KUVA: Johtokunnan puheenjohtaja Susanna Lehti ja Koti & Koulu ry:n puheenjohtaja Eija Kaarto avasivat jo 19. Auroraseminaarin.
AURORAseminaari pidettiin keskiviikkoiltana Auroran kappelissa. Viime vuonna paikalle saatiin peräti 40 vanhempaa, opettajaa, koulunkäyntiavustajaa ja oppilashuollon työntekijää. Tänä syksynä meitä oli 33.
TILAISUUS alkoi klo 18 kahvitarjoilulla. Tarjolla oli suolaista ja makeaa.
PÄÄTEEMANA oli tällä kertaa perusopetuksen laatukriteerit. Arvioimme omaa kouluamme niiden valossa. Ihan helppoa se ei ollut. Tässä muutamia illassa heitettyjä ajatuksia:
- Mielenkiintoista, mutta abstraktia.
- Kyllä näiden avulla voi koulua peilata.
- Hienoja ideoita, mutta kaukana arjesta.
- Jos tämä on visio, millä aikavälillä se pitäisi saavuttaa. Vai pitääkö?
- Hyviä asioita, mutta hautautuvat ajankohtaisten uhkakuvien alle.
- Kaukana itse kokoamamme palauteen ulottuvuuksista.
- Työyhteisön hyvinvointi on todella tärkeää.
- Hyvinvoinnista on pidettävä kiinni millä hinnalla hyvänsä.
- Työhyvinvointin vaikuttaa vanha rakennus
- Vanhemmat arvostavat vanhempainvartteja
- Siestalla pitää olla aikaa viihtyä yhdessä
- Johtaminen on talossa kunnolla, ja saa hyviä arvosanoja kyselyissä.
- Kuinka strategioihin voi sitoutua, jos ei ole mukana niitä laatimassa.
- Jo viime vuosi oli kriisijohtamista (siitä ei papereissa puhuttu). Kun pääsisi tavalliseen johtamiseen.
- Hyvä perusopetus riittäisi vanhemmille.
- Espoossa kouluterveydenhuollon suosituksia ei noudateta
- Kouluterveydenhoitaja arvostaa kyselyitä, joista saa palautetta työstään.
- Johtaako kokonaisbudjetti epäpätevien opettajien palkkaamiseen?
- Opettajien terveisiä kodeille; olkaa yhtä ihania kuin aikaisemminkin
- Vanhempien terveisiä opettajille: kertokaa vanhemmille, kuinka tärkeää luokkatoimikunta työ on teidän mielestänne.
- Vanhemmat alkoivat tuntea myötähäpeää Espoon menettelytavoista
- Arvioinnista: Viime keväinen learning cafe antoisa
- Osa vanhemmista ei tunne oppilashuollon palveluita
- Voisivatko psykologi ja kuraattori tehdä itseänän tunnetuimmiksi (pitäisikö nimikettä vaihtaa lapsiystävällisemmäksi)
- Liian pieni osa vanhemmista osallistuu mm. luokkatoimikuntatyöhön
- Pitäisikö tarjontaa monipuolistaa toiminnallisemmaksi: Vanhemmat mielellään auttaisivat pienissä jutuissa (luokan maalaus, kirjanpäällystystalkoot). Kaikki eivät halua pohtia syntyjä syviä?
- Miten isät saataisiin mukaan?
- Pitäisikö hyviä ideoita luokkatoimikuntatyöhön koota lisää?
- Wilma ei saisi muodostua masentavaksi rikosrekisteriksi
- Koulun piha on viikonlopun jälkeen järkyttävässä kunnossa.
- Turvallisuus ensin. Opetussuunnitelman toteutuminen tulee sen jälkeen.
Keskusteluissa tärkeimmäksi asioiksi nousi huoli resursseita. Huoli oppilaitten turvallisuudesta oli yhteinen (sijaiskielto). Vaikka laatukriteerit jäivät ehkä etäisiksi, niiden kielen avulla on mahdollista tavoittaa päättäjiä. Niinikään työryhmämateriaaleista haluttiin nostaa esiin seuraavia asioita:
- Auroran koulun on edistyksellinen, kun tällaisia asioita käsitellään
- KoKon materiaalista nousi esiin tarve opettajien virkakännyköille.
- Aurorassa opettajien ote on positiivinen. Kun on jokin ongelma, sitä ryhdytään ratkaisemaan.
- Hyvä, että saimme keskustella realistisella tasolla.
- Tämä varmaan käynnistää keskustelua siestoilla.
SEMINAARI päättyi klo 21. Rehtori kiitti osallistujia oman tärkeän aikansa antamisesta lippajärveläislasten opetuksen kehittämisen eteen.
YHTEENVETOA: Laatukriteerit ja Auroran koulun kehittäminen
AURORASEMINAARIN keskustelujen, kootun palautteen ja oman kesäisen analyysiini pohjalta esittäisin seuraavan yhteenvedon toimista, joihin meidän tulisi ryhtyä, jotta opetuksemme laadun taattaisiin/kehittyisi
(1) johtaminen
* strategiaote muutetava Espoossa osallistavammaksi
* Strategioita on Espoossa monenlaisia. Rehtorin täytyy paneutua niihin vielä syvemmin (jotta henkilöstö voi niihin sitoutua). Ne pitäisi myös koota kätevästi löydettäviksi.
* Koulun tason suunnitelmat tulisi kytkeä tiiviimmin kunnan strategioihin. (ks alla on vinkkejä)
* Koulun käytäntöjen yhtenäistämistä jatketaan
* Kehittämiskeskustelujen kehittäminen
Kehittämiskeskusteluilla on meillä pitkä perinne, mutta niiden kehittävää luonnetta kannattaa vielä kehittää?
* Kriisjohtaminen
Jo viime vuosi oli kriisijohtamista (siitä ei papereissa puhuttu). Kun pääsisi tavalliseen johtamiseen
(2) henkilöstö
* Turvallisuus vaarassa? (sijaiskielto)
* Henkilöstön hyvinvointi on kaikkein tärkeintä.
Hyvinvoinnista on pidettävä kiinni millä hinnalla hyvänsä. Työhyvinvointin vaikuttaa vanha rakennus. Siestalla pitää olla aikaa viihtyä yhdessä
* Perehdyttäminen: Pitäisikö ottaa käyttöön mentor-jätjestelyt - myös avustajien osalta?
* On laadittava koulutussuunnitelma
Ehkä koulunkin tasolla olisi hyvä laatia oikein kirjallinen henkilöstösuunnitelma ja koulun tason koulutussuunnitelma. Oppimiskeskuksena meillä olisi hyvät mahdollisuudet myös resurssoida sitä. Arviointiosaamista täytynee hankkia opettajille (aikaisemmin koulutetut ihmiset ovat jo muualla töissä). Kuinka tukea koulunkäyntiavustajien kouluttautumista? Ehkä tässäkin sisäinen koulutus on hyvä ratkaisu? Uudenlainen erityisopetusajattelu on esimerkki koko työyhteisöä hyödyntävästä kehittämisohjelmasta. Se jatkuu koko ensi lukuvuoden. Todennäköisesti meille ulottuu jo ensi lukuvuonna myös viraston tarjoama työyhteisökoulutus. Ryhmän johtamiseen ja ryhmäyttämiseen meidän kannattaa paneutua. Osaajia talossa on. Ja minäkin tein juuri Tapsan kanssa oppimateriaalinkin aiheeseen. Ja monella on muistissa Ben Furmanin ideat.
(3) taloudelliset resurssit
* Taloudellisuuden ja taloustilanteen huomioon ottaminen resurssien suuntaamisessa
Edessä olevana lukuvuonna, ja erityisesti seuraavana talous kiristyy, ja on joudumme pohtimaan, miten leikkaukset tulisi kohdistaa niin, että niiden vaikutus oppimisen edellytyksiin olisi mahdollisimman vähäinen. On pakko pohtia mm. tukiopetuksen antotapamme kustannustehokkuutta. Toiminnan sopeuttaminen väheneviin resursseihin on iso haaste seuravina vuosina. Leikkaukset haluan tehdä eri osapuolia kuunnellen.
* Kustannustietoisuus
Monen asian kohdalla on hyvä nostaa esiin myös sen hintalappu. Kun esim. oppilaan huoltaja haluaa lapselle taksikyydin, on aihetta kertoa, että se maksaa vuodessa 4000 €- saman verran kuin 1,5 tukiopetustuntia läpi vuoden joka viikko. Noin 15 taksikyydillä palkataan kuntaan yksi luokanopettaja koko lukuvuodeksi.
* Resurssipula tulossa?
Vanhemmat alkavat tuntea myötähäpeää Espoon menettelytavoista
(4) arviointi
* Oppilasarviointi
Kuinka oppilaille voisi vielä paremmin avata arviointia? Ja tämä on tärkeä haaste: Oppilaan tulee voida osoittaa edistymistään ja osaamistaan eri tavoin.
