TÄNÄÄN iltapäivällä on Auroran henkilökunnan perinteinen OPS-seminaari. Lapset pääsevät kotiin klo 12.45. Johtokunta hyväksyi opetussuunnitelmamme syksyllä 2005. Joka kevät olemme kokoontuneet pohtimaan, kuinka olemme onnistuneet tehtävässämme antaa oppilaille opetussuunnitelman mukaista opetusta. Jollemme onnistu, vika on joko tekstissä tai käytänteissämme, ja jompaa kumpaa pitää silloin muuttaa. Seuraamme myös ns. hiljaisia signaaleja: mitä ajassa tapahtuu, jotta muutoksemme pikemminkin ennakoisivat tulevaa kuin vetäisivät eri suuntaan.
OPETUSSUUNNITELMASEMINAARIN OHJELMA jakaantuu kolmen osaan.
1. " Kehittämishaasteet; Hiljaisia ja kovaäänisiä signaaleja."
Kertaan OPS 2005 muutokset (minkä piti muuttua) ja viime vuosina kokoamaamme palautetta. Heitän 1-2 diasarjaa, joista henkilökunta "haistelee" muutospaineita, trendejä jne. Aikaa minun "linjapuheelleni" on varattu puoli tuntia.
2. "Oman henkilökuntamme puheenvuorot ja ops-ideat".
a) Perinteiseen tapan uudet opettajamme on pantu lukemaan opsimme ns. yleinen osa (mm. arvojulistuksemme). Omassa puheenvuorossaan he kertovat, miltä koulumme näyttää tuorein silmin; onko opsimme vain sanahelinää. (noin 10 minuuttia)
b) Oppilashuollon edustajat ovat lukeneet oppilashuoltoa ja tukea koskevat osuudet ja kertovat näkemyksensä siitä, kuinka ne toimivat. (noin 10 minuuttia)
c) Kukin opettajatiimi kertoo oman käsityksensä siitä, ovatko omat ratkaisumme (mm. tuntijako, aihekokonaisuudet) heidän luokkiensa osalta edelleen Ok.
- alkuopetustiimi (mm. startin osuus, nallet, suomi2)
- 3-4-tiimi (mm. opo, nallet, skidit, suomi2)
- 5-6-tiimi + aineopettajat (Fyke, suomi2,taito-ja taideaineiden välys kurssit, luokan painotus, pajapäivät, sinikarhut).
Alustusten aikana saa kysyä lisätietoa, mutta ideana on tehdä muistiinpanoja kohdista, jotka "kolahtavat"- tuolle pitää tehdä jotain.
3. "Learning cafe-vaihe"
Kahvipöytävaihe päässee alkamaan klo 14.30. Kokoamme ensin teemat, jotka näyttävät puheenvuoroissa nousevan esiin. Jäsennämme ne isommiksi kokonaisuuksiksi. Teemoja on ehkä 5-6. Tähän menee 10 minuuttia.
Jakaudumme sitten pöytiin ideoimaan, vaativatko ne muutoksia joko tekstiin tai käytänteisiin. Menetelmässä on kolme vaihetta.
a) Aloitamme sopivan kokoisissa teema ryhmissä. Ne työstävät teemaa ideoiden reipaasti vaihtoehtoisia toimintatapoja. (15-20 minuuttia)
b) Sen jälkeen yksi ryhmän jäsenistä jää pöydänpitäjäksi, ja muut siirtyvät numerojärjestyksessä seuraaviin teemapöytiin. Kussakin pöydässä ollaan ensimmäisesä vaihdossa 10 minuuttia, sen jälkeen viisi. Näin jokainen käy viidessa vieraassa pöydässä. Pöydissä kuunnellaan pöydänpitäjän esitys, kysellään ja täydennetään ehdostusta omilla kommenteilla.
c) Noin klo 15.30 alkuperäiset teemaryhmät kokoontuvat ja hiovat omat esityksensä: tekstimuutokset ja ehdotukset uusiksi ideoiksi.
Yksi teemaryhmä on jokatapauksessa TVT-tiimi, jonka tehtävänä on tietostrategian päivitys. Jollei alustuksista muita nouse esiin, teemoja voivat olla
* opetusmenetelmien monipuolisuus. OK?
* aihekokonaisuuksien toteuttaminen "oikeasti".
* oppilaan ohjaus: kuinka toteutuu eri-ikäisillä
* arviointiosuus opsista: kuinka todistukset jatkossa (onhan vanhempia kuultu).
Kukin teemaryhmä sopii, kuka kirjoittaa raportin sähköisesti ja lähettää sen viikon aikana Martille. Jos ja kun kaikki menee hyvin, seminaari päättyy klo 16. Arjan valmistama suolapala syödään sopivassa kohdassa.
OPS 2005 MUUTOKSET:
(1) Uusi oppiaine: fysiikka ja kemia 5.- ja 6.- luokilla.
(2) Oppiaineiden tuntimäärät muuttuivat (erityisesti historia) Oppilaille annettavan opetuksen viikkotuntimäärä väheni.
(3) Me olemme lisänneet tunteja äidinkieleen ja kirjallisuuteen, matematiikkaan, mm. ympäristötietoon ja oppilaan ohjaukseen. Taideaineiden osalla tunteja on tasattu, ja 5.-6.luokilla on luokan painotus, valinnaiskurssit ja pajapäivät.
(4) Oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt on uusittu ja kuvattu tarkemmin.Uskonnossa Espoolla oma ratkaisu. Uudet käsialakirjaimet ja numerot. Käsityö opetetaan tytöille ja pojille yhteisenä aineena viidennelle luokalle saakka.
(5) Oppiaineiden lisäksi oppilaita perehdytetään "pakollisiin" aihekokonaisuuksiin. Niitä on seitsemän:
(6) Menetelmiä halutaan monipuolistaa ja lisätä oppilaskeskeisten, tutkivien ja yhteistoiminnallisten menetelmien sekä tietotekniikan käyttöä.
(7) Oppilaiden omaa vastuuta oppimisesta tuetaan oppilaan ohjauksella (kaikki opettajat). Jokaisella oppilaalla on oikeus saada tarvittaessa opettajilta henkilökohtaista ohjausta.
(8) Tuki- ja ohjaustoimia vahvistetaan.
(9) Koulujen tulisi tehdä aikaisempaa tiiviimpää yhteistyötä esiopetuksen, alakoulun ja yläkoulun nivelkohdissa ja tukevan vanhempia näihin liittyvissä valinnoissa.
(10) Oppilasarvostelu yhtenäistyi. Kaikkiin oppiaineisiin on liitetty kuvaukset siitä osaamisesta, mikä arvioidaan arvosanalla kahdeksan. Espoossa on palattu kaikille kouluille yhteisiin todistuslomakkeisiin. Koulut voivat kuitenkin korvata ns. joulutodistuksen vanhempien kanssa käytävällä arviointikeskustelulla.
(11) Erityistä tukea tarvitsevia oppilaita halutaan tukea ensisijaisesti heidän omassa lähikoulussaan, ja vasta mikäli tällainen tuki ei riitä, oppilas siirretään ns. erityisluokalle usein toiseen kouluun. okaiselle erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle laaditaan HOJKS yhdessä kotien kanssa.
(12) Koulujen arjen ja juhlan tulisi tukeakouluille asetettuja tavoitteita.
(13) Työelämään tutustuttaminen jo alakoulussa.
(14) Koulutyön oltava kaikille turvallista.
1 kommentti:
Hyvä kuva.
Piilo-OPS olisi siis tarkoitettua ja todellista ja toisaalta OPS-runous olisi myös tarkoitettua, mutta ei käytäntöön ulottuvaa.
Varjo-OPS olisi jonkinlainen sivutuote, joka ilmenisi käytännön elämässä ja kirjoitetussa OPS:issa ilman että sitä tavoiteltaisiin.
Kuviosi herättää miettimään OPS:in tarkoitusta ylipäätään. Kenelle se kirjoitetaan ja mitä sillä luvataan, mihin OPS sitoo?
Kuviosta virisi myös ajatus, että koulutyö ja kouluun kuuluva elämä on myös paljon enemmän kuin tarkoitettu, kirjoitettu ja koettu OPS.
- OPS unelmien ja todellisuuden välimuotona.
- OPS tekstuaalisena entiteettinä.
Lähetä kommentti