Kirjoja

Kirjoja

lauantaina, marraskuuta 01, 2008

Taloudellinen taantuma ja koulut

KUVA: Koulumielenosoituksesta Savossa. Kuva lainattu täältä.


JOS huonosti käy, Espoon kyky rahoittaa koulutoimeaan rapautuu ensi vuonna. Espoon tulothan koostuvat paljolti omista verotuloista. Jos ihmisten palkat pienenevät, myös kunnan verotuloille käy samoin. Hyvinvoiva kunta ei oikeasti saa valtionapuja, vaan se itse asiassa antaa rahojaan muille. Kuitenkin jos. Voi nimittäin olla, että omien tulojen vähetessä, Espoo olisikin oikeutettu saamaan vastaavasti valtiontukea.

Silloinkin jos lopulliset tulot uhkaisivat pienentyä samaan aikaan, kun menot kasvavat, on vaihtoehtoja: voidaan purkaa rahastoja, ottaa syömävelkaa tai kiristää vyötä. Kaikilla ratkaisuilla on puolensa. Jos olen oikein vaalitulosta lukenut, suuri osa espoolaisista ei halua julkisten menojen kasvua. Suomeksi se tarkoittaa tällaisessa tilanteessa menopuolen kurissapitoa ja palvelujen leikkaamista. Koska koulutoimi on iso menoerä, se joutunee myös maksumieheksi. Mistä kouluissa sitten leikattaisiin?

KOULUPALVELUISSA suurimmat menoerät ovat palkat ja kiinteistövuokrat. Näin olen ymmärtänyt. Jos koulupuolen palkoista leikataan, se tarkoittaa loogisesti (1) vähemmän opettajan pitämiä tunteja, (2) vähemmän avustajapalvelutunteja/koulu, (3) vähemmän rehtoripalveluita.

(1) Opetustuntien vähentäminen

Opettajan pitämiä tunteja voidaan vähentää neljällä tavalla.

a) lopettamalla opetus, joka ei ole kunnalle pakollista.

Monessa kunnassa on luovuttu neljänneltä luokalta alkavan vapaaehtoisen kielen opetuksesta. Aurorassa ruotsin kielen opetus lopettamalla säästetään 2-4 tuntia (1600-3200 €)/ikäluokka, eli yhteensä vuodessa 4800 €- 9600 €.

Monessa kunnassa opetusta annetaan niinikään vain laissa määritelty minimiviikkotuntimäärä. Espoolaiskoululainen saa toistaiseksi 1.-2.-luokilla sekä 5.:llä luokalla jokaisella yhden extratunnin viikossa ja kuudennella peräti kaksi. Jos Espoo päätyy tähän ratkaisuun, säästö syntyy esim. Aurorassa 14 vvt (eli 22.400€).

Pääosassa kuntia on lopetettu kerhotunnit. Aurorassa kerhotunteihin käytetään tällä hetkellä (toki ylimääräisen rahoituksen turvin) lähes 20 tuntia viikossa (32 000 €). Omasta kehyksestä kerhoihin käytetään 7 vvt (eli 11.200 €)

b) lopettamalla opetus luokkaa pienemmissä ryhmissä

Tällaista opetusta annetaan meillä mm. englannin kielessä ja käsitöissä. Jos A-kieltä päätettäisiin opettaa koko luokalle kerrallaan, leikattaisiin kuluja 4-6 tuntia/ikäluokka (6400 €- 9600 €). Käsitöissä työturvallisuussäästöt muodostavat esteen suurryhmille. Olemme opettaneet valinnaiskursseja 5.-6.-luokille pienissä ryhmissä. Niihin on tarvittu noin 6 tuntia lisää (9600 €). Niinikään monella luokka-asteella poikien liikuntaa on opetettu pienissä ryhmissä. Säästöä voisi saada siirtymällä isoihin ryhmiin noin 4 tunnin verran (6400 €).

