PILVISEN heinäkuisen lomapäivän ratoksi tartuin toimeen ja rupesin analysoimaan vuodelta 2007 kokoamaani median koulupuheaineistoa. Tarkoitus on laatia syksyn Luokanopettaja-lehteen tutkimusmielinen artikkeli kouluasioita, joita mediassa kirjoitettiin viime vuonna. Aineistoni koostuu pääasiassa internetistä kokoamistani leikkeistä. Erityisesti olen seurannut valtakunnallisten päämedioitten (Helsingin Sanomien, YLEN, MTV3:n ja Nelosen) uutisia, satunnaisemmin myös muita yleislehtiä ja lehdistötiedotteita. Yhteensä uutisleikkeitä oli 237 kpl. Samassa leikkeessä saatettiin käsitellä useaakin asiaa.
Ainesto jäsentyi seitsemäksi teemaksi: (1.) Suomalaisen koulutusjärjestelmän laatu - hyvä tai huono, (2.) Joukkosurma Jokelan lukiossa. (3) Ideoita ja avauksia suomalaiskoulun kehittämiseksi, (4.) Suomalaiskoululaisten pahoinvointi , (5.) Suomalaiskotien pahoinvointi, (6.) Opetushallituksessa tapahtuu ja (7.) koulu-uutisia muista maista.
Esittelen näitä teemoja seuraavien päivien lastuissa. Siihen saaka tiivistelmät kahden edellisen vuoden mediapuheesta.
VERTAUKSEN VUOSI: Vuoden 2005 mediapuhe pähkinänkuoressa (jäsennys päivitetty Luokanopettaja 2/08 verrattuna).
SUOMALAINEN KOULU ON HYVÄ
Suomalainen koulu esiteltiin tuloksellisesti toimivaksi, hämmästyttävän tasa-arvoiseksi ja turvalliseksi. Opettajia kuvattiin myönteisesti jopa huolehtivasti.
SUOMALAINEN KOULU ON HUONO
Tietotekniikan käytössä, koulukirjastojen kehittämisessä ja normien noudattamisessa oli kuitenkin ongelmia. Niinikään media kertoi meneillään olleista koulukiusaamisoikeudenkäynneistä. Koulujen toivottiin ottavan vanhemmat aktiivisemmin mukaan. Toisaalta heidät nähtiin opettajien työn hankaloittajina.
LAPSET VOIVAT HUONOSTI
Lapsiin suhtauduttiin suojelevasti. Lasten koettiin tarvitsevan enemmän aikaa ja apua vanhemmiltaan muilta aikuisilta. Yhteiskuntaa kritisoitiin lasten hyvinvoinnin puutteista.
Yleisin tulokulma kouluasioihin oli taloudellinen. Valtion todettiin aiheuttavan ongelmia. Erityisopetuksen määrällistä kasvua tarkasteltiin kustannuskysymyksenä. Pääkaupunkiseudun kouluverkoston purkuasioille annettiin tilaa.
Koulujen oppimistulosten julkistamista tarkasteltiin tiedon vapauden näkökulmasta.
Perusopetuksen kehittämiseksi tehtiin avauksia :: mm. koulujen loma-aikojen muuttaminen, koulupäivän alun siirtäminen myöhemmäksi, koulupäivän rakenteellinen eheyttäminen, kuntien välinen yhteistyö, näppäimistön vieminen yo-kirjoituksiin, omaurakymppi-luokka, ongelmien ennaltaehkäisyä ja varhaisen puuttumisen keinoja syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten koulunkäynnin tukemiseksi, opetusryhmien pienentäminen, opettajien ammattinimikkeen suojaaminen, oppivelvollisuuden jatkaminen 18 ikävuoteen, pakollinen oppilaskuntatoiminta, seutukoulut, törkysivujen esto-ohjelma, valtakunnallisen kehittämisohjelman käynnistäminen tehokkaiden koulukiusaamisen vastaisten toimintamallien saamiseksi yleiseen käyttöön kaikissa kouluissa, tulevaan vanhemmuuteen kasvatuksen saaminen oppisisällöksi ja työelämäjaksojen määrääminen opettajille pakolliseksi täydennyskoulutukseksi.
VERTAUKSEN VUOKSI: Median koulupuhe vuonna 2006.
SUOMALAINEN KOULU ON HUONO
Vuoden 2006 aikana kritisoitiin suomalaisen koulutuspolitiikan tuloksia: oppilaat eivät viihdy, koululaiset ovat yksin iltapäivisin, koululaisten arvioinnista puuttuu tasa-arvo ja koululykkäys ei auta. Kaikki koulut eivät järjestä harrastuskerhoja. Suomi näytti pudonneen tietotekniikan opetuskäytössä muiden maiden kyydistä, ja lisäsi paljastui netin väärinkäyttöä koulukiusaamiseen ja esitelmien kopiointiin. Demareiden ”koulusosialismia” kritisoitiin, ja vaadittiin yksityiskouluille lupia.
Lukion opiskeluajat olivat pidentyneet. Ylioppilaskirjoitusten hajauttaminen liitettiin 28 %:n hylkäysprosenttiin. Koulujen käytänteissä oli edelleen moitittavaa, jopa laittomuuksia ennen muuta turvallisuusasioissa.
Koulukiusaaminen oli vakava ongelma niin meillä kuin muuallakin. Koulutaksi oli rattijuoppo. Joissain kouluissa oli rakennettu laittomia tasokursseja ja yhdessä koulussa muodostettu luokka äidinkielen perusteella.
ltalehdessä kolumnisti Loka-Laitinen haukkui peruskoulun pystyyn. Mutta koulu- kritiikkiin löytyi myös tutkimuspohjaa. Viidennes suomalaisnuorista ei yllä tietoyhteiskunnan kannalta riittävään lukutaitoon. 9. luokan oppilaat osasivat äidinkieltä vain jonkin verran enemmän kuin 6. Luokalla. Kymmenet oppilaat jäävät Suomessa ilman peruskoulun päättötodistusta. Lisäksi oltiin huolissaan tiedon tasapuolisuudesta, kun eräät koulut antoivat Animalian kouluttamien opiskelija-aktiivien vierailla luokissa kertomassa mm. Eläinten oikeuksista.
Erityisopetukseen siirrettyjen oppilaitten osuus jatkoi yhä kasvuaan. Erityisoppilaita oli syksyllä 2005 jo lähes 43 000 eli yli seitsemän prosenttia peruskoululaisista - 10 vuotta sitten heitä oli 3 %.
Opettajat närkästyttivät mediaa. Kaikki opettajat eivät ole päteviä. 85 % on tehtäväänsä muodollisesti päteviä. Pedofiiliopettajia paljastui. Helsinkiläisopettaja heitti oppilasta veitsellä. Opettaja jätti oppilaat keskenään, ja sillä aika oppilas pahoinpideltiin. Humalainen espoolaisopettaja jätti oppilaansa Rooman lentokentälle. Espoolaisopettajan esiintyminen viihdeohjelmassa kohahdutti. Myös opettaja voi kiusata oppilaita.
Opettajien pahoinvointi lisääntyi. Yli puolet opettajista sanoo uupuvansa työssään oppilaiden häiriökäyttäytymisen vuoksi.Eniten ongelmat ovat lisääntyneet ala-asteilla, joissa väkivalta ja vakavampi opettajiin kohdistuva kiusaaminen myös vanhempien taholta on kasvanut. Väitöstutkimuksessa osoitettiin, että pitkä kesäloma ja hyvä kunto auttavat opettajia jaksamaan.
Vuonna 2006 nousivat myös rehtorit juttujen aiheeksi. Toisaalta noteerattiin- tutkimustiedon pohjalta - että myös rehtorit ja erityisesti naisrehtorit ovat vaarassa uupua. Toinen noteeraus koski rehtoria, joka lukitsi riehuneen oppilaan kassakaappiin
Opettajan ammatin houkuttelevuudesta oltiin huolissaan. Muutamassa vuodessa luokanopettajankoulutukseen hakeneitten määrä on pudonnut yli tuhannella. Opettajankoulutuksessa haluttiin uudista opetusharjoitelua. Harjoittelukoulujen lakkauttamista toivottiin. Opettajankoulutuksen valintoja luvattiin uudistaa. Kritiikkiä esitettiin taito- ja taideaineiden opetuksen määrän laskemisesta opettajankoulutuksessa
HALLINTO TOIMII TYPERÄSTI
Kouluissa tehdään turhia uudistuksia. Opettajien mielestä turhin viimeisen 10 vuoden aikana tehty opetus- ja kasvatusalan uudistus ovat jatkuvat opetussuunitelmauudistukset. Toiseksi turhimpana uudistuksena vastaajat pitivät ryhmäkokokojen suurentamista ja kolmanneksi turhimpana valinnaisaineiden supistuksia yläasteella. Parhaana uudistuksena opettajat pitivät ns. pakkoruotsin poistamista yo-kirjoituksista.
Raju juristinen kiista käytiin perusopetuksen maksuttomuudesta. Lääninhallituksen tiukka tulkintaa perusopetuksen maksuttomuudesta johti retkien vähenemiseen.
YLLÄPITÄJÄT EIVÄT TOIMI VASTUULLISESTI
Kritiikkiä kohdistettiin myös opetuksen järjestäjiin. Joissain kunnissa tuki- tai erityisopetusta annetaan niin vähän, että oppilaan oikeuksien toteutuminen on vaarassa. Tilastojen mukaan noin 90 prosenttia kunnista järjesti vuonna 2004 kaikille yhteisenä A-kielenä ainoastaan englannin opetusta. Lukuisien peruskoulujen ja lukioiden laittomien opettajien määräaikaisuuksien arveltiin johtavan käräjöintiin Opettajien ja rehtoreiden täydennyskoulutukseen käytettävät voimavarat -aika ja raha- vähenivät vuodesta 1998 vuoteen 2005. 10% opettajista ja 1 % rehtoreista ei ole osallistunut täydennyskoulutukseen päivääkään. Kouluterveydenhuollon laatu ja henkilöstö ovat suositusten tasolla vain harvassa Suomen kunnassa
Varsinainen skandaali oli, kun Tuusulassa ja Keravalla 150 koululaista sairastui kouluruuasta vatsatautiin. HS syytti kuntia liiasta kilpailuttamisesta. Sairastumisten syynä oli todennäköisesti vanhojen porkkanoiden käyttäminen vihannessekoituksessa.
Espoossa oli palkanmaksussa epäselvyyksiä. Liikaa maksettuja palkkoja perittiin takaisin. yhdeltä opettajalta yli 13 000 euroa.
Helsingissä toteutettu kouluverkkoselvitys sai niskaansa suoranaisen arvosteluryöpyn. Konsulttifirman selvitystä moitittiin käyttökelvottomaksi. Selvityksen tilaaja ei koskaan tullut esiin. Vanhemmat , opettajat ja poliitikot nousivat vastustamaan virkamiesten ehdotuksia. Sekä Helsinki että Espoo pääsivät lehtiin jättämällä uudet vakituiset koulunkäyntiavustajat kesällä kuukauden mittaiselle palkattomalle lomalle, josta ei saa työttömyyskorvausta.
Espoo sai myönteistä julkisuutta, kun peruskoululaisten syysretket turvattiin varaamalla jokaista kohti 10-20 euroa rahaa. Hämeenlinnan kaupunki todettiin syyttömäksi pitkään kestäneessä koulukiusaamisoikeudenkäynnissä.
HALLITUS TOIMII
Hallitus yritti ratkoa ongelmia koulupäivän rakennetta kehittämällä ja valmistelemalla lakia oppilaskunnista. Koulukiusaamista torjuttiin opetusministeriön valtakunnallisella ohjelmalla, joka kouluttaa opettajia sekä lisää koulun ja kodin yhteistyötä. Koulujen ATK-laitteisiin esitettiin suodattimia.
SUOMALAINEN LAPSI VOI HUONOSTI
Lasten pahoinvointi lisääntyi vuonna 2006. 10 % koululaisista on masentuneita. Psykiatrista hoitoa tarvitsevien alaikäisten määrä kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa. Huolta aiheutti OECD-järjestön vuosikirja, jonka 15–19-vuotiaista suomalaispojista 13 prosenttia on sellaisia, jotka eivät ole sen enempää töissä kuin koulussakaan. Yhä useampia lapsia sijoitettiin kodin ulkopuolelle.
Sitra oli huolestunut suomalaislasten terveydestä ja ruokailutottumuksista Koululaisten ylipaino lisääntyi pääkaupunkiseudulla. Ateriarytmi ja riittävä lepo laiminlyödään. Aaamupala jää väliin lähes joka viidenneltä peruskoululaiselta. Valtaosa koululaisista jättää syömättä jonkun koululounaan ateriaosan. Epäterveellisten välipalojen napostelu on tosin vähentynyt Yläluokkalaisista reilu neljännes ja lukiolaista lähes puolet valvoo illalla kello 23 jälkeen.
Koululaisten väsymys, keskittymishäiriöt ja masentuneisuus ovat lisääntyneet 1990-luvun laman jälkeen. Oppilaat varastelevat niin paljon, että koulujen käytäville halutaan valvontakameroita. Venäjänkielisiä oppilaita ryssitellään. Helsingissä oppilaat hyppivät toisen oppilaan selän päällä. Ivalon yläasteella koulukiusaaminen sai jo vapaudenriiston muodon. Kansainvälisessä 11–15-vuotiaiden koululaisten vertailututkimuksessa suomalaiset kuitenkin ilmoittivat tappelevansa kaikkein vähiten.
Tärkeä tutkimustulos esiteltiin: Sen mukaan riski rikollisuuteen on nähtävissä jo kahdeksanvuotiailla, joten siihen kannattaisi puuttua ajoissa.
SUOMALAINEN PERHE VOI HUONOSTI
Media kantoi huolta suomalaisperheistä. Työelämän kasvavat vaatimukset vievät lapsilta vanhempien ajan. Arviolta noin kolmasosa suomalaisista lapsiperheistä kärsii joko päihde-, väkivalta- tai toimeentulo-ongelmista. Jo joka kahdeksas suomalainen lapsi elää perheessä, jossa on alituinen rahapula. Niukimmissa oloissa elävät yksinhuoltajaperheet, joista useampi kuin joka neljäs luokitellaan köyhäksi ( 800 euron kuukausitulot). Ongelmaryhmissä vaikeudet ovat suurempia kuin koskaan.
Huolestuttavaa on sekin, että kolmasosasta suomalaisista yhä suhtautuu fyysiseen kurittamiseen hyväksyen. Suomi on kuitenkin yksi niistä harvoista maista (16) , joissa vanhemmilla ei enää ole tällaista kuritusoikeutta. Muualla maailmassa uskotaan yhä, että kurittaminen auttaa lasta sopeutuman elämän vastoinkäymisiin.
Perheiden pahoinvointi heijastuu lasten kasvaneina ongelmina kouluissa.
Kirkon kasvattajat vetosivat talouselämän ja yhteiskunnan päättäjiin. He olivat huolissaan siitä, että kovat taloudelliset arvot ja irtisanomispäätökset johtavat yhteiskuntaan, jossa lapsiperheiden asema käy yhä tukalammaksi ja huostaanottojen määrä nousee. Kirkon lapsi- ja nuorisotyötä tekevät vetoavat talouselämän ja yhteiskunnan päättäjiin, että he ottaisivat huomioon päätöstensä vaikutukset lapsiin ja nuoriin.
AVAUKSIA
Uusia avauksia tehtiin: Eurooppa-koulun ja kiinalaisen ja lahjakkaille tarkoitetun koulun perustaminen, kesälomien siirtämisestä päättymään elokuun lopussa, Koulupäivän alkua ehdotettiin siirrettäväksi klo 9:ään, opetusvelvollisuuden pidentäminen 13-vuotiseksi, selvityksen tekemisestä opettajien siirtämiseksi kokonaistyöaikaan ja siirtymisestä tunnustuksellisesta uskonnonopetuksesta Ruotsin mallin mukaisesti kaikille yhteiseen katsomusopetukseen, varhaiskasvatuksen liittäminen opetushallintoon.
Mediasta ratkaisuiksi koulunkäynnin kehittämiseksi poimittiin mm. Sanomalehtien ahkeraa lukemista, äitien työttömyyttä ja tylsempiä tunteja Opetuksen sisällöistä esiin nostettiin mediakasvatusta.
Ehdotettiin, että opettajat menisivät välitunneilla leikkimään oppilaitten kanssa ja että kouluissa nuoria tutustutettaisiin vaikuttamiskeinoihin VR:n makasiinien kaltaisten tuhotöiden toistumisen estämisestä
UUTISIA MUUALTA
Muualla maailmassa kyseenalaistettiin kehitysoppia. OECD-raportin mukaan Aasian maiden koulutustaso ohittaa Euroopan. Kiinan ja Intian koululaitokset ovat kehittyneet Euroopan kouluja korkeatasoisemmiksi.
Maailmalta kerrottiin huolestuttavia uutisia kouluissa tapahtuneista väkivaltateoista. Koulukiusaamisen ratkaisemiseksi esiteltiin uutisia Ruotsista. Siellä koulukiusaajat pakotetaan vaihtamaan koulua ja jopa suljetaan koulu järjestyshäiriöiden vuoksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti