Halinen, I., Hotulainen,R., Kauppinen, E., Nilivaara, P., Raami , A. ja Vainikainen, M-P. (2016)Ajattelun taidot ja oppiminen. Jyväskylä: PS-kustannus. 250 sivua. Hinta 39 €.JUHLAAN kuuluu kirjaan liittyvä puolituntinen paneeli, jossa tekijöistä ovat mukana Irmeli Halinen, Päivi Nilivaara ja Risto Hotulainen. Ulkopuolisiksi kommentoijiksi on kutsuttu Lauri Järvilehto ja Martti Hellström. Keskustelua johtaa Marketta Mattila.
SAIN etukäteen luettavaksi kirjan taittoversion, ja ajattelin tässä lyhyesti kuvailla uutta kirjaa ja sieltä löytämiäni helmiä.
KIRJAN teema on kiinnostava. Ajattelu ja oppimaan oppiminen ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin kirjatuista laaja-alaisen osaamisen kuvauksista ensimmäinen - ehkä tärkein.
Teoksen rakenne on vänka, kuin katekismuksessa. Kussakin 11:ssa luvussa kerrotaan ensin, mitä ops-perusteissa teemasta sanotaan ja sitten, mitä se tarkoittaa. Hallinnon tekstiä taustoitetaan (ehkä perustellaankin) tutkimustiedolla. Kunkin luvun alkupalaksi ja jälkiruuaksi on sitten pohtimistehtäviä. Taitto on taitava.
Kirjassa todetaan, että opsin oppimiskäsitys tiivistyy ideaan aktiivisesta oppilaasta. (Ainakaan minä en muuten tunne yhtään oppimisteoriaa, jossa oppilaan ei edellytetä olevan aktiivinen :-))
"Aktiivinen oppiminen voidaan määritellä tekemiseen ja kokeilemiseen, puhumiseen, kuuntelemiseen, kirjoittamiseen ja lukemiseen sekä reflektointiin perustuvaksi tiedon käsittelyksi ja osaamisen kartuttamiseksi."
"Aktiivisen oppimisen edellytyksiä voidaan vahvistaa, kun tavoitteita mietitään, työ suunnitellaan yhdessä sekä pohditaan opiskeltavan asian merkitystä ja hyötyä."OPPIMINEN nähdään taitona, joka voidaan oppia. Vanhalle didaktiikkaa arvostavalle dinosaurukselle tämä on vaikea pala nieltäväksi. Omassa ajattelussani oppiminen muistuttaa ilmiönä pikemminkin paranemista tai rakastumista. Niitä voidaan toki ymmärtää ja tunnista, mutta minusta niihin voidaan lähinnä vain vaikuttaa - ei hallita.
Ajatteleminen kuvataan taidoiksi, jotka ovat olennaisia, kun opetellaan oppimaan. Kirjan mukaan: jos oppii ajattelemaan, oppii myös oppimaan. Sekin todetaan, että kaikki ajattelevat eri tavoin.
OPETTAJAN roolia ops haluaa muuttaa. Opettamiskäsitettä käsitellään kirjassa lyhyesti, ja se kytketään ohjaamiseen. Opettajaa toki tarvitaan yhä; kirjan mukaan oppilaalla on tarve aikuisen ohjaukselle ja tuelle. Opettajan tärkeä tehtävä on tekijöiden mukaan luoda ympäristö, jossa vuoropuhelu ja yhteistyö, yrittäminen ja erehtyminen, kysyminen ja ihmettely sekä yhteinen tiedon rakentaminen on mahdollista. Opettajan tulisi siis lähinnä vaikuttaa epäsuorasti ja välillisesti.
Teoksen helmiä
LÖYSIN kirjasta 9 helmeä.
1. Meta-analyysia oppimiskäsityksistä
Sivuilla 28 -29 esitetään mukava tiivistys eri oppimiskäsityksille yhteisistä 9:stä piirteestä. Tässä ne tosi siivotusti: Oppiminen on (1) muuttumista, (2) väistämättöntä ja välttämätöntä, (3) sitä on mahdollista vastustaa, (4) sekä myönteistä että epäedullista, (5) sekä tarkoituksellista ja jopa tavoitteellista että tiedostamattomatonta ja automaattista, (6) siihen vaikuttavat sekä biologiset että neurologiset, yksilölliset tekijät, (7) se viittaa sekä prosessiin että prosessin tulokseen, (8) siihen vaikuttavat monet tekijät. Siksi se on erilaista eri aikoina ja eri tilanteissa ja (9) se tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristön ja ympäröivän kulttuurin kanssa.
2. Oppimaan oppimisen raikas määritelmä
Oppimaan oppiminen on didaktiikan näkökulmasta absurdi käsite. Tavoite, että oppilaat oppivat ohjaamaan ja hallitsemaan omaa oppimisprosessiaan on siitä näkökulmasta utopistinen. Tässä kirjassa oppimaan oppimiselle kuitenkin annetaan raikas määritelmä:
" Oppimaan oppiminen on kykyä ja tahtoa ratkaista uudenlaisia ja vaativia tehtäviä ja ongelmia ja ottaa vastaan haasteita. Se on halua jatkaa työskentelyä tehtävän vaikeudesta huolimatta ja uskoa omaan tekemiseen. Se on myös kykyä ennakoida sekä tuntea mielihyvää uusista haasteista, oppimisesta ja kohentuneesta osaamisesta."Oppimaan oppimisella tarkoitetaan taitoa ja halua tarttua uusiin oppimishaasteisiin asiasisällöstä riippumatta. Opilaiden oppimaan oppimisen taidot kehittyvät, kun oppilaita ohjataan asettamaan omia tavoitteita ja suunnittelemaan työskentelyään.
Didaktiikassa aivan samaa tavoitellaan oppilaan pedagogisen ajattelun käsitteellä.
3. Didaktinen vapaus tunnustetaan
Didaktisesta vapaudesta kirjassa todetaan seuraavaa:
"Opetussuunnitelman perusteiden mukaan työtapojen valinnan sekä työskentelyn järjestämisen ja jäsentämisen tulee olla sopusoinnussa oppimiskäsityksen kanssa. Perusteissa ei kuitenkaan anneta yksityiskohtaisia ohjeita siitä, miten opettajan tulisi jäsentää työskentelyä ja oppimistilanteita. Opettajalla on sekä vapaus että vastuu suunnitella ratkaisunsa siten, että oppimistilanteet edistävät oppimista mahdollisimman hyvin.4. Monipuolisten työtapojen ihanne
Perusteiden mukaan työtapoja vaihtelemalla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja jokaisen oppilaan oppimista. Työskentelyä ohjaa myös oppimiskäsitykseen sisältyvä ajatus siitä, että oppiminen on monimuotoista sekä sidoksissa aikaan ja paikkaan. Opetuksessa käytetään eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistilanteisiin soveltuvia monipuolisia työtapoja. Tällöin työtavat antavat oppilaalle mahdollisuuden myös osoittaa osaamistaan eri tavoin. Hyvä näin.
5. Tasapainoa uuden ja vanhan tietokäsityksen kanssa
Vaikka opsissa puhutaan oman tiedon rakentamisesta ( opetuksessa tarjotaan mahdollisuus tiedon hankkimiseen, käsittelyyn, analysoimiseen, esittämiseen, soveltamiseen, yhdistelemiseen, arvioi- miseen ja luomiseen) siellä myös todetaan, että työtavat edistävät sekä jäsentyneiden tietorakenteiden muodostumista että taitojen omaksumista ja että opetuksen tulee perustua tutkimuksiin.
6. Hieno lähde
Minulle aivan uusi oli Ritchhartin (2015) tutkimus, jonka mukaan tehokkaan oppimistilanteen keskeiset rakennusaineet ovat
– mahdollisuus soveltaa aiemmin opittua uudenlaisissa tilanteissa
– mielekkäät tehtävät, jotka lisäävät oppilaiden ymmärrystä maailman ilmiöistä
– oppilaan kokema merkityksellisyys
– innostava vuorovaikutus, joka mahdollistaa oppilaiden aktiivisen työskentelyn yksin ja yhdessä uutta luoden.
Hieno tiivistys.
Ritchhart, R. (2015). Creating cultures of thinking. The 8 forces we must master to truly transform our schools. San Francisco: Jossey-Bass.
7. Huomiota tunteisiin
Oppimisen ja tunteiden yhteyttä on tutkittu teoksen mukaan enemmän viime vuosina. Tutkimus on kohdistunut muun muassa tunteisiin, jotka liittyvät suoritumiseen, tunneilla suoritettaviin tehtäviin, opiskelun aihepiireihin tai luokkahuoneen vuorovaikutukseen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että myönteiset tunteet edistävät oppimista ja kognitiivisia prosesseja. Tärkeä havainto. Lisää kouluihin oppimisen iloa ja onnistumisia!
8. Kriittisyyttä vertaisarviointiin
Vertaisarviointia suositellaan opsissa. Kirjassa oli kuitenkin jännä toteamus: Tutkimusten mukaan suuri osa luokkatovereilta tulevasta spontaanista palautteesta on virheellistä ja kohdistuu oppimisen kannalta epäolennaisiin asioihin.
9. Malli uuden asian tarkastelulle
Teos ohjeistaa opettajaa kysymään uutta asiaa tarkasteltaessa:
– Mitä ajattelet tietäväsi tästä asiasta jo ennestään?
– Mitä kysymyksiä siitä nousee mieleesi tai mikä sinua askarruttaa?
– Miten sinä lähtisit tutkimaan noita kysymyksiä tai askarruttavia asioita?
Napakka tehtävänanto!
Muutama sana kirjan tekijöistä
Kaikki kirjan kirjoittajat toimivat tavalla tai toisella opetuksen parissa:
- Irmeli Halinen on opetusneuvos emerita ja kansainvälinen opetussuunnitelmatyön asiantuntij
- Risto Hotulainen toimii Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen johtajana. Hän on tutkinut mm. oppimaan oppimista ja ajattelun taitoja
- Eija Kauppinen on OPH:n opetusneuvos. Hän toimi perusteiden uudistamisprosessissa mm. oppimiskäsitystyöryhmänpuheenjohtajana.
- Päivi Nilivaara on kouluttaja ja työnohjaaja
- Asta Raami on vapaa tutkija ja kouluttaja. Vuonna 2015 hän väitteli intuition käytöstä ja kehittämisestä osana luovaa suunnitteluprosessia.
- Mari-Pauliina Vainikainen on Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen projektipäällikkö. Hän koordinoi oppimaan oppimisen arviointitutkimuksia sekä vastaa PISA-koulutusvertailussa ongelmanratkaisun ja globaalien taitojen arvioinnista Suomessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti