JATKAN perusopetuksen laatukriteereiden parissa. Aamupalaksi teen pikaexcursion osioon 5. Sitten on käyty läpi osiot 5-6-9-10.
Kertauksen vuoksi: mallissa on päädytty 10 laadun ulottuvuuteen: (1) johtaminen, (2) henkilöstö, (3) taloudelliset resurssit, (4) arviointi , (5) opetussuunnitelman toteuttaminen (6) opetus ja opetusjärjestelyt, (7) oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki, (8) osallisuus ja vaikuttaminen, (9) kodin ja koulun yhteistyö a (10) oppimisympäristön turvallisuus. Kustakin laadun ulottuvuudesta on sitten laadittu erillinen laatukortti erikseen kunnan ja erikseen koulun tasolle.
OPETUSSUUNITELMAN TOTEUTTAMINEN
Kuvausosassa jäsennetään opsjärjestelmää: (VnA, perusteet, paikallinen (yleiset linjaukset)ja koulukohtainen ops(mahdollinen)). Laadukkaassa ops-prosessissa tarkennetaan kansalliset linjaukset paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi ja oppilaiden tarpeita vastaaviksi.Huomioon otetaan myös paikalliset lapsia jne. koskevat päätökset ja strategiat.
Mieliin muistutetaan vaatimus perusopetuksen yhtenäisyydestä, oppilaitten yhdenvertaisuudesta opetustarjonnan suhteen ja valintoihin liittyvästä tiedon tarpeesta.
Opetuksen järjestäjä johtaa opetussuunnitelman paikallista laadintaprosessia. Prosessissa tulee turvata koulun johdon, henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä avainsidosryhmien (mm. sosterin)vahva osallistuminen. Uudehko on vaatimus: "Eri koulujen ja luokka-asteiden opetushenkilöstön tulisi sopia kasvatus- ja opetustyön välittömistä yhteisistä toimintalinjoista".
Koulukohtaiseen opetussuunnitelmatyöhön kuuluu toiminnan parantamisen idea. Rehtorille opetussuunnitelma on pedagogisen johtamisen keskeisin työkalu, opettajille se on omien työtavoitteiden perusta. Sen pohjalle laaditaan vuosisuunnitelma, itsearviointi, tarvittaessa oppimissuunnitelma tai HOJKS. "Opetussuunnitelma on strateginen pedagoginen asiakirja, jonka kautta koulun toiminta liittyy opetuksen järjestäjän muuhun toimintaan ja kehittämiseen". Opsia kehitetään jatkuvasti.
Kriteerit opetuksen järjestäjälle
Tiivistäen: opetuksen järjestäjä vastaa opetussuunnitelmatyön suunnitelmallisuudesta, strategisuudesta, jatkuvasta kehittämisestä, johtamisesta, informoimisesta, asianmukaisesta resursoinnista, toimijoiden ja yhteistyötahojen osallistamisesta ja riittävästä tarjonnasta. Ihan ok kuvaus.
Kriteerit koululle
Koulun vastuulle jää, että opetushenkilöstö osallistuu opstyöhön ja saa siihen ammatillista tukea. Laatuun kuuluu, että opstyötä tehdään yhdessä toisten koulujen kanssa ja että huoltajat voivat siihen osallistua. Oppilaiden osalta ilmaisu on mukava "Oppilaat voivat ikäkaudelleen sopivalla tavalla osallistua opetussuunnitelmasta käytävään keskusteluun, sen nojalla annetun opetuksen arviointiin ja kehittämiseen. Oppilaat saavat yleistä tietoa opetussuunnitelmasta, tietoa sen opetustarjonnasta ja ohjausta valintoihinsa." Laatuun kuuluu myös, että ops on kehittämisen keskeinen väline.
HAASTEITA AURORAN KOULULLE
Vuoden 2005 ops syntyi minusta laadukkaassa prosessissa. Kaksi opettajista sai oikein palkkaakin koulun tason työstä. Opsia on käyty vuosittain läpi johtokunnassa, vaikkakaan isoja muutoksia ei ole tarvinnut tehdä. Henkilökunta, huoltajat ja oppilaat ovat antaneet koulutyöstä palautetta.
Vuoden 2005 jälkeen koulusta on kuitenkin poistunut jo viisi ikäluokkaa; työhön oikeasti osallistuneista vain kutosten vanhemmat ovat olleet tuolloin koulussa.
Tämä osio haastaa meitä pohtimaan:
- yhteistyön tiivistämistä yläkoulu(je)n kanssa yhteisiä toimintalinjoja (jostain syystä tarhat on tässä vaiheessa laatukriteereissä jätetty pois)
- osa opettajista on vaihtunut. Kuinka tukea heitä ottamaan ops haltuun? Ehkä tämänkin osion osalta YT-keskustelujen avulla?
- miten kävisimme ops-keskustelua oppilaitten kanssa? Oppilasparlamentin roolia voisi kehittää? Vai luokkakohtaisia keskusteluja. Upeinta olisi tietysti yhteissuunnittelu.
- mikäli olisi uusille vanhemmille sopiva tapa käydä opetussuunnitelmaa läpi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti