HELMIKUUSSA 1963 eduskunnassa tehtiin merkittävä kolmisivuinen toivomusaloite (ponneksi esitetty toivomus).
Eduskunta hyväksyi laajalla enemmistöllä Ahti Karjalaisen (ML) hallituksen valtakaudella kahdeksan kansanedustajan tekemän toivomusaloitteen. Siinä hallitusta kehotettiin ryhtymään kiireellisiin toimenpiteisiin peruskoulumme uudistamiseksi vuoden 1959 koulukomitean hahmottamien linjausten pohjalta. Hallituksen tulisi antaa kiireesti peruskoulujen uudistamisesta tarkoittavat lakiesitys.
Ponsi oli peruskoulujärjestelmää siirtymisen kannalta yhtä tärkeä kuin siittäminen on lapsen syntymälle. (Tässä asiassa tosin raskaus kesti vähän pidempään. Ensimmäiset peruskoulut avasivat ovensa elokuussa 1972.)
Sivistysvaliokunta otti ponnen käsittelyyn ja esitti, että asiaan on heti käytävä käsiksi. 22.11. 1963 - siis vajaat 55 vuotta sitten - eduskunta kehotti hallitusta tutkimaan, miten yhtenäiskoulujärjestelmään voitaisiin siirtyä. Se siis asetti peruskoulu-uudistuksen virallisesti tavoitteeksi. Vastustus oli murrettu.
ERITTÄIN merkittävä rooli tässä tapahtumassa oli kouluhallituksen silloisella pääjohtajalla R.H. Oittisella.(Sd). Oittinen oli todellinen Suomen koululaitoksen edistämisen suurmies. Hän toimi muun muassa opetusministerinä viidessä eri hallituksessa. Koulujärjestelmän kehittäminen oli hänen elämäntyönsä. Aikoinaan häntä ihan perustellusti tituleerattiin Suomen peruskoulun isäksi. Oittinen teki heti helmikuisen ponnen esityksen jälkeen suunnitelman, ja kun hän siirtyi saman vuoden lopulla opetusministeriksi, hän myös alkoi viedä sinnikkäästi päätöstä maaliin.
MUUTA oliko hän sittenkään peruskoulun isä? Väitän ettei. Peruskoulu edellytti poliittista päättöstö,
TUO "siittäjä" oli ponnen ensimmäinen allekirjoittaja. Tämä unohdettu peruskoulun sankari oli Maalaisliiton kansanedustaja Olavi Lahtela. Muut allekirjoittajat olivat muuten: Ale Holopainen, Aaro Lintilä, Vilho Leivinen, Olli Kervinen, Reino Korpela, Reino Kangas ja Eino Sääskilahti. Kaikki maalaisliitosta.
Hauska kuriositeetti on, että ponsi, joka johti periaatepäätökseen yhtenäiskoulutyyppisen peruskoulun toteuttamiseksi valmisteltiin kansakoulun opettajien järjestön toimistossa. Haamukirjoittaja oli Antti Henttonen.
MUTTA annetaan nyt tilaa tuon ponnen viralliselle esittäjälle.
Olavi Lahtela
Olavi Aleksanteri Lahtela syntyi vuonna 1915 Kemijärvellä maanviljelijäperheeseen. Isä oli vankka maalaisliittolainen ja oli myös kansanedustajana. Olavi hankki upseerin koulutuksen. Vaimo oli kirjailija. Heidän poikansa Markku Lahtela on kuuluisa kirjailija. Mikael Jungner on muuten Lahtelan tyttärenpoika.
Lahtela toimi kansanedustajana 10 vuotta vuosina 1958– 1968. Hän oli kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri puolisentoista kuukautta vuoden 1963 lopulla.
Olavi Lahtela sai dramaattisesti sairauskohtauksen eduskunnassa kesken puheensa. Hän menehtyi siihen paikalla olleiden lääkärikansanedustajien antamasta ensiavusta huolimatta.
Eduskunta hyväksyi laajalla enemmistöllä Ahti Karjalaisen (ML) hallituksen valtakaudella kahdeksan kansanedustajan tekemän toivomusaloitteen. Siinä hallitusta kehotettiin ryhtymään kiireellisiin toimenpiteisiin peruskoulumme uudistamiseksi vuoden 1959 koulukomitean hahmottamien linjausten pohjalta. Hallituksen tulisi antaa kiireesti peruskoulujen uudistamisesta tarkoittavat lakiesitys.
Ponsi oli peruskoulujärjestelmää siirtymisen kannalta yhtä tärkeä kuin siittäminen on lapsen syntymälle. (Tässä asiassa tosin raskaus kesti vähän pidempään. Ensimmäiset peruskoulut avasivat ovensa elokuussa 1972.)
Sivistysvaliokunta otti ponnen käsittelyyn ja esitti, että asiaan on heti käytävä käsiksi. 22.11. 1963 - siis vajaat 55 vuotta sitten - eduskunta kehotti hallitusta tutkimaan, miten yhtenäiskoulujärjestelmään voitaisiin siirtyä. Se siis asetti peruskoulu-uudistuksen virallisesti tavoitteeksi. Vastustus oli murrettu.
ERITTÄIN merkittävä rooli tässä tapahtumassa oli kouluhallituksen silloisella pääjohtajalla R.H. Oittisella.(Sd). Oittinen oli todellinen Suomen koululaitoksen edistämisen suurmies. Hän toimi muun muassa opetusministerinä viidessä eri hallituksessa. Koulujärjestelmän kehittäminen oli hänen elämäntyönsä. Aikoinaan häntä ihan perustellusti tituleerattiin Suomen peruskoulun isäksi. Oittinen teki heti helmikuisen ponnen esityksen jälkeen suunnitelman, ja kun hän siirtyi saman vuoden lopulla opetusministeriksi, hän myös alkoi viedä sinnikkäästi päätöstä maaliin.
MUUTA oliko hän sittenkään peruskoulun isä? Väitän ettei. Peruskoulu edellytti poliittista päättöstö,
TUO "siittäjä" oli ponnen ensimmäinen allekirjoittaja. Tämä unohdettu peruskoulun sankari oli Maalaisliiton kansanedustaja Olavi Lahtela. Muut allekirjoittajat olivat muuten: Ale Holopainen, Aaro Lintilä, Vilho Leivinen, Olli Kervinen, Reino Korpela, Reino Kangas ja Eino Sääskilahti. Kaikki maalaisliitosta.
Hauska kuriositeetti on, että ponsi, joka johti periaatepäätökseen yhtenäiskoulutyyppisen peruskoulun toteuttamiseksi valmisteltiin kansakoulun opettajien järjestön toimistossa. Haamukirjoittaja oli Antti Henttonen.
MUTTA annetaan nyt tilaa tuon ponnen viralliselle esittäjälle.
Olavi Lahtela
Olavi Aleksanteri Lahtela syntyi vuonna 1915 Kemijärvellä maanviljelijäperheeseen. Isä oli vankka maalaisliittolainen ja oli myös kansanedustajana. Olavi hankki upseerin koulutuksen. Vaimo oli kirjailija. Heidän poikansa Markku Lahtela on kuuluisa kirjailija. Mikael Jungner on muuten Lahtelan tyttärenpoika.
Lahtela toimi kansanedustajana 10 vuotta vuosina 1958– 1968. Hän oli kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri puolisentoista kuukautta vuoden 1963 lopulla.
Olavi Lahtela sai dramaattisesti sairauskohtauksen eduskunnassa kesken puheensa. Hän menehtyi siihen paikalla olleiden lääkärikansanedustajien antamasta ensiavusta huolimatta.
4 kommenttia:
Unohtuikohan tuosta se, että myös Olavi Latelan poika Markku Lahtela oli kirjailija.
Unohtui. Lisään. Kiitos,
Heh. Yrjö Ruutu kirjoitti kirjassaan Uusi koulujärjestelmä (Tammi 1947) aika pitkälle peruskoulun kuvauksen ja olisi muuten uudistanut yo-koettakin. On mulla kotona ja erittäin kiinnostavaa luettavaa. Niin vain uudistuksilla on usein pitkät juuret.
Toki Toki. Ja jo 1920-luvulla luotiin uusimuotonen oppikoulu.
Martti
Lähetä kommentti