Idea kouluille, joista NPDL-rubriikit vaikuttavat hankalilta

NOIN 100 suomalaiskoulua on mukana Pohjantähti-hankkeen lanseeraamassa tutkimus- ja kehittämis-hankkeessa, jonka englanninkielinen nimi on New Pedagogics - Deep Learning. Tuttujen kesken NPDL.

Jokaisen hankkeeseen lähteneen kouluun tulee tehdä syksyn aikana kartoitus oppilaitten NPDL- taitotasosta. Se toimii lähtökohtana kehittämistoiminnalle.

Kartoituksessa käytetään kansainvälisen tutkijaryhmän laatimia "rubriikkeja", joissa kutakin kuutta  ydintaitoa, ns. tulevaisuustaitoaluetta  on kuvattu asteittain  kasvavin vaativuustasoin. Kuhunkin ydintaitoon  kuuluu lisäksi puolisen tusinaa osataitoa. Alimmalla tasolla koululla on näistä taidosta vain vähäistä näyttöä, ja ylimmällä tasolla taito on kehittynyt erittäin voimakkaasti.

TÄSSÄ yksi esimerkki Ydintaito luovuuden yhdestä osataidosta: yrittäjyys ja yrittäjämainen toiminta.

Klikkaamalla saa kuvan suuremmaksi

Kuvaukset on nyt käännetty suomeksi, mutta kyllä ne vaativat ammattilaisiltakin yhteistä tulkintaa.

Konkreetti työtapa idea rubriikkien haltuunottoon

KOKEILIMME espoolaisella Kirkkojärven koululla  työtapaa, jota uskallaan lämpimästi suositella myös muille kouluille, joista rubriikkien haltuunotto tuntuu vaikealta.  Kyseessä on yksinkertainen Open Space-menetelmän sovellus. Se toimi näin.

Ensiksi koulutetaan ns. isännät. Vähintään kuusi esim. johtoryhmän jäsentä.  Pienehkössä ryhmässä käydään läpi keskustellen kaikki esiin nousevat NPDL-kysymykset. Sen jälkeen jakaudutaan pareihin, jotta arvioivat oman koulunsa yhden taitoalueen osalta. Yhteisessä keskustelussa varmistetaan, että kukin heistä on ymmärtänyt oman osa-alueensa niin, että voi toimia keskustelun vetäjänä.  Tähän sessioon on hyvä varata noin kaksi tuntia.

NOIN viikon tai kahden kuluttua pidetään sitten kahden  tunnin koulutussessio koko opettajakunnalle.

Itse pidin tilaisuuden aluksi noin puolen tunnin diashown, jossa avasin uuden opsin ja NPDL:n leikkauspisteita. Samalla  kävin napakasti läpi opetusmenetelmien paradigmaattista kehitystä keskiajalta tähän hetkeen. Lopuksi esittelin pian ilmestyssä kirjassa "Yhdessä oppiminen" kuvatun vision koulusta vuonna 2030. Se tiivistää useita NPDL:n keskeisiä ideoita.

TÄMÄN jälkeen porukka jaettiin  kuuteen ryhmään, jotka kukin keskittyivät arvioimaan kouluaan yhden taitoalueen suhteen. Jos kyllästytti, oli mahdollisuus siirtyä toiseen ryhmään tai keskittyä mököttämiseen (vrt Open Space roolit: osallistuja, mehiläinen, perhonen...)

Tilaisuuden lopusta varattiin 15 minuuttia, noin 6* kolme minuuttia kunkin  ryhmän tuotosten esittelylle. Keskustelun vetäjät esittivät ryhmän arvion siitä, millä tasolla oppilaat koulussa ovat, ja lukivat ääneen koulua hyvin kuvaavia virkkeitä rubriikeista. Aikaa voisi olla hieman enemmän.

PALAUTE oli rohkaisevaa. Työtapa - ja erityisesti vapaus vaihtaa ryhmää- vaikka ei tätä vapautta käyttänytkään - koettiin  innostavaksi ja valtaistavaksi.

SEURAAVAKSI Kirkkojärven koulun johtoryhmä kokoaa arviointitulokset ja valitsee tämän lukuvuoden NPDL-kehittämiskohteen.

ITSE oli tavattoman ylpeä Kirkkojärven koulun opettajakunnan kyvystä arvioida toimintaa aikuismaisen kriittisesti. Upea koulu!Upea rehtori.