* "Aurorassa opettajien ote on positiivinen. Kun on jokin ongelma, sitä ryhdytään ratkaisemaan."
* "Espoossa hyvät kyselyt- mm. huoltajatpalaute terveydenhoitajalle"
* "Viime keväinen learning cafe antoisa"
(5) opetussuunnitelman toteuttaminen
* Ops-lähtöisyys
Opetuksen ja kasvatuksen arvojen esilläpitoon mm. YT-istunnoissa kriteerit kannustavat . Opslähtöisyys edellyttää, että sitä luetaan. Osa opettajista on vaihtunut. Kuinka tukea heitä ottamaan ops haltuun? Ehkä tYT-keskustelujen avulla? Menetelmiä voidaan varmasti monipuolistaa. TeTu-hankkeen kristallinen ydin on juuri toisin opettamisessa. Smartboardit tuovat uutta opetukseen.
* perusopetuksen yhtenäisyys: Yhteistyö tarhojen ja yläkoulujen kanssa
Myös tuen osalta tulee esiin tarve lisätä yhteistyötä tarhoihin ja yläkouluun. Mitä vaatisi, jos pyrkisimme syventämää niveltämistä tarhoihin ja yläkouluun? Yhteistyön tiivistäminen yläkoulu(je)n kanssa voisi haastaa luoaan yhteisiä toimintalinjoja.
* Turvallisuus ensin. Opetussuunnitelman toteutuminen tulee sen jälkeen.
(6) opetus ja opetusjärjestelyt
* Opetus vaarassa, kun sijaisia ei saa ottaa
Jos ohjeisiin ei saada muutoksia, meidän on pohdittava kuinka opetus annetaan turvalisesti llman omaa opettajaa.
* Opettajille lisää taitoja opettaa myös erityistä tukea tarvitsevia oppilaita
Olemme aloittaneet päittemme muokkauksen uuteen tukiajattelutapaan. Meidän on opeteltava opettamaan toisin ja monella tavalla. Kaikkiin ongelmiin apua ei saada "ulkopuolelta". Voimmeko vielä enemmän yksilöllistä opetusta? Ja suunnitelmallistaa eriyttämistä esim. alkuopetuksessa (jossa meillä ei ole karhumallia)? Entä ovatko tukitoimemme jo riittävän monipuoliset? Tuen muodot tulee systematisoida. Meillä on auki 1-2-luokkalaisten tuki. Ekaluokkien pariopettajilla on tähän hyvät mahdollisuudet. Nyt kun tukiopetusta leikataan, se tulee ajatella uudelleen. Ongelmien tunnistamista täytyy pohtia.
*Hyvä perusopetus riittäisi vanhemmille
* Kokonaisbudjetti
Johtaako kokonaisbudjetti epäpätevien opettajien palkkaamiseen?
(7) oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki
* Henkilökunnan hyvinvoinnin tärkeys, heijastuu lapsiin
* Koulukiusaaminen: KivaKoulu- hanke alkaa syksyllä
* Meidän kannattaisi mallintaa ongelmatilanteet (läksyjen laiminlyönti jne.). Oppilaanohjausta täytyy syventää (ollut paljon Uman vastuulla). Pitäisikö valintojen ohjausta vahvistaa? Kuinka vanhemmat ja oppilas sitoutettaisiin tuen suunnitteluun. Riittääkö HOPS ja HOJKS?
* Tiedotus
Tiedotusta oppilashuollon palveluista täytynee tehostaa. Osa vanhemmista ei tunne oppilashuollon palveluita
- Voisivatko psykologi ja kuraattori tehdä itseänän tunnetuimmiksi (pitäisikö nimikettä vaihtaa lapsiystävällisemmäksi
* Resurssointi
Espoossa kouluterveydenhuollon suosituksia ei noudateta
(8) osallisuus ja vaikuttaminen
*Oppilaiden osallistamissuunnitelma
Oppilaiden osallistaminen päätöksiin (mm. kodin ja koulun yhteistyön suunnitteluun) ja tiiviimmin vastuuseen omasta koulunkäynnistään on hyvä teema Aurora-seminaarissa. Vuosittainen osallistamissuunnitelma hiottaisiin sitten oppilasparlamentin ekoissa kokouksissa. Pitäisikö opetusta pienimuotoisesti kurssittaa? Yläkoulussa opetus on kurssitettua. Se voisi tukea koulupolun ideaa. Varmaankin opettajia tulisi rohkaista vielä enemmän käyttämään projektityyppistä opiskelua. Samalla vastuullisuuden kasvattamiseen tarvitaan vinkkejä (ja koulukuntoisuuskonsepti meillä jo on). Oppilasparlamentin toimintaa voisi jykevöittää. Miten kävisimme ops-keskustelua oppilaitten kanssa? Oppilasparlamentin roolia voisi kehittää? Vai luokkakohtaisia keskusteluja. Upeinta olisi tietysti yhteissuunnittelu.