Tukiopetusta voidaan vähentää, sen saamiseen ei oppilaalla ole subjektivista oikeutta Meillä tukkaria on varattu joka luokalle 1 tunti viikossa. Jos siitä leikataan puolet (ts. rinnakkaisluokkien oppilaat saavat tukiopetusta yhdessä), säästöt olisivat noin 8 tuntia viikossa (siis 12.800 € vuodessa).

c) lopettamalla opetus pienissä luokissa

Espoossa luokkakoot ovat nyt kohtuulliset. Meilläkin pääosassa luokkia on 20-25 oppilasta. Käytössä olisi suurluokkien muodostaminen yli luokka- ja koulurajojen. Jos nykyluokat hajoitettaisiin ja niistä muodostettaisiin kouluun yhdysluokkia, syntyisi mahdollisesti säästöjä. Samoin, jos luokat hajotettaisiin, ja oppilaat siirrettäisiin naapurikouluihin. Säästön suuruusluokan arvio on kuitenkin vaikeaa. Ehkä 5- 10 %?

d) jättämällä sijaisopettaja palkkaamatta

Monessa kunnassa on ajauduttu tilanteeseen, jossa opettajan sairastuessa luokalle ei oteta sijaista vaan määrätään opettaja opettamaan kahta luokkaa yhtä aikaa. Näyttää siltä, että opettajia on keskimäärin pois yksi/päivä. Tällä ratkaisulla säästöjä syntyisi Auroran kokoisessa koulussa noin 22 000 €/vuodessa. Siitä on kuitenkin vähennettävä kahta luokkaa opettavalle kuuluva 30 %-korvaus. Säästö olisi näin 15000 €.

(2) Avustajatunnit

Moni oppilas ei voi käydä koulua, jollei luokassa ole avustajaa. Niinpä avustajatuntimäärän vähentäminen on vaikea juttu, jollei samalla päätetä jättää erityistä tukea tarvitsevat oppilaat oman onnensa nojaan. Avustajapalveluihin oikeutettujen lasten määrä kasvaa koko ajan- ja osa lapsista voi oikeasti tosi pahoin.

(3) Rehtoripalvelut

Espoo on satsannut koulujen rehtoripalveluihin. Lähes joka koululla on oma rehtori. Lisäksi suurella osalla kouluja on apulaisrehtori, mikä ei ole tavallista. Jos esim. Auroran koulun rehtorin virka lakkautettaisiin, ja koulu yhdistettäisiin esim. Järveperän kouluu, syntyisi huomattava säästö, eikä muita säästötoimia tarvittaisi ehkä 3-4 koulussa. Rehtorivirkojen lakkautus onnistuu parhaiten rehtorin jäädessä eläkkeelle.

Muut vaihtoehdot: investoinnit ja kiinteistökulut?

ESPOOSSA niinkuin monessa muussakin kunnassa koulukiinteistöt tarvitsevat välttämättä peruskorjaustarahoja. Korjausten siirtämistä tulee varmasti tapahtumaan, niinkuin tähän asti hyvinäkin aikoina. Entä pitäisikö uusien koulujen rakentamista lykätä? Jotkut poliitikot ovat vakavasti pohtineet esim. Opinmäen hankkeen siirtämistä.

Entä kouluruoka ja välineet ja tarvikkeet?

KOULUATERIA maksaa Espoossa noin 2€/oppilas. Päivässä ruokaan palaa siis Aurorassa noin 640 €, lukuvuodessa noin 120 000 €. Jos annoskokoa pienennetään esim. 30 %, saadaan vuodessa 40 000 euron säästöt.

KOULUTARVIKKEISIIN (oppikirjoihin, vihkoihin, monistukseen, puhelimiin... jne,) taidetaan Espoossa käyttää noin 225 €/oppilas. Siis noin 1 €/oppilas/päivä. Pääosa rahoista käytetään kuluviin asioihin kuten kirjoihin. Jos tarvikkeista leikataan esim. 10 %, syntyy säästöä noin 7000 €.

Loppupohdintaa

Jo ennenkuin taloustaantuma oli koko voimallaan iskenyt, kulki huhuja että koulujen opetustuntien määrää leikataan 2 %:lla. Aurorassa se tarkoittaisi noin 13 tunnin vähentämistä viikossa (meillä on noin 616 tuntia + TIP-kerhot noin 11. 13 tunnin hinta on 20.800 €. Jos siis leikkaus olisi tuota suuruusluokkaa, on tärkeää pohtia, kuinka se näkyy koulun toiminnassa. Tältä se voisi näyttäiä:

(1) lopetetaan ruotsin opetus kaikilla luokilla. Säästö syntyy 9800 €. Lisäksi tarvittaisiin vielä 11 000 € muita säästöjä.
(2) pudotetaan viikkotuntimäärät kaikilla luokilla minimiin (19- 23-24). Säästöä syntyy riittävästi 22.800 €
(3) lopetetaa siestakerhotoiminta (säästö 11.800 €). Lisäksi tarvittaisiin vielä 9000 €.
(4) opetetaan englannin kieltä koko luokalle kerralla (jakotunnit siis pois; säästö 2tuntia/luokka eli 18 tuntia eli 28.800 €).
(5) opetetaan liikuntaa kaikilla luokilla (3.-6.-lk) isoissa ryhmissä (säästöä noin 4 tuntia eli 6400 €). Tarvitaan vielä 14.400€.
(6) luovutaan 5.-6.-luokilla pienistä valinnaiskurssiryhmistä. Säästöä syntyisi 6 tuntia eli 9600 €. Tarvitaan vielä 11.200 €.
(7) puolitetaan tukiopetuksen määrä. Säästöä syntyisi 8 tuntia eli 12.800 €. Lisäksi tarvitaan vielä 8000€.
(8) muodostetaan koulun sisälle suuryhdysluokkia, esim 1-2, 3-4 ja 5-6. Jo yhden tällaisen "hirviöluokan" muodostaminen tuottaisi vaaditun säästön (20 tuntia). Sama saavutettaisiin pilkkomalla jokin Auroran luokista ja jakamalla luokan oppilaat vaikkapa viiteen eri kouluun. Säästöä pienentäisivät kuljetuskulut.
(9) määrämällä sijaistenottokielto niin, että vuodessa saa ottaa sijaisia vasta kun 190 sijaispäivää on hoidettu sisäisin järjestelyin. Säästöä syntyisi noin 15 000 €, lisää tarvittaisiin 5800€. Eikä edes ihan näin paljon, sillä opettajalla pitäsi maksaa 30 % korvaus. Todellinen säätö noin 10 000 €.
(10) rajoitetaan annoskokoa koululounaalla 15 % (kielletään santaus jne). Säästö syntyy yksin tällä.
(11) leikataan tarvikerahoja niin, että jokainen saa 1-2 kirjaa vähemmän. Säästö noin 12000 €. Lisää tarvitaan 8800 €.

ON totta, että Espoo käyttää keskimäärin perusopetukseen enemmän rahaa kuin moni muu kunta. Summaa nostavat kuitenkin eräissä kouluissa tarjolla olevan luxus (mm. kielikylpy, harvinaiset kielet, painotettu opetus ja hyvin pienet koulut jne.) ja toisaalta erityistä tukea tarvitsevien oppilaitten palvelut. Ei tavallisen koulun tavallinen opetus. Ja sitä paitsi vieläkään opetusta ei anneta yhtä paljoa kuin ennen 90-luvun lamaa.

KAIKKI ym. leikkaukset näkyisivät väistämättä opetuksen laadussa. Päättäjät päättävät. Virkamies tietysti tottelee, mutta antaa mielellään tietoa, mitä ratkaisut koulun tasolla merkitsevät.

2 kommenttia:

Martti kirjoitti...

ELIKÄ huonoja uutisia. Seuraavassa ESPOO TIEDOTTAA 3.11.2008 kirje .

Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen
ESPOO KÄYNNISTÄÄ TOIMINNAN JA TALOUDEN TASAPAINOTUSOHJELMAN
TULOJEN NOTKAHDUS ON JO TOSIASIA

Espoo tehostaa talouden seurantaa ja varautuu tarvittaessa reagoimaan nopeasti verotulojen muutokseen. Kaupunki käynnistää laajan ja pitkäjänteisen ohjelman, jolla kustannuskehitys sopeutetaan tulopohjan kasvun hidastumiseen suunnittelukaudella.

Valtuusto saa toiminnan ja talouden tasapainotusohjelman käsiteltäväkseen viimeistään huhtikuussa 2009.

- Valtuuston syyskuussa tekemä kehyspäätös on jo osoittautunut liian optimistiseksi. Espoon kaupungin talouden perusrakenne on kuitenkin terve ja olemme hyvinä vuosina keränneet rahastoja ja muita puskureita taantuman varalle, kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen toteaa.

Yleinen taloustilanne on rahoitusmarkkinoiden kriisin vuoksi poikkeuksellisen arvaamaton. Espoon ensi vuoden verotulon kasvuennuste on alennettu 2,8 prosenttiin ja seuraavina vuosina kasvun ennakoidaan edelleen hidastuvan. Tilanteeseen varaudutaan mm. uudistamalla palvelurakenteita, jotta kaupungin henkilöstömäärän kasvua voidaan hidastaa olennaisesti.

- Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut voidaan tulevaisuudessakin turvata tehostamalla ja yksinkertaistamalla palveluprosesseja. Sähköinen asiointi, tukipalvelujen keskittäminen, uudistuvat toimintakonseptit sekä eri toimijoiden selkeät roolit ja työnjaot mahdollistavat kuntalaisten hyvän palvelun.

Palvelustrategioiden, palveluverkon ja toimitilojen käytön tehokkuutta on arvioitava jatkuvasti, Kokkonen korostaa.

Ensi vuoden menot on talousarvioehdotuksessa mitoitettu syyskuisen kehyspäätöksen mukaisesti. Ehdotus sisältää sopimusten mukaiset palkat ja muut määrärahat nykyiselle henkilöstölle. Henkilöstömäärän kasvua tullaan hidastamaan olennaisesti. Kuluvana vuonna henkilöstön määrä on kasvanut yli 500 henkilöllä kaikkiaan 14 200 henkilöön.

Henkilöstömenot kasvavat 13,2 prosenttia vuonna 2008 henkilöstömäärän kasvun ja kunta-alan sopimusten palkkaratkaisujen takia. Palvelujen ostot kasvavat 11,3 prosenttia vuonna 2008.

Tulojen kasvu on jo hidastunut

Kuluvan vuoden tulos tulee tilinpäätösennusteen mukaan muodostumaan talousarviota selvästi heikommaksi. Verotulojen kehitys on viime kuukausina heikentynyt. Tämän vuoden tammi - lokakuun tilitystietojen perusteella verotulojen kasvu jää noin 6 prosenttiin. Maanmyyntituloja ei myöskään ole kertynyt odotetusti. Syyskuun lopun tilinpäätösennusteen mukaan vuoden 2008 tulos jää noin 2 - 3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, kun alkuperäisen talousarvion mukaan tuloksen pitäisi olla14,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Vuonna 2009 verotulojen arvioidaan kasvavan noin 32,3 miljoonaa euroa eli 2,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ja olevan kaikkiaan 1,183 miljardia euroa. Seuraavina vuosina verotulojen kasvu alenee 2,5 - 2,6 prosenttiin vuodessa. Espoo maksaa verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta valtiolle ensi vuonna 2,5 miljoonaa euroa, 7,1 miljoonaa vuonna 2010 ja 12 miljoonaa vuonna 2011.

Toimintamenot kasvavat vuonna 2009 kehyspäätöksen mukaan noin 5,5 prosenttia vuoden 2008 talousarvioon verrattuna, mikä ylittää merkittävästi verotulojen kasvun. Suunnitelmakauden muina vuosina menojen kasvu on 4,6 - 4,7 prosenttia.

Koko kaupungin vuosikate on 95,5 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja putoaa 43,5 miljoonaan euroon vuonna 2011, mikä on ehdottomasti liian pieni kaupungin tulevien investointien rahoitustarpeita varten.

Tilikauden tulos on lähellä nollaa vuonna 2009 ja putoaa sen jälkeen negatiiviseksi. Vuonna 2011 kaupungin tulos olisi lähes 60 miljoonaa euroa alijäämäinen ilman talouden tasapainotustoimenpiteitä.

Espoon investointitaso nousee selvästi aikaisemmista vuosista. Vuosina 2009−2011 investointimenot ovat vuosittain keskimäärin 239 miljoonaa euroa, mikä on noin 14 prosenttia talousarvion kokonaisuudesta. Tämän lisäksi liikelaitokset toteuttavat keskimäärin noin 40 miljoonan euron investoinnit vuosittain omalla tulorahoituksellaan ja varauksillaan.

Kaupungin tulorahoituksen heikkeneminen merkitsee lainatarpeen olennaista kasvua. Vaikka investointeja rahoitetaan maankäyttösopimuksista saatavilla maksutuloilla ja purkamalla rahastoja ensi vuonna lähes 54 miljoonaa euroa ja kahtena seuraavana vuotena yhteensä 96 miljoonaa euroa, joudutaan investointien rahoitukseen ottamaan lainaa. Ensi vuonna nettolainanotto on 80 miljoonaa euroa ja vuoden 2011 loppuun mennessä lainakanta kasvaa kaikkiaan noin 350 miljoonaa euroa. Lainojen korkomenot ovat ensi vuonna noin 4,9 miljoonaa euroa ja kasvavat velanoton vuoksi 17 miljoonaan euroon vuonna 2011.

Päätetyt rakennushankkeet toteutetaan

Talousarvoehdotuksen investointiosassa varaudutaan toteuttamaan ne hankkeet, joista on jo päätetty. Kaupunki pyrkii näin osaltaan tasaamaan rakennustoiminnan yleisestä notkahdusta ja helpottamaan alan työllisyyttä. Hankkeiden aloittaminen ensi vuonna edellyttää kaupunginhallituksen lupaa.

- Tilanne toivottavasti merkitsee myös urakkahintojen laskua, jolloin kaupungin investointien kustannustaso voi alentua merkittävästi, kun hankkeet ajoitetaan viisaasti, Kokkonen sanoo.

Kunnallistekniikan rakentaminen hidastuu lähivuosina, sillä asunto- ja työpaikkarakentaminen näyttää supistuvan. Vanhojen alueiden vesihuollon rakentamisohjelma valmistuu suunnitelmakaudella.

Kaupunkikeskusten kehittämisessä keskeiset kohteet ovat Tapiola, Espoon keskus ja Espoonlahti. Uudisrakentamiskohteista Suurpelto on suunnitelmakaudella merkittävä kehittämiskohde. Länsimetron rakennussuunnitelmien laatiminen käynnistyy vuoden 2008 lopulla ja rakentamistoimet alkavat vuoden 2009 loppupuolella edellyttäen, että tarvittavat hallinnolliset päätökset syntyvät ennen aloitusta.

Kehä l:n tunnelointi Leppävaaran kohdalla kasvattaa Espoon investointiohjelmaa noin 150 miljoonalla eurolla vuosina 2009−2012. Valtio maksaa Kehä l:n rakentamiseen budjetoidun osuutensa, noin 90 miljoonaa euroa, takaisin vuonna 2012 ja 2013.

Toimitilojen rakentamisessa painottuu toimitilojen, etenkin koulujen peruskorjaaminen. Uusia toimitiloja rakennetaan lähinnä sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen käyttöön. Tarjouskilpailu ensimmäisten kolmen koulun peruskorjaamiseksi elinkaarimallilla on meneillään ja seuraavat kolme tulevat kilpailutukseen ensi vuonna, mikäli kokemukset ovat hyvät. Taloussuunnitelmaan sisältyy myös runsaasti selvityskohteita, joiden toteutus- ja rahoitusmuodot ovat ratkaisematta. Laajin näistä on Espoon sairaala, mutta selvityskohteisiin sisältyy paljon myös sivistystoimen hankkeita.

Kaksi uutta liikelaitosta aloittaa vuoden alusta

Liikelaitosten ja erillisten taseyksiköiden taloussuunnitelmat laskelmineen sisältyvät talousarvioon. Tällä halutaan osoittaa, että liikelaitokset ja taseyksiöt ovat osa kaupunkia ja että niiden talous on kiinteä osa kaupungin taloutta.

Kahden uuden liikelaitoksen perustaminen vähentää olennaisesti peruskaupungin taloussuunnitelman käyttömenoja ja -tuloja. Ruokapalvelukeskus, joka tähän saakka on ollut yleishallinnon nettobudjetoitu tulosyksikkö, muutetaan vuoden 2009 alusta lukien liikelaitokseksi. Tilakeskus liikelaitos muodostetaan kokoamalla teknisen toimen toimitilapalvelujen rakennuttaja-, tilaaja- ja omistajaroolit liikelaitokseksi. Tilakeskus liikelaitoksen taseeseen siirtyy peruskaupungin taseesta huomattava osa. Koko kaupungin kannalta järjestely on kustannusneutraali, mutta peruskaupungin toimintakate heikkenee olennaisesti. Näiden lisäksi kaupunkikokonaisuuteen kuuluvat Espoon Vesi, Varikko ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos sekä Suurpelto, perustettava Tapiolan taseyksikkö ja taseyksikköinä toimivat rahastot.

Pääkaupunkiseudun vapaaehtoinen yhteistyö alkaa tuoda käytännön tuloksia

Espoo valmistautuu jatkamaan pääkaupunkiseudun nykymuotoista vapaaehtoista yhteistyötä ja viemään toteutukseen kaikki kaupunkien yhdessä hyväksymät, palvelujen saatavuutta ja kustannustehokkuutta parantavat hankkeet.

Helsingin seudun joukkoliikenneviranomaisen perustamisen valmistelu etenee. Toiminnan käynnistämisen tavoiteaikataulu on 1.1.2010. Vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistämisen valmistelua jatketaan, tavoitteena on käynnistää toiminta 1.1.2010. Päivähoitopalveluissa on yhteiskäyttöalueet ja lukiokäynnin kustannuksista on määräaikainen sopimus. Terveydenhuollon yhteispäivystyspisteiden käyttö etenee ja hammashuollon yhteispäivystys ja suun terveydenhuollon erikoishoidon seudullinen yksikkö käynnistävät toimintansa. Seudullisen yritystyöterveydenhuollon toiminta alkaa.

Helsingin seudun kuntien visio valmistuu vuonna 2009. Valtion ja Helsingin seudun asunto- ja tonttitarjonnan aiesopimusta ja pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisen aiesopimusta toteutetaan. Kaupunkien ja valtion aiesopimuskäytäntöä jatketaan metropolipolitiikan painopisteiden toteutuksessa.

Vuonna 2008 käynnistynyt yhteistyö Kirkkonummen ja Vihdin kuntien kanssa jatkuu.
Espoon ja Kauniaisten välinen yhteistyö laajenee sosiaali- ja terveystoimessa.


LISÄTIETOJA:
kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen, puh. 0500 600 742
rahoitusjohtaja Reijo Tuori, puh. 050 544 7642

Anonyymi kirjoitti...

luen noin 330-350 kirjaa vuodessa. Jos suomalaisia menee kirja työpäivän verran, pääsin eläkkeelle 1.6. Eli jos tutkimustuloksen mukaan 24 kirjaa/hlö, niin minä luen monen suomalaisen lukemattomat kirjat. Nyt kun meillä oulun kaakkurissa on hyvä lähikirjasto ja erittäin toimiva palvelu, on hyvä harrasta. Paljon luen kirjoja mikä käteen sattuu, lemikirjailioita noin 5o. Pras viimeksi lukemani stieg larssonin kolmen kirjan sarja, mutta jos jujun sa pitää lukea toinen ja kolmas osa peräkkäin, mutta mielellään ykkösesta aloittaen.