Riikka sai virikkeen artikkeliin oman lapsensa vanhempain- illasta, jossa koulun rehtori oli perehdyttänyt vanhempia uuteen opsiin mm. Hellströmin blogia hyödyntäen. Hän haastatteli sitten sekä minua että Opetussuunnitelman perusteiden äitiä Irmeli Halista. Juttu löytyy kuvineen kaikkineen tästä linkistä.
Riikka Rautiaisen juttu:
Opettaminen, kilpaileminen, läksyt – näitä et uudesta opetussuunnitelmasta löydä
Monet koulunkäyntiin perinteisesti liitetyt käsitteet ja asiat on jätetty uudesta opetussuunnitelmasta pois. Esimerkiksi läksyistä ei silti aivan kokonaan luovuta, vaikka sanaa ei suunnitelmissa olekaan.
Perusopetuksen uudessa opetussuunnitelmassa on luovuttu monien perinteisesti opetukseen ja koulunkäyntiin liittyvien käsitteiden käyttämisestä. Kasvatustieteen tohtori Martti Hellströmin mukaan jopa opettaminen on monin paikoin korvattu sanalla ohjaaminen.
– Suututtaa, että perustekstissä opettaja ei enää opeta. Minun on vaikea niellä, että Opetushallitus ei halua käyttää tätä aivan keskeistä termiä, toteaa Hellström.
Hellström on tutkinut sana sanalta opetussuunnitelmaa, joka otetaan käyttöön kaikissa peruskouluissa syksyllä 2016. Hän väittää, että esimerkiksi kilpaileminen, neuvominen, palkitseminen ja suostuttelu jäävät historiaan, kun nykykoulussa otetaan käyttöön uudet opetussuunnitelman perusteet.
Opettaminen ei katoa, mutta iloa lisätään
Opetushallituksessa opetussuunnitelmatyötä vetävä opetusneuvos Irmeli Halinen vastaa kritiikkiin ja sanoo, ettei opettaminen ole kadonnut yhtään mihinkään. Suunnitelmakin on nimeltään opetussuunnitelma ja siinä asetetaan tavoitteet opetukselle.
" Kilpailun sijaan koulussa
rakennetaan oppilaan yhteistyötaitoja
- Irmeli Halinen
– Opettaja opettaa jatkossakin. Hänellä on vastuu opetuksesta, mutta siihen kuuluu entistä enemmän oppilaiden ohjaamista esimerkiksi tiedonhakuun ja kriittiseen ajatteluun. Opetus on myös innostamista ja kannustamista sekä tuen antamista silloin, kun se on tarpeen, painottaa Halinen.
Uusi opetussuunnitelma korostaa koululaisen aktiivista roolia. He pääsevät mukaan koulutyön suunnitteluun ja tavoitteena on myös ilon palauttaminen koulutyöhön.
– Kilpailun sijaan koulussa rakennetaan oppilaan yhteistyötaitoja, mutta uutena terminä mukaan on otettu pelillisyys. Tarkoituksena on käyttää monenlaisia työskentelytapoja ja koulua laajempia oppimisympäristöjä.
Nykyinenkään opetussuunnitelma ei tunne läksy-sanaa, mutta useimmat opettajat antavat kuitenkin oppilailleen kotitehtäviä.
– Kouluilla ja opettajilla on suuri vapaus päättää työskentelystä ja myös kotitehtävistä. Kotitehtävät ovat perinteinen tapa vahvistaa oppimista, toteaa Halinen.
Koulu ristiriitaisten vaatimusten paineessa
Oppiaineiden rajat ylittävä opetus on perusopetuksen arkea ensi syksystä alkaen. Opetussuunnitelman perusteissa korostuu monialaisuus ja laajojen kokonaisuuksien ymmärtäminen.
"Koulun arki on täynnä keskenään
ristiriitaisia vaatimuksia: pitää olla
turvallista, monipuolista opetusta
ja pitää päästä retkille, mutta
monissa kunnissa ei palkata edes sijaisia.
– Martti Hellström
Luokassa se ilmenee esimerkiksi siten, että oppilaat syventyvät tarkastelemaan ilmiötä tai toteuttavat projektin useamman oppiaineen näkövinkkelistä.
Mutta miten opetussuunnitelman tavoitteet ja koulun arki kohtaavat?
– Koulun arki on täynnä keskenään ristiriitaisia vaatimuksia: pitää olla turvallista, monipuolista opetusta ja pitää päästä retkille, mutta monissa kunnissa ei palkata edes sijaisia, Hellström kritisoi.
– Saattaa olla, että opettajat antavat periksi eivätkä käydä luovuutta ja ideointia tilanteiden ratkaisemiseksi ja olevat herkkiä kritiikille vaikkapa uusien menetelmien suhteen.
Vanhoilla taidoilla ei enää pärjää
Pari vuotta sitten eläkkeelle jäänyt Martti Hellström on viime aikoina kutsuttu hätiin avaamaan opettajille 500-sivuista järkälettä, uuden opetussuunnitelman perusteita.
Tarkastelutapa on hiukan provokatiivinen, myöntää emeritusrehtori. Hänen tarkoituksenaan on haastaa opettajat pohtimaan omaa arkea ja peilaamaan sitä opetussuunnitelman antamiin rajoihin. Ja onhan edellisestä uudistuksesta jo 10 vuotta.
– Suomalaisen hyvän opetuksen rinnalle tarvitaan nyt jotain uutta. Vanhaa ei pidä unohtaa, mutta maailmalla ei nykyään pärjää tiedoilla ja taidoilla, joita opitaan nykykoulussa, Hellström suomii.
– Meiltä puuttuu innovatiivisuus, kyky tuottaa tuotteita, jotka menestyvät maailmalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti