Laiska töitään laskee...

KUVA: Viikonalun juhlintaa. Euroopan suurin yliopistollinen täydennyskoulutuslaitos: Palmenia järjesti 30-vuotisjuhlat. Auroran koulu on ollut monessa sen hankkeessa mukana, ensimmäinen taisi olla Koulu 2010-hanke, jossa Juha ja minä opettelimme telematiikan alkeita 90-luvun ihan alussa. Juhla oli napakka. Puheet vallan ok. LifeLongLearning tulee muuttamaan yliopisto-opetusta rajusti. Sivisystehtävän rinnalle nousee yhä vahvemmin vastuunotto työelämärelevanssista. Ketsurat esittivät eksoottista musiikkia. Rehtorin vastaanotolla suolapala maistui, ja pöytäseurue oli kohottava (Professorit Kirsi Tirri, Kauko Hämäläinen, Eucen presidentti Michel Feutrie). Kyllä sillä porukalla maailma menee kuntoon jo yhdessä keskustelussa :-) Tuttujakin bongasin, mm. Mikko Salosen, Jukka Ahosen, Juhani Hytösen, Hanna-Leena Haapamäen....

.. opetti kotiväki minua. Joskus on pakko, tällaisina HUH-päivinä.

MELKOINEN alkuviikko. On iso kunnia päästä seminaareihin puhumaan, mutta alustusten valmistelu vie kyllä melkoisesti aikaa. Varsinkin kun lupaa puhua oman koulunssa 20 meneestä vuodesta. Sain kuin sainkin tehtyä sekä kuvaesityksen että sitä tukevat tekstidiat tiistaina. Komeana pisteenä on Uma Jutilan uudelleen säveltämä Sonaatti Auroralle. Demosin esityksen eilen omalle porukalle, ja sain arvokkaita vinkkejä mm. englannin kieleen. Se Pariisin 10 minuutin luento pitää vielä jyystää:-)

TOINEN iso ja tärkeä homma oli laatia ehdotus kansainväliseksi koulunkehittämishankkeeksi, jossa isäntänä olisi Espoo. Ja aikataulu sillekin päättyi eilen. Tänään tapaan opetuspäällikön ja kuulen, kelpaako se neuvottelujen pohjaksi. Jos hanke lähtee käyntiin, sitä on saanut olla mukana tosi tärkeässä jutussa.

JA SITTEN on tämä ihan arkinen arki. Huh! Kaksi polkupyörävarkautta, joista toisen apulaisrehtori selvitti heti tosi taitavasti. Muutama surullinen oppilashuoltoasia. Johtokunnan pöytäkirjapaperit esillepitokuntoon. Virkavapauspaperinipun purkua. Hieman etäohjausta ihmissuhdesotkuihin (tämä on juuri se aika lukuvuotta, kun me ihmiset alamme törmäillä toisiimme). Riskianalyysikokous. Piipahdukset neljän luokan vanhempainillassa ja Perinneyhdistys Auroran johtokunnan kokous. Klo 21 kotiin, ja ihan puhki.

Kyllä se tästä

TÄMÄ keskiviikko juostaan vielä kovaa. Klo 7.23 haen Kauniaisten asemalta meksikolaisen professori Eduardo Anderen meille kylään. Klo 8 alkaa YT-teemaistunto Kiva-koulusta, jonka vetävät maikat Ismo, Kaija ja Marja. Sitten Eduardolle ohjelmaa. Klo 10.10 viikon toinen Kolme Iloista Rosvoa- kuunnelmalähetys. Klo 12-13 virastoon. Sieltä hakemaan porukkaa kyytiin, ja klo 14-17 vetämään viimeistä Kimara-nimistä opettajien täydennyskoulutustapahtumaa. Toivottavasti pysyn omassa vauhdissani mukana.

No, torstaina alkaa sitten toisenlainen jakso syksyä, jossa joudun ohentamaan koulun arjen johtamista. Onneksi sen voi tehdä ihan luottavaisin mielin. Seuraaville kolmelle viikolle on nimittäin kasaantunut paljon "ulkoministeri"-hommia; Rehtoriseminaarit, sitten Pariisin komennus, tiistaina pääsen koululle ja jo keskiviikkoaamuna ala- ja erityiskoulujen rehtorien kanssa opintomatkalle Hampuriin. Sitten alkaakin oman lyhyen vuosiloman (2 pv) kautta koulumme neljän päivän syysloma. Joten arjen ja sen johtamisen haasteet kohtaan oikeasti vasta syysloman jälkeen maanantaina 19.10. Mutta silloin alkaakin nousu Jouluun!

Koti & Koulu ry:n vuosikokous 21.9.2009

KUVA: Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Eija Kaarto.

AURORAN Koti & Koulu ry. piti maanantaina 21.9. 2009 sääntömääräisen vuosikokouksensa.

Uuden johtokunnan jäsenet ovat: Marita Anjala, Päivi Tiainen, Sari Viding, Satu Jumpponen, Pasi Bordi, Carita Lähdesmäki, Pia Kontola, Annaleena Kuhanen, Soile Hänninen ja Marja Pajamies.

Opettajakunnan edustajana toiminut apulaisrehtori Ulla Hämäläinen jatkaa edelleen.

Yhdistyksen kotisivuille pääsee tästä linkistä.

KOTI & KOULU RY:N TOIMINTAKERTOMUS AJALTA 1.8.2008 - 31.7.2009

Toimihenkilöt

Toimintakauden aikana johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Eija Kaarto, varapuheenjohtajana Marita Anjala ja sihteerinä Carita Lähdesmäki. Rahastonhoitajana on toiminut Tuija Holmström-Erkamo. Johtokunnan jäseniä ovat lisäksi olleet Pasi Bordi, Satu Jumpponen, Pia Kontola, Marjo Lehtinen, Annaleena Kuhanen, Päivi Tiainen ja Sari Viding. Opettajakunnan edustajana on toiminut vararehtori Ulla Hämäläinen.

Varsinaisina tilintarkastajina ovat toimineet Soile Hänninen ja Irmeli Westerstråhle, varatilintarkastajina Pekka Taipale ja Päivi Tiainen.

Jäsenyys Yhdistys on Suomen Vanhempainliiton jäsen.

Toiminta Johtokunta on kokoontunut toimintakauden aikana 8 kertaa (23.9.2008 (vuosikokous), 20.10.2008, 24.11.2008, 12.1.2009. 9.2.2009, 2.3.2009, 6.4.2009 ja 11.5.2009)

Toimintavuodelle asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin.

Toimintavuonna toteutimme useita aivan uusia tempauksia ja tukimuotoja:

Järjestettiin joulukuusimyynti, joka onnistui erinomaisesti lyhyestä varoitusajasta huolimatta. Tempauksesta tuli hyvää palautetta, kuuset osoittautuivat laadukkaiksi ja K&K:n kassaan kertyi noin 300 euroa. Koulun kirjaston kirjat kaipasivat päällystämistä, joten ne päällystettiin talkoovoimin Järjestettiin Studia Aurora keskusteluilta teemalla ”Vanhemmuuden ihanuus ja kurjuus”. Tilaisuudessa alustivat Irene Ojansuu (sos.tt,perheterapeutti Jorvin sairaalan lastenpsykiatrian poliklinikalta sekä Anu Kiesvaara(kouluterveydenhoitaja)

Vapunaatoksi organisoitiin yhdessä yläasteen kanssa koulun pihalle vappukahvila munkkitarjoiluineen, kohderyhmänä seudun lapsiperheet. Hallinnoitiin Kesä-TIP:n ja Luunjan leirikoulun rahaliikennettä koulun puolesta, jotta tällaistakin toimintaa oli mahdollista järjestää koulun puitteissa. Organisoimme adressin keruun TIP:in jatkamisen puolesta, sekä adressin luovuttamisen opetuslautakunnan puheenjohtajalle

Lisäksi toteutimme perinteisiä tempauksia, kuten ilmapallojen myynti ja täyttötalkoot, Kevätjuhlan tarjoilut (tällä kertaa kahvilan muodossa) sekä organisoimme Aurora-päivän j ärjestelyjä yhteistyössä koulun ja opettajien kanssa.

Kuluvana toimintavuonna on hankittu koululle mm:

• Elokuvalisenssi lukuvuodeksi
• Taikuriesitys vapuksi oppilaille
• 6. luokkien kukitukset, hymypatsaat ja stipendit
• Palloja ja hyppynaruja sekä sählyn pelaamiseen suojalasit
• Käärme koulun terraarioon
• Myönnettiin avustuksia koulun harrastustoiminnalle

Perustimme yhdistykselle omat nettisivut jotka linkitettiin Auroran koulun nettisivuille Koti- ja Koulu -otsikon alle. Sivut löytyvät myös suoraan osoitteesta: http://www.aurorankotijakoulu.kotisivukone.com/ .

Kävimme keskustelua Lippajärvellä ilmenneestä ilkivallasta, ja teimme asiasta tiedotteen reppupostina vanhemmille. Yritimme myös järjestää poliisin vierailemaan koululle, mutta se ei vielä keväällä 2009 onnistunut aikataulullisista syistä.

Selvitimme erilaisia tunnettuja puhujia Studia Auroraa varten, mutta he osoittautuivat liian kalliiksi.

Johtokunta

Kaksi hopeaa Auroraan!

ESPOON koulujen yleisurheilukisat pidettiin viime viikolla Leppävaarassa. Auroran koulun edustusjoukkue osallistui mm. 60 m:n, 800 m:n ja 1000 m:n juoksuun, pallonheittoon, keihäänheittoon, kuulantyöntön, pituushyppyyn ja kolmiloikkaan.

Kuudennen luokan Anni voitti hopeaa turbokeihäässä (23,31m) ja Kalle kolmiloikassa (9 m).

Mainiosti onnistuivat myös 5.lk:n Teemu Severinkangas 1000 m:lla (4. sija), 4. lk:n Nea Kontturi 60 m:n finaalissa (4. sija), 5. lk:n Lotta Nyman 800 m:n juoksussa (5. sija), 6. lk:n Laura Korhonen 800 m:n juokusessa (6.sija) ja 6.lk:n Jere Paakkonen 60 m:n finaalissa (6. sija)

ARJA tarjosi koko YU-joukkueelle mitallijätskit. Joukkueen valmentajana toimi Esa Puranen.

20 vuotta yritystä vahvistaa taidekasvatusta perusopetuksessa

KUVA: 20-vuotisen esteettisen eheyttämisen hankkeen yksi "highlight" on ollut Kullervo-sinfonia vuonna 1997. Projektia veti luokanopettaja Maarit Tyrjy.

EN raaskinut käyttää viikonloppua lepäilyyn. Istuin alas ja kävin läpi dokumentteja (onneksi on ollut Anna-Liisa Korhonen ja Juha Hyvärinen) vuosilta 1989- 2009 ja yritin ymmärtää, kuinka näinä vuosina olemme yrittäneet vahvistaa taidekasvatusta perusopetuksessa. Toivottavavasti asia selviää minulle ennen perjantaita, jolloin minun pitäisi luennoida asiasta.

HÄMMÄSTYIN siitä, kuinka sitkeästi meillä on ollut tuota yritystä kaiken maailman lamoista huolimatta. Melkoinen joukko hankkeita, ja ylimääräistä työtä. Myös iloa ja kannustavaa palautetta oppilailta.

Tilanne vuonna 2009

Kysyn itseltäni: Missä suhteissa Auroran koulu on tuon "taidetouhuilun" vuoksi muuttunut 20 vuodessa? Onko se?

Vastaan, että näin

Opettajien vapaus muovata omaa opetustaan (oppituntejaan) on tuona aikana otettu vahvasti käyttöön, ja laajentunut muuhunkin kuin taiteen keinojen käyttöön. Luokat ovat opettajiensa näköisiä. Eräät luokanopettajistamme ovat löytäneet aivan oman persoonallisen tapansa opettaa taiteen avulla (ja me olemme löytäneet sellaisia opettajia meille). Luokanopettajien lisäksi myös aineenopettajat ovat ottaaneet haasteen vastaan (mm. Textilslöjd på svenska, Lucia).

Opettajat tekevät paljon yhteistyötä keskenään, tapahtumissa ja tunneilla. Projekteista alkanyt yhteistyö on kannustanut mm. pariopettajuuteen. Yhdessä tekeminen on yhdessä oppimista, omasta työstä puhumista ja käytänteiden jatkuvaa arviointia.

Se, että tuolloin 20 vuotta sitten yhteiseksi teemaksi etsittiin esteettinen eheyttäminen oli oikeansuuntainen ratkaisu etsiä mahdollisimman montaa innostavaa yhteistä ideaa. Myöhemmin se on suhteutettu alkuvaihetta paremmin koulun kokonaistehtävään. Edelleen yhteisen etsiminen ja sen ylläpito on tärkeää.

Oppilaiden asema aktiivisina toimijoina on vahvistunut. Koko koulun näytelmissä ja rock-konserteissa opettajat ja oppilaat (jopa vanhemmat) jännittävät samalla lailla. Aktiivisimmin oppilaitten rooli on ollut oppimiskeskuksen koulutustapahtumissa.

Koulun toimintakulttuurissa on yhä enemmän tilaa muullekin kuin oppituntien pidolle ja muusta kuin oppitunneista oppimiselle.

Koulun rakenteita on uskallettu muovata (ja uudelleen muovata) toimintaideoita paremmin vastaavaksi (mm. juhlaperinne, katsomuspäivät, kehyspankki, koululeiri, r-tunnit, siesta, siestakerhot, TIP-toiminta...)

Kysyn itseltäni: Missä suhteessa 80-luvun lopulla arvokkaaksi koettu elää yhä?

Vastaan, että

Koulun arvokentän ytimessä on edelleen sama asia: esteettinen eheyttäminen: ”Käytännössä esteettinen eheyttäminen tarkoittaa, että opettajat käyttävät itselleen rakkaimpia taideaineita useiden aineiden opetuksessa”. Toki sen rinnalle on tullut huolenpito perustaidoista (vuoden 1995 opsista alkaen)

Edelleenkin seison sen takana, että " Ihmisellä on neljä tapaa kohdata todellisuus: tieteellinen (mikä on totta), esteettinen (mikä on kaunista), moraalinen (mikä on oikein/väärin) ja käytännöllinen (mikä toimii). Jokainen näkökulma on yksin vajaa. Ihminen joka kykenee kohtaamaan erilaisia tilanteita eri tavoin, on vahvoilla.

Luulen, että vain harvalla koululla on ollut mahdollisuus kehittää samaa ideaa näin pitkään. Tuulet kun tempovat moneen suuntaan, ja ihmisten vaihtuvuus on monessa koulussa nopeaa. Pitkä aikajänne mahdollistaa ideoiden kehittelyn, hionnan. Esimerkiksi koko koulun näytelmä-konsepti on rikastunut mm. naapurikoulujen yhteistyöksi, kerhojen yhteiseksi fokukseksi, siihen on keksitty lisää: mm. teatterileikki esitysten jälkeen, tiettyjen näytelmien kierto, pysäkkinäytelmät, turneenäytelmät, katsomorakennelmat, fanipaidat, tallenteet, lasten tekemät julisteet, teatterileirijakso, sijaisjärjestelyt, muiden koulujen opettajien kouluttamisen työtapaan ja nyt tuo kuunnelmasarjan avulla näytelmään perehdyttäminen. Tällöin koulu saa kehittyä oman näköisekseen, ja parhaimmillaan sen imago ja profiili vastavaat aitoa identiteettia.

Kysyn itseltäni: Onko sillä ollut aidosti arvoa?

Vastaan näin:

Auroran koulu on lähettänyt eteenpäin 20 vuodessa noin 1000 oppilasta. 
Erityisesti viime vuosina kuudesluokkalaisista on päässyt suuri osa painotettua opetusta 
antaviin erikoisluokkiin. Näissä luokissa opiskelevilla on erityinen 
mahdollisuus jatkaa itselleen tärkeää harrastusta. Harrastus on 
tärkeä asia.

Näyttöä siitä, että olisimme kyenneet innostamaan oppilaita taiteen ammattilaisiksi, meillä ei ole kahta sirkusammattilaista lukuunottamatta. Mutta sehän ei ole se juttu

Oikeasti juttu on siinä, että koulun tulisi antaa valmiudet kohdata maailman monipuolisesti. Kouluaika ei ole elämän eteinen. Se on elämää

Kun koululla käy vanhoja oppilaita, merkittävä osa heistä muistaa kouluvuodet meillä rikkaina ja iloisina.

Kysyn itseltäni: Jos siis tässä asiassa on "onnistuttu", niin miksi?

Vastaan näin:

• Keskeisin tekijä ovat olleet taitavat ja työstään innostuneet opettajat. Heitä on myös tietoisesti rekrytoitu. Heitä on rohkaistu, kannustettu ja valtaistettu.
• Olemme myös muokanneet koulunpidon rakenteita tukemaan muutosta: Meillä on mm. luokanopettajaviikot, teatterileirit, pitkä syysloma; erityiset tapahtumapäivät, joissa on tilaa taiteelle mm. Aurorapäivä. Olemme muovanneet koulupäivän rakennetta siestalla. Olemme luoneet starttiluokan (1996-) ja oman yläkoululuokan (1997-2000). Olemme räätälöineet opettajien toimenkuvia. Olemme siirtyneet tielle kohti pariopettajuutta. siesta, ) lukujärjestyksen rakenne.
• Olemme myös rakentaneet koulun toimintakulttuuria oman näköiseksemme. Työyhteisönä - niin uskon- olemme oppineet ymmärtämään koulua, miten eri asiat vaikuttavat toisiinsa. Olemme oppineet tekemään monia asioita paremmin, tekemään parempia asioita ja oppineet ymmärtämään monia asioita uudella tavalla.

Kysyn itseltäni: Mitkä ovat olleet 20 vuoden tukijalkoja tai "huippukokemuksia"

(1) Pedagoginen draama (1989- ), Helena Notkonen ja Teresia Volotinen

(2) Minne joutui kukkaset (1991), Osmo Sorsa

(3) Koko koulun näytelmät, ja niistä ehkä a) Peppi Pitkätossu (1992), opettajatiimi, mm. Maarit Tyrjy. Uusinta 2000-luvulla b) Aristokatit, useita opettajia, kaksi kertaa. c) Ronja ja d) Oliver Twist, useita opettajia

(4) Koulusirkus, mm. Uma Jutila ja Maarit Tyrjy

(5) Lucia-kulkue, Seija Konsti

(5) Via Dolorosa, Anna-Liisa Korhonen, myöhemmin Liisa Mattila ja Ulla Hämäläinen

(6) Luunjan koululeiri (1996-), opettajatiimi

(7) Kuorotoiminta, Uma Jutila, Kaija Kuivanen, Mirde Kilponen

(8) Kullervo-sinfonia (1997), Maarit Tyrjy

(9) Kapsäkin Topelius-projekti (2004), monta opettajaa

(10) TIP-hanke kymmenine kerhoineen (2007-), useita opettajia ja Sari Törrönen

(11) Hölmälöiset- hanke (2008), koko koulu

(12) Bänditoiminta konsertteineen, Osmo Sorsa ja Risto Schiray

(13) Oppimiskeskuksen koulutustarjonta (2008-), useita opettajia

Onneksi on viikonloppuja

KUVA: Tämän aamun Hesari jatkaa uutisointia Espoon koulusäästöistä.

HUOMENTA, hyvä blogi.

ONNEKSI on viikonloppuja, pari päivää kerrallaan, jolloin voi vapaasti päättää, milloin tekee rästitöitä :-). Iso skåål sille, joka viikonlopun keksi. Kiitos taitaa mennä Vanhan Testamentin vaeltavalle kansalle.

TAKANA on nyt kuusi viikkoa koulunpitoa. Olemme yrittäneet rakentaa opetukselle kestävää pohjaa ja pitää mieltä virkeänä, vaikka hallinnossa ja taloudessa kaikki palikat näyttävät olevan liikkeessä yhtä aikaa. Se on ollut kuormittavaa.

HS: " Elo espoolaiskouluissa ei nytkään ole luksusta, huokaa lukiolainen"

SURULLINEN, tosi surullinen olen yleistilanteesta, jossa korkeimmat virkamiehet, poliitikot ja vanhemmat näyttävät ajautuvan yhteenottoon. Tämän aamun Hesarissa kerrotaan virkamiesten esittämistä koulusäästöistä raivostuneista espoolaisvanhemmista, jotka ovat käynnistäneet kapinaliikkeen ja uhkuvat taistelutahtoa.

Lehtijutussa muistellaan, kuinka seitsemän vuotta sitten vanhemmat keräsivät adressiin yli 13000 nimeä ja järjestivät Tapiolan Kulttuurikeskuksessa tilaisuuden, johon osallistui yli 800 vanhempaa. Muistan tilaisuuden erittäin hyvin; olin virkavapaalla ja ehkä siksikin oli helppoa suostua mukaan paneeliin. Vanhemmat ovat taas avanneet nettiadressin, johon kootaan koulusäästöjen vastustajien nimiä. Mielenosoitukseenkin ollaan valmiita.

Silti: monia ilon aiheitakin on

Iloinen voi kuitenkin olla monesta asiasta. Taloon on saatu pestattua hyvä, lapsille tuttu henkilökunta. Tuntikehys on nyt ok. Opettajille on tapeltu oikeus saada sijaiset. Oppilailla on asialliset opiskeluvälineet. Useassa luokassa on uusinta tietotekniikkaa. Olemme keksineet ratkaisut tuen järjestämiseen oppilaille. Koti ja koulu ovat tehneet hyvää yhteistyötä, ja yhteinen Aurora-seminaari tuotti haastavan listan kehittämisideoita. Hallinnolliset paperiasiat on hoidettu aikataulussa. Opettajat ovat jakaneet vastuualueet keskenään. Vaikeimmin oireillut pienluokkaa alkaa palata työtilaan (Mutta Huh! on siinä ollut työmaata). Lapsille on tarjolla (ainakin vielä tämän lukuvuoden) turvallinen iltapäivä, ja sen ansiosta ennenkokematon määrä kerhoja voi käynnistyä ensi viikolla. Kolmen päivän kampanjamme kouluruokailutilanteen viihtyisyyden kohottamiseksi onnistui erittäin upeasti. Ylpeä rehtori sai käydä ostamassa jäätelöt kolme vihreää korttia saaneille pöytäkunnille. Vain yksi pöytäkunta joutuu tienaamaan vielä yhden kortin palkinnon saadakseen. Osaamme siis syödä rauhallisesti. Yllättävän moni lapsi ei muuten osaa käyttää haarukkaa ja veistä. Pikku vinkki koteihin :-)

Arkisen koulunpidon rinnalla koulumme oppimiskeskus on kantanut isoa roolia kaikkien espoolaisopettajien kouluttamisessa uuteen tehostetun ja erityisen tuen ajatteluun. Tällainen sivurooli on 11:lla espoolaiskoululla ainakin vielä tämän lukuvuoden. Opetuslautakunta listasi nimittäin kokouksessaan oppimiskeskustoiminnan yhdeksi säästökohteeksi, joten se pesti voi pian päättyä. Olemme myös ottaneet vastaan vieraita, vaikka toki ohjelman järjestämisestä on siitäkin lisävaivaa.

Ja tietysti tällaiselle paatuneelle kouluteatterimiehelle on ollut tosi iso ilo saada tehdä yhdessä opettajien ja oppilaitten kanssa koulumme historian ensimmäistä pitkäkestoista kuunnelmasarjaa Kolmesta Iloisesta Rosvosta. Sen kautta joulun koko koulun näytelmä tulee kaikille tutuksi.

Ja iloinen pitää olla siitäkin, ettei possunuha ole ainakaan vielä iskenyt kouluun. Koulun omana lääkkeenähän on jo valmiina Possunuha-boogie :-)

KUNPA vielä saisimme luvan palkata koulunkäyntiavustajille sijaiset! Olen erittäin pahoillani niistä monista päivistä, jolloin emme ole pystyneet järjestämään vammaisille, meillä opiskeleville lapsille heille oikeutetusti kuuluvaa avustuspalvelua sijaiskiellon vuoksi. Ensi viikosta alkaen, olemme tehneet muutoksia, joilla tilanne toivottavasti paranee. Sillä on vaikutusta myös pienten oppilaitten kokemaan turvallisuuteen.

Viikkokirje 40/2009

- Auroran koulun viikkokirjeen ensimmäinen painos (pe 25.9.)-

TÄSSÄ seitsemännen kouluviikon ohjelma. Kaksi viikkoa syyslomaan.

VIIKON AVAINTEHTÄVÄ

Kouluviikon avaintehtäviä on tehdä päätökset koulun omista kerhoista (viimeiset laput saapuivat koululle vasta perjantaina)

Maanantai 28.9

• Kolme iloista rosvoa- kuunnelma jatkuu klo 10.10.
• 3a- ja 3c-vanhempainilta klo 18.30 alkaen

Tiistai 29.9

• Oppilashuoltoryhmä klo 13.30-15. 6c-luokka OHR:ssa.
• TIP-vanhempainilta klo 17-18
• 5.-6.luokkien vanhempainilta klo 18.30-20.

Keskiviikko 30.9.

• Henkilökunnalla YT-istunto klo 8-9. varattu KiVa-kouluhankeelle (Ismo, Kaija ja Marja).
• Tohtori Eduardo Andere Mexicosta rehtorin vieraana koko päivän.
• Dl. Luokat valinneet edustajansa oppilasparlamenttiin.
• Kolme iloista rosvoa- kuunnelma jatkuu klo 10.10
• Auroran oppimiskeskuksen järjestämä viimeinen "Kimara"-koulutustilaisuus Ruusutorpan koululla (teemana tehostettu ja erityinen tuki).

Torstai 1.10.

Martti-rehtori Espoon rehtorikoulutuksessa (ProRexi) to-pe. Apulaisrehtori Ulla vastaa talosta.

Perjantai 1.10

Martti-rehtori Espoon rehtorikoulutuksessa (ProRexi) to-pe. Perjantaina rehtori luennoi pohjoismaisessa opetussuunnitelmaseminaarissa Aurorassa 20 vuotta kestäneestä taito- ja taideaineiden aseman vahvistamishankeesta. Apulaisrehtori Ulla vastaa talosta.

Alustavaa ennakkotietoa viikosta 41

Maanantai 5.10
Martti-rehtori Pariisissa virkamatkalla (UNESCO). Apulaisrehtori Ulla vastaa talosta.

Tiistai 6.10.
Kolme iloista rosvoa- kuunnelma jatkuu klo 10.10
OHR klo 13.30-15. 6a-luokka.

Keskiviikko 7.10
YT klo 8-9. varattu opettajien työryhmille/tarvittaessa Liikunnan hankkeelle (Raija Herrala ja Esa Puranen)
Espoon alakoulujen rehtori opintomatkalla ke-la. Martti- rehtori pois. Apulaisrehtori Ulla vastaa talosta.

Torstai 8.10.
Oppimiskeskus Aurora: Smartboard-koulutusta erityisopettajille (Sari Karjalainen)
Espoon alakoulujen rehtori opintomatkalla ke-la. Martti- rehtori pois. Apulaisrehtori Ulla vastaa talosta.

Perjantai 9.10.
Espoon alakoulujen rehtori opintomatkalla ke-la. Martti- rehtori pois. Apulaisrehtori Ulla vastaa talosta.

Aamun Hesari kertoo Espoon koulusäästösuunnitelmista

HIIVIN tänä aamuna postilaatikolle tavallista varovaisemmin, sillä eilen Hesarin toimittaja ja kuvaaja olivat tilanneet minut klo 16:ksi koululle. Halusivat kuulla jonkun rehtorin suusta, mitä lautakunnan listalla olevat 10 %:n kehysleikkaukset konkreettisesti tarkoittaisivat koulun tasolla. No suihkun kautta nopeasti takaisin koululle, ja eikun tukemaan vapaata tiedonvälitystä.

LOPPUTULOSTA voi lukea klikkaamalla tämän lastun kuvaa ja myös Hesarin nettisivuilta. Paperilehden vähän pidemmän jutun kuvituksessa jytisee Auroran opettajien bändi. Biisi on "Light my Fire", mutta melodiaa ei siitä kuule. Lauluvalinnan perusviesti kuitenkin on, että mm. kerhotoiminnalla on valtava innostava ja harrastusta sytyttävä merkitys.

PAPERILEHDEN juttu on minusta asiallinen, ja antaa varsin selkeän kuvan tilanteesta. Jutussa haastatellaan sivistystoimenjohtajaa, opetustoimenjohtajaa, opetuslautakunnan puheenjohtajaa, Auroran rehtoria ja koulumme oppilaiden huoltajia.

Johtokunnan kokous 23.9.2009

KUVA: Muistion kirjoittaja Antti Rajakaski, opettajakunnan edustaja Tuomo Kälviä ja johtokunnan puheenjohtaja Susanna Lehti.

KOULUN johtokunta kokoontui vuoden viimeiseen kokoukseen 23.9.2009 ja paikalla olivat kaikki varsinaiset jäsenet sekä rehtori.

Keskustelimme TIP-toiminnasta, ja rehtori kertoi, että maksuttomia kerhoja on syntymässä n. 20-30, ja ne alkavat kohta puoleen. Uhkaavien säästötoimien takia kuluva vuosi saattaa olla viimeinen, jolloin kerhoja voidaan järjestää näin runsaasti. Tänä vuonna kerhotoimintaan on saatu rahaa 13.000 euroa, mikä on huomattavan paljon. Ensi vuotta ajatellen myös iltapäivätoiminnan taso voi olla vaarassa ja yhteistyötä voidaan yrittää hakea esim. seurakunnan suunnalta. Tilanne, jossa kerhotoimintaa on voitu tarjota kaikille lapsille on ollut hieno ja turvannut lasten iltapäiviä tärkeällä tavalla. Toivotaan vielä, että toiminta saisi jatkua.

Rehtori kertoi koulun henkilökuntatilanteesta, joka on pääosin hyvä. Jonkinlaista uupumusta on havaittavissa liittyen kaupungin kieltoon palkata sijaisia avustajille. Työ ilman avustajaa on raskaampaa sekä opettajalle, että oppilaille. Opettajien sijaiskiellon purkamisesta johtokunta oli tyytyväinen, vaikka se edellyttääkin koululta 2,6 vuosiviikkotunnin kehysleikkausta. Odotettavissa on, että kolmen viikon päästä alkava syysloma tulee tarpeeseen.

KOULU on pyrkinyt parantamaan parkkialueen turvallisuutta ja yrittänyt saada kaupunkia rakentamaan kunnollisen kääntöpaikan koulun edustalle. Ikävä kyllä hanke ei ole edennyt mm alueella olevan vanhan tammen takia. Lapsia pihaan tuovien autojen peruuttaminen aiheuttaa jatkuvasti vaaratilanteita alueella kulkeville lapsille. Autoilijoiden toivotaan noudattavan varovaisuutta erityisesti syksyn pimentyessä.

Tehtävien täyttökielto on edelleen voimassa ja koskee esimerkiksi avustajia, terveydenhoitajaa tai kuraattoria. irtisanoutuneen tai äitiyslomalle jäävän tilalle ei saada palkata uutta kuin erityisluvalla, ja näitä lupia ei näytä helposti heltiävän. Myös hankinta-, ylityö- ja matkustuskiellot ovat edelleen voimassa. Myös tukiopetuksen antamista on rajoitettu, mutta asiaa helpottavat kerhotoiminnan muodossa järjestettävät luokkakerhot. Tästä toimintamuodosta johtokunta kiitti koulun johtoa erityisesti.

Positiivisena uutisena, että osaava rehtorimme on kutsuttu Pariisiin Unescon tapahtumaan luennoimaan, josta olimme enemmän kuin ylpeitä. Sen sijaan huolta aiheuttavat avustajanmäärän leikkaaminen jopa kolmannekselle täksi syksyksi, mikä ei voi olla vaikuttamatta koulutyöhön. Lapset siis maksavat kun kaupunki säästää. Taksilla kulkevien lasten kyydeissä on myös ollut vakavia ongelmia, joihin on koulun toimesta jo puututtu.

Johtokunta keskusteli myös maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetuksesta sekä tarpeesta saada heidän vanhempiaan mukaan kodin ja koulun yhteistyöhön. Johtokunta tekee asiassa aloitteen Koti&Koulu ry:lle ja tarjoaa apuaan, jos yhdistys innostuu hankkeesta.

KUVA: Johtokunnan jäseniä: Risto Valli, Satu Jumpponen, Anu Kiesvaara, Anu Arvonen ja Tuomo Kälviä.

KOKOUS oli pitkä ja esiin nousi useita huolenaiheita. Näkymät syksylle 2010 ovat kovin synkät, tuntikehystä suunnitellaan leikattavan jopa 10%. Tämä vastaa käytännössä kolmen opettajan palkkaa. Yleisesti ottaen voidaan kaikesta huolimatta todeta, että koulun pito on Aurorassa järjestetty siten, että lapsilla on hyvä olla koulussa ja oppiminen sujuu. Koulun panostus tukitoimiin on mittava, ja kaikki mahdollinen kekseliäisyys on otettu käyttöön, jotta asiat sujuisivat talousahdingosta huolimatta. Opettajat ja rehtori ansaitsevat tästä suuren kiitoksen.

Johtokunta kokoontuu seuraavan kerran ensi vuoden maalis-huhtikuussa.

24.9.2009

Antti Rajakaski
Johtokunnan jäsen

Tuulta päin!

Päivitetty 24.9.09

OIKEA SYKSYILMA- ja vasta viikonloppuna oli kuin kesä. Kävin muuten eilen illalla kannustassa FC-89:n miehet nelosdivisionaan. Ilma oli ikävä jo silloin. Ikäviä uutisiakin tuli. Emme saaneet täyttölupaa irtisanoutuneen koulunkäyntiavustajan vakanssille. Täytyyy keksiä jotain luovaa. Tilanne, jossa avustuspalveluihin oikeutetut vammaiset lapset jäävät pitkäksi aikaa ilman avustajaa ei paljon vanhempia naurata. Eikä oppilashuoltoryhmää.

Eiliseen koulupäivään mahtui mukaviakin asioista. Oikein söpö uusi oppilas kävi tutustumassa luokkaansa. Klo 10.10 lähetettin taas uusi osa Kolmea Iloista Rosvoa keskusradion kautta.

Vieraita Japanista

KUVA: Viidennen luokan oppilaamme Akira toivotti vieraat tervetulleiksi japaniksi.

Iltapäivällä meillä kävi melkein 30 japanilaista vierasta tutustumassa ryhmäintegraatio-opetukseen. Viime viikonloppuna avioliittoon vihitty Kia-opettajamme oli saanut vanhemmilta oikein lahjan. Kuinka huomaavaista

TÄNÄÄN on myös tuulinen päivä, ja vauhtia riittää. Aamulla YT. Päätimme käynnistää pikavauhtia kauniin käytöksen ryhtiliikkeen kouluruokailussa. Rehtori arvioi pöytäkuntien ruokatapoja vihreällä, keltaisella ja punaisella kortilla. Keltainen on varoitus. Punaisesta kortista pytäkunta siirtyy rehtorin puhutteluun. Vihreällä kortilla saa kiinnistykseen jätskiin. Jos pöytäkunta saa kaikkina loppuviikon päivinä vihreän kortin, niin perjantaina luvassa on jäätelöt. Ensimmäinen koululounas sujui tosi hienosti.

Sitten tovi paperiasioita.

Kello 14 alkaa Kimara2- koulutus Hörmärinpuiston koulussa, johon menen taas Teija Sopaseksi.(Tilaisuudesta enemmän oppimiskeskuksemme sivuilla)

Illalla on vielä vuoden tärkein johtokunnan kokous. On muuten mielenkiintoista: koulujen budjeteissa ei ole varattu määrärahoja edes kolmen kokouksen kokouspalkkiohin!

Hieno tunnustus Auroran koululle

SAIN MUUTAMA aika sitten yhteydenoton Opetushallituksesta, joka on pakko tulkita nöyrästi hienoksi tunnustukseksi Auroran koululle Minua nimittäin pyydettiin pitämään lyhyehkö (30 minuutin) alustus Opetushallituksen järjestämään pohjoismaiseen opetussuunnitelmaseminaariin perjantaina 2.10 klo 13-14.30. Suomi on valinnut seminaarin pääteemaksi taide- ja taitoaineiden opetuksen, sen lisäksi käsitellään myös yleisiä ja ajankohtaisia opetussuunnitelman kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.

OMA alustukseni tulee käsittelemään kokemuksiamme Auroran koululla 20 vuotta tehdystä esteettisen eheyttämisen kehittämistoiminnasta. Nostan esiin yrityksiämme kehittää opetusta ja eri oppiaineiden välille siltaa rakentavaa koulun toimintakulttuuria muutosteoriaa vasten. Taidekasvatus on ollut meille työkalu, jolla olemme myös rakentaneet toisin oppimisen ja monella tavalla oppimisen mahdollisuuksia oman koulumme toimintakulttuuriin. Seminaariväkeä kiinnostaa, , miten taideaineiden ja muiden aineiden opetusta eheytetään, mikä on integraation tuoma lisäarvo, miten sen on teillä pantu käytäntöön? Kahden casen yhteinen otsikko on " “The art of teaching - cross curricular links between the arts and other subjects.

HARMI kyllä en voi seurata koko kaksipäiväistä seminaaria. Luennoitsijoina olisivat olleet mm. pääjohtaja Timo Lankinen,
johtaja Olöf Olafsdottir, opetusneuvos Irmeli Halinen, professori Timo Jokela ja johtaja Gun Oker-Blom. Suomalaisrehtoreilla on nimittäin samaan aikaan Pro-rexi-seminaari Espoossa.

Nälkäpäivän keräys 2009

AURORAN koululla keräys tuotti 228,15 euroa.

Lämmin kiitos, että autoitte
Punaista ristia suojelemaan
ihmisarvoa ja elämää.

SPR
Marjatta Tahkokallio

Arkipäivän didaktiikaa 4: lapsen masennuksen kohtaaminen

HUOMENTA. Jatkan aamujumppana arkipäivän didkatiikan peruskysymyksen parissa: Kuinka tukea lasta, joka on pudonnut ei vain hetkeksi vaan pidemmäksi aikaa opiskelutilassa. Oletan, että usein kyseessä on lapsen masennus. Mikään ei kiinnosta. Mikään ei ole kivaa. Mitään ei jaksa. Uni ei tule. Masentunut lapsi voi olla myös aggressiivinen tai hän voi ottaa pellen roolin, jotta hän vapautuisi sisäisestä jäänityksestään tai peittää sitä.

Masennus voi iskea syystä tai jopa ilman syytä. Heikko itsetunto ja arvottomuuden tunne sekä jatkuva epäonnistumisen kokemus altistavat masennukselle. Masennuksen aikana aivoissa tapahtuu muutoksia. Masentuneita väitetään Suomessa olevan jo puoli miljoonaa. Joka viidennen suomalaisen arvellaan tarvitsevan jossain elämän vaiheessa apua masennukseen. oten ehkä olisi jo tarjota keinojakin

Etsin netistä ohjeita maksentuneen ihmisen kohtaamiseen ja auttamiseen. Masennuksesta nouseminen edellyttää kuulema aina omaa työskentelyä. Siihen ei ole kuitenkaan voimia. Apua tarvitaan, mutta masentunut usein torjuu sen. Masentunut saattaa yrittää siirtää huonon olonsa toisiin (tahtomatta pahaa). Tässä keinokirjoa:

(1) lääkehoito
* mielialalääkkeet
(2) vuorovaikutushoito ja "hoito"
* psykoterapia
* lyhytterapia
* sympatia
* arvostus
* vahvuuksien esillä pito
* vaikeuksista puhuminen
* kuunteleminen , kysyminen, vaikeneminen
* myötäilevä asenne masentuneen väitteisiin
* kinaamisen välttäminen
* omien (kielteisten) ajatusten "kuulostelu"
* positiivisen ajattelun opetteleminen
* postiivinen palaute itse ja muilta
* "sairastumisen aiheuttaneen tilanteen korjaaminen" (esim. kiusaaminen)
(3) terveellinen elämä
* liikunta
* ruokavalio
* musiikin kuuntelu
* päivärytmin ylläpito (pidetään siitä kiinni)
* mielekäs työ
* muiden ihmisten tapaaminen
* tee lista asioista: jotka tuottavat mielihyvää, Tee niitä.
* ei pähteitä
(4) itseopiskelu
* itseopiskeluun sopivaa kirjaa Depressiokoulu: Opi masennuksen ehkäisy- ja hoitotaitoja

Arkipäivän didaktiikaa 3: Kun opiskelumotivaatio on nolla

HYVÄÄ sunnuntaihuomenta.

Tämä lastu on osa prosessia, jossa yritän ymmärtää oppilaita, jotka sanovat, etteivät halua oppia koulussa opetettavia asioita. Olen käsitellyt teemaa jo muutamassa lastussa, ja on jälleen järkevää yrittää koota ajatuksia. Samalla haluan kiittää niitä, jotka ovat syksyn kiireittensä ohella osallistuneet ns. opetuksen odotustilan didaktiikan kehittelyn.

Hieman kertausta

Kyse on siis ongelmasta, joka kuuluu arjen didaktiikan piiriin. Kuinka toimia oppilaitten kanssa, jotka eivät opettajiensa suostuttelusta huolimatta tee tunneilla töitä, vaan kieltäytyvät niistä ja usein myös estävät toisten opiskelun.

En lähesty tätä ongelmaa kiukkuisena kurittomuudesta, vaan näen oppilaan olevan tällaisessa tilanteessa vahvan avun tarpeessa. Opiskelu ja oppiminen vaativat sitä ohjaavaa voimaa. Tuota voimaa kutsutaan nykyään motivaatioksi. Motivaatio on tahtoa, hinkua jne. Suurelle osalle oppilaista oppiminen on ok, ja he tekevät oppimistehtäviä ja saavat niistä onnistumisen kokemuksua. Opiskelu tyydyttää monia lasten tarpeita. He kokevat kunnostautuvansa, ja näkevät osaamisensa kasvavan. He saavat kannustusta ja kiitosta. Se on normaalitilanne.

Osa oppilaista ei ole tällaisessa tilassa. Eri syistä he eivät sitoudu opiskeluun. Koulu on heille ilotonta pakkoa, tylsää, He näyttävät surullisilta, jopa masentuneilta. Heillä ei ole energiaa, eikä voimavaroja. He eivät jaksa. Heitä väsyttää. Voimme oppia heitä jotain hyvin tärkeää: kuinka haavoittuva ihminen ja hänen motivaationsa voi olla.

Aikaisemmissa lastuissa (lastu 1, lastu 2 ja lastu 3) pohdin tätä ilmiötä ottamalla käyttöön käsitteet opiskelutila ja opiskelun odotustila ja opettaminen ja ohjaus. Etsin ratkaisua motivaatioon ongelmaan projektityyppisestä opiskelusta (jossa oppilas ja hänen vanhempansa saisivat valita konkreetin numeroilla mittavan tavoitetason) ja taitavasta ohjauskeskustelusta.

Olen saanut näihin kannustavaa palautetta, mutta myös viisaan varoituksen siitä, että lapsille ei pitäisi antaa kannettavaksi vastuuta enemmän kuin mistä he selviävät. Ja siitä, että kaikki perheet eivät pysty tukemaan lapsiaa samalla tavalla opiskelutyössä. Nyt ajattelen, että esittämäni projektityyppinen opiskelu sopii suurelle osalle normioppilaita, mutta ei niille, jotka putoavat usein ja syvälle opiskelutilasta.

Uusi aihio opetuksen odotustilaan didaktiikkaan

NIINPÄ on keksittävä jotain uutta. Lähtökohtanani on ajatus, että opetus on ennenmuuta prosessi, jossa vastuu opiskelusta siirretään opettajalta oppilaille. Opetus on näin opiskelutaidon opettamista (muut saavat puhua oppimaan oppimisesta) ja oppilaan tukemista ottamaan oma oppimisprosessinsa yhä vahvemmin haltuun. Jotta vastuu voisi siirtyä, oppilaassa on oltava tahtoa, motivaatiota. Tahto liikuttaa ihmistä. Kun ei ole tahtoa, ihminen ei liiku. Nykyisin tahtomisen sijasta puhutaan motivaatiosta. Motivaation arkisia synonyymejä ovat halu, halukkuus, tarmo, into, innostus, pyrkimys ja kiinnostus. Oppiminen edellyttää sitä ohjaavaa voimaa. Se voima on lapsen sisällä.

Jäsennän tilannetta kolmen käsitteen avulla:
(1) OPISKELUTILA
Didaktiikassa oletetaan itsestään selvyydeksi, että oppilas haluaa oppia asioita, tai että hän on ainakin kohtuullisella suostuttelulla motivoitavissa opiskeluun. Opiskelutilassa oppilas opiskelee. Hän on myönteisessä tahtotilassa. Opettaja opettaa
(2) RAJATILA
Rajatilassa oppilaan opiskelu keskeytyy. Hän kohtaa joko merkitys- tai merkittävyysongelman. Hänen opiskelutahtonsa on hetken aikaa anomaliatilassa. Tämä ei ole poikkeuksellista, päinvastoin aivan tyypillistä kaikkien kohdalla. Usein oppilas pystyy itse auttamaan itsensä takaisin opiskelutilaan. Joskus opettajan on lopetettava hetkeksi opettaminen ja siirryttävä ohjaustilaan.
(3) EI- OPISKELUTILA
Ei-opiskeltila on ahdistava mielenkaaostila, jota oppilas yrittää ottaa haltuun esim. kapinoimalla. Lapsi päättää ettei opiskele, hän ei aloita opiskelua, eikä palaa opiskelun pariin kehoituksista huolimatta. Hän on kielteisessä tahtotilassa. Jos oppilas on passiivinen, hän on omissa ajatuksissaan Jos hän on aktiivinen: hän jatkaa korviketoimintaa ja häiritsee opetusta. Opettaja ei voi jatkaa opettamista.. Oppilas tarvtsee tukea ja apua päästäkseen takaisin opiskelutilaan. On purettava kielteinen tahtotila ja rakennettava myönteinen tahtotila.

KONKREETTI ideani on, että jokaiselle (puhun nyt opiskelun suhteen putoamisvaarassa olevista oppilaista) laaditaan opiskelun taidon haltuunottosuunnitelma. Sen esikuvana voisi olla Furmanin Muksuoppi-vihko tai Bam-dvd. Tuohon vihkoon koottaisiin oppilaan vahvuudet koulutyössä (osaa tulla ajoissa. Osaa ottaa kirjat mukaan. Osaa lukea. Osaa kertoa kuvista...) ja prosessi, jolla otetaan haltuun seuraavat opiskelun osataidot. Erityisesti huomi olisi strategioissa, joilla oppilas pääsee takaisin opiskelutilaan. Kootaan siihen ylös, miten itse kukin on onnistunut palaamaan opiskelutilaan. Kirjataan ylös kaikki kokemukset. Ja refelektoidaan niitä kun tilanne on rauhoittunut.

SUUNNITELMAN laadinta alkasi sillä, että luokalle selvitetään selkokielellä seuraavat asiat:
(1) Koulussa opiskellaan. Opiskelu on oppimistehtävien tekemistä. Oppimistehtäviä tekemällä oppii uusia asioita. Opettaja päättää, mitä tehdään. Hän on työnjohtaja. Oppilaat voivat vaikuttaa siihen, miten työtä tehdään (esim. suoritusjärjestys, työtapa). Toisen työntekoa ei saa häiritä.
(2) Jokaisella on vastuu siitä, että hän yrittää opiskella (pitää itse itseään opiskelutilassa). On ihan normaalia, että opiskelu keskeytyy. Tavallisesti syitä on kaksi. 1) tulee tunne, ettei osaa , ettei ymmärrä tai 2)tulee tunne, ettei jaksa, ettei huvita. Kumpaankin saa apua. Koska jossei opiskele, päivä menee hukkaan.
(3) Sovitaan pelisäännöt, kuinka toimitaan, kun opiskelu keskeytyy. Annetaan tälle tilanteelle nimi. Esim. ”Känkkäränkkä. Kerrotaan, että jos opiskeluakku on tyhjä, pyydetään lupaa mennä ”lataamoon” .
(4)) Kerrotaan, mitä "lataamossa" tapahtuu. Mitä siellä saa tehdä ja mitä ei. Laatamossa voi kulua ensin aikaa rauhoittumiseen. Sitten käydään ohjauskeskustelu, joka on pitkälti tunnetyötä.
(5) ) Sovitaan (myös vanhempien kanssa), mitä tapahtuu, jos lataamokaan ei auta.
(6) Ideana on, että suunnitelmassa seurataan, kuinka kauan itse kukin pysyy opiskeluvaiheessa ja sitä, mikä konsti auttaa. auttaa? Mitataan "latautumiseen" eri keinoilla tarvttava aika.

Ohjauskeskustelun muistilista

Ohjauskeskustelussa voidaan työstää opiskeltavaa sisältöä, mutta ennen muuta oppilaan omaa mielentilaa. Kysymyksillä ja kommenteilla autetaan lasta sanallistamaan sanattomia ajatuksiaan. Olen myös tehnyt ensimmäisen aihion tällaisen ohjauskeskustelun muistilistaksi
(1) Mennään lataamotilaan
(2) Anna aikaa. Aloita keskustelu, kun lapsi on valmis.
(3) Ole kohtelias.
(4) Osoita, että arvostat ja välität lapsesta, vaikka hänellä on nyt vaikeaa.Ilmapiiri on tärkeä. Ohjaus tulisi antaa rauhallisessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä.
(5) Opiskelutahdon tankkaaminen (ei kaivella epäonnistumista)
- tankaataan uskoa opittavan asian osaamisen ja sujuvan opiskelun tuomaa hyötyä itselle ja muille
- tankataan uskoa omiin onnitumisen mahdollisuuksiin. Kerrataan, milloin on onnistuttu palaamaan opiskelutilaan. Miltä se tuntui?
(6) Ohjauksen täsmätavoite on palauttaa opetusryhmään. Pitkänajan tavaoite on vahvistaa kykyä säädellä omaa toimintaa.
(7) Ohjaushetki päättyy sopimukseen: palataan opiskelemaan. Siihen voidaan liittää myös jokin pieni palkkio.

Ohjauskeskustelu on haastava. Ben Furman on korostanut empatia merkitystä (siis pyrkimystä välittää, että lapsen tilanne ymmärretään ja hyväksytään). Hän on puhunut ns. tulevaisuusempatiasta. Ohjauksessa opettaja voisi kysyä oppilaalta esim. "Et näytä innostuvan kovasti tästä oppiaineesta. Mikä voisi auttaa sinua innostumaan tästä enemmän? Mitä sinä toivoisit, että tämä olisi sinulle mukavampaa tai siedettävämpää?"

Lyhytterapeutit harjoittelevat erityisesti arvostuksen tunnetta vahvistavaa puhetta, jolla herättetään asiakas arvostamaan itseään. Tämä näkyy jo kysymysten asettelussa. " Sanoit, että tämä on ollut sinulle erityisen vaikeata, mutta olet suoriutunut tästä näinkin hyvin. Miten sinä olet siihen pystynyt? Se ei varmasti ole ollut helppoa!"

Koulu on eräässä mielessä pedagogiikan voimala. Voimalan käyttövoima on oppilaan oma energia. Se pitää vapauttaa ja suunnata. Opettaja voi sytyttää, säädellä ja suojella oppilaitten motivaatiota. Opettaja voi laajentaa oppilaan motivaatiota. Opettaja voi olla sammuttamatta sitä. Opettaja voi auttaa oppilasta rakentamaan omaa motivaatiotaan. Lapset ovat erilaisia: toiset kiinnostuvat spontaanisti, toiset tarvitsevat aikuisen apua kiinnostuksen ohjaamista keksiäkseen asioita.

Luokanopettajat luovat vankan äidinkielen opetuksen perustan- jos saavat

Äidinkieli ja kirjallisuus on yksi tärkeimmistä perusopetuksen oppiaineista. Pääosa aineen oppitunneista opetetaan ensimmäisten kuuden kouluvuoden aikana. Siksi on käsittämätöntä, että opetuksesta vastaavilta luokanopettajilta estetään syventyminen aineen opiskeluun.

Luokanopettajanoulutuksessa suoritetaan lyhyet perusopinnot opetettavissa aineissa. Tämän lisäksi luokanopettajien koulutukseen kuuluu sivuaineopintoja, joissa he voivat syventyä valitsemansa aineen opetuksen ongelmiin. Käytännössä luokanopettajilta on estetty mahdollisuus syventyä äidinkieleen. Aineenopettajan pätevyysvaatimukset on nostettu tässä aineessa kaksikertaisiksi verrattuna muihin aineisiin: Äidinkielessä vaaditaan 60 + 60 + 10 opintopistettä eli aineenopinnot sekä suomen kielessä että kirjallisuudessa. Puheopin opintoja ei mahdu koulutusohjelmaan lainkaan. Myös opintoihin pyrkiminen on tehty hankalaksi. Luokanopettajila ei ole omaa kiintiöitä ainelaitoksissa. Heidän pitäisi osallistua samaan pääsykokeeseen kuin kielenkääntäjiksi ja täysin muihin ammatteihin suuntautuvat opiskelijat.

On lasten ja oppiaineen edun vastaista, että luokanopettajaopiskelijoilta estetään mahdollisuudet kehittyä äidinkielen ja kirjallisuuden opettajina. Aineenopettajat eivät ole siirtyneet alakoulun puolelle eikä heitä sinne riittäisikään. Monesta syystä on järkevää, että alakoulussa äidinkielen opetus säilyy luokanopettajilla, jotka pystyvät hyödyntämään ko. aineen opetusta kaikilla tunneilla toiminnallisesti.

Luokanopettajat tarvitsevat oikeuden opiskella lastenkirjallisuuden ja toiminnallisen kieliopin opettamista, eivät Ison suomen kieliopinmukaisia uusia termejä. Nyt tarvitaan joustavia ratkaisuja. Perusopetuksen laadun varmistamiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että luokanopettajaopiskelijoilla tarjotaan mahdollisuudet todelliseen äidinkieleen erikoistumiseen. Opetusministeriön tulisi rohkeasti korjata tämä epäkohta.


Katri Sarmavuori
Professori, Turun opettajankoulutuslaitos
Äidinkielen Opetustieteen Seuran pj.






Matti Sippola
Luokanopettajaliitto ry.
Puheenjohtaja

Auroran viikkokirje 39/2009

- Auroran koulun viikkokirjeen ensimmäinen painos (19.9.)-

TÄSSÄ kuudennen kouluviikon ohjelma.

VIIKON AVAINTEHTÄVÄ

Kouluviikon avaintehtäviä on lyödä johtokunnassa lukkoon koulun lukuvuosisuunitelma ja tehdä päätökset koulun omista kerhoista.

Maanantai 21.9

Koti & koulu ry:n vuosikokous klo 18.30 alkaen.

Tiistai 22.9

Kolme iloista rosvoa- kuunnelma jatkuu klo 10.10
Vieraita Japanista klo 11.30 (lounas, tutustuminen ryhmäintegraatioluokkaan, keskustelu rehtorin kanssa)
Oppilashuoltoryhmä klo 13.30-15. 6a-luokka OHR:ssa (Herrala (korjattu))

Keskiviikko 23.9.

Henkilökunnalla YT-istunto klo 8-9. Johtokunnan kokouksen paperit. II-käsittelykierros. Vastuualueet. OHR-vuorot syksyn aikana. Oppilasparlamenttivaalit. Terveisiä koulutustilaisuuksista (Ulla ja Katri, sekä Kimara I:ssa olleet). Avustajatilanne.
Kerhoilmoittautumisten deadline.
Espoon yleisurheilukisat. Joukkuetta valmentaa Esa Puranen. (korjattu)
Auroran oppimiskeskuksen järjestämä "Kimara"-koulutustilaisuus Hösmärinpuiston koululla (teemana tehostettu ja erityinen tuki).

Johtokunnan kokous kl 18.30 alkaen

Torstai 24.9.

Kolme iloista rosvoa- kuunnelma jatkuu klo 10.10
Luokanopettajat toimittavat kerhoilmoittautumiset Martille.
6c-luokka teatteriretkellä.
EkaMIx-retkellä Raamattuopistolle

Perjantai 25.9.

Alustavaa ennakkotietoa viikosta 40

Maanantai 28.9

Tiistai 29 .9.
OHR klo 13.30-15. 6c-luokka.
TIP-vanhempainilta klo 17-18
5.-6.luokkien vanhempainilta klo 18-20.

Keskiviikko 30.9.
YT klo 8-9. Pääteema: KivaKoulu (Ismo, Kaija ja Marja)
Tohtori Eduardo Andere vieraana koko päivän.
Kolmas "Kimara-koulutus" (Martti ja JJ ja EA)

Torstai 1.10.
Espoolaisrehtorit PRO-rexi-seminaarissa to+pe
Ulla vastaa talosta (to+pe+ma)

Perjantai 2.10.
Espoolaisrehtorit PRO-rexi-seminaarissa to+pe
Ulla vastaa talosta (to+pe+ma)
.

Kasvatussosiologiaa

KUVA: Myös "Kasvatussosiologian" kansi on uudessa painoksessa uudistettu. Minä luin vanhaa painosta.

MINULLA on tapana pitää yöpöydällä kasvatustieteellistä kirjallisuutta, joskus jopa röykkiöittäin. Kohtuullisen pitkän odotuksen jälkeen vuoro tuli teokselle: Antikainen, A., Rinne, R. ja  Koski, L. (2000). Kasvatussosiologia. Helsinki: WSOY.

Tapani on lukea kirja, tehdä siihen merkintöjä ja sitten pienen tauon jälkeen laatia lukemastani muistiinpanot. Ja jos oikein innostun, muistiinpanojen pohjalta syntyy lastu. Nyt innostuin.

KASVATUSSOSIOLOGIA on siis yksi kasvatustieteen osa-alue. Sitä- ja erityisesti Antikaisen ym. teosta hallitsee kriittinen teoria. Suomeksi "känkkäränkkä". Kasvatustoiminnassa kiinnostaa erityisesti kaikki, mikä vähänkin viittaa vääryyksiin, jonkun sortamiseen tai piilovallankäyttöön.

Lukija, joka jaksaa valitun otteen ymmärtää, löytää teoksesta paljon terävästi ajateltua ja mielenkiintoista. Erityisesti minua viehätti luku, jossa käsiteltiin kasvatuslaitosten (koulu on yksi niistä) historiaa. Mutta sitä ennen hieman taustaa.

Maailma on kovasti muuttunut

Kirjassa jäsennetään arvojen muuttumista (joka vaikuttaa kasvatuslaitosten tehtävien taustalla). Otan siitä kopin.

"Kauan aikaa sitten" (maatalousvaltiossa) meitä hallitsivat tuonpuoleiset arvot. Kasvatuksen päämääränä oli sielun pelastaminen, iankaikkinen hyvinvointi. " Nyt" (jälkimodernissa palveluyhteiskunnassa) elämme aististen arvojen aikaa, hetkellinen välitön hyvinvointi. Elämykset, nautinnot ovat tärkeitä. Näiden kahden jakson välissä oli idealististen arvojen aika (1800-luku Suomessa, kansallisuusaate jne. ), siirtymä, jossa arvokasta oli aistillisen elämän pyhät, syvähenkiset ilmaukset ja ihminen alisti itsensä yhteishyvälle, kansalleen.

Arvot ovat jälleen 2000-luvun alussa murroksessa. Yksilö ei enää pysty kulumaan kiinteästi vain yhteen yhteisöön, vaan useaan toisistaan arvoiltaan poikkeaviin samanaikaisesti. Kielenkäyttöön on tullut termi "kevytsitoutuminen".

Jos arvojen muutoksesta haluaa etsiä jonkin yhtenäisen punaisen langan, se voi olla yksilön synty. Kirjassa esitellään yksilön synnyn kolme kulmakiveä: (1). protestantismi (ihminen henkilökohtaisesti vastussa Jumalalle, ilman kirkkoa; yksilöuskoja) (2). poliittinen kansalaisuus (yksilö asiantuntija omien päämääiensä suhteen; vapaa kansalainen) ja (3). taloudellinen toimijuus (liberalismi, vastuu omasta toimeentulosta ja hyvinvoinnista). Matka "kauan sitten"-maailmasta tähän hetkeen on polku noita kulmakiviä pitkin kohti autonomista, vapaata yksilöä, mutta samalla kohti oman onnensa seppää ja yksinäisyyttä.

PERHE ei kai vuosisatojen ajan ole saanut rauhassa kasvattaa lapsiaan? Kasvatusta "kauan aikaa sitten" ohjasi kirkko. 1800-luvulla kasvatuksen kontrolli siirtyy kirkon vallan rapautuessa valtiolle. Ja 2000-luvulla valtion rapautuessa (viihde)markkinoille. Kauan sitten yhteinen totuus oli oikeaoppisessa, puhtaassa uskossa. Se oli opittava. 1800-luvulla suomalaisessa kansassa ja sen sivistyksessä. Se oli luotava ja omaksuttava. Nyt 2000-luvulla yhteistä totuutta ei enää ole (ja perheille tulee mahdollisuus asettaa arvot- jos niillä on siihen halua ja voimia. Niinpä uudeksi kvalifikaatioksi nouseekin arvo-osaaminen, kyky ymmärtää ja hyväksyä erilaisia arvoja.

Mitä oli ennen koulua?

JA nyt siihen minua eniten innostaneeseen osaan teosta: koulutuksen kehittymiseen. Teoksesta syntyy jännittävä kuva pitkästä prosessista, jossa kaksi aivan erilaista polkua sivistyä yhtyvät.

ENSIMMÄINEN polku on säätyläisten koulutuspolku. Koulutuksen alku on eliitin lasten (poikien) koulutusta. Heitä opettivat kotiorjat ja myöhemmin kotiopettajat. Tie yliopistoihin kulki oppikoulujen (eri aikoina niillä oli eri nimet) kautta. Opillisissa kouluissa opettajina olivat oppineet, joskin opettajan tehtävä oli heille vain uran osavaihe. Tätä tietä päästiin yhteiskunnan korkeisiin asemiin.

TOINEN polku on rahvaan polku. Se polku ei aina vienyt ylöspäin. Uudella ajalla rahvaan koulutus voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin: (1) Kirkko kouluna, (2) Kirkollisen koulun vaihe ja (3) Maallisen ja kunnallisten kansakoulujen vaihe.

Kirkko kouluna

Kirkko aloitti Suomessa järjestelmällisen kansanopetuksen 1600-luvulla. Kirkko kasvatti rahvasta sielun pelastukseen (ja esivallan kunnioitukseen) saarnoilla, rippipakolla (jo keskiajalla), kristinopin kuulusteluilla ja myöhemmin kinkereillä. Rippikoulut (asetus 1740) ja kinkerit (1700-luvun lopulta) olivat ensimmäisiä kasvatusinstituutioita. Ne olivat pakollisia.

Kirkollisen koulun vaihe

Vuonna 1686 säädettiin kirkollinen opetusvelvollisuus: Kansaa oli opetettava. Varsinainen kirkollinen oppivelvollisuus syntyi vasta 1700-luvulla, (1719 ja 1723:), jolloin määrättiin, että katekismus oli opittava ulkoa. Opetus oli vanhempien vastuulla sakon uhalla. Kun maalaisperheet eivät pysty opettamaan lapsiaan lukemaan katekismusta ulkoa, kirkko määräsi itselleen velvollisuuden, ja Suomeen syntyy "Seitsemästä veljeksestä tuttu lukkarinkoulu-instituutio. Lukkari oli papin apulainen, jolla oli monenlaisia tehtäviä.

Maallisen koulun synty

MAALLISEN yhteiskunnan kiinnostus kasvatukseen heräsi asteittain. Herättäjänä olivat orvot, kiertävät, kerjäävät irtolaislapset (tuon ajan Romanian romanit). Alempien väestökerrosten harhateillä oleville lapsille perustettiin eri maissa työ- ja vaivaistaloja, kuritus- ja kehruuhuoneita, ottolapsikeskuksia, joista myös vuokrattiin ihmistyötä. Tällaisia laitoksia oli olemassa 1600-luvulta 1900-luvun alkuun. Keskeistä oli kurikasvatus. (vrt. Oliver Twist).

Kuri-ideologiaan perustuvien lapsihuoneiden rinnalla alettiin sitten perustaa filantrooppisia köyhien lasten tai löytölasten lastenkoteja ja lapsihuoneita. Kerjäläiset haluttiin pois kaduilta ja toreilta, mutta kurin tilalle tuli parantamisen idea.

Irtolaislapsiongelma liittyi teollistumiseen. Yhteiskunnan teollistuminen tuotti kuljeskelevaa kansaa. Asteittain filantrooppisista lastenhuoneista kuoriutui filantrooppisia kouluja, "parannuskouluja". Filantroopit perustivat ”rääsyläiskouluja”, ja rikollisiille parrannuskouluja mm. Englannissa 1850-luvulla. Koulunkäyntinsä laiminlyöneille (maissa, joissa oli koulupakko) perustettiin laiskankouluja (truant schools).

KUVA: Netistä löysin lisää tietoa pahatapaisten lasten kasvatuslaitoksista Englannissa. Niistä käytettiin myös nimeä "Reformatories" ja "Industrial Schools". Aluksi ne olivat kovasti vankilan kaltaisia.

MIELENKIINTOISESTI Kasvatussosiologia-teoksessa jokseenkin ohitetaan ns. tehtaan koulut (eli mamsellin koulut). Tehtaanomistajat nimittäin kiinnittivät lasten koulunkäyntiin jo poikkeuksellisen aikaisin huomiota. Esimerkiksi Finlaysonin vuonna 1839 perustettu koulu oli kaupungissa ensimmäinen, täysin maksuton. Sinne olivat ervetulleita sekä työläisten että varakkaiden säätyläisten lapset, sekä tytöt että pojat. Tehtaat perustivat myös alkeiskouluja lapsityöläisille. Tällaiset laitokset tulkittiin kristilliseksi hyväntekeväisyydeksi. Kuitenkin myös tehtaan oma etu, kohtuus ja sosiaaliset voitot riittivät syiksi isällisen järjestelmän toimeenpanemiseksi.

Lisäksi kirjassa ohitetaan ns, sunnuntaikoulut ja kylkoulut, joita järjestettiin 1800-luvulla myös töissä käyville lapsille.

SUOMEN ensimmäiset varsinaiset "kasvatuslaitokset" perustetiin 1891 Keravalle pojille ja 1894 Vuorela tytöille 

Näiden "koulun alkumuotojen" ideologia alkoi vaihtua 1900-luvulla Saksassa pakkokasvatuksesta huolenpitokasvatukseen, jota kutsuttiin suojelukasvatukseksi.

Lastenkodit kasvatuksen tukena

Suomeen perustettiin ensimmäinen lastenkoti 1700-luvulla tykistörykmentyin lasten hoitamiseksi. Mustalaislapset ja sotilaiden orpolapset olivat tärkeimmät hoitoryhmät. Suomen 1808-09 sota tuotti äpäriä kiertelemään ja kerjäilemään. Vanhan huutolaisjärjestelmä rinnalle tarvittiin lastenkoteja ja laitoshoito. Vuonna 1817 Suomessa annettiin julistus, joka kielsi kerjäämisen. Näin haluttiin rajoittaa irtolaisten liikkumista.

1800-luvun lopun kansanopetuksen toinen murros

SUOMEN rahvaan koulutuksessa tapahtui toinen merkittävä murros 1800-luvun puolivälistä alkaen, kun kansakoulujärjestelmä luotiin. Päätös on nähtävä taustaansa vasten. Sääty- ja alamaisyhteiskunta muuttui luokka- ja kansalaisyhteiskunnaksi. Uskon sijalle elämää ohjaavana tekijänä tuli usko järkeen ja valistukseen. Yksilön synnyn kolme kulmakiveä olivat kaikki luotu. Vuonna 1879 säädettin elinkeinovapaus ja syntyi palkkatyöläisyys. 1900-luvun alussa syntyi kansanedustuslaitos.

Merkittävä tekijä rahvaan koulutuksen taustalla oli teollistuminen, ja erityisesti se, että lasten käyttö työvoimana kiellettiin ensiksi Englannissa. Kun koko perhe ei enää voinut käydä töissä (kuten maaseudulla) oli ratkaistava, missä lapsia pidetään, kun vanhemmat ovat työpaikalla.

Lapsityövoiman käytön kielto on itseasiassa kansainvälisesti varsin nuori asia. Merkittävimpia sopimuksia ovat tässä suhteessa YK:n lastenoikeuksien julistus vuodelta 1983 ja ILOn sopimus vuodelta 1973.

Suomessa on voimassa vuonna 1993 annettu laki, jonka mukaan töihin ei saa ottaa oppivelvollisuuttaan täyttänyttä. Vuonna 1890 astui kuitenkin jo voimaan työsuojeluasetus, joka kielsi alle 12-vuotiaiden palkkaamisen tehtaisiin.

Alle 15-vuotiaiden ansiotyön toi Suomeen ulkomaalaisten esikuvien mukaisesti skotlantilainen tehtailija James Finlayson 1820-luvulla. Lasten tehdastyö alkoi yleistyä Tampereella 1830-luvulta lähtien. Lasten osallistumista työntekoon oli maataloudessa pidetty aina normaalina ja tärkeänä osana sosiaalistumista. Tilattoman väestön lapset olivat lähteneet palkollisiksi jo nuorella iällä. Myös käsityöläisten oppipojiksi oli totuttu lähtemään 12–13-vuotiaina, joten menoa tehtaaseen saman ikäisenä ei osattu pitää poikkeuksellisena. Vaikka lapset eivät monissa töissä vastanneetkaan aikuista työntekijää, olivat he nopeutta ja hentoa ruumiinrakennetta vaativissa tehtävissä erittäin käyttökelpoisia.

Vuonna 1870 kaikista tamperelaisista tehdastyöntekijöistä alle 15-vuotiaita oli noin 28 prosenttia. 1890-luvulla heidän osuutensa putosi jo alle viiden prosentin Koko maassa muutos oli samansuuntainen: vuonna 1870 lapsityöntekijöiden määrä käsitti reilut 17 prosenttia kaikista tehdastyöläisistä, kun vuonna 1890 osuus oli enää 3,5 prosenttia. Ratkaiseva käänne oli tapahtunut jo ennen vuoden 1890 työsuojelumääräyksiä. Myös Suomessa alaikäisten vähenemisen taustalla vaikuttivat erityisesti työvoiman vaatimustason kasvaminen sekä koneiden kehittyminen, niin ettei lapsille enää entiseen tapaan ollut käyttöä tehtaissa. Kuitenkaan alaikäisten työnteko ei loppunut kokonaan 1800-luvulla, sillä esimerkiksi Finlaysonilla vielä vuonna 1910 joka kymmenes työntekijä oli alaikäinen. Kun työläisperheet menettivät ne tärkeät ansiot, jotka lasten tehdastyö oli antanut, oli tulon lisää pakko hakea esimerkiksi katukaupustelusta. Ks. lisää tästä linkistä (lapsityövoimaa käsittelevässä lainauksessa kaksi viimeistä kappaletta ovat peräisin Linda Heinosen kirjoittamasta artikkelista "Tehtaan lapset", joka on ilmestynyt viime vuonna historialehti Hybriksessä (http://hybrislehti.wordpress.com).

Aluksi kansakoulut olivat kaikille niin kunnille kuin oppilaille vapaahtoisia. Kunnille tuli koulupakko vuonna 1898. Oppilaille se oppivelvollisuus säädettiin vuonna 1921 - varsin myöhään. Kansalaissota oli tuottanut turvattomia lapsia, joita varten perustettiin päiväkoteja (lasten seimiä, lastentarhoja, työtupia). Lapset haluttiin pelastaa vetelehtimisen ja laiskottelun vaaroista.

Kansakoulu- ja lastentarhainstituutiot syntyvät varmentamaan perheen ja lähiyhteisön antamaa kasvatusta. Perhe ei enää pystynyt siihen edes tukitoimin avustettuna yksinään. Täysin kattavaksi kansakoulunkäynti tuli Suomessa vasta toisen maailmansodan jälkeen. Villiä väkeä oli 1960 luvulla enää muutama sata.

Kansanopetuslaitoksen synty voidaan nähdä osana suurta ritualista seremoniaa, jossa koululaitos ja koulutus lunastivat kirkon ja uskonnon paikan. Kirkko ylläpiti pitkään omaa alkuopetusjärjestelmäänäs kiertokoulua. Siitä luovuttiin vasta, kun oppivelvollisuus oli toteutunut.

Kahden koulutuspolun yhtyminen

PERUSKOULUUN siirtyminen 1970-luvulla merkitsi kahden koulutuspolun: eliitin ja rahvaan yhtymistä. Käytännössä rahvas oli jo miehittänyt 1950- ja 1960-luvuilla myös alunperin ruotsalaispojille syntyneen opillisen koulutusväylän. Keskikoulut tulvivat yli äyräitten. Uskottiin, että tarvitaan rajattomasti oppinutta väkeä.

KESKIASTEELLA meillä on vielä rinnakkaiskoulujärjestelmä: ammatillinen ja opillinen järjestelmä erikseen.

Viime aikoihin asti on uskottu unelmaan koulutuksesta suurena maailmanparannusprojektina. Noin 60 % ikäluokasta menee meillä lukioon. 30 % pääsee yliopistoon, ja 20 % ammattikorkeakouluun. Suomi on niitä harvoja maita, joissa naisilla on korkeampi koulutus kuin miehillä.

MONI asia on Suomessa vallan mainiosti. Mutta haasteitakin on. Kouluttautuminen on muuttunut epidemiaksi. Kirjassa puhutaan ”diplomitaudista”, tutkintojen ja todistusten keräilystä. Suurten massojen joukkokäsittelylaitoksena koululla on vaikeuksia käsitellä keskivertoisesta oppimistahdista pudonneita, koulun pelisäännöt kyseenalaistavia oppilaita ja oppilaita, jotka häiritsevät arkipäivän soljuvaa kulkua Niinpä erityisopetus on jatkuvasti laajentunut siitä alkaen, kun siirryttiin yhtenäiskouluun.

TIP pitää syyslomalla tauon.

MUUTAMA PÄIVÄ SITTEN esittelimme TIP-kerho syysloman ajaksi ?- kyselyn tulokset. Syyslomahan on Aurorassa (ti) 13.10- (pe) 16.10 (muissa espoolaiskouluissa: (to) 15.10 - (pe) 16.10.2009). 70 % kyselyyn vastanneista ei tarvinnut lapsilleen TIP-toimintaa syysloman ajaksi. Toimintaa olisi tarvinnut ainakin yhdeksi päiväksi 24 vastaajaa (30%).

SELVITIMME TIP-ohjaajiemme ja - avustajien syyslomasuunnitelmia, ja tällä kertaa kahta työntekijää ei valitettavasti löytynyt. Näin joudumme välittaen totetaamaan, että TIP pitää syyslomalla tauon. Syyslomaviikon maanantaina (14.10) TIP toimii normaalisti.

Kouluun omiin kerhoihin ilmoittautuminen

KOTEIHIN lähtee tänään nelisivuinen kerhotarjotin, josta vanhemmat voivat yhdessa lapsensa kanssa valita lapselleen sopivat koulun omat kerhot. Osa kerhoista toimii siestalla, pääosa koulupäivän jälkeen. Ilmoittautuminen on sitova.

Viimeisellä sivulla oleva lipuke tulee palauttaa luokanopettajalle viimeistään keskiviikkona 23.5 (ei 25.9 kuten etusivulla lukee). Käynnistämme kerhot, joihin ilmoittautuu riittävästi lapsia.

Rexeille infoa 17.9.2009

KUVAT:

Ylhäältä alas: Vanttilan koulu, Pohjois-Espoon rexien aluekokous, opetustoimenjohtaja avaa rehtori-infoa, eläkkeelle jäänyt koulusuunnittelija Tuula Holopainen piti puheen.

OLIPA vaikeaa löytää Espoon uusimpaan kouluun Vanttilaan. Lopulta löysin. Kolmikerroksiseen taloon on myös majoitettu suurin osa Hansakallion koululaisista remontin alla. Tilaa oli silti vaikka kuinka. Jumppasali oli uskomattoman komea. Ja katto täynnä teatterivaloja (joita eivät kuulema osaa käyttää). Onni yksillä.

ALUEKOKOUKSESSA käytiin läpi tarjolle tulevia koulutuksia ja murehdittiin monen koulun oppilashuoltoväen jatkuvaa vaihtumista.

REHTORI-INFOSSA opetustoimenjohtaja esitteli Sukon organisaatiouudistuksen nykyvaihetta. Osastoja jäänee edelleen kolme, ja opetusosasto on niistä suurin. 22 henkeä lähtee toimialan esikuntaan.

Tuottavuus on noussut tärkeimmäksi tuloskortiksi. Tähän liittyy mm. kokonaisbudjetti ja kouluverkkoselvitys. Juha Nurmi avasi rehtoreille, kuinka koulukohtaisessa budjetissa aiotaan tunnit muuttaa euroiksi. Kaikkein koulujen tuntien keskihinnan päälle tullaan laskemaan palvelulisäkerroin. Muistutin siitä, että sijaisrahat tulisi mitoittaa todellisen opettajien sairauspoissaolojen mukaan, joka on 5 %.

Lukuvuoden 2010-2011 syksylle on kohdistumassa melkoinen leikkauspaine (jopa 10%).

ELINA RÖNKKÖ täydensi ops-muutoksen aikataulua. Luvut 4-5 tulevat syys/lokakuun taitteessa lausunnot kouluilta. Hyväksyttyjä perusteita odotetaan joulukuussa. Sen jälkeen kunta tekee linjaukset, jotka viedään lautakuntaan maaliskuussa.
Koulujen opstekstien tulee olla valmiina toukokuussa, ja 1.8.2010 otetaan sitten uudistetut opsit käyttöön.

INFON päätteeksi kukitettiin sitten Tuula Holopainen eläkkeelle. Ja kaikki kansa sai kahvia ja mansikkakakkua.

Toimeen vaan

HUOMENTA. Torstai taas ja eikun toimeen.

NOUSIN aamulla tosi varhain, koska johtokunnan esityslista ja mm. lukuvuosisuunnitelma on saatava tänään lähtemään. Tämän vuoden lukuvuosisuunnitelmaan olen kirjannut peräti 75 toimintoa, joilla voisimme vastata perusopetuksen laatukriteerien pohjalta yhdessä vanhempien kanssa käymämme keskustelun heräätämiin haasteisiin. Pääosa niistä jää rehtorin vastuulle. Kun lista on ruodittu johtokunnassa, on syytä käydä se vielä läpi henkilökunnan kanssa. Katsotaan sitten keväällä, kuinka olemme urakasta selvinneet.

TÄNÄÄN on lähetettävä Opetushallitukselle raportti viime lukuvuoden ylimääräisen kerhomäärärahan käytöstä. Hienoa, että sitä saimme. On siis aihetta hoitaa vastaus asiallisesti ja ajallaan.

ILTAPÄIVÄ meneekin kokouksissa. Puolen päivän aikaan on oman alueemme rehtorien kokous, ja sitten päästään Vanttilan uudelle upealle koululle viralliseen rehtori-infoon. Luvassa on lopuksi suunnittelija Tuula Holopaisen eläkekahvit.

Perjantai 18.9 Nälkäpäivän keräys koululla

Keskellä keskiviikkoa

HAIPAKKAA. On se aika syksystä. Johtokunta kokoontuu ensi viikolla, ja kokouspaperit on saatava lähtemään huomenna. Samaan aikaan kaikki Suomen virastot haluavat vastauksia erilaisiin kyselyihin....

YT-ISTUNTO juostiin läpi. Lista oli pitkä.

KLO 10.10 jatkui kuunnelmasarja Kolmesta iloisesta rosvosta. Tällä kertaa vuorossa oli Kardemumman juhla.

SITTEN kotiin valmistelemaan iltapäivän koulutustilaisuuden dioja. Vedin oppimiskeskuksemme puolesta ns. KIMARA-iltapäivän Kantokasken koululla. Auroran osuuteen kuului Markko Haimakainen- monologi, joka JJ veti läpi hienosti ja leffa ryhmäintegraatosta. Tilaisuudesta enemmän oppimiskeskuksemme blogissa.

KLO 17.30 koululle hakemaan lukuvuosisuunnitelmapapereta, jotta saan tänään illalla lähtemään emailina johtokunnan asialistan

Suomen Vanhempainliiton ja Luokanopettajaliiton mediatiedote

OPETTAJIEN SIJAISKIELLOT ON KUMOTTAVA

Kuntien talouskriisi on tosiasia. Koulutuksen järjestäjät ovat taantuman vuoksi leikkaamassa yhä rajummin oppilaiden opetusta peruskouluissa. Sekä opettajien että vanhempien järjestöt ovat tuominneet monissa kunnissa toteutetut opettajien lomauttamiset, koska ne loukkaavat räikeästi oppilaille perusopetuslaissa taattua oikeutta saada jokaisena koulupäivänä opetussuunnitelman mukaista opetusta ja oppilaan ohjausta.

Samalla tavalla oppilaitten oikeuksia loukkaavat ne kunnat, joissa rehtoreita on kielletty palkkaamasta sijaisia opettajien poissaolojen ajaksi. Kunnollisia suunnitelmia opetuksen järjestämiseksi ehditään tehdä vielä vähemmän kuin lomautusten yhteydessä. Kun yhdelle opettajalle määrätään yhtä aikaa kaksi eri luokkaa valvottavaksi, opetus muuntuu kummassakin luokassa säilytykseksi. Opettajan juostessa luokkien väliä molempien luokkien oppilaat ovat käytännössä suuren osan koulupäivää keskenään ilman asianmukaista ohjausta.

Työrauha häiriintyy ja oppilaitten työmoraali rapautuu. Tästä kärsivät kaikki oppilaat ja eniten ne, jotka tarvitsevat oppimisessa tukea. Menettely vaarantaa myös vakavasti oppilaitten turvallisuuden. Lääninhallitukset ovat aikaisemmin antaneet joillekin rehtoreille huomautuksia järjestelyistä, joissa jokaisella opetusryhmällä ei ole opettajaa. Opetuksen järjestäjä toimii vastuuttomasti saattaessaan lapset ja viranhaltijat tällaisiin tilanteisiin.

Suomen Vanhempainliitto ja Luokanopettajaliitto ymmärtävät kuntien talousvaikeudet mutta eivät hyväksy oppilaitten oikeuksien loukkauksia. Opettajien sijaiskiellot on kumottava kaikissa kunnissa ja oppilaille turvattava heidän oikeutensa opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja turvalliseen oppimisympäristöön jokaisena koulupäivänä.

Matti Sippola
puheenjohtaja
Luokanopettajaliitto ry.
gsm 040-755 2615

Pirjo Somerkivi
toiminnanjohtaja
Suomen Vanhempainliitto ry.
gsm 050-592 9472

Auroran koulu palkkaa taas opettajille sijaiset

KUVA: Presidentti Mauno Koivisto toimi nuorena miehenä sijaisopettajana.

JUURI tulleen tiedon mukaan sijaiskielto puretaan niiltä espoolaiskouluilta, jotka sitoutuvat jättämään käyttämättä tietyn osan koululle syksyksi myönnettyä tuntikehystä.

AURORAN koululla toimitaan näin. Niinpä meillä palkataan jälleen toukokuussa voimaan astuneen kiellon aiheuttaman tauon jälkeen sijaiset kaikille opettajille ensimmäisestä poissaolopäivästä alkaen.

Näin Aurora esitellään ensi keväänä uusille epuille

POHJOIS-ESPOO, 1.–6. LUOKKIEN KOULUT

Auroran koulu
www.espoo.fi/peruskoulut/aurora

Auroran koulu toimii 1957–2003 rakennetuissa koulutiloissa. Koulussa korostetaan perustaitojen tärkeyttä ja panostetaan tukitoimiin. Koulussa tuetaan monipuolisesti lastentaidetta (mm. teatteri, bändit, kuoro ja kulttuurisiestat). 5–6-luokilla on
taito- ja taideaineiden kursseja.

Koulun innovaatioita ovat mm. kaksi ryhmäintegraatioluokkaa, joissa opiskelee kehitysvammaisia oppilaita, ns. skidi- ja sinikarhuryhmät erityistä tukea tarvitseville integroiduille 3.–6.-luokkien oppilaille ja työpäivää jaksottava 75 minuutin siesta, jonka aikana toimivat mm. koulun omat kerhot.

Koulu tekee aktiivista yhteistyötä vanhempien, luokkatoimikuntien ja Koti & Koulu ry:n kanssa.

Auroran koulu on yksi Espoon 11 oppimiskeskuksesta, jotka järjestävät täydennys-
koulutus-kumppanuuksia muiden koulujen opettajille.

Oppilasmäärä 329, starttiluokka, luokat 1–6
Koululaisten lakisääteinen iltapäivätoiminta
Turvallisen iltapäivän kokeilu 2007-2010
1.–6.-luokkien oppilaille

Opetettavat kielet
A1-kieli: EN, A2-kieli: RU

Tutustumistilaisuudet

Tutustumistilaisuus ke 19.5.2010 koulutulokkaille klo 9–11 ja heidän vanhemmilleen klo 18–20.


Auroran koulu
Käyntiosoite: Lippajärventie 44 a
Postiosoite: PL 3507, 02070 ESPOON KAUPUNKI
Rehtori Martti Hellström, p. (09)8164 0480,
045 111 8156, martti.hellstrom@espoo.fi
Kanslia/vaihde, p. (09) 8164 0485
Faksi (09) 8164 0490
www.aurorankoulu.net

Ennakkotietoa koulun omista kerhoista.

KUVA: Kerhotoiminnassa on mahdollista löytää itselle kiehtova harrastus.

AURORAN koulun TIP-hanke tarjoaa tällä hetkellä seitsemän kerhoa, joita ohjaavat yhteistyökumppanimme. Tämän viikon aikana koteihin lähetetään ilmoittautumislomake Auroran koulun omiin kerhoihin, jotka ovat lapsille maksuttomia. Siestakerhot rahoitetaan koulun omasta tuntikehyksestä. TIP-kerhoihin on saatu opetushallitukselta erillisavustus.

KERHOTARJOTTIMESTA tullaan toteuttamaan ne kerhot, joihin löytyy riittävästi kerholaisia. Siestakerhot toimivat siestoilla, ja TIP-kerhot koulupäivän jälkeen. Tarkat päivät pystytään sopimaan vasta, kun nähdään, minkatyyppiset kerhot kiinnostavat.

AURORAN SIESTAKERHOTARJOTIN

Siestoille on tarjolla kahdeksan eri kerhoa.

S-1. TEATTERIKERHO

Teatterikerhossa valmistetaan koko koulun näytelmät. Kerhoa vetävät Martti Hellström ja Jukka Jokiranta. Kerho on tarkoitettu 5.-6-luokkalaisille. Halukkaat kootaan saliin syysloman jälkeen. Harjoitukset ovat siestalla.

S-2. AURORAN KOULUN KUORO

Koulun kuoro on tarkoitettu kaikille kuorolaulusta innostuneille oppilaille. Laulamme monenlaista musiikkia, esim. lastenlauluja, teemapäivien lauluja ja koko koulun näytelmissä esitettäviä lauluja. Kuorossa laulaminen kehittää laulamis- ja esiintymistaitoja ja tuottaa runsaasti iloa sekä itselle että muille ihmisille.

Kuoro harjoittelee siestalla. Toivomme kuoroon tulevien oppilaiden sitoutuvan kuoroon vähintään yhdeksi lukukaudeksi. Harjoitukset ovat siestalla. Kuoroa harjoittavat Uma Jutila ja Kaija Kuivanen

S-3. BÄNDIKERHO

Bändikerho harjoittelee siestoilla bändikämpässä. Kerho on tarkoittu 3.-6.luokkalaisille.
Kerhoa ohjaa Risto Schiray.

S-4. VÄLKKÄRI -kerho

Tule kouluttautumaan välkkäriksi! Välkkärit suunnittelevat ja ideoivat kerhossa koulumme liikunnallista välituntitoimintaa ja pääsevät halutessaan toimimaan välituntiohjaajina pienemmille. Ehkä koulun kentällä nähdään tulevaisuudessa välkkäreiden suunnittelemia temppuratoja tai luokkakisailuja? Jokainen kerholainen saa omakseen Nuorten Akatemian harrastetoiminnan kirjan, johon voit kerätä merkintöjä mm. harrastustoiminnasta ja ”työkokemuksesta”. Kerho on suunnattu (4)5-6-luokkalaisille tytöille ja pojille. Kerhon ohjaajana toimii Raija Herrala

S-5. ALKUOPETUKSEN NIKKAROINTIKERHO

Tehdään teknisentyön luokassa puukäsitöitä ja opetellaan tekniset käsityön alkeita mukavia, ikään sopivia, töitä tehdessä. Tarkoitus olisi tutustuttaa ja rohkaista myös tyttöjäkin teknisentyön maailmaan. Vetäjät Johanna Pelkonen ja Kia Sjöman.

S-6. ALKUOPETUKSEN ATK-KERHO

Tarkoituksena on saada alkuopetusluokan oppilaat perehdytettyä tietokoneiden käytön alkeisiin. Ihan pienimmillä vahvistetaan aluksi tietokoneen käyttöä (sisään kirjautuminen ym. perustoimintojen harjoitteleminen) ja siitä edeten tekstien, kuvankäsittelyohjelmien maailmaan. Kun paikalla on kaksi vetäjää, voi kerhoon ottaa niin monta lasta kun on koneitakin. Vetäjät Johanna Pelkonen ja Kia Sjöman

S-7. ATK-KERHO ISOMMILLE

Kerhossa perehdytään ATK-laitteiden monpuolisiin käyttömahdollisuuksiin. Vetäjänä on Sari Karjalainen.

S- 8. ENGLANNINKERHO TOKALUOKKALAISILLE

Englanninkerhoaaa tokaluokkalisille harjoitellaan englannin opiskelua kolmatta luokkaa ajatellen, kartutettaisiin hiukan sanavarastoa leikin, laulun ja kuvittamisen. Vetäjänä Julia Uotila

....................................................................................................................
AURORAN KOULUN TIP-KERHOTARJOTIN

TIP-kerhot toimivat koulupäivän jälkeen. Tarjolla on kaikkiaan 19 kerhoa. Vasta alkukartoituksen jälkeen voidaan lyödä lukkoon viikonpäivä. Luokkakerhot ovat tarkoitettuja oman luokan oppilaille. Vetäjänä on luokan oma opettaja.

T-9. ALKUOPETUKSEN NIKKAROINTIKERHO

Tehdään teknisentyön luokassa puukäsitöitä ja opetellaan tekniset käsityön alkeita mukavia, ikään sopivia, töitä tehdessä. Tarkoitus olisi tutustuttaa ja rohkaista myös tyttöjäkin teknisentyön maailmaan. Vetäjät Johanna Pelkonen ja Kia Sjöman

T-10. ALKUOPETUKSEN ATK-KERHO

Tarkoituksena on saada alkuopetusluokan oppilaat perehdytettyä tietokoneiden käytön alkeisiin. Ihan pienimmillä vahvistetaan aluksi tietokoneen käyttöä (sisään kirjautuminen ym. perustoimintojen harjoitteleminen) ja siitä edeten tekstien, kuvankäsittelyohjelmien maailmaan. Kun paikalla on kaksi vetäjää, voi kerhoon ottaa niin monta lasta kun on koneitakin. Vetäjät Johanna Pelkonen ja Kia Sjöman.

T-11. JOHAN POMPPAS! Palloilukerho 3-6 –luokkalaisille tytöille ja pojille

Palloilukerhon ensimmäisellä kerralla rakennetaan kerholaisten kanssa kerhosisällöt. Kerhossa on mahdollisuus tutustua ja syventää taitoja valituissa palloilulajeissa (esimerkiksi lentopallo, salamapallo, sähly, koripallo, katukoris, sulkapallo). Kerhoon pyritään saamaan vierailijoita eri palloilulajien urheiluseuroista. Kerhon ohjaajana toimii Raija Herrala

T-12. SIRKUSKERHO (2)3-6-luokille

Tule sirkustelemaan! Sirkuskerhossa opit mm. kehonhallintaa ja akrobatiaa, pääset keikkumaan trapetsilla ja taituroit yksipyöräisellä. Perinteisten sirkustaitojen lisäksi kerho-ohjelmaan kuuluu klovneria eli ”pelleily”. Kerhoon pyritään sisällyttämään retki/sirkuskouluvierailu mahdollisuuksien mukaan. Kerhon ohjaajina toimivat Jukka Jokiranta ja Raija Herrala.

T-13. NALLEKERHO

Kerho on tarkoitettu 3c:n ja 5ac:n nalleoppilaille. Kerhossa opetellaan suorittamaan Tikas-kortteja eli saamaan tietotekniikkaopetusta. Vetäjinä Sari Karjalainen ja Kaija Kuivanen


T-14. 6d- LUOKKAKERHO

Poikien bändi maanantaisin klo. 14.15 tai vaihtoehtoisesti torstaille samaan aikaan.. Ohjaajana Joni Schiray.

T-15. TIP-BÄNDIKERHO

Kerho kokoontuu bändikämpässä oppituntien jälkeen. Kerho on tarkoitettu 3.-6-luokkalaisille. Tarkka aika sovitaan kerholaisten kanssa. Ohjaaja Risto Schray.

T-16. PAPERIHELMET-KERHO

Valmistamme värikkäitä paperihelmiä aikakauslehdistä yms. kierrätysmateriaalista, materiaalia voi tuoda kotoa. Helmet lakataan ja pujotetaan nauhaan, joten niistä tulee kestäviä koruja, joita voi antaa lahjaksi tai käyttää itse. Yhdet keskipitkät helmet valmistuvat noin neljässä tunnissa, yksi kerhokerta kestää tunnin. Helmien tekeminen kehittää ja vaatii tarkkaa kädentaitoa, hienomotoriikkaa ja kärsivällisyyttä. (Kerhoon mahtuu 15 oppilasta ja se kokoontuu 10 kertaa.)
Kerho kokoontuu myöhemmin sovittavasti ti-.ke- tai to-iltapäivinä klo 13.30 alkaen. Vetäjänä Uma Jutila

T-17. ENGLISH CLUB

Englannin kerho on tarkoitettu 5.-ja 6.-luokkalaisille oppilaille, jotka haluavat harjoitella englannin kielen suullista taitoa keskustelun, tarinoiden ja näyttelemisen avulla. Kerhon työskentelytapa on pääasiassa suullinen, kirjoitettua kieltä tarvitaan vain muistiinpanoja tehtäessä. (Kerhoon mahtuu 15-20 oppilasta.).Kerho kokoontuu myöhemmin sovittavasti ti.ke tai to iltapäivinä klo 13.30 alkaen. Vetäjänä Uma Jutila

T-18. ENGLISH CLUB SINI-JA SKIDIMIX-OPPILAILLE

Englannin kerho on tarkoitettu Skidi- ja SiniMix-oppilaille, jotka haluat syventää englannin kielen suullista taitoa sanastopuiden, tarinoiden, pelien ja leikkien avulla. Kerhon työskentelytapa on enimmäkseen suullinen.
(Kerhoon mahtuu 10 oppilasta) Kerho kokoontuu myöhemmin sovittavasti ti-, ke- tai to-iltapäivinä klo 13.30 alkaen.
Vetäjänä Uma Jutila

T-19. LÄKSYKERHO 2b

Niille oppilaille joille oppisisältöjen oppiminen on luokassa haasteellista tai vaikeaa niin on tarkoitus tarjota opetusta ja tukea pienemmässä ryhmässä erilaisten opetusmetodien ja materiaalien avulla (esim. pelit, leikit ja atk). Unohtuneet kotitehtävät voi tehdä myös tehdä kerhossa, jolloin apu on lähellä. Vetäjänä Johanna Pelkonen.

T-20. LÄKSYKERHO 3a

Läksykerhossa käydään läpi alakoulun kurssissa epäselviksi jääneitä asioita saatujen läksyjen yhteydessä. Kerhoa ohjaa Emilia Kalmari

T-21. LÄKSYKERHO 3b

Läksykerhossa käydään läpi alakoulun kurssissa epäselviksi jääneitä asioita saatujen läksyjen yhteydessä. Kerhoa ohjaa Esa Puranen

T-22. LÄKSYKERHO 3c

Läksykerhossa käydään läpi alakoulun kurssissa epäselviksi jääneitä asioita saatujen läksyjen yhteydessä. Kerhoa ohjaa Kaija Kuivanen

T-23. LÄKSYKERHO 4a

Läksykerhossa käydään läpi alakoulun kurssissa epäselviksi jääneitä asioita saatujen läksyjen yhteydessä. Kerhoa ohjaa Marko Laaksonen.

T-24. LÄKSYKERHO 4b

Läksykerhossa käydään läpi alakoulun kurssissa epäselviksi jääneitä asioita saatujen läksyjen yhteydessä. Kerhoa ohjaa Ismo Lehikoinen.

T-25. LÄKSYKERHO 5a+5c (DreamMix)

Kerho tarjoaa lapselle mahdollisuuden opiskella pienryhmässä sellaisia asioita, jotka yleisopetuksen puitteissa jääneet oppimatta. Kerhoa ohjaa Ulla Hämäläinen.

T-26. LÄKSYKERHO 5b

5b-luokan luokkakerhon tarkoituksena on oppilaiden monipuolinen kehittäminen, varsinkin alueilla, mitkä ovat heille vaikeita. Kerhossa käsitellään viidennelle luokalle kuuluvia asioita sekä tieto- että taitoaineiden osalta. Kerhoon osallistuminen on vapaaehtoista. Käsiteltäviä aihealuieta tulee kaikista taito- ja taideaineista sekä matematiikasta niin, että ne tukevat oppilaiden opiskelemia asioita. Ohjaajana Osmo Hupli

T-27. 6A-LUOKKAKERHO

Luokkakerho toimii opiskelua tukevana kerhona, jossa tehdään keskeneräisiä projekteja ja syvennetään projektitöitä. Lisäksi kerhossa on mahdollisuus saada lisätukea/tukiopetusta oppilaan haasteellisena tai vaikeana kokemissa oppiaineissa. Kerhon ohjaajana toimii Raija Herrala

T-28. LÄKSYKERHO 6b

Läksykerhossa käydään läpi alakoulun kurssissa epäselviksi jääneitä asioita saatujen läksyjen yhteydessä. Tavoitteena on kuudennen luokan keskeisten sisältöjen oppimisen ja ymmärtämisen helpottaminen. Kerho on tarkoitettu niille oppilaille, joille läksyjen tekeminen on haasteellista ja vaikeaa. Myös unohtuneita tehtäviä tehdään läksykerhossa. Kun läksyt on saatu tehdyksi, paneudutaan keskiaikaprojektin esityksen valmisteluun. Kerhoa ohjaa Sirpa Wass

.....................................................................................................

ILMOITTAUTUMINEN AURORAN KOULUN KERHOIHIN

Ilmoitan lapseni ___________________________ luokalta: _____ seuraavaan kerhoon /seuraaviin kerhoihin (kerhon tunnus riittää esim. L-28 )


____________________________________ ___________________________________________
Huoltajan allekirjoitus Lapsen allekirjoitus