Koulu vuonna 2028

KUVA: Suomi vuonna 2028. Etlan julkaisema ikäjakautuma . Lainattu osoitteesta http://www.ville.fi/2028.jpg

KAUNIIN lauantaipäivän tuhlaten kokosin ajatuksiani siitä, miltä koulunpito voisi näyttää vuonna 2028- siis 20 vuoden kuluttua. Seuraava lastu perustuu innoitukseen, joka syntyi Tuhkolman laivaseminaarissa. Rehtorityöryhmässä käytyjen keskustelujen pohjalta syntyi oma "ennustukseni" todennäköisestä tilanteesta. Taustalla on myös monien minua viisaampien ajatelmia. Kaikki kommentit ovat tervetulleita.

SUOMI 2028
Suomi elää rajua yhteiskunnallista murrosta, johon liittyy monikansallisten yritysten nopeat talousratkaisut. Suomi on siirtynyt 7/7 ja 24/24-kulttuuriin, joka haastaa mm. perinteisen vuorokausirytmin. Työn ja vapaa-ajan rajaa ei ole. Yleisesti on siirrytty järjestelmään, jossa palvelut saa mihin aikaan tahansa. Työelämä vaatii tekijöiltä paljon, kaikki eivät niihin ylety. He eivät löydä itselleen sopivia, pysyviä työpaikkoja. Useat ammattilaiset muodostavat keskenään työkuntia, jotka tarjoavat yhteistä osaamistaan projektivälitysmarkkinoilla. Työn ja työstä vapaan ajan jaksot vuorottelevat.

Työsuhteet ovat pääasiassa projektikestoisia. Sosiaaliturva hoidetaan vakuutuslaitosten kautta. Verovaroilla tuetaan heikoimmassa asemassa olevien selviämistä. Valtaosa ihmisistä on hyväksynyt kansallisen kilpailukyvyn arvo.t Osa on kuitenkin tietoisesti jättäytynyt kovenevan kilpailun ulkopuolelle. He ovat verkottuneet omiksi yhteisöiksi, heimoiksi, jotka hoitavat keskenään omien jäsentensä palveluita ja elävät vaatimattomasti.

Suomi kuten muukin Eurooppa elää rajua kulttuurista siirtymää. Kantasuomalaisten osuus on vielä vahva eläkeikäisten kohdalla, mutta työ- ja kouluikäisissä maahanmuuttajataustaiset lapset muodostavat pian enemmistön.

Perheiden tilanne on polarisoitunut voimakkaasti. Maahanmuuttajat elävät pitkälti omien perinteidensä mukaan, ja heillä suojaverkot pitävät. Kantasuomalaisten perheinstituutio on rapautunut. Ydinperheisen osuus vähenee kovaa vauhtia. Tavallinen perhemuoto on äiti ja lapset sekä vaihtuvat miehet. Päihde- ja tietoverkko-ongelmat ovat tavallisia kaikissa sosiaaliluokissa.

KUVA: Media ja muut viihdepalvelut ovat kasvava toimiala. Skandaalit, väkivalta ja seksi kiehtovat suuria joukkoja. Tämä näkyy myös lapsiin kohdistuvien rikosten yleistymisenä. (Kuva lainattu osoitteesta: http://newsroom.cisco.com/images/2007/presskits/events/cscape2007/cscape_5.jpg)

KANSALLINEN KASVATUSSUUNNITELMA
Koulutus läpäisee kaikki ikäryhmät, mutta yleisintä muodollinen koulutus on lasten ja nuorten ikäluokissa. Kaikissa kouluissa noudatetaan kansallista kasvatussuunnitelmaa, jossa kuvataan halutut tulokset mitattavia suoritteina. Opetussisällöt perustuvat innovaatioyliopistossa luotuihin uusiin oppiaineryhmiin. Arvo- ja uskontokasvatus on kaikille yhteinen aine. Useimmissa aineissa on tarjolla erilaajuisia oppimääriä, joita on suoritettava tietty opintopistemäärä, jotta voi pyrkiä seuraavalle kouluasteelle

Kullakin kouluasteella on oma kansallinen kasvatussuunnitelmansa. Asteita ovat lasten koulu, nuorten koulu, gymnaasioksi kutsuttu myöhäisnuorten koulu ja työelämäkoulu (kattaa yliopistot ja yliammattikoulut). Työelämäkoulukeskus organisoi työelämälätöistä maksupalvelukoulutusta.

