Veli Nurmen teos Uno Cygnaeuksesta

KUVA: Netistä löytynyt kuva Cygnaueksesta.

20 VUOTTA sitten tuli kuluneeksi 100 vuotta Cygnaeuksen kuolemasta. Tapahtuman kunniaksi Kouluhallitus tuotti teoksen: Nurmi, V. (1988). Uno Cygnaeus. Suomalainen koulumies ja kasvattaja. Helsinki: Kouluhallitus.

TÄNÄ vuonna tulee kuluneeksi 200 vuotta Cygnaeuksen syntymästä. Oli siis oikea aika lukea tuo perinpohjainen ja hyvin lähdeviittein kirjoitettu teos. Suosittelen. Professori Veli Nurmi piirtää siinä varsin monipuolisen kuvan sekä päähenkilön henkilöstä että hänen osuudestaan suomalaisen kansakoulun syntyyn.

Minulla oli - kuten kerroin- ilo vaihtaa muutama ajatus professori Martti T. Kuikan kanssa, ja hän osasi avata minulle muutamia vaikeimpia asioita. Jos yrittää tavoitella Cygnauksen kasvatusajattelua, on otettava huomioon, että hän kirjoitti sen, minkä siihen aikaan saattoi kirjoittaa. Oli tarkoin pohdittava, keihin nimiin sai julkisesti viitata jne., jotta itse hanke ei olisi kaatunut. Suomessa elettiin vahvasti Venäjän keisarin tahdon mukaan.

Tiivistän Nurmen teoksen minulle tärkeimmän annin seuraavaksi listaksi:

• LAPSUUS. Uno Cygnaeus syntyi vuonna 1810 Hämeenlinassa. Vuonna 1819 hänen isänsä kuoli, ja äiti jäi elättämään yksin viittä lasta.
• KOULUT. Vuosina 1821-1827 oppilaana Hämeenlinnan triviaalikoulussa. Vuonna 1827 ylioppilaaksi Turusta. Vuonna 1836 FK Helsingin yliopistosta pääaineena kasvi- ja eläintiede. Lukuvuonna 1836-37 Teologian opinnot Helsingin yliopistossa. Vuonna 1837 Papiksi vihkiminen
• VUODET 1837- 39. Pappina, opettajana ja mm. vankilasaarnaajana Viipurissa.
• VUODET 1839-1845 Pappina Alaskassa Sitkan saarella venäläis-amerikkalaisen kauppakompanian palveluksessa.
• VUODET 1846-1858 Pappina, opettajana ja Pyhän Marian suomalaisen seurakunnan kirkkokoulun johtajana Pietarissa (tutustui uusimpaan pedagogiseen kirjallisuuteen). Vuonna 1854 Avioliitto A.C.A- Diederichsin kanssa. Vuonna 1856 syntyvät lapset: Ellen ja Walter, vuonna 1858 Johannes. Samana vuonna kustansi K. Bormanin lukukirjan ”Elämä kaupungissa ja maalla, kedolla ja metsässä”.
• VUODET 1858- 1861. 1858-59 Ulkomainen opintomatka. Vuonna 1860 Matkakertomus ”Reseberättelse” senaatille. Vuonna 1861 Kansakoululaitosta koskevat ehdotukset ”Förslag rörande folkskolväsenet i Finland” senaatille. (Kansakoulukomitea käsitteli niitä 1861-62).
• VUODET 1861-1869. 1861 nimitys kansakoulujen ylitarkastajaksi. 1861-68 Jyväskylän seminaarin johtajana oman virkansa ohella. 1869 Yleisten kansakoulukokousten alkaminen Cygnaeuksen johdolla.
• VUODET 1870-87. Kouluylihallituksen jäsenenä Helsingissä. 1877 Kunniatohtorin arvo Uppsalan yliopiston 700-vuotisjuhlapromootiossa. 2.1. 1888 kuolema. Hauta Helsingissä.
• SUMMA SUMMARUM: Uno Cygnaeus kirjoitti esityksiä. Hän ei ollut kansakoulun isä. Se on myytti. Hän oli kuitenkin suurmies, jonka yksi suuria haasteita oli joutua pappina murtamaan kirkon monipoliasemaa kansanopetuksen.
• Tärkeimmät toteutuneet ideat: 1. Loi korkeatasoisen opettajanvalmistuksen. Itse asiassa ainoa hänen oma ideansa oli juuri kaksoisseminaari. 2. Toi kansakouluun tavoitteeksi ihmisen kaikenpuolisen kehittämisen. 3. ja kasvattavan käsityön oppiaineen (teki Cygnaeuksesta maailmankuulun, vaikka Otto Simonson yritti omia ideaa). C:llä korostuu kätevyys ei ammattomaisuus. 4. Toi kansakoulun pedagogiikkaan havainnollisuuden ja omatoimisuuden periaatteet. 5. Taisteli havainnollisen analyyttis-synteettisen kirjoitus- ja lukumetodin puolesta. 6. Toi pedagogiikkaan myös leikkiä. 7. Osaltaan loi Suomeen kansanopetusjärjestelmän, joka kiihdytti suomalaisten hyvinvointia. 8. Oli luomassa Suomeen kouluhallintoa (mm. huolellista tarkastusjärjestelmää). Hän oli aluksi yhden miehen kouluylihallitus.
• Tärkeimmät ideat, jota eivät silloin (täysin) toteutuneet: 1. Pohjakouluidea. 2. Naisten koulutus (piti naista kasvattajista tärkeimpänä) 3. Uskonnonopetuksen uudistaminen (vasta nyt tuohon tunnustuksettomaan suuntaan; joutui perumaan pappien vastustuksen vuoksi). 4. Pikkulasten koulutussuunnitelma toteutui vain mallikoulujen yhteydessä. Seimet lakkautettiin, kun Cygnaeus kuoli. Lastentarhat vastasivat itse asiassa myöhempää alakansakoulua. 5 Ajatus siitä, että kansakoulu olisi ollut sisäoppilaitos.
• Ideat, joista on myöhemmin "lipsuttu". 1. Cygnaeus ei kannattanut koulupakkoa vaan oppivelvollisuutta. Oppivelvollisuus säädettiin 1921. 2. Cygnaeus häpesi opettajien alhaista palkkaa. Asiaan saatiinkin korjaus 1880-luvulla. Nykyään tilanne on taas huonompi. 3. Cygnaeus vastusti alakouluja: Kodin ja kansakoulun väliin ei mahdu mitään koulumuotoa. Cygnaeus vastusti kirkollisia kiertokouluja.
• Ideat, jotka olivat yleisesti tuota aikaa: 1. Kasvatuskäsityksessä oli vahvaa moralismia: koko kasvatusoppi tähtäsi tottelevaisuuteen, järjestykseen ja kuuliaisuuteen. Korostunut siisteyden vaatimus. 2. Opettajan roolissa yhtyi vaatimus rakastaa mutta samalla pitää tiukkaa kuria ja vastustaa ehdottomasti uhmaa.
• Ihmisenä Cygnaues oli toisaalta vahva persoona, toisaalta vastoinkäymiset olivat hänelle vaikeita. Hän sairasteli paljon, ja usein psykosomaattisesti. Hän ajautui riitoihin Pietarissa oman kirkkoherransa kanssa ja seminaarinsa miesopettajien kanssa. Erityisesti naisopiskelijat palvoivat häntä. Hän käyttäytyi maailmanmiehen tavoin. Hän oli kielitaitoinen. Hänellä oli merkittäviä tukijoita ja vastustajia (mm. J.V. Snellman). Työssään hän oli hyvin ahkera (mm. tarkastusmatkat ja kirjeenvaihto).

"Cygnaeus ei itse väittänyt luoneensa mitään uutta, vaan kooneensa kaiken se hyvän, mitä ajanmukaisessa kansakoulussa ja opettajanvalmistuksessa oli. Hänen arvoaan ei vähennä se, että hän käytti suunnitelmia laatiessaan maailman parhaita esikuvia." (Veli Nurmi)