KUVA: Vähän järkyttävästi Aino Kontulan viime vuonna ilmestyneestä toisesta kirjasta piirtyy samalla lailla surullinen kuva suomalaislasten elämästä kuin vuoden 2007 median koulupuheen tämän päiväisestä osasta. Kokoamani mediapuheainesto jäsentyi siis seitsemäksi teemaksi. Tässä lauantaiaaminun lastussa esittelen niistä kolme: (4.) Suomalaislasten pahoinvointi, (5.) Suomalaiskotien pahoinvointi ja (6.) Opetushallituksessa tapahtuu. Varsinkaan kaksi ensimmäiset eivät ole tiukasti tulkiten koulu-uutisia.
(4.) SUOMALAISLASTEN PAHOINVOINTI
(1) Suomalaislapset voivat huonosti
Pohjoismaisen vertailevan tutkimuksen mukaan suomalaislapset voivat huonommin kuin ruotsalaiset ja norjalaiset ikätoverinsa. Suomalaislapset lakkaavat leikkimästä ikätovereitaan aiemmin, mikä lisää riskiä pahoinvointiin. Suomalaislasten arki on selvästi tiukemmin ohjelmoitua ja kiireisempää kuin muissa maissa.
(2) Suomalaislapset eivät liiku.
Lapset ja nuoret ovat jakautumassa erittäin aktiivisesti liikkuviin ja terveytensä kannalta liian vähän liikkuviin.
(3) Diabetes lisääntyy
Diabeteksen ilmaantumisluku on viisikertaistunut 50 vuoden aikana. Diabeteksen esiintyyys on Suomessa maailman korkein.
(4) Nuoret ovat väsyneitä
Joka kuudes yläkoululainen tai lukiolainen kärsii päivittäisestä väsymyksestä, käy ilmi Kouluterveyskyselystä. Vuoteen 2003 verrattuna oli yleistynyt erityisesti myöhään valvominen arki-iltoina. Unentarve lisääntyy murrosiässä, mutta silloin valvotaankin itse asiassa entistä pitempään.
(5) Jo lapset käyttävät päihteitä
Tytöt kännäsivät kesken koulupäivän Vantaalla.
(6) Huoli syrjäytymisestä.
Jo aikaisemmin julkaistun raportin mukaan yli 40 000 nuorta olisi kokonaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella. Yksinkertaiset työelämän pelisäännöt ovat heiltä hukassa. He eivät kenties osaa tai halua mennä työpaikalle ajoissa, lähtevät kenties työpaikalta etuajassa, tekevät omiaan ja soittelevat esimerkiksi kavereilleen työpaikalta pitkin päivää. Näillä nuorilla on usein hyvin epärealistiset odotukset työelämästä. He odottavat, että hyvin lyhyellä koulutuksella saa hyväpalkkaisen työn ja eivät sitten malta odottaa. Työ- ja opetusministeriön selvityksen mukaan kokonaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella on Suomessa (vain) 15 000 - 18 000 16 - 24-vuotiasta nuorta.
(7) Koulu stressaa tyttöjä.
Kolme neljästä tytöistä pitää koulunkäyntiä ja opiskelua tärkeänä. Koulunkäyntiä piti kuitenkin liian stressaavana noin puolet, kertoo Demi-lehden 12-19-vuotiaista suomalaistytöistä teettämä tutkimus.
(5.) SUOMALAISKOTIEN PAHOINVOINTI
(1) Suomalaisvanhemmat viettävät liian vähän aikaa lastensa kanssa.
Suomalaisvanhemmila ei ole aikaa olla lastensa kanssa.
(2) Puolet aviopareista eroaa.
(3) Äidille sakot tyttärensä oppivelvollisuuden valvonnan laiminlyönnistä.
(4) Suomessa jo lähes kymmenentuhatta huostaanotettua lasta ja nuorta
Yhä useampi lapsi ja nuori joudutaan erottamaan perheestään, jotta hänen kasvunsa ja kehityksensä voitaisiin turvata. Vanhempien uupumus, perheen köyhyys ja suuret muutokset ovat usein taustalla, kun lapset tulevat lastensuojelun piiriin. Huostaanotot ovat edelleen kasvussa. Viime vuosina huostaanotot ovat lisääntyneet kahdesta kuuteen prosenttia joka vuosi.
(6.) OPETUSHALLITUKSESSA TAPAHTUU
(1) Pääjohtajan valinta.
Kirsi Lindroos (2003-2007) oli ilmoittanut halustaan jatkaa, mutta hänen tilallen valittiin Timo Lankinen, joka oli laatinut myös selvityksen Opetushallituksen kehittämisestä.
(2) Opetushallitusta odotti raju saneeraus.
(3) Kuntaliitto vastusti Lankisen esitystä
Selvitysmies esitti muutoksia Opetushallituksen tehtäviin. Kuntaliitto vastusti, että lisättäiisin ja vahvistettaisiin Opetushallituksen ohjausvälineitä (mm. valtakunnallisia kokeita).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti