MEDIAN koulupuhetta vuonna 2007 koskevan aineistoni kolmanneksi pääteemaksi muodostui (3) Ideoita ja avauksia suomalaiskoulun kehittämiseksi.
Tämän teeman voi esitellä idealistan muodossa:
1. Koulujen lomia on siirrettävä matkailun pelastamiseksi.
Uudelleen esille noussutta ehdotusta tukivat matkailualan järjestöt, PAM ja idean esittänyt Opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos. Lindroosin mielestä kouluvuosi tulisi eurooppalaistaa jaksottamalla lukuvuosi uudelleen. Lehtijutuissa kerrottiin, että sekä opetusministerit Tuula Haatainen että Sari Sarkomaa eivät nähneet syytä muutokseen. Säät vaihtelevat. Kevätlukukausi on jo nyt kuormittava. Nykyjärjestelmä on tuottanut hyvät tulokset. Pääsykokeisiin tarvittaisiin isoja muutoksia.
2. Lisää yksityisiä kouluja
Eduskuntavaalien jälkeen hallituksen suhtautuminen yksityiskouluihin tuli myönteisemmäksi. Hakemusten määrä lisääntyi.
Yksityiskoulujen määrän lisäys ei OAJ:n mielestä ole vastaus koulutuksen ongelmiin. Kangasniemen mukaan varoittavia esimerkkejä on kylliksi monista muista maista. Yhä yksityiset koulut ovat Suomessa kuitenkin kuriositeetti. Niissä käy 2 % oppilaista.
3. Koulupiirit takaisin
Tutkija teki ehdotuksen koulupiirien palauttamiseksi hillitsemään koulujen eriytymistä.
4. Uusia oppiaineita
Tanssia vaadittiin kouluun! Maahanmuuttajien oma äidinkieli haluttiin oppiaineeksi. Kaksi viikotuntia vahvistaisi heidän identiteettiään. Terho Pursiainen ehdotti kaikille yhteistä katsomusainetta kouluihin.
5. Muutosehdotuksia tuntijakoon
Eri kirjoittavat toivoivat omille suosikkiaineilleen lisätunteja. Lisää haluttiin taideaineita- viihtyvyys lisääntyisi- Ministeri Sarkomaan mukaan taito- ja taideaineisiin pitää vastedes kiinnittää enemmän huomiota. Professorin mielestä pientenkin lasten kanssa pitäisi päästä sähköiseen mediaan kiinni ja yleisestikin mediakasvatukseen. Liikuntatunteja haluttiin lisää. Nykykoulussa tunteja on vain kaksi viikossa. Lisää rutsintunteaj ehdotti Paavo Lipponen.. Kuntaliiton mukaan valinnaisuuden lisääminen tasoittaisi eriyisopetuksen tarvetta.
6. Lapset on saatava liikkumaan.
Useissa kirjoituksissa oltiin huolissaan lasten vähäisestä liikkumisesta. Liikuntatuntien määrän lisäämisen lisäksi ehdotettiin arvostelun poistamista koululiikunnasta. Tutustumiskäynnit tulisi tehäd kävellen. Välituntipihoille tarvittaisiin välineitä. Koulujen tulisi tehdä yhteistyötä urheluseurojen kanssa. Liikuntaa pitäisi lisätä myös aamu-ja iltapäivätoiminnan piirissä. Opetusministeriö tuki Nuori Suomi-kampanjaa, jonka tavoitteena on, että jokainen saadaan liikkumaan 1 t päivässä. HS:n pääkirjoituksen mukaan myös perheet tarvitaan liikuttamaan lapsia.
7. Yhteinen historian kirja EU:iin
Idea yhteisestä historian kirjasta ei mennyt läpi ministerikokouksessa.
8 Lisää kerhotoimintaa
Uusi opetusministeri ei ollut innostunut eheytetystä koulupäivästä. Sarkomaan mukaan keskitytään opetukseen ja oppimiseen, koulun ydintehtävän. Sen sijaan hän kannatti lisää koulujen kerho- ja harrastustoimintaa.
9. Erityisopetuksen kasvu on pysäytettävä
Professori Timo Saloviita ehdotti ratkaisuja ongelmaan: (1) valtionapujen lakkauttaminen,(2) vanhemmille oikeus kieltää siirto, (3) vain luokanopettajista koulutettaisii erityisopettajia ja (4) kouluavustajien tilalle palkattaisiin eriyisopettajia.
10. Pienennetään ryhmäkokoja
Uusi opetusministeri lähti ajamaan ryhmäkokojen pienentämistä. Käsitykset nykyisestä ryhmäkoosta vaihtelivat. Tilastotietojen mukaan Suomessa 1-6 -luokilla keskimääräinen ryhmäkoko on 18,6. Lukuvuonna 2001-2002 se oli 13,5 suomenkielisessä perusopetuksessa. OECD:n mukaan perusasteella on yhtä opettajaa kohden 15,9. Kuntaliitto ei kannatanut ryhmäkokosäädöksiä. Sen mukaan Suomessa on jo nyt muita maita pinempi ryhmäkoko: yhtä opettajaa kohti 15,9 (OECD 16,7)
Ministeri Sarkomaan mukaan opettajalla on oltava aikaa jokaiselle oppilaalle, se vaikuttaa kiusaamiseen ja parantaa kodin ja koulu yhtestyötä. Ryhmäkokoja pienentämällä parannetaan myös opettajie työolosuhteita.
11. Idea oppitakuusta
Opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos esitti idean oppitakuusta. Hänen mukaansa selvityksissä on löydetty eroja tuki- ja erityisopetuksen saatavavuudessa kuntien välillä. Eroja on myös terveydenhoidossa, koulukuraattorien saatavuudessa ja kouluavustajien määrässä. Jopa perusopetuksen vähimmäistunneista lipsutaan. Koulurakennusten terveellisyys ja turvallisuus vaihtelevat. 10 % kunnista ei tarjoa koululaisille aamu- ja iltapäivätoimintaa. Kunnat lomauttavat opettajia. Lindroos vaati kuntia heräämään vastuuseen. Suomeen tarvitaan hoitotakuuta vastaava oppitakuu. Tarvitaan tiukempaa lainsäädäntöä ja velvoittavat valtakunnalliset koulutuksen laatukriteerit, jotka on kirjoitettava seuraavan hallituksen ohjelmaan
12. Peruskorjausten uudenlainen rahoitus- ja toteutusmalli:
Espoo aikoi valmistella mallia, jonka mukaan huonokuntoisten koulujen korjaus ja ylläpito ulkoistettaisin.
13. Kouluihin turvamiehiä.
Idea esitettiin Opettajalehdessä. Sekä opetusministeri että Opetushallituksen pääjohtaja vastustivat esitystä. Turvallisuutta ei voi ulkoistaa. Opetusministeri Antti Kalliomäki haastoi koko työelämää mukaan edistämän hyvinvointia ja kiirettömyyttä. Koulupsykologi- ja kuraattoripalveluille tarvittaisiin laatukriteerit.
14. Uudenlainen opettajantutkinto
Helsinkiläiset harjoittelukoulun rehtorit ehdottivat luopumista luokanopettajien kouluttamisesta. Sen sijaan ryhdyttäisiin kouluttamaan peruskoulunopettajia, joilla olisi kelpoisuus kahden aineen opetukseen.
15. Uudenlainen opiskelijavalinta
Opetusministeriö harkitsi lisäpiteitä mieshakijoille opettajakoulutuksessa.
16. Nollatoleranssi koulukiusaamiseen.
Opetusministeri Sarkomaa vaati nollatoleranssi koulukiusaamiseen. Opetusministeriö rahoitti KiVa Koulu -hanketta, jonka tavoitteena on luoda keinoja ja toimintatapoja koulukiusaamisen kitkemiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.
17. Työkoulujen käyttöönottaminen
Työministeri ehdotti ns. työkoulujen käyttöönottoa. Niissä opetus olisi vielä oppisopimuskoulutustakin käytännönläheisempää syrjäytymisen estämiseksi.
18. Huomiota välitunteihin.
Ministeri Sarkomaa korosti, että välitunteihin pitää vastedes kiinnittää enemmän huomiota.
19. 75 minuuttin oppitunnit
Kuopiossa kokeiltiin lukiossa 75 minuutin oppitunteja.
20. Luovuuslauantai.
Presidentti Tarja Halonen oli huolissaan luovuuden asemasta suomalaisessa koulutuksessa. Hän esitti Seura-lehden haastattelussa, että koulut varaisivat joka kuukausi yhden lauantain luovuusopetukseen.
21. Kännykkäparkki
Opettaja-lehti vaatii pääkirjoituksessaan nykyistä selkeämpiä ohjeita matkapuhelimien käyttöön koulussa. Päätoimittaja ehdotti pääkirjoituksessaan kouluihin kännykkäparkkeja.
22. Yhtenäinen koulupäivä alku
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) toivoi, että lasten koulu alkaisi kaikilla jokaisena päivänä samaan aikaan. Se loisi rytmiä ja ryhtiä lasten viikkoon ja vanhemmillekin olisi helpompaa, kun koko pesue lähtisi yhtä matkaa koululle, pääministeri kirjoitti. Opetusta ei saisi mitenkään järjestettyä niin, että sama alkamisaika onnistuisi, tyrmäsi OAJ:
23. Kymmensormijärjestelmä
Yleisönsosastolla ehdotettiin, että järjestelmä pitäisi opettaa oppilaille.
24. Viikon syysloma
Viikon syysloman esitettiin katkaisevan koulun kunnolla
25. Miehiä lisää kouluun
Koulu tarvitsee miesenergiaa
26. Valtakunnallinen päättökoe
Opetusministeri Sarkomaa torjui valtakunnallisen päättökokeen järjestämisen kaikissa kouluissa, koska silloin peruskoulusta tulisi liian koekeskeinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti