Kirjeen allekirjoittajina olivat pääjohtaja Aulis Pitkälä ja johtaja Jorma Kauppinen, molemmat tuttuja Espoosta.
Otsikkona oli Sosiaalisen median opetuskäytön suositukset. Kuusisivuisessa suosituksessa määritellään Somea osana mediataitoja, jotka taas nähdään kansalaisen perustaitoina.
Myönteisinä asioina mainitaan:
- jokainen voi vaikuttaa yhteisiin asioihin, tuottaa tietoa, julkaista, kommunikoida ja jakaa tietoa
- voidaan oppia yhdessä,
- some aktivoi oppilaita sekä opetuksessa että asioihin vaikuttamisessa,
- sen avulla voidaan kehittää uudenlaisia toimintatapoja,
- oppimisympäristö monipuolistuu,
- täydentää kodin ja koulun viestintää ja
- some rakentaa siltaa mm. kulttuurilaitoksiin, joihin on tarkoitus tutustua ja työelämään.
Sosaalisen median opetuskäyttöä ohjaavina periaatteina tekstistä nousee esiin:
- tasa-arvoisuuden vaatimus,
- hyvien tapojen vaatimus,
- oppimisympäristön turvallisuus (mm. salasanat) ja toimijoiden vastuullinen aktiivisuus, eettisyys, lakien (mm. ikärajojen) ja tekijänoikeuksien noudattaminen (mm. yksityisyys) sekä se, että
- somea tulisi käyttää luotevasti oppimisen ja opetuksen tukena.
Käytännön toimiksi ehdotetaan
- tietostrategiaan päivitetään some,
- samoin tuleviin opseihin,
- kartoitetaan laitteet ja käyttö,
- laaditaan ikäkaudelle sopivat toimintamallit,
- tarjotaan oppilaille mahdollisuus käyttää blogeja, wikejä, chattia, tuotosten jakopalveluita, ryhmätyöskentelualustoja jne.
- hankitaan sovelluksia, joissa voidaan käyttää ainakin tekstiä, kuvaa ja liikkuvaa kuvaa,
- määritellään opettajien työprofiili,
- sovitaan sanktiot sääntöjen loukaamisesta,
- kehitetään pedagogiikkaa, jossa dokumentteja tuotetaan ja kommentoidaan yhdessä ja
- luodaan toimintamalleja, joiden avulla vanhemmat voivat seurata oppilaiden työskentelyä.
Kommentteja
Kyseessä on siis suositus, jossa kyllä innostetaan - mutta ennen muuta varoitetaan. Opetuksen järjestäjälle suositellaan velvoitteita, mutta kantaa ei oteta kustannuksiin, ei esim. luvata yhtään laitetta, verkkoa eikä koulutusta. Leijuuko suositus sen uskon varassa, että koulut, oppilaat ja opettajat maksavat itse laitteet ja niiden käytön?
Vaikka suositus on hallinnollinen kirje, olisin kaivannut muutaman kappaleen verran eksplisiittistä pedagogista analyysia muuttuvasta kasvatuspäämäärästä tai opetusnäkemyksestä. Tässä suosituksessa some jää jotenkin kellumaan irrallaan kokonaisuudesta.
2 kommenttia:
Juuri näin.
Ajan puute ainakin alakoulussa on merkittävä tekijä. Omassa koulussani tietokoneluokka on käytössä keskinmäärin yksi tunti per viikko opetusryhmää kohden.
Tietotekniikalle ei ole edes omaa oppiainetta, vaan asiat on ujutettava muun sekaan, mikä taas aiheuttaa aikapaineita muissa oppiaineissa. Itse uhraan tietotekniikkaan yhden äidinkielen tunnin viikossa.
Vähitellen koulujen on siirryttävä langattomiin verkkoihin. Luokat ovat jo nyt kuin ATK-luokkia älytauluineen. Pitää panostaa kovasti tabletteihin tai kevyisiin koululäppäreihin. Oikeastaan joka oppilaaalla pitäisi olla oma kannettava tietokone.
Tietotekniikassa tavoitteet ja todellisuus eivät todellakaan kohtaa. Juhlapuheet ovat kuin toiselta planeetalta.
Joo, vähän on "Elämä on vaarallista" -pohjalta (Antero Raimo & Ovet). Suurin huoli kohdistuu minulla kuitenkin kohtiin "opetuksen järjestäjä" ja "yhteistyössä tietohallinnon kanssa". Jos nuo kaksi asiaa saadaan kuntoon, eipä meillä huolta. Luulen melkein, että kuntauudistus ratkeaa sitten samalla. :)
Lähetä kommentti