävistä sijaismenoista ei selvitä. Se täytyisi turvata. Sivistystoimenjohtaja piti perusteltuna, että kautta linjan siirrytään kokonaisbudjettiin. Päätös on tehty, ja kyse on vain aikataulusta. Moni muu rehtori oli huolissaan rehtorien tehtävien pirstaloitumisesta ja pedagogiselle johtamiselle jäävästä tilasta.
Sijaiskielto
Sivistystoimenjohtaja ja opetustoimenjohtaja esittelivät valmisteilla olevaa mallia, jolla voitaisiin purkaa sijaiskielto. Keinoja kouluille on tarjolla kaksi: (1) Tuntiresurssin joustava käyttö. Jos koulu ei käytä 1 % tuntikehyksestään, se saa palkata sijaiset. Kaikki koulut saavat kuitenkin edelleen rehtorin niin harkitessa ottaa sijaiset alkuopettajille ja erityisluokille. (2) Jos koulu lähtee mukaan kokonaisbudjettikokeiluun, sijaiskielto poistuu.
Siton organisaatiouudistus
SITOLLA on käynnissä suuri hallinnollinen muutos, kun varhaiskasvatus siirtyy sosterista "meille". Toimialalle tulee 3000 henkeä lisää, ja sitosta tulee kaupungin suurin toimiala. Nyt on suunnitteilla ns. matriisiorganisaatio, jossa suomenkielisen opetuksen tulosyksikön yläpuolelle tulee oma "laatikko", johon keskitetään mm. koulukuljetukset, kalustonkunnostus, AV, tilastot, hankesuunnittelu, perusparannukset (tilakeskus vastapuolena), opettajien henkilöstöasiat vakuutukset, turvallisuus, tilavaraukset ja liikelaitosten ohjaus. Sukosta siirtyy 20 henkilöä esikuntaan.
Rehtoreiden esimiesmalliksi ei tule aluerehtorit vaan esimiehisyys hoidetaan edelleen päälliköiden kautta.
SUKOON jää (ainakin) pedagoginen kehittäminen-TVT, oppilaaksiotto ja lapsisijoittelu, tiedostus.
Esiopetuksen asema organisaatiossa
Sivistystoimenjohtaja kertoi, että edelleen on ajankohtaista pohtia esiopetuksen siirtoa KV-tessisin OVTESSistä. Valtuuston neuvottelukunnassa on käyty keskusteluja, että siirtyminen tapahtuisi sitä mukaan, kun vakansseja vapautuu. Asiaan palataan johtosääntöasiassa. Tavoite on, että esiopetuksen järjestää suomenkielinen varhaiskasvatus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti