Martti Luther ja katekismus

KUVA: Martti Luther vuonna 1532. Kuva lainattu netistä.

Suomalaisen pedagogiikan juurilla. Osa 3.

MARTTI LUTHERIA ei oikein voi ohittaa, jos haluaa ymmärtää suomalaisen pedagogiikan kehitystä, vaikka häntä ei nyt kovin usein pedagogisten ansioitten vuoksi suurmiehenä pidetäkään. Hänet muistetaan nimenomaan uskonpuhdistuksen käynnistäjänä.

Uskonpuhdistuksella oli merkittäviä vaikutuksia mm. kansanopetukseen. Lutherin perusajatuksia oli jokamiehen pappeus, jokaisen oli voitava itse tutkia Jumalan sanaa. Tämä edellytti, että sanaa saattoi kuulla omalla äidinkielellä. Ja sitä piti myös osata lukea. Näin lukutaidon opetus tuli tärkeäksi kansanopetuksen sisällöksi.

Luther kirjoitti myös vuosisatoja kouluissa vaikuttaneen kristinopin tiiviselmän. Ison Katekismuksen lähinnä papeille ja Vähäkätekismuksen meille muille.

Katekismus

KUVA: Wikipediasta lainattu kuva katekismuksen kansilehdestä vuodelta 1831.

Katekismus on siis kristillisen opin tiivistelmä. Nimi tulee kreikan sanasta katekhesis (suullinen opetus), joka varhaisessa kirkossa tarkoitti sitä oppimäärää, mikä vaadittiin aikuisilta kastetta varten. Lutherin mukaan sana tarkoittaa "lasten opetusta". Historiallisesti merkittävin katekismus on Martti Lutherin kirjoittama "Vähä Katekismus".

Luther oli ollut mukana vaaliruhtinas Juhanan pitämissä seurakuntien tarkastuksissa. Nähtyään surkeuden tilan ja pappien taitamattomuuden, hän päätti kirjoittaa kristinopin oppikirjan, laajemman Ison katekismuksen ja suppeamman Vähän katekismuksen. Ne julkaistiin ensimmäisen kerran alkuvuodesta 1529. Lutherin katekismukset sisälsivät mm. selitykset kymmenestä käskystä, apostolisesta uskontunnustuksesta, Isä meidän -rukouksesta sekä kasteesta ja ehtoollisesta. Katekismus kirjoitettiin tyyliin: Ohje ja selitys.

Ensimmäinen suomenkielinen katekismus oli uskonpuhdistaja Mikael Agricolan "Alcu opista uskoon" vuodelta 1543. Vähäkatekismusta minäkin vielä luin oppikoulussa 1960-70-luvuilla.

Suomen Evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous hyväksyi uudistetun katekismuksen vuonna 1999. Katekismus on jaettu 43 numeroituun kohtaan Lutherin Vähän katekismuksen mallin mukaisesti. Kirkko jakoi sitä suomalaisiin koteihin kaksi miljoonaa kappaletta syksyllä 200o.

Martti Lutherin värikäs elämä

Martti Lutherilla (1483- 1546) oli minusta aivan uskomattomalta kuulostava  elämä. Saksalaisen talonpojan ja kaivosmiehen pojasta piti tulla lakimies, mutta hänestä tulikin munkki, pappi, professori ja teologi, jonka opetukset käynnistivät uskonpuhdistuksen katolisessa kirkossa ja johtivat - Luther ei sitä tarkoittanut - oman protestanttisen luterilaisen kirkkokunnan syntymiseen. Urasuunnitelmien muutoksen syynä oli voimakas uskonnollinen kokemus. Vasta lakiopinnot aloittanut Luther pelästyi pahasti salamaa ukonilmalla ja lupasi ruveta munkiksi.

Luther oli hyvä munkkinakin, ja niinpä hänet määrättiin jatkamaan opintoja. Wittenbergissä Lutherin esimies taivutteli Lutherin ottamaan vastaan sekä yliopiston teologian professorin että linnankirkon saarnaajan viran.

Luther oli kiistattoman lahjakas mm. opinnoissaan. Hän sävelsi mm. koraalin "Jumala ompi linnamme". Mutta riitoihin hän joutui- myös oman aikansa Raamatun tulkintojen kanssa. Erityisesti hän nousi vastustamaan väärinkäytöksiä, jotka liittyivät katolisessa kirkossa myytäviin aneita, joilla saatoi lyhentää jopa jo kuolleiden kiirastulen kärsimyksiä. Vuonna 1518 keväällä Luther puolusti teologiaansa Heidelbergissä järjestetyssä väittelyssä. Pian sen jälkeen Luther kirjoitti teoksen "Julkilausuma 95 teesistä", jossa hän arvosteli voimakkaasti mm. aneita. Luther joutui puhutteluun. Kun hän ei katunut, hänet uhattiin panna kahleisiin, mutta hän pääsi karkuun. Luther jatkoi oppinsa opettamista. Vuonna 1519 hän julkaisi kirjoituksen, jonka mukaan Raamattu ei suonut paaville mitään erikoispyhyyttä muihin verrattuna. Huh!

Sota Paavin kanssa oli julistettu. Lutherista tuli yhä kuuluisampi. Muutamatyliopistot julistivat hänet vuonna 1520 harhaoppiseksi. Saman vuoden kesäkuussa paavi Leo X julkaisi bullan Exsurge Domine (Nouse, Herra), jossa Luther tuomittiin ja hänelle annettiin 60 päivää aikaa peruuttaa väitteensä tai hän ja hänen kannattajansa joutuisivat kirkonkiroukseen. Luther senkun jatkoi omalla tiellään. Luther esitti uudessa kirjassaan teesin kaikkien uskovien pappeudesta. Toisessa kirjassaan hän tunnusti enää katolisen kirkon seitsemästä sakramentista kaksi: kasteen ja ehtoollisen.

Vuoden alussa 1521 julkaistiin Roomassa pannabulla Decet Romanum Pontificem. Sen mukaan jokainen maakunta, kaupunki tai seurakunta, joka suojelisi Lutheria, joutuisi kirkonkiroukseen. Talonpoikien kapinan pelossa Luther kutsuttiin kuitenkin Wormsin valtiopäiville kuultavaksi. Keisari Kaarle V:n, ruhtinaiden ja piispojen edessä Lutherilta kysyttiin, halusiko hän perua kirjoituksensa. Lutherin kerrotaan sanoneen kuuluisat sanansa: "Tässä seison enkä muuta voi. Jumala minua auttakoon. Aamen."

Keisari Kaarle V antoi pian ediktin, joka julisti Lutherin lainsuojattomaksi. Kenellä tahansa oli oikeus tappaa Luther joutumatta murhasyytteeseen. Hurjaa. Kotimatkalla Luther kaapattiin turvaan Lutherin suojelijan, vaaliruhtinas Fredrikin Wartburgin linnaan. Luther otti valeasun ja painui 10 kuukaudeksi maan alle. Hän kasvatti hiuksensa ja partansa (vrt. Saddam Hussein), pukeutui ritarin asuun. Hän "vaihtoi" nimensä junkkeri Jörgiksi. Niiden turvin hän jatkoi ahkeraa kirjoitustyötä

Maaliskuussa 1521 Luther palasi Wittenbergiin omassa munkinkaavussaan. Vuosina 1522 ja 1523 uudistusliike levisi eri puolille Saksaa. Maassa synttyi talonpoikaiskapina, jota Luther yritti sovitella, mutta lopulta hän kehotti ruhtinaita kukistamaan kapinalliset verisesti.

Uskonpuhdistus muuttui veriseksi. Ensimmäiset marttyyrit poltettiin roviolla Alankomaissa 1523.

Vuonna 1525 42-vuotiaana Lutheri avioitui luostarista karanneen nunnan Katharina von Boran kanssa. Pari sai kuusi lasta. Lutherin viimeisiä elinvuosiä sävyttivät sairaudet. Hän kuitenkin jatkoi Wittenbergin yliopiston professorina ja kaupungin linnankirkon saarnaajana elämänsä loppuun saakka. Luther kuoli Eislebenissä 18. helmikuuta 1546. Hänet haudattiin Wittenbergin linnankirkkoon saarnatuolin alapuolelle.

Luther oli kiistaton suurmies. Hän uudisti uskoa, kirkkoa ja yhteiskuntaa.