7-vuotisen 2-opettajaisen maalaiskansakoulun järjestelykysymyskokeilu

MATTI Koskenniemi on idoleitani kasvatustieteen alalla. Sain  opiskeluaika  tenttiä OKL:ssa hänen (ja Kaisa Hälisen) teostaan  ja kerran seisoa metrin päässä. Sen lähemmäksi en päässyt, mutta vaikutus on ollut suuri ja pitkäaikainen :-)

TÄNÄÄN esittelen hänen vuonna 1948 julkaisemaansa raporttia:

Koskenniemi, Matti. (1948). Seitsenvuotisen, kaksiopettajaisen maalaiskansakoulun järjestely-kysymyksiä. Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun julkaisuja IV. Jyväskylän yliopistoyhdistys.

Vuonna 1944 Koskenniemi oli  vapautettu asepalveluksesta, koska hänet nimitettiin K. Oksalan seuraajaksi käytännöllisen kasvatusopin alemman palkkaluokan professoriksi Jyväskylän  kasvatusopilliseen korkeakouluun. Viran täyttäminen vei sodan vuoksi neljättä vuotta. 35 vuotta nuori professori tarttui ripeästi töihin. Hän mm. perusti seminaariin oman laboratorioluokan.

Koskenniemi  sai myös johtaakseen  kansakoulun opetussuunnitelmakomitean  koulukokeilua, jossa etsittiin ratkaisua, kuinka järjestää koulutyö maaseudulla, jos kansakoulua pidennetään kuusivuotisesta seitsemän vuotiseksi. Pääosa Suomen kansakouluista oli tuolloin  maalla, ja ne olivat 1-2- opettajaisia.

Oppivelvollisuus oli säädetty jo vuonna 1921.  Kaikissa kansakoulussa oli kaksi osaa: ala -ja yläkansakoulu. Niihin oli erilainen opettajankoulutus, edelliseen otettiin vain naisia.

Kaupungit ja taajaväkiset asutuskeskukset  oli velvoitettu järjestämään pidempi, 8-vuotinen kansakoulu. Kaksi viimeistä vuotta olivat  säännöllistä jatko-opetusta. Maalla kansakoulu kesti kuusi vuotta. 2-vuotinen jatko-opetus oli siellä lyhyimmillään vain 150-tuntinen opetusjakso.

Miksi? 

Tiedettiin, että kuusivuotinen maalaiskansakoulu on liian heikko antamaan hyvä  pohjasivistys. "Nykyään olisi jokaisen kansalaisen kyettävä itenäisesti muodostamaan mielipiteitä mitä moninaisimmista asioista ja osattava osallistua yhteisiin  hallinto- ym. toimiin."  Huolta kannettiin myös vapaa-ajan oikeasta käytöstä: koulun pitäisi pystyä istuttamaan oppilaisiinsa jaloja harrastuksia.

Miten?

Komitea oli sitä mieltä, että  koululaitoksessa ei ole oikeutta  määrätä kokeilematta  käyttöön otettavaksi sellaisia suunnitelmia, joita kukaan opettaja ei ole koulussa käyttänyt.

Niinpä  kansakouluntarkastajat  saivat tehtäväkseen etsiä  kokeilijoiksi  monenlaisilla edellytyksillä varustettuja opettajia  ei vain erityisen taitavia ja lahjakkaita. Lopulta lukuvuoden  1946-47 kokeiluun saatiin mukaan 98 kaupunkiopettajaa ja 461 maalaisopettajaa.  7.-luokkien oppilaat olivat vapaaehtoisia.

Kuinka se sujui noin omasta mielestä :-) ?

Tarkoitus oli muuttaa kansakoulun rakennetta maalla niin että jaottelun I-II lk + III-VI lk tulisikin jako I-III- ja IV-VII. Kokeilutyö oli  kiireenkin vuoksi hapuilua.  "Ei voitu antaa riittävän yksityiskohtaisia eikä edes joka suhteessa oikeita ohjeita."  Mukaan saatiin vain innokkaampia opettajia.

Koskenniemi esittelee päätuloksena sen, että uusi malli toimii.  "Tutkimukseni mukaan 3-osastoisen alaluokan muodostamista voidaan pitää sopivana toimenpiteenä, jonka avulla 1- ja 2-opettajaisen maalaiskansakoulu voidaan laajentaa 6-vuotisesta 7-vuotiseksi. "

Kaksiopettajaisen koulun ala-asteen muuttuminen kolmivuotiseksi tuotti vaikeuksia alaluokan opetukselle, mutta  oli omiaan helpottamaan yläluokan opetusta. I-luokan tulokset heikkenivät mutta III-luokan paranivat. Koulutulokkaat kun eivät oikein pystyneet itsenäiseen työskentelyyn.

3- osastoisen alaluokan työskentelyssä parannusta oli myös pysyvyys. Myös kasvattavuus vahvistui: kolmasluokkalaisille voitiin jo asettaa vastuuta yhteisten toimien hoitamisesta, nuorempien tovereiden hoivaamisesta, auttamisesta ja ohjaamisesta.  Luokan omasta tunnista saatiin pääasiassa hyviä kokemuksia.

3-osastoinen yläluokassa 4-6 saavutettiin parempia tuloksia, koska  "III-luokan jarrutus oli pois". 4-7 -osastoisen yläluokan tuloksia ei raportoitu.

Lisäksi hyötyjä olivat:
- koulu ei laajene,
- oppilasmäärä jakautuu tasaisemmin opettajien kesken,
- estää koulua muuttumasta supistetuksi kansakouluksi,
- sama opettaja opettaa kauemmin alaluokalla.
- III-luokka sopii paremmin yhteen II-luokan kuin IV-luokan kanssa,
- II- ja III-luokat sopivat eräiden aineiden osalta hyvin yhteen .
- III luokkaa voidaan opettaa ajoittain myös yläluokassa.
- ala-ja yläluokan välinen kynnys mataloituu,
- edistää omatoimisen ja itsenäisen työtavan oppimista.

Lisäksi  haittoja olivat mm.:
- edellyttää alaluokan opettajille yläkoulunopettajan pätevyyttä,
- III-luokan oppilaat kaipaavat ” miesmäisempää” opetusta,
- III ja II-luokan yhteiset vuorokurssit eivät yhtä luontevia kuin III- IV-luokkien, koska II-luokkalaisten luku- ja kirjoitustaito on heikko.
- erikseen opetettavia ryhmiä on 3, joten ns. hiljaiset harjoitukset muodostavat tälle asteelle sopimattoman osan opetuksesta.
- opettajan työ vaikeutuu opintoryhmien ja oppilaiden lukumäärän kasvaessa,
- koulutulokkaiden ohjaamiseen ei ole riittävästi aikaa.

KIRJOITTAJASTA

Olen kirjoittanut tähän blogiin useita lastuja Matti Koskenniemestä. Tässä linkkejä_


http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2011/10/2010-luvun-didaktiikkaa-millaista-se.html

http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2012/07/kesaretki-kasvatustieteen-historiaan_28.html

http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2009/01/koskenniemi-vanhan-pedagogin-pakinoita.html

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2009/01/koskenniemi-vanhan-pedagogin-pakinoita_02.html

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2008/12/matti-koskenniemi-100-symposium.html

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2016/02/kuukauden-kirja-opettamisen-taito.html

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2015/12/oppilasarvioinnin-kehittamisideoita.html

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2011/10/opetuksen-tehokkuuden-salaisuus.html

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2009/02/jaahyvaiset-koskenniemelle.html

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2014/10/10-suurta-suomalaista.html

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2009/01/kansakoulun-opetusoppi-osa-2.html

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2009/02/kansakoulun-opetusoppi-osa-10.html

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2011/01/koululuokan-pienoisyhteiskunta.html

http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2012/07/kesaretki-kasvatustieteen-historiaan_31.html