Kohti yhä paremmin toimivaa kodin ja koulun yhteistyötä

x

Koko koulun näytelmät ovat yksi Aurorassa vakiintunut
kodin ja koulun yhteisöllinen yhteistyömuoto. T'ämä kuva
on joululta 2009 " Kolmen iloisen rosvon" esityksestä.

TÄMÄN lukuvuoden ensimmäinen oikea koulu-uutinen oli OAJ:n ja Suomen Vanhempainliiton nokkapokka kodin ja koulun yhteistyön ongelmista. Järjestöt antoivat  11.8.2010 yhteisen kannanoton otsikolla: "Koti ja koulu yhdessä – koko kylä kasvattaa"

Siinä molemma järjestöt toivovat lukuvuoden 2010–2011 alkaessa kotien ja koulujen kehittävän yhteistyötä. Keskiviikkona 1.9. 2010 pidetään jälleen perinteinen Aurora-seminaari, johon osallistuu koulun henkilökuntaa, johtokunnan jäseniä ja Koti & Koulu ry:n hallitus ja luokkien aktiiviedustajia. Teemaksi sovittiin jo keväällä  kodin ja koulun yhteistyösuunnitelma, ,johon kirjattaisiin yhteistyön keskeiset sisällöt ja teemat
myös vuosiluokittain. Tuosta kanssanotosta poimin tilaisuuteen monta hyvää ajatusta.

"Errare humanum est"

MINUSTA kannanoton ensimmäinen tosi fiksu oivallus on myöntää niin kotien kuin koulujenkin  joskus mokaavan. Wikipediassa on kuvattu tätä latinankielistä lausumaa napakasti

Näin OAJ ja Suomen  Vanhempainliitto. "Suurin osa vanhemmista kasvattaa lapsiaan hyvin ja vastuullisesti. Vastaavasti suurin osa opettajista toimii oppilaidensa parasta ajatellen. Joskus me aikuiset kuitenkin toimimme ajattelemattomasti ja yhteinen päämäärä – lapsen terveen ja turvallisen kasvun ja oppimisen tukeminen jää taka-alalle. Aikuisina meillä on velvollisuus löytää oikeat keinot rakentavan yhteistyön toteuttamiseksi. Opettajilla, lapsilla ja vanhemmilla on oikeus ja velvollisuus koulurauhaan...."

Seinätaulu kodeille

Näin järjestöt ehdottavat:

1. Kuunnelkaa lasta ja olkaa kiinnostuneita hänen koulupäivästään. Kysykää, miten koulussa on mennyt. Muistakaa silti, että lapsi kertoo tapahtumista omasta näkökulmastaan.
2. Opettakaa lasta ymmärtämään kouluun liittyvät vastuut.
3. Olkaa lähettämässä ekaluokkalaista kouluun ja vastaanottamassa kotiin. Jos töistä on mahdollista pitää taukoa tai tehdä lyhyempää päivää, sen aika on nyt.
4. Osallistukaa vanhempainiltoihin ja varatkaa aikaa vanhempainvartteihin.
5. Tutustukaa lapsen koulukavereiden vanhempiin ja osallistukaa vanhempaintoimintaan. Vanhempainyhdistyksessä oppii tuntemaan laajemmin koulun vanhempia ja koulun asioita.
6. Rauhoittakaa iltoja kiireettömään yhdessä oloon. Perheen yhteisistä ruoka-ajoista ei pitäisi tinkiä.
7. Olkaa yhteydessä kouluun, myös hyvissä asioissa. Muistetaan, että opettajalla on luokassa monta lasta.

Seinätaulu kouluille

Ja näitä ohjeita annetaan kouluille:

1. 

Olkaa valmiita yhteistyöhön vanhempien, muiden ammattiryhmien ja järjestöjen kanssa. Tällä tuetaan opettajien ja oppilaiden työrauhaa. Nähkää vanhempainyhdistykset voimavarana myös ongelmatilanteiden ratkaisemisessa.


2. 




Päivittäkää lukuvuoden alkaessa koulun järjestyssäännöt yhteistyössä opettajien, vanhempien ja lasten kesken. Näihin voidaan kirjata kodin ja koulun välisen yhteistyön lähtökohdat.

3. 




Kehittäkää yhteistyössä vanhempien kanssa selkeät toimintatavat kodin ja koulun väliseen yhteydenpitoon. Vanhemmat tarvitsevat riittävää, asiallista, ymmärrettävää ja säännönmukaista tietoa koulun arjesta ja lapsen edistymisestä.


4. 







Tukekaa vanhempaintoimintaa. Mikäli koulussa ei toimi vanhempainyhdistystä tai ei ole muutoin organisoitua vanhempaintoimintaa, on sellainen tarpeen saada syntymään vanhempien aktiivisuudella

Seinätaulu kylälle ja laajemminkin

Kannanotossa asetetaan vaatimuksia koko kylälle: Koko kylän on tuettava tämän (rakentavan yhteistyön) toteutumista. Vaatimus on aika  kova:

1. Puututaan lasten ongelmakäytökseen.
2. Tuetaan lasten virikkeellistä vapaa-aikaa ja harrastusmahdollisuuksia.
3. Keskustellaan lasten yhteisistä kotiintuloajoista ja pyritään löytämään sellaiset.
4. Tuetaan heikoimmassa asemassa olevia lapsia.
5. Annetaan työnantajina vanhemmille aikaa käydä vanhempainvarteissa ja vanhempainilloissa, mikäli ne osuvat työaikaan.
6.  Kuullaan lapsia heitä koskettavissa asioissa.
7. Kannetaan vastuumme aikuisina – lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia.

Ideoita, joita voisi kehitellä eteenpäin

ITSE ottaisin kannanotosta seuraavat kopit, joilla voisimme kehittää edelleen kodin ja koulun yhteistyötä. Olen pudottanut tekstiin myös  Helsingin Sanomien Mielipidepalstalla  20.8.2010 olleen "Vanhempien pitäisi osallistua enemmän koulun arkeen" (kirjoittajat Pentti Arajärvi ja  Tuomas Kurttila) juttuun,  kodin ja koulun yhteistyön  laatukuvaukseen (2007), laatukriteereihin (2009) sekä  vanhaan (2005) opsiimme sisältyneitä ajatuksia.

Koulun tason yhteistyössä

• (1) Ylipäätään tärkeää on ymmärtää kodin ja koulun yhteistyön mieli. Miksi sitä tehdään? Koululla on velvollisuus tehdä yhteistyötä: Valtioneuvoston asetuksessa (1 435/2001) perusopetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta määritellään kodin ja koulun yhteistyön merkitys: “Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea...”. 
• (2) Perusopetuslain (628/1998) mukaan "oppilaan huoltajien tulee huolehtia siitä, että lapsen op- pivelvollisuus tulee suoritetuksi."
• (3) Mutta tärkein syy  on yhteistyön suuri merkitys oppilaan pedagogiselle  hyvinvoinnille. Huoltajien toivotaan laatukriteereissä tukevan koulun hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Yhteistyötä tehdään myös siksi, että vähennettäisiin mahdollisia väärinkäsityksiä.
• (4)  Koulujen on aihetta avautua yhteisöksi, johon myös vanhemmat tuntevat kuuluvansa. Vanhempien osallisuutta tulisi voida lisätä koulussa: Vanhemmilla tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa mm. koulun opetussuunnitelmaan ja esim. järjestyssääntöihin. Vanhempien tulee saada osallistua koulun kehittämiseen- ja tietää miten se tehdään.Vanhemmat otetaan mukaan keskusteluun kasvatustavoitteista (mm. opsia uusittaessa)
• (5) Koulun ja kodin kohtaamisen olisi oltava lähtökohdaltaan tasavertaista ja kasvatuksen aitoa kumppanutta.
• (6) Ideoidaan monipuolisia yhteistyön muotoja, jotka kiinnostaisivat mahdollisimman monia vanhempia. Kouluilla on velvollisuus kehittää erilaisia vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja ja  vanhempia kiinnostavia ja lapsen koulutyötä tukevia yhteistyön rakenteita. 
• (7)Yhteistyöllä on oltava  luottamusperusta. Yhteistyö edellyttää keskinäistä luottamusta. Sen tärkein perusta on oikeudenmukaisuus. Luottamus rakentuu vain yhteistoiminnassa. Luottamuksen syntymiseen ja säilyttämiseen on panostettava. Kaikkea vuorovaikutusta tulisi kuvata keskinäinen kunnioitus, myönteisyys ja pyrkimys lapsen parhaasen. Laatukriteerien mukaan: "Kodin ja koulun yhteistyö on lähtökohdiltaan positiivista ja keskustelevaa sekä tukee molempia osapuolia oppilaan kasvun ja oppimisen edistämisessä."
• (8)Yhteistyön kehittäminen on pitkä prosessi: kouluun ottamisesta siitä irtautumiseen.  Luodaan yhdessä yhteistyön muodot- ja arvoidaan niitä yhdessä. Yhteistyötä tulisi suunnitella sellaiseksi, että se vastaa myös vanhempien toiveita. Yksi mahdollisuus on  kirjallinen yhteistyösuunnitelma, josta vanhemmat näkisivät selvästi yhteistyön rakenteet ja toimintavat.  Toimintamuotojen tulisi palvella perheiden tarpeita. Aloite on koululla, mutta huoltajilla on tärkeä osavastuu yhteistyöstä: opettajaa arvostamalla ja yhteistyökutsuun vastaamalla. On myös tärkeää pohtia, minkälaiset asiat eri luokka-asteilla ovat ajankohtaisia.
• (9) Rehtori kannustakoon  oppilaita, vanhempia ja koulun henkilöstöä kodin ja koulun yhteistyöhön ja tukee sen käytänteiden toteuttamista koulussa .
• (10)  Koulun haasteena on tiedon jakamisen ohella luoda tilaa vanhempien lapsen koulunkäyntiin liittyvien omien ajatusten, toiveiden ja huolten kuulemiselle.
• (11) Meidän  opettajien tulee yhtenäistää kasvatuskäytänteitämme. Vuoden 2007 laatukuvauksen mukaan "Koulun kasvatusvastuun perusta on se, että kouluyhteisön aikuiset toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaan ja ovat johdonmukaisia toiminnassaan."
• (12) Käydään keskustelua kasvatuskumppanuudesta: riittävän yhtenäisestä kasvatuspäämäärästä ja järkevästä kasvatuksen työnjaosta koulun ja kodin kesken. Vuoden 2007 laatukuvauksessa todetaan: "Ensisijainen, kokonaisvaltainen ja ylittämätönkasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta on aina vanhemmilla." Espoon opsissa (2004)  lukee: "Vanhempien tehtävänä on tukea, kannustaa ja ohjata lapsensa koulutyötä sekä valvoa, että lapsi suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulun tehtävänä on tukea koteja niiden kasvatustehtävässä rohkaisten huoltajia vastuulliseen vanhemmuuteen ja aktiiviseen lapsensa opiskelun tukemiseen."..." Rakentava yhteistyö kasvaa tasa-arvoisesta kasvatuskumppanuudesta, jonka ylläpitämisestä kaikilla osapuolilla on yhteinen vastuu. "...Koulussa kunnioitetaan vanhempien roolia lapsensa parhaana tuntijana ja hänen edusmiehenään sekä kohdellaan vanhempia tasaveroisina osallistujina. " 
• (13) Vanhemmat ovat aina tervetulleita käymään koululla.
• (14) Luodaan rakenteita, joilla vahvistetaan Auroran kouluyhteisöön kuulumista (mm. fanipaidat...).  Jatketaan Auroran päivän tempauksen järjestämistä. Jatketaan kerhotoiminnan järjestämistä. Koti & Koulu ry:n kesäkerho on hyvä esimerkki tästä. Järjestetään jatkossakin juhlia niin, että vanhemmilla on mahdollisuus osallistua niihin.
• (15) Varataan opettajille työaikaa kodin ja koulun yhteistyöhön, ja otetaan käytettävissä oleva resurssi huomioon. 
• (16) Laaditaan vuosikalenteri vanhemmille tarkoitetuista tilaisuuksista, joissa jaetaan tietoa eri asioista. Osa "infoista" voisi olla Koti & Koulu ry:n omien tilaisuuksien yhteydessä. Koulun tulisi antaa infoa mm. seuraavista asioista: aamu- ja iltapäivätoiminta *aineopettajien nimet ja sähköpostiosoitteet luokan lukkariin*  arvioinnin perusteet ja todistukset Aurorassa * erilaiset lomakkeet * erityisen ja tehostetun tuen myöntämisen prosessit * HOJKS- mikä se on ? * julkaisuluvat * järjestyssäännöt *  kielivalinnat * koulukiusaamisen ehkäiseminen (KiVa-koulu) * koulukuvaukset * koululaisen velvollisuudet  ja oikeudet (mm. avustus- ja tulkkauspalveluihin) * koulun arki  ja toimintakulttuuri* koulun kerhotoiminta* koulun kriisisuunnitelma * koulun yhteystiedot * kouluruokailu* kuinka kouluterveydenhuolto toimii? * kuinka opettaja tavoitetaan? * kuinka toimitaan, kun huoltajalla on huoli lapsen koulunkäyntiin liittyen? * kuinka koulu toimii, kun sillä on huoli lapsesta?* kunnan koulua koskevista päätöksistä toivotaan tietoa koteihin. Vanhemmat toivovat saavansa tietää, kuka virkamies vastaa päätöksistä, jotta he voisivat saada enemmän tietoa tai vaikuttaa asioihin* kuinka koulu toimii erilaisissa ongelmatilanteissa ( mm. 
•  luvattomat poissaolot, kiusaami
• nen, väkivalta ja häirintä, mielenterveyskysymykset; tupakointi ja päihteiden 
• käyttö sekä erilaiset tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset)* 
Kuinka vanhemmat voivat osallistua kouluopetuksen suunnitteluun ja arviointiin (opsissa) * käyttäytymishäiriöihin puuttumisen tavat * lastensuojeluilmoitus * liikunnanopetuksen ohjelma * lukuvuoden työ- ja loma-ajat ja toimintasuunnitelma * matkaliput * nettietiketti* nykyinen oppimiskäsitys (
• vanhemmat tarvitsevat monenlaista tietoa koulusta. Heillä ei ole 
• luonnostaan sitä tietoa oppimisesta, opettamisesta ja koulusta, joka opettajil
• le on osa
• ammattitaitoa) * 
ohjaus koulussa * opettajien oikeudet ja velvollisuudet* opetussuunnitelma * oppilashuollon palvelut  (vanhemmilla on oikeus saada tarvittaessa yhteys koulun oppilashuoltoryhmään.)* oppimissuunnitelma- mitä se on?* perusopetuksen maksuttomuus * rangaistukset * salassapitosäädökset * suomalaisen koulun erityispiirteet (maahanmuuttajataustaisille) * tavat, jolla vanhemmat voivat antaa koululle palautetta (mm. huoltajakyselyt määrävuosi)*  tiedot ajoissa välineistä, retkistä ja tapatumista* tuen eri muodot (mm. tukiopetus, ela-opetus, erityisopetus, skidi- ja sinimix-ryhmät)* turvallisuussuunnitelmat (tulisi laatia yhdessä huoltajien kanssa- laatukriteerit) * uskonnolliset tilaisuudet  ja uskonnon opetus koulussa * vanhempien oikeudet (mm. asettaa ehdokkaat johtokuntaa, saada tietoa, saada valittaa tietyistä päätöksistä; vanhemmat kaipaavat tietoa siitä, kuinka he voivat tukea lastaan ja  kuinka koulu tukee vanhempia) * vapaaehtoistoiminta koulussa * Wilman käyttö* yläkouluvalinnoista * 

• (17) Kehitetään koulun nettisivuja niin, että vanhemmat löytäisivät sieltä  helposti tarvitsemaansa tietoa.
• (18) Olemme kirjanneet opsiimme: "Maahanmuuttajaoppilaiden vanhemmat  on  valtakunnallisten ohjeiden mukaan tutustutettava suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, menetelmiin ja oppimissuunntelmaan. Maahanmuuttajaperheiden tapaamisissa käytämme tarvittaessa tulkin palveluja. Myös Koti & Koulu ry  ja koulu voisivat vielä aktiivisemmin kehittää keinoja saada maahanmuuttajataustaiset huoltajat mukaan yhteistyöhön.
• (19) Ongelmat ja ristiriidat ovat osa elämisen arkea. Laatua ei ole ristiriidaton koulu, vaan se, miten ristiriidat ratkaistaan yhteistyössä. Ristiriitoja ei tule koskaan  ratkaista niin, että lasta koskevia ratkaisuja tehtäisiin perhettä kuulematta ja vanhempien kanssa neuvottelematta. 
• (20 uusi) Pidetään huolta, että vanhemmat tuntevat koulun mahdollisuudet ja mahdollisuuksien rajat tehdä erilaista yhteistyötä ja ottaa huomioon vanhempien toiveita,

• Luokan tason yhteistyössä

• (21) Luodaan kaikille luokille luokkatoimikunta. Koti & Koulu ry vinkkaisi toiminaideoita.Omaan opsiimme olemme kirjanneet: "Koti ja Koulu ry. laatii luokkatoimikunnille toimintaohjeet, joista näkyisi tmk:n tehtävät ja joissa olisi myös toimintaideoita. Tällaisia voivat olla esim. järjestää perheiden yhteisiä iltoja, koota vanhempien sähköpostiosoitteet, järjestää  vanhempien asiantuntijavierailuita ja isovanhempien vierailuita luokkiin sekä työpaikkavierailuita." 
• (22) Nähdään yhteistyö voimavarana. Luokan tasolla tutustutaan toisiin vanhempiin ja luokan oppilaisiin.
• (23) Laatukriteereissä koulun toivotaan tarjoavan mahdollisuuden huoltajien keskinäiseen vuorovaikutukseen ja vertaistukeen. 
• (24) Kaikkien tulisi pyrkiä tukemaan hyviä ihmissuhteita ja hyvää ilmapiiriä.
• (25) Huoltajien toivotaan laatukriitereissä tukevan luokan hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.
• (26) Ideoidaan  yhdessä fiksuja vanhempainiltoja. Espoon opsin mukaan: Vuosittain vanhemmille tulee järjestää tilaisuus, joissa heillä on mahdollisuus tutustua lapsensa opettajiin ja saada tietoa oman lapsensa lukuvuoden koulutyöstä sekä sen toteuttamiseen liittyvistä menetelmällisistä periaatteista. Vanhemmat ovat toivoneet syksyn  ensimmäiseen vanhempainiltaan  aineopettajia esittäytymään ja esittelemään oppiaineensa tavoitteita. Vanhemmat haluaisivat pitää yhteyttä aineopettajiin. Aineopettajilta kaivataan tietoa mm. aineen tavoitteista, läksyistä ja kokeista. Aina vanhemmat eivät edes tiedä aineopettajien nimiä. Tässä auttaisi lista lapsen aineopettajista ja heidän sähköpostiosoitteensa.
• (27) Me opettajat lisäämme lasten kuulemista mm. opetusmenetelmien suunnittelussa (uusi ops)
• (28) Pohditaan yhdessä vanhempien kanssa, kuinka ns. vanhempainvartit olisi fiksuita toteuttaa. 
• (29) Alkuopetuksen opettajat ovat mukana kunnallisessa kehittämishankkeessa, jossa varmistetaan oppilaitten hyvä koulun alku
• (30) Luodaan luokan vanhempien kanssa yhteiset pelisäännöt mm. kotiintuloajoista, makeisista, syntymäpäivistä, netinkäytöstä jne.
• (31)Järjestetään kaikille oppilaille yhteisiä iloisia tapahtumia. Koulun jumppasali on tähän tarkoitukseen vapaa keskiviikkoiltaisin. 
• (32) Käydään keskustelua perheiden omista lomista kouluaikana.
• (33) Ideoidaan positiivisen palautteen muotoja puolin ja toisin.
• (34) Otetaan huomioon se, että opettajilla on kodin ja koulun yhteistyöhön varattu 1 t viikossa työaikaa.
• (35) Omassa opsissamme vanhempien työryhmä ideoi mm. seuraavia uusia yhteistyömuotoja:  (luokkatoimikunnat  voisivat järjestää) * avoimien ovien päivät/viikot, jolloin voisi seurata normaaleja oppitunteja* isovanhempien kutsuminen pitämään oppitunteja* keskustelupalsta koulun nettisivuille (kokeilimmekin) * keväinen retki koko  perheelle (luokkatoimikunnat tai Koti & Koulu ry.) Studia Aurora-luennot (vanhempien toivotaan voivan vaikuttaa aihevalintoihin)* sähköpostilistojen aktiivisempi käyttö * vanhemmille mahdollisuus osallistua harrastekerhoihin* vierailut vanhempien työpaikoilla (tarvitaan toimintamalli (Aloite toivotaan koululta) * yhteistyön aloittaminen jo eskarissa (vanhempien tulisi tietää jo ennen tutustumispäivää, missä koulussa lapsi aloittaa opinnot)

Yhden oppilaan  tason yhteistyössä

• (36) Vanhemmilla on aina oikeus tulla kuulluksi omaa lastaan koskevissa kysymyksissä.
• (37) Oppilas on mukana ja hän tulee kuulluksi häneen liittyviä asioita käsiteltäessä 
• (38) Oppimisen vaikeuksiin puututaan varhain ja yhteistyössä vanhempien kanssa 
• (39) Hyvä tapa aloittaa yhteistyö on esimerkiksi vanhempien kanssa käytävät alkukeskustelut, joissa kuullaan vanhempien kouluun, koulunkäyntiin ja yhteistyöhön liittyviä toiveita, odotuksia ja pelkoja sekä opettajien toiveita ja odotuksia vanhemmille. Opettajan on tärkeää tietää, mitä vanhemmat ajattelevat omasta lapsestaan, miten näkevät lapsensa oppimisen ja koulunkäynnin, mitä odottavat ja toivovat siltä tai pelkäävät siinä. 
• (40 päivitetty) Vanhempien tulee voida luottaa siihen, että lapsi saa aina koulussa tarvitsemansa tuen- niissä reunaehdoissa, joita koululla on.
• (41) Keskustelut tulisi käydä sellaisella kielellä, jota kaikki ymmärtävät.
• (42) On tärkeää pohtia, kuinka perherakenteiden moninaistuminen on otettu huomioon kodin ja koulun välisessä yhteistyössä vai rakentuuko se edelleen esimerkiksi oletukselle ydinperheestä.
• (43) Laatukuvauksen mukaan vanhempien asenne lapsensa oppimiseen ja opiskeluun on merkittävä. On tärkeää, että vanhemmat osoittavat mielenkiintoa koulunkäyntiä kohtaan ja muun muassa seuraavat ja huolehtivat koulutehtävien tekemisestä lapsen ikätaso huomioiden. Vanhemmat huomaavat yleensä ensimmäisenä kotitehtävien tekemisen yhteydessä oppimiseen liittyviä vaikeuksia, joista on tärkeää kertoa opettajalle. 
• (44) Lapsen oppimista ja hyvinvointia tukee myös se, että vanhemmat kertovat koulussa perheeseen liittyvistä erityistilanteista, jotka saattavat vaikuttaa lapsen koulunkäyntiin. Näin koulussa on mahdollista ymmärtää lasta ja tilanne huomioidaan lapsen parasta ajatellen myös koulunkäynnin arjessa. 
• (45) Yhteistyö alkaa kuulemisesta. Kuuleminen  ilmenee laatukuvauksen mukaan  aitona, rehellisenä kiinnostuksena toisen ihmisen ajatuksia, asiaa ja puhetta kohtaan. Kuuleminen edellyttää turvallista ja avointa keskusteluilmapiiriä ja kykyä ottaa toisen osapuolen viestejä vastaan  tavalla, joka vahvistaa yhteisymmärryksen rakentumista ja eri näkökulmien  yhteensovittamista.  
• (46 täydennetty) Koululla ja meillä opettajilla on velvollisuus auttaa huoltajia tukemaan lapsensa koulunkäyntiä niillä reunaehdoilla, joita työlle on annettu.
• (47) Oleellista on, että kohtaamisissa kaikki osapuolet kunnioittavat toisiaan. Omaan opsiimme olemme kirjanneet: "Yksittäisen lapsen osalta tehtävissä ratkaisuissa pyrimme aina kuulemaan vanhempien näkemyksiä, ja ensisijainen päämäärämme on yhteisymmärryspäätös ja aina kuitenkin oikeudenmukainen, “puolueeton” ratkaisu."
• (48) Jokaiselle perheelle tarjotaan mahdollisuus tavata lapsen opettajat
• (49) Ns. vanhempainvartti tarjotaan kaikille perheille.
• (50) Kuinka vanhemmille annetaan riittävää, asiallista, ymmärrettävää ja säännönmukaista tietoa oman lapsen edistymisestä?
• (51) Sovitaan periaatteet Wilman käytölle  yhteistyössä.
• (52) Kodin ja koulun yhteistyölla tulisi olla kaikissa luokissa ja kaikkien oppilaitten osalta riittävä, sama minimitaso.