Surutyötä lasten kanssa - ensiohjeita

KUVA: Free-kuva osoitteesta www.free-pictures-photos.com

OMAN OPETTAJAN poismeno on monelle lapselle järkytys- niinkuin läheisen kuolema aina. 3b-luokan opettajan Juha Hyvärisen yllättävä poismeno sattuu aikaan, jolloin lasten ja perheiden tavoittaminen ja auttaminen surun käsittelyssä on todellinen haaste.Valitettavasti myös koulun ja koulutoimen työntekijät (psykologit, kuraattorit) ovat heinäkuussa vuosilomillaan. Tiedotuksemmekin ontuu. Emme pääse koulun www-sivuille, koska juuri Juha oli sivuston webmaster.

Olemme ilmeisesti tilanteessa, jossa siihen saakka, kunnes koulu alkaa, vanhemmat ovat kunkin lapsen kohdalla tärkein lohduttaja. Seuraavassa on muutamia ehdotuksia siitä, kuinka asiaa voisi käsitellä.

ENSIOHJEITA SURUN KÄSITTELYN

1. Keskustellaan lapsen kanssa kuolemasta. Aikuisen pääviesti on, että kuolema kuuluu elämään. Elämään kuuluu surua ja kipua. Toinen viesti on, että elämä jatkuu.

Moni lapsista muistaa vuoden takaa keväältä Ronja-näytelmän, jossa Kalju-Pietu kuoli. Matias huusi tuskaansa: "Kalju oli täällä aina. Minulle ei ole enää Kaljua. Se on niin väärin." Matiaksen vaimo lohdutti miestään: " Matias hyvä, sinä tiedät, että me synnytään ja me kuollaan. Kukin vuorollaan."

Joitain lapsia kuolema pelottaa kovasti. Eri uskonnoissa kuolemaan liittyy erilaisia käsityksiä. Teemaa voi käsitellä lukemalla lapselle esim. sadun Bambista. Vanhemmat voivat kertoa, että Juha kuoli silmänräpäyksessä, eikä joutunut kärsimään. Kun ihminen on kuollut, hän ei tunne mitään tuskaa. Ruumis laitetaan arkkuun, ja arkku haudataan maahan. Juha haudataan Kiteelle.

2. On tärkeää antaa lapsen kysyä. Jos lapsi kysyy asiaa, johon vanhempi ei osaa vastata, todetaan vain- Sitä en tiedä.

3. Muistellaan lämmöllä Juhaa. Pyydetään lasta kertomaan joitain mukavia tai hassuja tapauksia, joihin Juha liittyy. Lasta auttaa kun myös aikuinen myötäsuree hänen kanssaan.

4. Annetaan lapselle mahdollisuus puhua tunteistaan. Lapsi voi vaikka piirtää, miltä hänestä tuntuu, ja sitten kertoa kuvasta.Kerrotaan lapselle, että kun läheinen ihminen kuolee, on normaalia, että mieli on surullinen pitkään Suru voi tulla uniin. Ajan myötä kipu kevenee, ja jäljelle jää haikeus.

Tavallisesti ihmisen mieli toimii tällaisissa tilanteissa niin, että ensin ihminen jähmettyy. - Ei voi olla totta!. Kiistämisvaiheen jälkeen lapselle voi nousta syyllisyyden tunteita siitä, mitä on ehkä sanonut poismenneelle tämän elämän aikana. Lapsi voi myös tuntea vihaa, kun häneltä viedään tärkeä ihminen. Vie joskus hyvin pitkän ajan ennenkuin lapsi on käynyt koko surun läpi.

5. Opettajan kuolemaan liittyy myös aivan arkisia huolenaiheita. Kuka on uusi opettaja? Millainen hän on? Kuka nyt muistaa minun käyttäjätunnukseni opittiin... Tässä vaiheessa lapselle voi kertoa, että luokka saa varmasti opettajan. Rehtorin tehtävä on etsiä 4b:lle mahdollisimman hyvä Juhan työn jatkaja. Ennenkuin uusi oma opettaja löytyy, luokkaa saattaa opettaa jokin toinen opettaja.

6. Keskustelutuokion voi päättää sen pohdintaan, miltä nyt keskustelun jälkeen tuntuu. Onko yhtään parempi olo?

7. Usein surua helpottaa, jos keskustelun lisäksi voi tehdä jotain konkreettista. Voidaan yhdessä sytyttää kynttilä. Juhalle voidaan kirjoittaa viimeinen kirje tai piirtää kortti. Ne voi toimittaa koulun opettaja-asuntolan punaiseen postilaatikkoon, josta Juhan hautajaisiin lähtevät opettajat voivat viedä ne Juhan omaisille.


KUN KOULU ALKAA

Koulun alkaessa elokuussa toimimme kriisisuunnitelmamme mukaan. Kuolemantapauksen käsittelyyn kuuluvat mm. yhteinen muistohetki ja luokanopettajien vetämät keskustelut luokissa. Lapsille, jotka haluavat, järjestetään mahdollisuus keskustella oppilashuollon asiantuntijoiden (koulupsykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja) kanssa. Mikäli suru ei hellitä, on lasten mahdollista saada erityistä kriisiapua. Espoossa on käytettävissä erityinen debriefing-ryhmäkin, mikäli sen apua tarvitaan.


TUKEA VANHEMMILLE

Jos tuntuu siltä, että lapsi tarvitsee paljon apua surunsa vuoksi, vanhemmat löytävät keskusteluapua mm. seuraavilta tahoilta:
- virka-aikana Espoon keskuksen terveysaseman psykiatrisilta sairaanhoitajilta
- sosiaali- ja kriisipäivystys, puh. 8164 2439
- oman alueen perheneuvola
- SPR:n (kriisipuhelin) 020 366 266
- Suomen mielenterveysseuran SOS-autosta 040 503 2199
- Suomen mielenterveysseuran valtakunnallinen kriisipuhelin 0203 445 566
- Kirkon palveleva puhelin suomeksi 010 190 071 ja ruotsiksi 010 190 072
- Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin 0800 120 400

ESPOON SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYKSEN TIEDOTE:

Sosiaali- ja kriisipäivystys auttaa Espoon ja Kauniaisten asukkaita äkillisissä kriiseissä. Kriisi voi liittyä esim.
*lastensuojeluun
*kasvatukseen
*pari/perhesuhteisiin
*väkivaltaan
*uupumukseen
*mielenterveyteen
*päihteiden käyttöön
*menetyksiin
*onnettomuuksiin
*traumaattisiin kokemuksiin

Kriisi voi koskettaa yhtä henkilöä tai koko läheisten ryhmää.Palvelu on luottamuksellista ja maksutonta. Yhteyttä voi ottaa myös nimettömänä. PALVELEMME VUOROKAUDEN YMPÄRI.Voit ottaa yhteyttä puhelimitse 81642439.Virka-aikana (klo 08–15) palvelu on puhelinohjausta.Virka-ajan ulkopuolella on mahdollisuus järjestää tapaamisia ja tehdä kotikäyntejä.

Käyntiosoite: Turuntie 150 Jorvin sairaala


Tukea kriisien käsittelyyn löytyy myös netistä esim. sivustoilta http://www.apua.info/ ja www.tukinet.net