* Oppilasparlamentin (oppilaskuntatoiminnan) resurssointia voisi kehittää.
* Säännöt
Lapset eivät aina koe kaikkia ratkaisuja oikeudenmukaisiksi? Voisiko tällä alueella tehdä jotain?
(9) kodin ja koulun yhteistyö
* tulisi laatia erillinen kodin ja koulun yhteistyösuunnitelma
Suunnitelmassa tulisi olla oppilaan, luokan ja koulun tasot. Luottamuksen rakentamisen merkitystä ei koskaan korosteta liikaa. Se on yhteistyön ydin. Miten se munataan? Sovitaan minimitaso yhteistyölle vrt. opettajan käytettävissä oleva aika; Paneudutaan positiivisen palautteen merkityksiin ja keinoihin. Vanhemmille voisi antaa pohdittavaksi herkän kysymyksen: kuinka he voivat tukea sitä, että opettaja kokee arvostusta (ja päinvastoin). Do- ja dont-listat voisivat olla hyvä työkalu. Pohditaan opettajien kesken, millaista tukea he yhteistyölle tarvitsevat. Wilman käyttöönotto ja sen pelisäännöt. Leikkaukset tulisi tehdä eri osapuolia kuunnellen. Iso haaste on maahanmuuttajataustaisten huoltajien tukeminen- ja ensi syksynä näiden huoltajien määrä selvästi kasvaa. Kuinka vanhemmat ja oppilas sitoutettaisiin tuen suunnitteluun. Riittääkö HOPS ja HOJKS?Mikä olisi uusille vanhemmille sopiva tapa käydä opetussuunnitelmaa läpi?
* Vartit
Vanhemmat arvostavat vanhempainvartteja
* Virkakännykät
" KoKon materiaalista nousi esiin tarve opettajien virkakännyköille."
* Vanhempainvartit- vanhemmat arvostavat
* Wilma
Wilma ei saisi muodostua masentavaksi rikosrekisteriksi
* Vanhempien osallistuminen
Liian pieni osa vanhemmista osallistuu mm. luokkatoimikuntatyöhön?
Pitäisikö tarjontaa monipuolistaa toiminnallisemmaksi: Vanhemmat mielellään auttaisivat pienissä jutuissa (luokan maalaus, kirjanpäällystystalkoot). Kaikki eivät halua pohtia syntyjä syviä?
Miten isät saataisiin mukaan?
Pitäisikö hyviä ideoita luokkatoimikuntatyöhön koota lisää.
Vanhempien terveisiä opettajille: kertokaa vanhemmille, kuinka tärkeää luokkatoimikunta työ on teidän mielestänne. Opettajien terveisiä kodeille; olkaa yhtä ihania kuin aikaisemminkin
(10) oppimisympäristön turvallisuus.
* Turvallisuus on kaikkein tärkein asia.
Turvallisuus ensin. Opetussuunnitelman toteutuminen tulee sen jälkeen.On toimittava sijaiskiellon purkamiseksi.
* Riskianayysi ja turvallisuussuunnitelmat on tehtävä (uudelleen)-
Henkilöstön ja oppilaiden työturvallisuudesta huolehtimisen vahvistaminen tapahtuu varmasti nyt työsuojelupiirin raportin jälkeen. Tehdaan työturvallisuuslain mukainen vaarojen arviointi ja riskien kartoittaminen.
Luodaan turvakäytänteet, ja tiedotetaan niistä.
* Tiloista ja välineistä (paremmin ) huolehtiminen
Tiloista ja välineistä huolenpitoa on tosi haaste vanhassa rakennuksessaOpettajat ja oppilaat edistämään yhdessä terveellisten ja turvallisten koulutilojen säilymistä (mm. siisteys).. Onneksi meille tulee Sohvi täti syksyllä teemaksi. Koulutiloissa toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti (vielä vahvemmin taas kierrätysasiat).
* Koulun piha
Koulun piha on viikonlopun jälkeen järkyttävässä kunnossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti