Median koulupuhe 2007, osa II

KUVA: Koulutusjärjestelmää koskevan median koulupuheen merkitysrakenneanalyysi taulukkona.

KOULUPUHETTA löytyi siis vuodelta 2007 237 uutista/leikettä. Aihelmiltaan, osateemoiltaan laajin oli suomalaista koulutusjärjestelmää käsittelevä puhe. Jäsensin puheen myönteiseen, kehuvaan ja kielteiseen ja moittivaan merkitysrakennelmaan. Päämerkityksiä puheessa oli 11: Poliittiset päätökset, Valtionhallinnon ohjaus, Opetuksen järjestäminen kunnissa, Työnantaja, Rehtorit, Opettajat, Koulun muu henkilökunta, Prosessit ja rakenteet, Tulokset, Koulutujärjestelmä (arvostus) sekä Koulutusjärjestelmä (kustannustehokkuus). Analyysin on esitetty tiiviistii vieressä olevassa kuvassa. Tässä perässä "todistusainesto".

MYÖNTEINEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄPUHE voidaan tiivistää otsikoksi " Suomalainen koulutusjärjestelmä on vallan mainio". Osateemat saivat siinä seuraavat merkitykset.

POLIITTISET PÄÄTTÄJÄT PANOSTAVAT KOULUTUKSEEN
1. Hallitus satsaa peruskouluun lisää 80 miljoonaa. Hallitus aloittaa 2008 peruskouluopetuksen laadun parantamisen (Sarkomaa). Voimavaroja suunnataan eityisesti oppilaanohjauksen ja erityisopetuksen vahvistamiseen.
2. Peruspetuksen kustannukset nousivat vuodesta 2005 vuoteen 2006 3.5 % Keskimäärin perusopetus maksoi 6151 euroa/oppilas.
3. Perustettiin Helsingin eurooppalainen koulu.
4. Tarkoituksena on mm. säätää koulutuksen järjestäjille velvoite huolehtia opettajien täydennyskoulutuksesta. (Sarkomaa)
5. Espoo vaatii vastedes koululaisten vanhemmilta luvan siihen, että lapset voivat kouluaikana osallistua kulttuuripolkuvierailulle Helinä Rautavaaran museoon.
6. Opetusministeri Sari Sarkomaa (kok.) lupaa lisätä opettajien täydennyskoulutusta, jotta he pystyisivät arvioimaan oppilaita nykyistä tasapuolisemmin.


VALTIONHALLINTO OHJAA VALPPAASTI
1. Koulusanojen vertailukelpoisuus paranee uusilla ohjeilla
2. Koulujen lomia halutaan yhtenäistää Oulun läänissä.
3. Opetushallitus ja Suomen Vanhempainliitto haluavat laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Kodin ja koulun yhteistyön sisällössä ja laadussa on suurta vaihtelua kuntien ja koulujen välillä. Opetushallitus ja Suomen Vanhempainliitto ovat työstäneet kodin ja koulun yhteistyön kehittämisen apuvälineeksi laatukuvauksen, jonka avulla voidaan tarkastella, miten yhteistyö toteutuu kunnan, koulun, luokan ja oppilaan tasoilla.
4. Kiusaamiseen puutututaan mm. Koulurauhajulistuksella: "Haluatko pilata jonkun päivän vai piristää sitä."
5. Stakesin Huolimalli auttaa tarttumaan lasten pulmiin. Lapset sijoitetaan hulen vyöhykkeilleja otetaan huoli puheeksi varhaisessa vaiheessa.
- ei huolta
- pieni huoli (esimerkiksi poissaolot, myöhästymiset, lapsen arkuus, väsymys tai ajoittainen aggressiivisuus.)
- huolen harmaa vyöhyke (epätietoisuus, kuinka toimia: toistuvia käytöshäiriöitä tai pitkiä poissaoloja, hänen huolenpidossaan saattaa olla puutteita tai perheessä voi olla akuutti kriisi. Harmaalla vyöhykkeellä työntekijä ryhtyy lisäksi hakemaan yhteistyötä muiden julkisten palvelujen ammattilaisten kanssa.
6. Opetushallituksen pääjohtaja muistuttaa turvallisuussuunnitelmien merkityksestä.
7. Opetushallituksen pääjohtaja haluaa koulupsykologi- ja kuraattoripalveluille laatukriteerit.
8. Opetusministeri Antti Kalliomäki: Ratkaisuna koulukiusaamiseen: Kiva-koulu-hanke, aamu-ja iptoimintaa, lisättävä luovutta tukevaa harrastustoimintaa.
9. Ohje: Kouluissa ei tulisi myydä makeisia tai virvoitusjuomia. Opetushallitus ja Kansanterveyslaitos


KUNNAT JÄRJESTÄVÄT OPETUSTA VASTUULLISESTI
1. Aamu- ja iltapäivätoiminta maksaa 1219 euroa kunnille/oppilas)
2. Kiusaamiseen puututaan: Oppilaskasteita eli nahkiaisia ei saa enää järjestää Helsingin kaupungin ylläpitämissä lukioissa.
80% kunnista käytti enemmän opetustunteja kuin minimi
3. Vantaa takasi jatko-opiskelupaikan.
4. Kunnat maksavat itse perusopetuksen kuluista 54,7 %.
5. Espoo haluaa nopeuttaa koulujen korjauksia.
6. Kameravalvontaa lisätty kouluissa (ilkivalta).

TYÖNANTAJA JÄRJESTÄÄ HYVÄT TYÖOLOT
1. OECD:n mukaan perusasteen opettajien palkat ovat OECD-maiden keskitasoa, ja ne ovat nousseet selvästi enemmän kuin muissa kehittyneissä maissa.
2. Suomalaisopettajilla on ruusuiset olot verrattuna kollegoihin muissa maissa. OECD myös romuttaa myyttiä suomalaisopettajan raskaasta työtaakasta. Perusasteen opettajien tuntimäärät ovat viidenneksi alimmat 26 maan vertailussa.
3. Niin ikään opetusryhmät ovat Suomessa muita maita pienemmät. Perusasteella on yhtä opettajaa kohden 15,9 oppilasta kun määrä järjestön jäsenmaissa on keskimäärin 16,7.

REHTORIT OVAT AKTIIVISIA
Rehtorit vastustivat väkivaltaviihdettä (vrt Tuusula) ja kritisoivat yhteiskuntaa

OPETTAJAT ANSAITSEVAT KIITOSTA
Opetusministeri kehui opettajia (PISA)

KOULUN MUU HENKILÖKUNTA MONIPUOLISTUU
Ensimmäiset romanikouluavustajat aloittavat työnsä tämän vuoden syksyllä.

KOULUTUKSEN PROSESSIT JA RAKENTEET TOIMIVAT HYVIN
1. Luokalle jää Suomessa 2500 oppilasta.
2. Kiusaamiseen puutututaan mm. Koulurauhajulistuksella: "Haluatko pilata jonkun päivän vai piristää sitä."
3. Kasvien tunnistaminen on lähes neljänkymmenen vuoden tauon jälkeen palautettu peruskoulujen opetusohjelmiin.
4. Reissuvihko siirtyy nettiin.
5. Monikulttuurisuus näkyi Myllypuron ala-asteen koulun joulujuhlassa. Koulun monikulttuurisuuden tähden perjantain ohjelmistossa ei ollut kristinuskoon suoraan viittaavia numeroita.

TULOKSET OVAT UPEAT
1. Suomi sijoittui jälleen ykköseksi OECD:n osaamisvertailussa, jossa oli mukana tällä kertaa 57 maata ja painoalueena luonnontieteet. Aiemmin suomalaiset 15-vuotiaat ovat menestyneet hyvin, kun painoalueena ovat olleet lukutaito ja matematiikka.
2. Osaamisessa korostui myös tasaisuus eli heikkojen oppilaiden osuus oli Suomessa pieni 3. verrattuna muihin OECD-maihin ja koulujen väliset erot olivat kaikista osallistujamaista pienimpiä.
4. Myöskään sukupuolten ero ei luonnontieteissä ollut suuri ja vuodesta 2003 se on kaventunut.
5. Myös oppilaiden ja koulujen väliset erot ovat Suomessa pienet eli sillä, mitä koulua käy, ei ole tulosten kannalta väliä. Tulosten vaihtelusta koulu selitti Suomessa alle kuusi prosenttia, kun keskiarvo oli 34 prosenttia.
6. Tatu Vanhasen mielenkiintoinen selitys: kansakunnan keskimääräinen älykkyys, ja sen pohjalta ylittyvä menestyminen. Pisa-pisteiden ja kansallisten älykkyysosamääräarvojen välinen korrelaatio tässä 55 maan vertailuryhmässä on 0,824. ja selityskerroin, joka osoittaa muuttujien välisen yhteisvaihtelun n 68 prosenttia. Suurimpana positiivisena poikkeamana on Suomi. Kansallisen älykkyysosamäärän (99) perusteella Suomen Pisa-pistemäärän olisi pitänyt olla 498,7, mutta todellisuudessa se on 563. Erotus on 64,3 pistettä. Tämän erotuksen voidaan tulkita kertovan Suomen koululaitoksen ja opetuksen keskimääräistä paremmasta tasosta.
7. Nuorten suomalaisten koulutustaso lähestyy maailman kärkeä (OECD). Nuoret osallistuvat aktiivisesti, 15-19-vuotaisiat opiskelee 90 %. Koulutustaso vaikuttaa syrjäytymiseen.
8. Syrjäytyminen alhaista: Vuonna 2005 4.9 % ikäluokasta ei mennyt peruskoulun jälkeen koulutukseen.

KOULUTUSJÄRJESTELMÄMME ON KUSTANNUSTEHOKAS
1. Koulutuksen rahoitus opiskelijaa kohti on Suomessa hiukan yli OECD:n keskiarvon
2. Suomessa 7-14-vuotialla on vähemmän opetusta kuin muissa OECD-maissa.
3. Suomalainen koulutusjärjestelmä on kustannustehokas: huipputulokset saavutettiin keskimääräisin menoin. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa oppilasta kohti käytetään enemmän rahaa.

SUOMALAISTA KOULUTUSJÄRJESTELMÄÄ ARVOSTETAAN
1. Ylioppilaskirjoitusta arvostetaan.
2. Opetusministeri Sari Sarkomaa (kok) kehuu ja kiittää rehtoreita, opettajia ja myös lapsiaan tukevia vanhempia (PISA).


KIELTEINEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄPUHE voidaan tiivistää otsikoksi " Suomalainen koulutusjärjestelmä on mätä ja pelkkä kupla. Osateemat saivat siinä seuraavat merkitykset.

POLIITTISET PÄÄTTÄJÄT PÄÄTÄVÄT TYHMIÄ
1. Lukio ei tue tarpeeksi nuorten persoonallisuuden ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Tiedollisesti lukio tarjoaa Lea Pulkkisen mielestä nuorille paljon hyvää mutta identiteetin rakentamiselle ei jää aikaa. Pulkkisen mukaan lukiossa ei ole läheisiä pienryhmiä, joissa työskenneltäisiin pysyvästi ja jotka siten tukisivat nuorta.
2. (Tuntijaossa vikaa): Taideaineet ajettu ahtaalle peruskoulussa ja lukiossa.
3. Pakkoenglanti
4. Pakkoruotsi - ei saa ottaa venäjää

VALTIONHALLINTO EPÄONNISTUU
1. Uusi äidinkielen ylioppilastutkinto ei parantanut poikien tuloksia.

KUNNAT JÄRJESTÄVÄT OPETUSTA VASTUUTTOMASTI
1. Kunnat ovat vähentäneet antamansa opetuksen määrää (OPH:n pj; puoli vuotta vähemmän saadaan kuin 15 vuotta sitten. (Kuntaliitto kiistää). Jopa perusopetuksen vähimmäistunneista lipsutaan. (Oph)
2. Kunnat eivät vaadi alkolukkoja koulukyyteihin
3. Koulujen lakkautus kiihtyi. 2006 jäljellä 3383 peruskoulua. Uhkaa jo koulutuksen laata ja tasaaroa erityisesti pienten oppilaitten kohdalta. Koulumatkat pitenevät
4. Homekoulut: Porvoon Hamari. Lahden Kivimaan koulu. Vantaan Laajavuori. Arvio; valtaosa kouluista kärsii kosteusvaurioista. Koulurakennusten terveellisyys, turvallisuus vaihtelee kunnittain.
5. Täydennyskoulutus kuntien vastuulla. Kuntien köyhyysaste vaihtelee.
6. Helsingin kouluverkon karsiminen. Net Effect-konsulttiyhtiön esityksen mukaan 17-20 koulua olisi lakkautettava. Opetusvirasto esitti 10 koulun lakkauttamista. Syynä oppilasmäärän väheneminen 2500:lla vuoteen 2015 mennessä. Poliittiset päättäjät ja vanhemmat joutuivat vastakkain. Konnaksi Ilkka-Chistian Björklund. Lakkautuslista lyheni. Kertarutinasta sittenkin ainainenkitinä.
7. Kunnat yrittävät lomauttaa opettaja. Hämeenlinnan hallinto-oikeus kielsi Parkanoa.Kunnat lomauttavat. Kuntien herättävä vastuuseen
8. Tuki- ja erityisopetuksen saatavuudessa olevista eroista kuntien välillä.
9. Eroja myös terveydenhoidossa, koulukuraattorien saatavuudessa ja kouluavustajien määrässä.Kouluterveydenhuolto ei vastaa apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkan mielestä asetettuja suosituksia. /Kouluterveydenhuolto on retuperällä. Kouluterveydenhuolto tavoittaa vai murtoisan henkisestä pahoinvoinnista (Tuusula)
10. 10 % kunnista ei tarjoa koululaisille aamu- ja iltapäivätoimintaa.
11. KHO määräsi myös järjestämään koulukyydin loma-asuntoalueelle
12. Hämeenlinna vähentää 34 opettajaa
13. Koulukuljetuksia ei osata kilpailuttaa
14. Kunnat eivät kanna vastuuta taideopetuksesta (esim. tanssi)
15. Eroja kerhotoiminnassa.
16. Huostaanotetulle lapsille ei järjestetä opetusta asianmukaisesti.
17. Kuntien uusissa opetussuunnitelmissa tulisi myös paremmin ottaa huomioon mahdollisuus, että oppilas voisi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oppilaan oman opinto-ohjelman mukaan, lääninhallituksen huomauttavat.
18. Lasten ja nuorten pahoinvointi lisääntyi lamavuosien aikana ja niiden jälkeen. Ammattilaisten mielestä vaikeuksia ei pystytä nykyisillä resursseilla ja toimintatavoilla riittävästi ratkomaan.
19. Kunnan kouluopetuksen ulkopuolella paljon lapsia. Lääninhallitukset ovat huolissaan kotona opetusta saavien lasten tilanteesta. Oppilaita joutuu olemaan kotona esimerkiksi kurinpidollisista syistä. Koulu ei toteuta kurinpitomenettelyä siten kuin laissa on säädetty, toteavat lääninhallitukset opetusministeriölle jättämässään selvityksessä.
20. Opetusministeri Sari Sarkomaa pitää tärkeänä entistä tehokkaampaa puuttumista niin peruskoululaisten kuin lukiolaistenkin orastaviin mielenterveysongelmiin. Koululaisten oppilashuollon ja mielenterveyspalveluiden nykytasoa hän arvostelee riittämättömäksi. Tällä hetkellä koulu- ja oppilashuolto ei toimi.

TYÖNANTAJA EI HOIDA ASIOITA HYVIN
1. Kunnilla on vaikeuksia saada riittävästi päteviä koulunkäyntiavustajia erityistä tukea tarvitseville oppilaille.
2. Rehtorit eivät ehdi olla pedagogisia johtajia (tutkimus)
3. Jokainen palkankorotus% tarkoittaa 170 miljoonan euron kuluja.
4. Palkanlisää toivotaan alkuopetukseen
5. OAJ valmistautui painostustomiin
6. Ongelmana kesäajan palkkaus; opettajiin ei sovelleta vuosilomasäännöksiä.
7. Opettajat hauavat vaihtaa alaa. Kaksi opettajaa kolmesta on harkinnut alan vaihtamista. Joka viides opettaja on suunnitellut sitä jopa usein. Tiedot selviävät Opettaja-lehden tuoreesta kyselystä.
8. Nuorten alle 15-vuotiaitten diabeteksen lisääntymisen myötä koulunkäyntiavustajien työtaakka on kasvanut huimasti.
9. Helsinki ja Espoo suitsivat suita työntekijöiltään (ei saa kommetoida työhön liittyviä asioita).

REHTORIT EIVÄT TIEDÄ EIVÄTKÄ OSAA
1. Rehtori muutteli kurssivalikkoa toistuvasti.
2. Rehtoreilla ei ole tietoa koulujensa oppilas- ja terveydenhuollosta.
3. Oppilaita kiusannut rehtori sai tuomion (Nummi-Pusula)
4. Opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos on järkyttynyt peruskoulujen löperöstä sijaispolitiikasta. Ilta-Sanomat testasi, pääseekö helsinkiläiskouluihin sijaiseksi pelkän puhelinsoiton perusteella. Tulos oli pöyristyttävä: viisi koulua kymmenestä halusi toimittajan liitutaulun eteen yhden ainoan puhelun perusteella.
5. Helsinkiläiskoulu kielsi äidinkielen puhumisen tunneilla. Linjanjohtaja piti tapaa väräänä ja ojensi rehtoria. Vähemmistövaltuutettu piti ratkaisua ilkeänä

OPETTAJAT OVAT PAHOJA JA TAITAMATTOMIA JA HEITÄ ON LIIAN VÄHÄN
1.Naisopettaja kävi oppilaaseen kiinni Karhen koulussa. Sai syytteen. Opettaja potkaisi oppilasta Urjassa. Epäillään. Opettaja huitaisi oppilasta vatsan seudulle Lieksassa. Tuomittiin sakkoihin Opettaja potki ja veti oppilaita korvista Helsingissä. Todettiin syyttömäksi.
2. Vantaalaismiesopettaja esiintyi pornosivuilla.
3. Päättötodistussten keskiarvoissa eroja. Opettajat eivät osaa soveltaa ohjeita.
4. Islamin kuten muidenkin pienuskontojen opetusta haittaa pätevien opettajien puute.
5. Pulaa maahanmuuttajaopettajista.

KOULUN MUU HENKILÖKUNTA ON EPÄPÄTEVÄÄ/LAADUTONTA
1. Vain runsaalla 40 prosentilla kaikista koulunkäyntiavustajista on tehtävään soveltuva koulutus.
2. Koulubussin kuljettaja oli humalassa.

KOULUTUKSEN PROSESSIT JA RAKENTEET TUOTTAVAT KÄRSIMYSTÄ JA TURVATTOMUUTTA
1. Opetushallituksen pääjohtaja myöntää, että kuri/työrauha on heikentynyt. Opettajille huudetaan. U-tubissa opettaa ja oppilas painivat luokassa. Opettajiin kohdistuu fyysistä väkivaltaa (Sarkomaa) Opettajista joka kolmas kokee, että oppilaiden fyysinen väkivalta opettajia kohtaan on lisääntynyt ja raaistunut. Yli puolet alaluokkien opettajista kertoi itse kokeneensa tai tuntevansa kollegan, joka on kokenut fyysistä väkivaltaa
Oppilas filmasi opettajaa nettiin, poliisi tutkii kunnianloukkauksena. Poika sai sakot. Opettajalehti ehdotti turvamiehiä. Pelotteet eivät tuo työrauhaa. (Hämeen sanomat)
2. Kouluväkivalta on Kangasniemen mukaan viime vuosina raaistunut. Koulupojat selvittelivät välejään teräaseilla Helsingissä
Puualan opiskelija iski luokkakaveriaan työkalulla kesken liikuntatunnin.
3. OAJ: Kouluväkivallasta ilmoitettava herkemmin poliisille. Opettajien ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi vaatii kovempaa kuria kouluihin. Kangasniemen mukaan oppilaiden koulussa tekemistä pahoinpitelyistä ja törkeistä solvauksista tulisi tehdä nykyistä herkemmin rikosilmoitus poliisille.
4. Kännykkäkiusamista Torniossa.
5. Laajan suomalaistutkimuksen mukaan sekä koulukiusaajat että koulukiusatut tekevät kolmanneksen kaikista nuorten tekemistä rikoksista.Tutkimuksessa on seurattu ensimmäistä kertaa lapsena koetun kiusaamisen vaikutusta myöhempää kehitykseen. Amerikkalaisessa Pediatrics-lehdessä julkaistu. Vähintään 2-3 kertaa kuussa kiusattuja on 16 prosenttia koululaisista.
6. Koulussa tupakoineille on jaettu viime vuonna ennätysmäärä sakkoja, kirjoittaa Välisuomen Sanomalehtien Sunnuntaisuomalainen.
7. Koulurakennus yritettiin polttaa Uudessakaarlepyyssä. Kolme poikaa yritti polttaa Turussa koulunsa keskiviikkoiltana.Kaisaniemen ala-asteen Kaisaniemenpuiston puoleisesta postiluukusta työnnettiin varhain perjantaiaamuna palavaa paperia.
8. 14-vuotias poika loukkaantui vakavasti liikuntatunnilla Espoon Tapiolan koulussa viime perjantaina.
9. Useita kymmeniä lapsia jouduttiin evakuoimaan palavasta koulusta Kajaanissa keskiviikkona iltapäivällä
10. Useissa lahtelaisissa kouluissa liikkuu varas
11. Latokasken koululla Espoossa syttyi aamulla hieman ennen kymmentä tulipalo, joka sai alkunsa pakastimen sähköpalosta.
12. Arvosanaerot koulujen välillä jopa kaksi numeroa. Tytöt saava samoilla tiedoilla paremmat todistukset. "Tutkimustulokset nostavat esiin kaksi kysymystä: mitä yläasteen kouluarvosanat lopultakin mittaavat ja millaisia oppilaita koulu suosii. Erityisesti ihmetystä herättää se, mitä pojilta koulussa oikein odotetaan", projektin johtaja, professori Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin Yliopistosta sanoo. Sosiaalisuuden ja positiivisuuden huomattiin edesauttavan tyttöjen koulumenestystä, mutta poikien kohdalla vastaavaa ei havaittu.
13. Koululykkäyksestä ei hyötyä
14. Sadat jäävät ilman päättötodistusta.
15. Erityisoppilaiden määrä kasvaa, nyt 8 %.
16. Koulu suhtautuu diabetekseen huonosti.
17. Koulun arki on maahanmuuttajaoppilaan vanhemmille usein vieras. Toisesta maasta ja kulttuurista muuttaneilla perheillä ei usein ole riitävästi tietoa, miten suomalainen yhteiskunta ja sen palvelut toimivat.
18. Liian vähän leikkiä, koulusuorituksia painotetaan liian varhain (Irmeli järventie)
19. Jo peruskoulun toisen luokan jälkeen tytöt taitavat äidinkieltä paremmin kuin pojat, käy ilmi Opetushallituksen arvioinnista
20. Opettajakysely: Kiusaamiseen puuttuminen vaatii rohkeutta Peräti 40 prosenttia opettajista sanoo, että heidän koulussaan ei ole yhteistä toimintamallia kiusaamistilanteisiin, selviää Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) kyselystä. Yli 40 prosenttia sanoo myös, ettei heidän koulussaan tehdä suunnitelmallista kiusaamista ehkäisevää työtä. MLL:n ohjelmatyöstä vastaava johtaja Marie Rautava pitää huolestuttavana, että vain murto-osassa kouluista on kunnolla reagoitu koulukiusaamiseen.
21. Nuoria opettajia ei tueta.
22. Tukiopetusta pitäisi antaa eikä päästää vitosilla peruskoulusta

TULOKSET OVAT KUPLA
1. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että suomalaisella koululla on myös pimeä puolensa. Juuri julkaistu UNICEFin tutkimus osoitti, että lasten ja nuorten kouluviihtyvyys on pohjalukemissa. Yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia mittaavissa ulottuvuuksissa tulokset ovat huonoja.
2. Rehtori Ilkka Niiniluoto: Yleissivistys heikkenemässä
3. Yhteensä 15 tutkijaa seitsemästä maasta on kirjoittanut kirjan, joka kyseenalaistaa Pisan menetelmät ja vertailukelpoisuuden.

KOULUTUSJÄRJESTELMÄMME EI OLE KUSTANNUSTEHOKAS
Opetusministeri Sari Sarkomaan mielestä lukio pitäisi suorittaa kolmessa vuodessa. Lukiolaisten opiskeluajat ovat pidentyneet siitä lähtien kun lukiot siirtyivät luokattomiksi kolmetoista vuotta sitten. Viime vuonna lukion päättötodistuksen saaneista nuorista yli kolme vuotta opiskelleita oli vajaat 14 prosenttia. Keinona opinto-ohjauksen tehostaminen.

SUOMALAISTA KOULUTUSJÄRJESTELMÄÄ EI ARVOSTETA
1. Etelä-Suomen lääninhallitus on saanut lukuisia kanteluita koskien kodin ja koulun yhteistyötä. Avainasemassa on tiedonkulku; sen pitäisi olla asiallista, ajantasaista, säännönmukaista ja riittävää. Vanhemmat valittavat juristeille koulujen toiminnasta yhä enemmän. Opettaja-lehden haastattelemien juristien mukaan valitusten määrä on kasvanut neljän viime vuoden aikana. Opetushallitukseen vanhempien puheluita tulee viikoittain. Lääninhallituksiin huoltajilta tuli viime vuonna 2 500 yhteydenottoa. Valitukset koskevat tiedonkulkua, koulumatkoja, ruokailua ja turvallisuutta. Myös esimerkiksi koulujen juhlat ja epäoikeudenmukaiseksi koettu arviointi saavat vanhemmat tarttumaan puhelimiin.
2. Yhä useampi perhe lomailee lasten koululomien ulkopuolella, sanoo kasvatustieteen professori Jukka Rantala -Vanhemmat ottavat matkan silloin, kun saavat sen edullisesti.