Tavoitteiden saavuttaminen mitataan yhä useammin eheyttävillä autenttisilla tai simuloiduilla tilannetesteillä. Testiryhmä joutuu yhdessä ratkaisemaan annettuja ongelmia. Tieto-osaamisen rinnalla arvioidaan myös sosiaaliset, vuorovaikutukselliset taidot (oma oppiaine) sekä tunnetaidot mm. kyky sietää pettymyksiä. Testien hyväksymisoikeus on sertifioiduilla auditoijilla, joista pääosa on opettajia. Ikävien kokemusten johdosta vanhemmilla on yleinen lähestymiskielto auditoijiin.

KOULUT 2028
Koulut on sopeutettu toimintaympäristön aatteellisiin, yhteiskunnallisiin, kulttuurisiin, sosiaalisiin, teknisiin ja ekologisiin muutoksiin. Jokaisella halukkaalla on oikeus anoa perustamalleen koululle toimilupaa. Toimiluvan saamiseksi henkilöstön on läpäistävä sertifikaattiin vaadittava näyttökoe, jollei heillä ole voimassaolevaa toimilupaa.

KUVA: Kuvamanipulaatio tulevaisuuden hyvin sponsoroidusta koulusta

Koulujen koko on kasvanut. Tavallista on, että samaan kouluun kuuluu useita koulutusyksiköitä. Lasten ja nuorten koulujen järjestelmä koostuu kuntakonsernien yleisistä kouluista ja kasvavasta määrästä eri taustajärjestöjen omistamia kouluketjuja. Osa vanhemmista on muodostanut kotikouluja, joissa he rinkinä organisoivat koulunpidon. Mikäli he käyttävät sertifioidun opettajan tai opettajaringin palveluita, he saavat saman kansallisen tuen kuin viralliset koulut.

Valtakunnallinen kasvatusohjelma määrittelee kouluille tulos- ja prosessivaatimukset, ja niiden toteutumista seurataan kansallisilla ja EU-testeillä. Hyviin tuloksiin päässeet koulut saavat sertifikaatin, joka antaa lisävapauksia toiminnan järjestämiseen. Hyvin menestyville kouluille myönnetään myös lisäresursseja. Haastavimmiksi tavoitteiksi ovat osoittautuneet tunnetaidot, suvaitsevaisuus ja väkivallattomuus.

KUVA: Koulut, jotka eivät onnistu saavuttamaan tavoitteita, menettävät toimilupansa. Sama koskee yksittäisiä opettajia. (Oikeasti kuva sivulta: http://www.wisdom.edu.ph/CERTIFICATION-firstONLINE.jpg

Vuosittain tarkkaillaan euroopanlaajuisesti tiettyjä prosessitavoitteita. Tuorein on koulun kyky vahvistaa naisjohtajuutta. Kouluille, joiden oppilaista on noussut merkittäviä naisjohtajia, myönnetään erillispalkkioita.

Kouluilla on varsin vapaat kädet ratkaista tapansa järjestää opetus. Osa kouluista toimii ympäri vuoden ja tarjoaa halukkaille kuukausiopetusjaksoja. Eräissä kouluissa opetusta annetaan 24 tuntia vuorokaudessa.

Oma koulu ja omakoulu
Vanhemmilla on periaatteessa oikeus valita lapsensa koulu, mutta koululla on vastaavasti myös oikeus valita oppilaansa. Koulut antavat oppilaille oppimistakuun, jossa otetaan huomioon lapsen lähtötestin tulokset. Perusopetuksen lisäksi kouluista voi tilata muita opetus-, kasvatus- ja harrastuspalveluita markkinahintaan. Osa vanhemmista haluaa edelleen lapsensa ns. omakouluihin. Omakoulut eivät valikoi oppilaitaan, eikä niissä ole virallisia koulumaksuja. Nämä koulut saavat usein taloudellista tukea aatteellisilta järjestöitä, ja niissä toimii vapaaehtoisopettajia.

KUVA: Eräässä omakoulussa panostetaan erityisesti yhteisötaitoihin. Opettajat toimivat tiimeinä myös opetustilanteissa. (Oikesti kuva on lainattu osoitteesta http://www.fairfield.edu/Images/about_fairfield/pub/cc/cc_diversity3-07.jpg)

Osa kouluista vaatii vanhempia suorittamaan ns. kasvatuskumppanuuskurssin ennen kuin ottavat vastaan oppilaan kouluun. Pääosassa kouluja riittää, että vanhemmat näyttävät kasvatusneuvolan kurssitodistuksen ja suomenkielen tasotodistuksensa.

Opetussisällöt
Mm. yleistyvä perhemalli vuoroviikkoperheet haastaa kouluja kurssittamaan sisältöjä. Näissä perheissä lapset elävät vuorotellen kahden perheen arkea, ja käyvät muutaman viikon kerrallaan kahta eri koulua. Lasten turvallisuuden kaipuuseen vastataan luomalla koulutyöhön selkeitä rakenteita, joita noudatetaan kaikissa kouluissa.

Yhteiskunta on väkivaltaistunut, ja väkivalta kohdistuu myös kouluihin. Osa kouluista sinnittelee ilman kulunvalvontajärjestelmiä, mutta varsinkin varakkaimmilla alueilla kouluilla on omat koulutetut vartijansa. Etnisten jengien yhteenottoja on sattunut myös kouluissa.

Poliittisilla päätöksillä ja kansalaisjärjestöjen tuella monissa koulurakennuksissa toimii perheiden palvelupisteitä. Niissä työskentelee mm. elämäntapakonsultteja. Eräissä kouluissa on myös asuntola mm. valtiollistettuja lapsia varten. Perhehuoltoryhmien työn haastavuus vaihtelee alueittain. Vain joillain syrjäkouluilla toimii enää perinteisiä yksittäisen oppilaan ongelmia käsitteleviä oppilashuoltoryhmiä.

Monikulttuurisuuteen on vastattu lisäämällä maahanmuuttajataustaisten opettajien määrää. Kodin ja koulun yhteistyöhön kuuluu elämässä menestyneiden maahanmuuttajien pitämät ns. alumni-illat.
Yhden etnisen ryhmän koulut on kielletty rasistisina.

Opetusryhmät muodostetaan testien perusteella turvallisuutta lisääviksi pysyviksi rakenteiksi. Perusryhmän lisäksi kullekin oppilaalle osoitetaan oma pienryhmä. Kullakin perusryhmällä on ns. omaopettaja. Vaikeimmin kasvattavat lapset opiskelevat koululeireillä, jotka toimivat periodeittain sisäoppilaitosten tapaan.

KOULUJEN TOIMITUSJOHTAJAT
Kouluyksikön tai tavallisemmin kouluketjun toimitusjohtaja tilaa koulunsa palvelut palveluorganisaatioilta. Yhä useammin opettajat tarjoavat palveluita tiimeinä.

KUVA: Erityisesti kouluketjuissa toimitusjohtajalla ei ole opettajan koulutusta (kuvamanipulaatio).

Kouluissa johtajuus on jaettu eri tavoin. Eräissä kouluissa toimitusjohtaja on myös koulun pedagoginen johtaja (rehtori) Pääosassa kouluja johtamisvastuuta on jaettu ja ulkoistettu. Monissa ketjukouluissa opetusbrändi toimii franzing-periaatteella ( konsepti vuokrataan).

OPETTAJAT JA MUU HENKILÖKUNTA
Osa opettajista on yksityisyrittäjiä, osalla on pysyvä työsuhde kouluun. Opettajien palkkataso sovitaan kouluyksiköittäin. Opettajan toimiluvan voi saada monella tavalla. Pääosa osallistuu yliopistokoulutukseen, mutta osa saa pätevyyden näyttökouluissa näyttötutkinnoissa, jotka oikeuttavat tiettyjen kasvatuskokonaisuuksien opettamiseen.

Opetus perustuu eheytettyihin kokonaisuuksiin, ja siksi kaikilla opettajilla on sama peruskoulutus ja sen päälle suoritettu erikoisalueen tutkinto. Opettajien opetuslisenssi on katkolla, mikäli hänen oppilaansa eivät saavuta hyväksyttävästi vaadittua tavoitetasoa. Myös opettajan palkkaneuvotteluissa oppilaiden tuloksilla on iso merkitys. Koska kouluilla on suuri autonomia opetusjärjestelyjen suhteen, moneen kouluun on syntynyt laboratorioluokkia, joissa kehitetään uusia pedagogisia innovaatioita. Laboratoriojakso pyritään takaamaan jokaiselle opettajalle kerran viidessä vuodessa.

Maahanmuuttajataustaisten opettajien määrä on saatu kasvuun, ja sillä on ollut suuri merkitys kouluväkivallan hillitsemisessä. Opettajien lisäksi kouluissa toimii monia muita yrittäjiä. Näitä ovat mm. elämänhallintakonsultit, koulunoutajat ja vapaa-ajan trainerit.

OPPILAAT
Oppilaiden erilaisuus lisääntyy. Oppilailla on keskenään eri äidinkieli. Opetuskieleksi on useissa kouluissa valittu kaikille vieras kieli: englanti. Suomenkielen taitoa ylläpidetään niissä niinkuin muitakin äidinkieliä. Lapsien hynvoinnista ollaan huolissaan, mutta niiden ratkaisuun ei löydy rahoja.

KUVA: Monet lapset ovat koukussa virtuaalimaailmaan ja viettävät pääosan vapaa-ajastaan hologrammimaailmassa. Voimakkaisiin kokemuksiin syntyy herkästi riippuvuus. Kuva lainattu osoitteesta http://puuro.blogspot.com/2007_09_01_archive.html

Vaikka uudet medikalistiset opetusmenetelmät kuten tietosprayaus ovat jo käytössä, oppilaiden lyhytjänteisyys, entisestään aientunut puberteetti, 24/24-rytmin vuoksi lisääntynyt väsyneisyys ja siihen liittyvä spontaani aggressiivisuus huolestuttavat oppimistuloksista vastaavia. Osa oppilaista pyrkii antamaan vaaditut osaamisnäytöt väärennetyillä informaatiokapuloilla.

Eräissä kouluissa on luovuttu opetusryhmien muodostamisesta iän mukaan. Niissä opetus perustuu useita tieteenaloja leikkaaviin teemoihin. Näyttötehtävän vaativuusaste voidaan säätää yksilöllisesti aikuiselle sopivaksi, vaikka itse opetus tapahtuu yhteisesti.

KOULUUN TULOVAIHE
Kouluun tuloon liittyy usean viikon noviisijakso, jossa kootaan kaikki opetuksen järjestämisen kannalta tärkeä tieto oppilaista. Testien perusteella tilataan mm. oppilaan yksilöllinen opetusohjelma ja siihen liittyvä materiaali. Noviisijaksolla oppilaan perhe osallistuu kasvatusneuvojan tapaamisiin, joissa varmistetaan kasvatuskumppanuusohjelma, joka toimii oppilaan opetusjärjestelyjen manuaalina. Mediassa käydään vilkasta keskustelua siitä, missä määrin kasvatusneuvojien kouluille transponoimissa konkreettisissa ohjeissa saa olla perheelle arkaluonteista selityksiä.

Kullekin oppilaalle ja tämän perheelle osoitetaan omakasvattaja, joka vastaa kodin ja koulun yhteistyöstä ja tiedonkulusta. Ensimmäisissä pilottikouluissa omakasvattaja on virtuaalinen, vanhimmissa kouluissa joku opettajista. Käytännössä vanhemmat eivät mm. oikeusturvasyistä tapaa lapsensa opettajia. Vanhemmat voivat seurata realiaikaisesti lapsensa koulunkäyntiä hänen informatiokapulastaan.

OPETUS
Pääosa opetuksesta on yhä lähiopetusta ts. opettaja ja oppilaat ovat yhtäaikaa samassa tilassa. Osan siitä voi korvata omatoimisesti suoritetuilla näytöillä. Näyttöjä voi antaa mm. museoissa, urheiluseuroissa, mediakeskuksissa sertfioiduille näytön vastaanottajille. Omatoimisuuden merkitys kasvaa nuorissakin ikäluokissa. Lähiopetus tapahtuu ryhmissä, jotka on muodostettu noviisitarkastusten pohjalta. Koko opetusryhmän yhtäaikainen opettaminen on harvinaista. Merkittävä osa koulupäivästä käytetään pienryhmissä ryhmäytymis- ja välittämisharjoituksiin.

KUVA: Uusin tekniikka mahdollistaa tietojen siirron aivoihi ilman mekaanista opiskelua (Oikeasti kuva lainassa osoitteesta: http://www.redfishimagery.com/bigimages/Cyborg.jpg

Aivotutkimus on edennyt voimakkaasti. Osa oppimisvaikeuksista pystytään poistamaan lääkkeillä, osaan käytetään nanorobotteja. Köyhemmissä ja aatteellista syistä medikalisaatiota vastustavissa kouluissa aivojälkiä muutetaan yhä mekaanisin harjoituksin (esim. toistoilla ja keskusteluilla)

Teknologia on ratkaisevasti muuttanut opetustapahtumaa. Oppilailla on käytössään heille yksilöllisesti vygotskilaisittain sovitettu oppimateriaali, jossa hologrammien, liikkuvan ja 3D-kuvan ja tekstin osuus sekä kielen vaikeusaste säädetään kunkin ns. lähikehitysvyöhykkeelle sopivaksi.

KUVA:Jokaisella oppilaalla on oma informaatiokapula, joka on digitaalinen portfolio, mutta samalla se vastaa kirjaa, kynää, tietokonetta, puhelinta, videokameraa jne. Siihen tallentuu mm. kaikki oppilaan tehtävät. Oppilaat voivat käyttää opiskelussaan monia apuvälineitä. Näitä ovat mm. sanelukoneet, kielenkääntäjä ja muistinvahvistaja.




KUVA: Informaatiokapula-innovaatio on ratkaissut monet ongelmat. Osa perheistä kuitenkin vastustaa vahvasti kapulan kotiin asti ulottuvaa valvontaa
Koulukiusaamiseen on löydetty ratkaisu. Kiusaamiseen syyllistyneiden informaatiokapulaan asetetaan lisälaite, joka tuottaa ns karkoiteääntä, mikäli he lähestyvät kiusattuja tai mikäli he käyttävät kiusaavaa kieltä. Jokainen kiusaamisyritys tallentuu informaatiokapulaan. Sama tekniikka takaa opiskelutilojen meluttomuuden.

Oppilaiden kulkua voidaan seurata informaatiokapulan avulla. Ilman kapulaa ei voi liikkua koulun tiloissa eikä tehdä koulutehtäviä. Koulukäyttäytymisen perusteella kapula avaa oppilaille erilaisia tieto- ja tilapiirejä.