Tulipalon käsittely lasten kanssa

KUVAT: Espoon kaupunki/Karoma

VALITETTAVASTI on jälleen aihetta koota muutamia ajatuksia ikävän asian: koulupalon käsittelyn tueksi lasten kanssa. Kun koulu alkaa, asiaa puretaan myös koululla oppilashuollon henkilöstön avulla. Näinkin asiaa voisi käsitellä.

ENSIOHJEITA TULIPALON KÄSITTELYN

1. Keskustellaan lapsen kanssa onnettomuudesta ja tulipaloista. Tulipalokohtaus on mm. kirjassa "Kasper, Jesper ja Joonatan". Sen avulla voi olla helppo puhua tuleen liittyvistä vaaroista.

Koulurakennus oli puuta, ja puu syttyy helposti. Aikuisen pääviesti voi olla, että kukaan ei onneksi loukkaantunut. Palomiehet osasivat sammuttaa tulen. Se pitäisi oppia, että tulen kanssa ei ole varaa leikkiä. Sekin on hyvä kertoa, että lapset, jotka tulipalon sytyttivät, joutuvat osallistumaan palon korvauksiin. Espoossa näissä tapauksissa käytetään yleensä sovittelua. Paljon auttaa, jos pojilla oli kotivakuutus.

Toinen tärkeä viesti on, että koulu alkaa ihan ajallaan.

2. On tärkeää antaa lapsen kysyä. Jos lapsi kysyy asiaa, johon vanhempi ei osaa vastata, todetaan vain- Sitä en tiedä.

3. Voi olla hyvä käydä katsomassa rakennusta yhdessä vanhempien kanssa. Vanhemmat voivat kertoa, että tulipalo poltti parakin kattoa. Luokissa vahinkoa aiheutti lähinnä sammutusvesi. Toinen muuten ehjä puolisko parakkia on pois pelistä hajuvahinkojen vuoksi. Ammatti-ihmiset puhdistavat tietokoneet ja kirjaston kirjat.

Palanut osa parakkia puretaan, ja tilalle rakennetaan uusi osa. Nyt näyttää siltä, että työ vie jouluun, mutta se voi kestää kauemminkin. Mahdollisesti vahingoittumattomaan osaan päästään palaamaan jo aikaisemmin.

4. Annetaan lapselle mahdollisuus puhua tunteistaan. Lapsi voi piirtää, miltä hänestä tuntuu, ja sitten kertoa kuvasta. Voi olla hyvä kerrata, kuinka tulee toimia, jos näkee tulipalon tai jos sellainen syttyy kotona.

Kerrotaan lapselle, että kun onnettomuus kohtaa, on normaalia, että mieli on surullinen pitkään. Suru voi tulla uniin. Ajan myötä olo kevenee.

Tavallisesti ihmisen mieli toimii tällaisissa tilanteissa niin, että ensin ihminen jähmettyy. - Ei voi olla totta!. Kiistämisvaiheen jälkeen lapselle voi nousta syyllisyyden tunteita siitä, että olisi voinut ehkä estää tulipalon kertomalla nähneensä isompien lapsien tihutöitä aikaisemmin. Lapsi voi myös tuntea vihaa, kun häneltä palon vuoksi oma luokka ja pulpetti menetettiin, ja luokka joutuu muuttamaan. Vie joskus hyvin pitkän ajan ennenkuin lapsi on käynyt koko surun läpi.

5. Tapaturmiin liittyy myös aivan arkisia huolenaiheita. Missä meidän luokka opiskelee jne? Tässä vaiheessa lapselle voi kertoa, että jokaiselle luokalle löytyy koulutila, mutta varmaankin lähes kaikki luokat joutuvat vaihtamaan paikkaa. Joitakin aineita opetellaan eri tavalla kuin tavallisesti. Voi olla, että joitain aineita ei päästä heti aloittamaan.

1.-2.luokkien ohjelmaan tulipalo ei juurikaan vaikuta. 3.-4.luokilla kieliä ja joitain muita aineita jouduttaa ehkä opiskelemaan aluksi hieman eri tavoin kuin sitten, kun kaikki ovat taas omassa koulussa.

Eniten muuttuu ilmeisesti 5.-6.-luokkien tilanne. Yksi suunnitteilla oleva ratkaisu olisi sellainen, että kaikki 5.-6.luokat kävisivät koulua korjauksen ajan Pohjois-Espoossa ( tai Matinkylän koulukeskuksessa). Bussi lähtisi joka päivä koululta esim. klo 8.30, koulua olisi klo 9- 14 (viisi tuntia), ja bussi toisi oppilaat koululle n klo 14.45:ksi. Sen jälkeen ehtisi vielä TIP--kerhoihin, jos haluaa.

Muitakin vaihtoehtoja on pohdinnassa. Saataisiinko kentälle tilapäiset parakit? Jollei Pohjois-Espoossa ole vapaata tilaa, löytyykö sitä koko porukalle muualta vai ripotellaanko luokat eri kouluihin. Kuulema esim. Lähderannassa voisi olla tilaa 1-2 luokalle.

6. Keskustelutuokion voi päättää sen pohdintaan, miltä nyt keskustelun jälkeen tuntuu. Onko yhtään parempi olo?

KUN KOULU ALKAA

Koulun alkaessa elokuussa toimimme kriisisuunnitelmamme mukaan. Tulipalon käsittelyyn kuuluvat luokanopettajien vetämät keskustelut luokissa. Lapsille, jotka haluavat, järjestetään mahdollisuus keskustella oppilashuollon asiantuntijoiden (koulupsykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja) kanssa. Mikäli pelko tai paha mieli ei hellitä, on lasten mahdollista saada erityistä kriisiapua. Espoossa on käytettävissä erityinen debriefing-ryhmäkin, mikäli sen apua tarvitaan.


LISÄTUKEA VANHEMMILLE

Jos tuntuu siltä, että lapsi tarvitsee paljon apua surunsa vuoksi, vanhemmat löytävät keskusteluapua mm. seuraavilta tahoilta:
- virka-aikana Espoon keskuksen terveysaseman psykiatrisilta sairaanhoitajilta
- sosiaali- ja kriisipäivystys, puh. 8164 2439
- oman alueen perheneuvola
- SPR:n (kriisipuhelin) 020 366 266
- Suomen mielenterveysseuran SOS-autosta 040 503 2199
- Suomen mielenterveysseuran valtakunnallinen kriisipuhelin 0203 445 566
- Kirkon palveleva puhelin suomeksi 010 190 071 ja ruotsiksi 010 190 072
- Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin 0800 120 400

ESPOON SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYKSEN TIEDOTE:

Sosiaali- ja kriisipäivystys auttaa Espoon ja Kauniaisten asukkaita äkillisissä kriiseissä. Kriisi voi liittyä esim.
*lastensuojeluun
*kasvatukseen
*pari/perhesuhteisiin
*väkivaltaan
*uupumukseen
*mielenterveyteen
*päihteiden käyttöön
*menetyksiin
*onnettomuuksiin
*traumaattisiin kokemuksiin

Kriisi voi koskettaa yhtä henkilöä tai koko läheisten ryhmää.Palvelu on luottamuksellista ja maksutonta. Yhteyttä voi ottaa myös nimettömänä.

PALVELEMME VUOROKAUDEN YMPÄRI.Voit ottaa yhteyttä puhelimitse 81642439.Virka-aikana (klo 08–15) palvelu on puhelinohjausta.Virka-ajan ulkopuolella on mahdollisuus järjestää tapaamisia ja tehdä kotikäyntejä.

Käyntiosoite: Turuntie 150 Jorvin sairaala

Tukea kriisien käsittelyyn löytyy myös netistä esim. sivustoilta http://www.apua.info/ ja www.tukinet.net