Miten oppilasarvostelu muuttuu uudessa opsissa?

PERUSKOULUSSA annetaan edelleen oppilaille todistukset. Oppilaat (tai tarkemmin heidän osaamisensa) siis arvostellaan.

Perusopetuslaki ei käytä termiä oppilasarvostelu. Oppilaiden "opintosuoritukset arvioidaan". Peruspetusasetuksessa arviointia ohjeistetaan tarkemmin. Sen mukaan lukuvuoden päätteeksi annettavaan todistukseen merkitään oppiaineittain tai aineryhmittäin arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet, sekä arvio oppilaan käyttäytymisestä. Numero annetaan tiedoista ja taidoista. Arvion antaa opettaja/opettajat.

Opetushallituksen vuoden 2014  opetussuunnitelman perusteissa annetaan sitten yksityiskohtaiset ohjeet, kuinka arvostelu tulee tehdä (sekään ei käytä oppilasarvostelun ja arvostelun  käsitteitä).  Mikä nyt sitten oikeasti muuttuu?

Ensin vähän teoriaa

OPPILASARVOSTELU on tuttu didaktiikan käsite. Se on perinteisesti osa laajempaa oppilas-arvioinnin käsitettä, ja oppilasarviointi edelleen osa vielä laajempaa arvioinnin eli evaluaation käsitettä.

Oppilasarviointi on  toimintaa, jonka tarkoituksena on verrata saavutettuja tuloksia niihin tavoitteisiin, joita yhteiskunta on opetukselle asettanut.  Arvostelu on suppeampi käsite. Benjamin Bloomin klassisessa luokittelussa arvioinnissa erotettiin kolme lajia: diagnostinen, formatiivinen ja summatiivinen. Näistä viimeinen on oppilasarvostelua.

Diagnostisen arvioinnin avulla selvitetään oppilaiden lähtötaso ennen opetusta. Tällainen arviointi ohjaa opetuksen suunnittelua. Formatiivinen arviointi on palautteen antamista oppimisprosessin aikana. Sen  tarkoituksena on ohjailla oppilaiden kehitysta.

Summatiivisen arvioinnin tarkoitus on ennustaa ja auttaa erilaisissa valintatehtävissä. Arviointi on tällöin arvostelua ja sen avulla tehtävää karsintaa.  Yhteiskunnallisesta näkökulmasta koulun perustehtäviin kuuluu paitsi oppilaitten kvalifikaatio (pätevöittäminen) myös heidän kvalifioimisensa (paremmuusjärjestykseen laittaminen). Kouluopetuksella on  tutkintovelvollisuus. Summatiivinen evaluaatio kiteytyy usein todistusarvosanoiksi, ja ollaakseen oikeudenmukaista  näyttöjä osaamisesta tulee olla riittävästi ja niiden tulee olla luotettavia.

Oppilasarvostelun luotettavuus on tärkeä tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuuskysymys erityisesti päättötodistuksen osalta. Vuodesta 1999 alkaen koulujen oppilasarviointi- ja arvostelukäytäntöjä on haluttu yhtenäistää.  Tuolloin julkaistiin asiakirja, jossa kuvailtiin, mitä oppilaan tulee kussakin ai- neessa osata, jotta hänelle voidaan antaa arvosana kahdeksan peruskoulun päättötodistukseen. Vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteissa vastaavat hyvän osaamisen kuvaukset eli kriteerit ulotettiin eräissä aineissa ohjaamaan jo toisen luokan oppilaiden edistymisen arviointia.

Vaikka arvostelukriteereitä on yhtenäistetty, useissa selvityksissä on saatu tuloksia, että koululaisten arvostelu ei ole tasa-arvoista. Arvosanat eivät aina vastaa oppilaiden osaamisen tasoa ja vaihtelua on valtakunnallisesti jopa kahden arvosanan verran. Näyttää myös siltä, että tyttöjä ja poikia arvostellaan eri tavoin.

Tutkimusten mukaan arvosteluun vaikuttaa myös oppilaitten temperamentti. Opettajat näyttävät yliarvioivan sellaisen oppilaan lahjakkuuden, jolla on positiivinen temperamenttipatteri: korkea teh- täväorientaatio, joustavuus ja taipumus positiiviseen mielialaan. Tehtäväorientaatio  näkyy aktiivisuutena, sinnikkyytenä, alhaisena häirittävyytenä, persoonallisena joustavuutena, sopeutumisena ja reaktiivisuutena. Oppilas, joka on saanut syntymälahjakseen  temperamentti-patterin, johon kuuluu korkea aktiivisuus, häirittävyys ja matala sinnikkyyden taso,  on vaarassa jäädä kykyihinsä nähden alisuoriutujaksi.

Oppilasarvioinnin periaatteet ovat vuosien varrella vaihdelleet. Joskus ihanteena on ollut myönteinen, kannustava ja persoonallinen palaute, joskus taas mahdollisimman objektiivinen, realistinen arvostelu. Viime aikoina on ajateltu niin, että opiskeluaikainen olisi ennen muuta edellistä ja päättöarviointi jälkimmäistä

Viime vuosien didaktiikassa on alettu suosia opettajan suorittaman oppilasarvioinnin rinnalla vertais- ja itsearviointia. Itsearvioinnin juuret voidaan historiallisesti palauttaa William Heard Kilpatrickin projektimetodiin 1900-luvun alkuun. Tuohon metodiin kuului, että oppilaat arvostelivat itse työnsä tuloksia.

Arvioinnin ohjeistus vuoden 2014 opetussuunnitelman  perusteissa

ENSINNÄKIN: arvioinnin merkitystä nostetaan uusissa perusteissa. Tämä näkyy jo yksin arviointiohjeiden sivumäärässä. Yleisessä osassa arviointiosuus (otsikko kuuluu oppimisen arviointi) on 15 sivua.  Lisäksi oppiaineosuudessa on annettu nivelkohdissa ohjeet kaikkien yhteisenä opetettavien  aineiden  kohdalla. 2-3- luokkien nivelen kohdalla sivuja on yhteensä viisi , 6-7-luokkien nivelen kohdalla noin seitsemän ja 9.luokan jälkeen noin kahdeksan. Yhteensä siis 35 sivua.

TEKSTISSÄ (ja opetushallituksen järjestämissä koulutustilaisuuksissa; ks. esim. video: https://www.youtube.com/watch?v=5X7Hx83kxRk) korostetaan arvioinnin merkitystä.  Videolla sanotaan, että arviointi on opettajan tärkein pedagoginen työkalu kehittää oppilaan kasvua (siis tärkeämpi kuin itse "opettaminen"). Arvioinnin pedagogista  tehtävää on haluttu kirkastettu. Se nähdään osana  oppimista,  välineenä tukea oppimista. 

ARVIOINNIN kohteena ovat (edelleen):  oppiminen (opinnoissa edistyminen, osaaminen), työskentely (ei enää todistuksessa erikseen) ja käyttäytyminen. Arviointi  vaikuttaa mm. itsetuntoon. Siksi sen tulisi olla   myönteista, kannustavaa,  rohkaisevaa. Arviointi ohjaa tuen tarpeen tunnistamista. Se on myös opettajan oman työn arviointia, reflektointia.  Oppilaita ei  tule verrata toisiinsa. Vääränlaisella arvioinnilla "lytätään" videon perusteella oppilas.

Arviointi jaetaan perusteissa formatiiviseen ja summatiiviseen (diagnostista arviointia ei käsitellä). Formatiivinen arviointi on  jatkuvaa palautetta, ja sen tarkoitus on ohjata oppilasta.  Ohje kuuluu: Ei arvioida vain lopputulosta ja osaamisen tasoa - vaan myös etenemistä. Itsearviointiin on rakennettava mahdollisuuksia ja vertaisarvioinnille luotava tilaisuuksia. Nivelkohdissa oppilaalle ja huoltajalle annetaan vielä laajempaa palautetta. 

Arvioinnissa on myös  summatiivinen elementti. Lukuvuoden päättyessä annetaan lukuvuositodistus siitä,  kuinka oppilaat ovat  saavuttaneet vuosiluokan tavoitteet.  1-7 -luokilla se voi olla sanallista (tai yhdistelmää).  Sanallisen tulisi olla laadullista ei skaala. 7-9- luokilla todistuksessa käytetäänn  numeroita. 

ARVIOINTI on siis laajempi ilmiö kuin arvosanojen antamista todistukseen. Arviointi jaetaan 

jo lain perusteella opintojen aikaiseen (ohjaa) ja päättöarviointiin  (osaamisen taso). Opintojen aikaisessa arvioinnissa opettajan tulee tarkkaan pohtia, miten antaa palautetta evidenssin pohjalla.  Päättöarviointi perustuu kriteereihin ja tavoitteisiin.  Arviointi ei saa kohdistua  persoonaan.

Summatiivisen arvioinnin tueksi perusteissa on nivelkohdissa ohjeita. 2-3-luokkien välillä niitä ei kutsuta kriiteereiksi vaan  hyvän osaamisen kuvauksiksi. Myöhemmissä nivelissa ne ovat kriteereitä. Videolla asiantuntijat korostavat, että kriteerit  eivät ole tavoitteita. 

Päättöarvioinnissa korostuu arvosanojen vertailtavuus. Siihen liittyy myös muutos: Se ei ajoitu enää vain yhdeksännelle luokalle, vaan  7-9-luokille, aina kun oppiaineen opetus päättyy.

Tavoite on siirtää painopistettä summatiivisesta arvioinnista (oppilasarvostelusta) oppimisen arviointiin. Formatiivinen (videon mukaan arkinen, "suusanallisesti annettu palaute) on tärkeämpää kuin summatiivinen. 

SANAA oppilasarvostelu ei siis esiinny perusteissa.   

KAIKEN arvioinnin kriteerinä ovat tavoitteet. Tavoitteet voidaan esittää monella tavalla. Perusteissa tavoitteita on selkeytetty, ja tällä kertaa on valittu tavaksi esittää ne taitoina. Tässä muutama esimerkki hyvän osaamisen kuvauksista:

• Äidinkielessä ja kirjallisuudessa  (sujuva) lukutaito ja käsinkirjoittaminen (selkeästi), sujuva kirjoittaminen,  eri tavoitealueiden perustaidot, valmistellun puheevuoron tai esityksen pitäminen, taito tulkita tekstiä, kirjallisuuden tuntemus, taito otsikoida teksti, kirjoittaa sujuvasti, näppäintaitojen omaksuminen 
• Matematiikassa  laskutaidon sujuvuus, ratkaisujen oikeellisuus, oikeiden käsitteiden ja merkintöjen käyttö, taito laskea melko sujuvasti päässä ja kirjallisesti, taito tulkita taulukoita ja diagrammeja
• Uskonto: katsomuksellisten ilmiöiden tunnistaminen ja nimeäminen
• Vieras kieli: taito vaihtaa ajatuksia tai tietoja tutuissa ja jokapäiväisissä tilanteissa; taito käyttää yleisimpiä kohteliaita tervehdyksiä ja puhuttelumuotoja, helpon, tutun sanaston ja selkeää puhetta sisältävän tekstin ymmärtäminen, perussanasto 
• Ympäristöoppi: taito käyttää mediaa 
• Historia: Oppilas tunnistaa keskeiset historiaan liittyvät ajan jäsentämismuodot ja osaa antaa esimerkkejä eri aikojen yhteiskunnille ja aikakausille ominaisista piirteistä. 
• Musiikin  peruskäsitteiden hahmottaminen, oppilas toimii opiskeltujen musiikillisten merkintöjen mukaisesti musisoinnin yhteydessä.  
• Kuvataiteessa  edistyminen tekniikoiden harjoittelussa, oppilas osaa soveltaa erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisukeinoja kuvallisessa tuottamisessaan. Oppilas osaa tarkastella sisällön, muodon ja asiayhteyden vaikutusta erilaisten kuvien tulkintaan 
• Käsityössä  edistyminen työskentelyn sujuvuudessa. Oppilas osaa toteuttaa kokonaisen käsityöprosessin. Oppilas osaa valmistaa omaan tai yhteiseen suunnitelmaansa perustuvan tuotteen tai teoksen, Oppilas tuntee ja osaa käyttää käsityön käsitteistöä. 
• Liikunnassa  edistyminen motorisissa perustaidoissa. Oppilas osaa tasapainoilla ja liikkua erilaisissa oppimisympäristöissä.  Oppilas on perusuimataitoinen

OPPILASARVOSTELUN (jota sanaa ei siis käytetä) ohjeissa  uutta on, että työskentelyä ei enää arvioida erikseen vaan osana oppiaineen arvosanaa. Ohjeissa ei viitata enää vanhoihin koulun arjen käsitteisiin kuten tuntiaktiivisuuteen tai tuntiosaamiseen tai ahkeruuteen tai töiden loppuun saattaamiseen tai viimeistelyyn tai ohjeiden noudattamiseen.

Motivaatiota, innostusta ja kiinnostusta eikä eettisyyttä  ei saa ottaa huomioon arvosanaa annettaessa. Yrittäminen saa vaikuttaa (vain) liikunnan opetuksessa.

ARVOSTELUN tulee pohjautua monipuoliseen näyttöön. Pelkkä koe ei riitä.  Oppilaalla tulee (videon mukaan) antaa mahdollisuus antaa näyttö itselle sopivalla tavalla. Myös oppilaan kielitaito on otettava huomioon. Liikunnanopetuksessa kuntomittausta ei saa käyttää arvostelun pohjana

TODISTUSMERKINNÖISSÄ  ainoa uusi linjaus on, että  uskonto/et merkitään katsomusainetta erittelemättä.

JA yllä kuvassa  lopuksi tiivistelmä löytämistäni muutoksista.

TOUR- OPS2016 maalissa

PERUSOPETUKSEN opetussuunnitelma vaihtuu ensi syksynä. Minulla on ollut ilo sparrata kouluja uuden opsin ajatteluun - sellaisena kuin sen ymmärrän ja aina kriittisesti

TOUR- OPS 2016  alkoi tammikuussa Espoon Steiner-koulusta, jolloin fokuksessa oli oppilaan muuttuva rooli. Kiertue vei sitten Espooseen, Helsinkiin (OKL), Hämeenlinnaan, Jyväskylään, Kokkolaan, Kuopioon, Lapualle, Nivalaan, Ouluun, Pyhäjärvelle, Rovaniemelle, Siuntioon, Tampereelle, Vantaalle...ja Opettaja-lehden ja Ylen haastatteluihin.

TIISTAINA kiertue on lopulta maalissa - ainakin syksyn osalta. Pidän vielä session Vantaan Uimarinteen koulun väelle. Koko kiertueen ajan olen hionut konseptia ja dioja.  Espoon koulutuksiin tehtiin lisäksi kaksi 20 minuutin videota, joilla on ollut ilahduttava määrä katsojia.  Matkan varrella syntyi myös idea "katsastuskortista".

Uomarinteen väelle on luvassa tuoretta ajateltavaa mm. arvioinnin osalta. Palaan pian tähän teemaan.

Saku Tuominen paljastaa, millä taidoilla selviää tulevaisuudessa

POHJANTÄHTI-ohjelman webinaarissa pääsin kuuntelemaan viisasta miestä: Saku Tuomista. Hän piti seminaarin aluksi vartin mittaisen alustuksen. Huikean.

JO aivan aluksi hän vastasi otsikon kysymykseen. Kukaan ei tiedä. Joka väittää muuta valehtelee. Huh!

Miltä maailma näyttää 2035? Jokin näyttää varmaankin yhä samalta.  Mitä ammatteja on? Mitä taitoja  tarvitaan? Emme tiedä.

Käynnissä on kaksi isoa muutosta. Digitalisaatio ja globalisaatio.  Ne muuttavat maailmaa.  Ajattelumme muuttuu. Omaksumme konemaisen ajattelun. Muutos on ennen muuta jakelun muutos. Kaikki on ennenkuulumaton nopeaa.  Jokainen voi luoda  omilla rahoillaan  median, joka haastaa perinteiset tiedotusvälineet.  Isoja toimialoja voi kadota hetkessä - kuten kävi Nokialle sellaisena kuin se oli.  Uber haastaa taksit… Muutokset tapahtuvat jo nyt hetkessä.

Miltä näyttää koulu? Kukaan ei tiedä? Tämän päivän koululaisilla on edessään useita uria, osa päällekkäin, osa sellaisia, joita ei voi vielä kuvitellakaan.

No, mitä tällaisessa tilanteessa sitten koulussa pitäisi oppia. Tuominen vastasi: sellaisia taitoja, joita tarvitaan, tapahtuu mitä tahansa. Huh. Huh! Sitten vapauttava virke. Luovuus on sellainen.

Tuominen jatkoi: Mutta, mitä luovuus on? Yleensä kuvitellaan, hän jatkoi, että luovuus on sukua taiteellisuudelle. Tai että se  on jokinlaista hulluttelua. Väärin ajateltu. Suuri osa taiteilijoista ei ole lainkaan luovia. Sitten harkittu, älykäs määritelmä luovuudelle: Luovuus on halua tehdä jokin asia eri tavalla paremmin.

"Luovuus on halua tehdä eri tavalla paremmin"

TOINEN tärkeä taito on taito ajatella, ohjata itseään ajattelemalla. On osattava kääntää asioita toisinpäin. On omaksuttava Can do-asenne.

Sellaiset firmat menestyvät, joissa on riittävä määrä hyvin toimivia prosesseja ja briljanttia ajattelua. On osattava haastaa. On osattava toimia riippumatta siitä, mitä tapahtuu.

Koulu on perinteisesti ollut hyvä opettamaan akateemisia taitoja. Niiden rinnalle tarvitaan opetusta ajattelun taidossa. Taidossa nähdä toivoa. Taidossa uskoa, että näin (jotain ikävää) tapahtui, mutta se ei ole loppu. Nyt kävi näin, tästä voi päätyä vaikka mihin tahansa. Mutta ei riitä, että osaa ajatella. Ajattelun on siirryttävä tekoihin. On opetettava myös  tekemisen taitoja.

"Epävarmassa maailmassa selvää se, joka pystyy ajattelemaan ja toimimaan."

Voiko luovuutta opettaa?

TUOMISELLE luovuus on toimintaa. Sitä ei voi opettaa opettamalla (esim. taideaineita). On oivallettava, mikä estää luovuuden.

Luovuuden isoin este on kiire. Kiireellä on  dramaattinen vaikutus ajatteluun. Kiireessä hakeudumme ennalta-arvattavaan, tuttuun.

Toinen este on uskomus  multitaskingiin, siis monen asian tekemiseen yhtä aikaa. Se  ei ole tehokasta. Sähläämme. Hukkaamme vain aikaa. Emme nimittäin oikeasti kykene miettimään kahta asiaa yhtäaikaa. Mieli siirtyy asiasta toiseen.

Kolmas este on väsymys. Väsynyt on neljä  kertaa kielteisempi kuin vireä.

Luovuuden iso haaste on siis  kiireinen, sähläävä ja väsynyt ihminen. Jos siis haluamme opettaa luovuutta, meidän tulee opettaa ajan hallintaa, mielen hallintaa, työn suunnittelua ja huolehtia siitä, että nukumme riittävästi.  On osattava suunnitella paremmin. On osattava priorisoida. On osattava sanoa ei. On osattava ottaa etäisyyttä asioihin. On luotava uskoa, että  jokainen voi vaikuttaa ja että
ihmeelliset asiat ovat mahdollisia. Suurin osa päätöksistä tehdään - ikävä kyllä- automaattiohjauksella ilman ajattelua.

Luovuus on ihan tavallisesten ihmisten asia- ei vain nerojen.  Tuhansissa tilanteissa voidaan  tehdä asia  eri tavalla paremmin. Ja mielellään heti.  Ihan tavallisilla ihmisillä on hyviä ideoita. Idean tulee  johtaa johonkin. Ideasta tekoon ei saa olla pitkä matka. 

Laiska töitään laskee, mutta mutta...

RAKAS päiväkirja!

Takana huikea viikko hienoja tapahtumia. Maanantaina NPDL-seminaari. Tiistaina pitkästä aikaa tutkimusta Rokan Pekan kanssa. Teimme SPSS:llä koeajoja. Ja Luokanopettajan päiväkirjatyöryhmän työkokous. Työn alla on jo 26. lukuvuosi. Huikeaa. Ja illansuussa vielä kansalaispaneeliin  Tapiolaan puhumaan koulutuksesta.

Keskiviikkona Pohjantähti-hankkeen webinaari, jossa muina vieraina  Pasi Majasaari, Saku Tuominen ja Saija Tynkkynen. Palaan vielä myöhemmin tuon webinaarin antiin. Sieltä tutkimusryhmän kokoukseen OKL:lle ja sieltä vielä Etelä-Espoon demarien syyskokoukseen.

Torstaiaamuna  kello 9 Yleen. Yle-Kioski tekee tv-ohjelmaa kouluasioista, ja ohjelmaan lupautuneelle oikealle asiantuntijalle oli tullut este. "Päivystävä dosentti" paikkasi. Sitten tämän syksyn viimeiset kerrat opetusharjoittelun ohjausta ja Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman syksyn viimeinen kokous. Meillä oli upea mahdollisuus tukea kolmen eri järjestön pikavauhdilla organisoimaa toimintaa syrjäytymisvaarassa oleville lapsille ja nuorille, joiden määrä kasvaa nyt Espoossa hurjaa vauhtia. Yhdistyksillä oli kullakin oma missio. Yksi tukee musiikilla, toinen kuvataiteella, kolmas liikunnalla.

HIENO viikko, mutta liika on liikaa.

Tänään perjantaina kalenterini on ihan tyhjä. Eläköön hidas aamu. Kiiretön aamukahvi - ja Hesarikin on taas jaettu. Ja ensi viikkokin muistuttaa menoiltaan edes kaukaisesti normaalin eläkeläisen viikkoa.

Betonoin muuten eilen kiitäessäni työkeikalta toiselle autoradion Jouluradion kanavalle. Olen jouluihmisiä. Nyt alkaa nousu jouluun.

Pekka Peura. Rock.

TÄNÄÄN pääsin ensimmäisen kerran kuuntelemaan legendaarista Pekka Peuraa. Rock!

Peura kertoi Educoden Messukeskuskessa järjestämässä työpajassa lopettaneensa opettamisen - siis kaikille yhteisesti puhumisen ja taululle kirjoittamisen. Opettaminen on nyt muuta: hän istuu pienryhmän kanssa ja keskustelee. Opettaja ei aloita oppituntia, vaan istuu hiljaa ja reagoi vasta, kun oppilaat ovat aloittaneet itse tunnin. Jotta oppilaat oppivat aloittamaan oppimisensa ilman käskyä myös kotona. Opettaja kieltäytyy arvioimasta oppilasta, koska objektiivinen arviointi on mahdotonta. Itsearvioinnille on annettava kaikki tila, ja oppilaat on ohjattava siihen.

Pekka Peura  tiivisti omia uuden etsimisen periaatteitaan vängästi:

• uusi ei saa maksaa mitään
• opettajan työmäärä ei saa lisääntyä
• oppilaiden osaamistaso ei saa laskea
• hymyjen määrän tulee lisääntyä
• lisää vuorovaikutusta oppilaiden kesken keskenään
• opettajalle  lisää aikaa keskustella oppilaiden kanssa

EI HUONO, vai?

Tuunaa oppituntisi- työpaja

MAANANTAI on tärkeä päivä. About 100 uutta opettajaa muista kuin ensimmäisen aallon   NPDL- kouluista saa mahdollisuuden tutustua  oppimisen suunnittelun malleihin, jotka tukevat sekä opetussuunnitelmatyötä että  Oppimisen Pohjantähti- verkoston  Suomeen lanseeraamaa NPDL- ohjelmaa. Educode  järjestää nimittäin Messukeskuksessa yhden päivän työpajan, jonka tavoitteena on oppia  ”tuunaamaan” perinteisestä oppitunnista laaja-alaista osaamista edistävä  oppimiskokonaisuus.

PÄIVÄ alkaa aamukahveilla klo 8.30. Minulla on ilo pitää puolen tunnin alustus päivän teemaan: opetuksen muutokseen. Sen jälkeen on vuorossa 50 minuutin paneeli, jossa vieraina ovat:

• Kouluttaja, opetussuunnitelmakehittäjä Iida-Maria Peltomaa, Proedugo
• Kehittämispäällikkö Nina Lahtinen, OAJ
• Luokanopettaja Juho Norrena, Viherkallion koulu
• Lehtori Pekka Peura, Martinlaakson lukio  ja
• Ohjelmajohtaja Vesa Äyräs, Microsoft

ENNEN lounasta esitellään 21. vuosisadan taitojen oppimisen suunnittelun malli :  21CLD, NPDL:n opetuksen suunnittelun työkalu ja Pekka Peura kertoo oman opettajatarinansa.

LOUNAAN jälkeen kuullaan opettajatarina Kokkolasta, ja sen jälkeen käynnistyy  ryhmätyöskentely, jossa ”Tuunataan” perinteisestä oppitunnista laaja-alaista osaamista edistävä oppimiskokonaisuus. Iltapäivän aikana kuullaan vielä opettajatarina Oulusta ja käydään loppukeskustelu.

TEEN muistiinpanoja ja laitan sitten blogiin tiivistelmän päivän annista.

Vieraaksi Suomen Vanhempainliiton liittokokoukseen

Suomen Vanhempainliitto tuli kuuluisaksi muutama vuosi sitten varsin

raflaavilla kampanjoillaan. Tuolloin toiminnanjohtajana oli nykyinen 

lapsiasiamies Tuomas Kurttila.

SUOMEN Vanhempainliiton liittokokous pidetään  tänään lauantaina 21.11.2015. Kokouspaikkana on Ravintola Metropol Hietaniemi. Minutkin on kutsuttu paikalle. Mukavaa. Tuon liiton kanssa olen saanut vuosien varrella tehdä paljon antoisaa yhteistyötä. Yksi merkittävimpiä projekteja oli nyt jo unohduksiin painunut julkaisu: Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Netistä löytyy vielä. Tässä linkki.


OHJELMA on seuraava:

9.00 Aamukahvi, ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastus

10.00 Kohti vanhempaintoiminta 2.0:a
 – puheenvuoroja ja keskustelua kodin ja koulun yhteistyön sekä vanhempaintoiminnan kehittämisestä.

• Olli Luukkainen, puheenjohtaja, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
• Erja Kautto-Knape, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto
• Martti Hellström, opetusneuvos

11.00 Liittokokous alkaa, valtakirjojen tarkastus päättyy
12.30 Lounas
13.30 Kokous jatkuu
15.00 Iltapäiväkahvi
16.00 Kokous päättyy

Aamupäivän tunnin tavoitteena on kuulema saada liittokokousväen ajatukset heräämään: Millaisia muutoksia kouluissamme (toki myös varhaiskasvatuksessa) on tapahtumassa,  miten muutosten pitäisi näkyä kodin ja koulun yhteistyössä (ja sitä kautta vanhempaintoiminnassa).

Toiminnanjohtaja Ulla Siimes avaan tilaisuuden lyhyellä puheenvuorolla. Sen jälkeen jokaisella meistä on 15 minuuttia aikaa puhua asiasta omasta näkökulmastanne. Loppuun – jos ehdimme – otamme lyhyen, yhteisen debatin. Yleisökeskustelulle ei tässä yhteydessä ole juuri aikaa, mutta liittokokousväki jatkaa sian työstämistä kokouksen tiimellyksessä osallistavin ja toiminnallisin keinoin.

MINUT on pyydetty paikalle avaamaan jo yli sataa suomalaiskoulua koskevaa NPDL- hanketta, ja kertomaan,  kuinka ns. syväoppimiseen perustuva toimintakulttuuri haastaa perinteiset opettajan, oppilaan ja kodin pedagogiset roolit.

Hellström kiukuttelee Opetushallitukselle

YLE Perämeren nettisivuilla on juuri julkaistu Riikka Rautiaisen juttu "Opettaminen, kilpaileminen, läksyt – näitä et uudesta opetus- suunnitelmasta löydä".

Riikka sai virikkeen artikkeliin oman lapsensa vanhempain- illasta, jossa koulun rehtori oli perehdyttänyt vanhempia uuteen opsiin mm. Hellströmin blogia hyödyntäen. Hän haastatteli sitten sekä minua että Opetussuunnitelman  perusteiden äitiä Irmeli Halista. Juttu löytyy kuvineen kaikkineen tästä linkistä.

Riikka Rautiaisen juttu:

Opettaminen, kilpaileminen, läksyt – näitä et uudesta opetussuunnitelmasta löydä
Monet koulunkäyntiin perinteisesti liitetyt käsitteet ja asiat on jätetty uudesta opetussuunnitelmasta pois. Esimerkiksi läksyistä ei silti aivan kokonaan luovuta, vaikka sanaa ei suunnitelmissa olekaan.

Perusopetuksen uudessa opetussuunnitelmassa on luovuttu monien perinteisesti opetukseen ja koulunkäyntiin liittyvien käsitteiden käyttämisestä. Kasvatustieteen tohtori Martti Hellströmin mukaan jopa opettaminen on monin paikoin korvattu sanalla ohjaaminen.

– Suututtaa, että perustekstissä opettaja ei enää opeta. Minun on vaikea niellä, että Opetushallitus ei halua käyttää tätä aivan keskeistä termiä, toteaa Hellström.

Hellström on tutkinut sana sanalta opetussuunnitelmaa, joka otetaan käyttöön kaikissa peruskouluissa syksyllä 2016. Hän väittää, että esimerkiksi kilpaileminen, neuvominen, palkitseminen ja suostuttelu jäävät historiaan, kun nykykoulussa otetaan käyttöön uudet opetussuunnitelman perusteet.

Opettaminen ei katoa, mutta iloa lisätään

Opetushallituksessa opetussuunnitelmatyötä vetävä opetusneuvos Irmeli Halinen vastaa kritiikkiin ja sanoo, ettei opettaminen ole kadonnut yhtään mihinkään. Suunnitelmakin on nimeltään opetussuunnitelma ja siinä asetetaan tavoitteet opetukselle.

" Kilpailun sijaan koulussa 
rakennetaan oppilaan yhteistyötaitoja
- Irmeli Halinen

– Opettaja opettaa jatkossakin. Hänellä on vastuu opetuksesta, mutta siihen kuuluu entistä enemmän oppilaiden ohjaamista esimerkiksi tiedonhakuun ja kriittiseen ajatteluun. Opetus on myös innostamista ja kannustamista sekä tuen antamista silloin, kun se on tarpeen, painottaa Halinen.

Uusi opetussuunnitelma korostaa koululaisen aktiivista roolia. He pääsevät mukaan koulutyön suunnitteluun ja tavoitteena on myös ilon palauttaminen koulutyöhön.

– Kilpailun sijaan koulussa rakennetaan oppilaan yhteistyötaitoja, mutta uutena terminä mukaan on otettu pelillisyys. Tarkoituksena on käyttää monenlaisia työskentelytapoja ja koulua laajempia oppimisympäristöjä.

Nykyinenkään opetussuunnitelma ei tunne läksy-sanaa, mutta useimmat opettajat antavat kuitenkin oppilailleen kotitehtäviä.

– Kouluilla ja opettajilla on suuri vapaus päättää työskentelystä ja myös kotitehtävistä. Kotitehtävät ovat perinteinen tapa vahvistaa oppimista, toteaa Halinen.

Koulu ristiriitaisten vaatimusten paineessa

Oppiaineiden rajat ylittävä opetus on perusopetuksen arkea ensi syksystä alkaen. Opetussuunnitelman perusteissa korostuu monialaisuus ja laajojen kokonaisuuksien ymmärtäminen.

"Koulun arki on täynnä keskenään 
ristiriitaisia vaatimuksia: pitää olla
 turvallista, monipuolista opetusta
 ja pitää päästä retkille, mutta 
monissa kunnissa ei palkata edes sijaisia.
– Martti Hellström

Luokassa se ilmenee esimerkiksi siten, että oppilaat syventyvät tarkastelemaan ilmiötä tai toteuttavat projektin useamman oppiaineen näkövinkkelistä.

Mutta miten opetussuunnitelman tavoitteet ja koulun arki kohtaavat?

– Koulun arki on täynnä keskenään ristiriitaisia vaatimuksia: pitää olla turvallista, monipuolista opetusta ja pitää päästä retkille, mutta monissa kunnissa ei palkata edes sijaisia, Hellström kritisoi.

– Saattaa olla, että opettajat antavat periksi eivätkä käydä luovuutta ja ideointia tilanteiden ratkaisemiseksi ja olevat herkkiä kritiikille vaikkapa uusien menetelmien suhteen.

Vanhoilla taidoilla ei enää pärjää

Pari vuotta sitten eläkkeelle jäänyt Martti Hellström on viime aikoina kutsuttu hätiin avaamaan opettajille 500-sivuista järkälettä, uuden opetussuunnitelman perusteita.

Tarkastelutapa on hiukan provokatiivinen, myöntää emeritusrehtori. Hänen tarkoituksenaan on haastaa opettajat pohtimaan omaa arkea ja peilaamaan sitä opetussuunnitelman antamiin rajoihin. Ja onhan edellisestä uudistuksesta jo 10 vuotta.

– Suomalaisen hyvän opetuksen rinnalle tarvitaan nyt jotain uutta. Vanhaa ei pidä unohtaa, mutta maailmalla ei nykyään pärjää tiedoilla ja taidoilla, joita opitaan nykykoulussa, Hellström suomii.

– Meiltä puuttuu innovatiivisuus, kyky tuottaa tuotteita, jotka menestyvät maailmalla.

Hellström on Tour

SYKSYN ops-turnee lähestyy loppuaan. Keskiviikkona on vielä keikka Oulussa ja torstaina   Nivalassa. Voipi olla, että luntakin tule vastaan.

OULUSSA jatkuu prosessi, jolla tuetaan kahden koulun yhdistymistä ops-prosessilla. Keskiviikkona on toinen sessio, ja syvennymme neljän tunnin aikana toimintakulttuurin muutosideaa 100 hengen voimalla.

NIVALASSA on seuraavana päivänä koolla samankokoinen porukka, mutta hyvin monesta koulusta. Yhtenä työkaluna siellä on "katsastuskortti". Tilaisuutta on puffattu seuraavasti:

" Ops tulee. Mikä muuttuu? Oikeasti?
Suomalaiselle  koululle tarjoutuu kerran 10 vuodessa mahdollisuus reflektoida omia käytäntöjään. Ikkuna on nyt auki noin vuoden ajan. Opetussuunnitelman perusteet ovat valmiit, paikallisen opsin tekstejä on työstetty, ja nyt alkanut lukuvuosi on juuri oikea aika pohtia isoja kysymyksiä. Mitä meidän koulussa tarkoittaa oppiminen? Entä miten uskomme, että voimme parhaiten edistää oppimista? Jokaisen oppimista? Mitä on kaikkein tärkeintä oppia? Mihin opettajan tulisi keskittyä? Mitä oikeasti muutamme koulussa?

Ammatit muuttuvat. Niin myös opettajan ammatti. Opettajan ammatin uusia haasteita on ottaa aikuisen oikeasti vastuu siitä, että jokaisen oppilaan "ydinreaktori" käynnistyy. Koulun on oltava kaikille innostumisen ja onnistumisen tehdas.

Annetaan myös itsellemme mahdollisuus kasvaa opettajana täyteen mittaamme ja onnistua  yhdessä.

Sparraajaa esitellään näin: 

Martti Hellström on kasvatustieteen tohtori ja opetusneuvos. Martti  jäi kesälle 2014 eläkkeelle espoolaisen Auroran koulun rehtorin virasta. Tällä hetkellä hän ohjaa opetusharjoittelua, kouluttaa opettajia ja rehtoreita koulun kehittämisen ja muutoksen hallinnan teemoista. Hän on kouluttajana mukana kansainvälisessä New Pedagogies for Deep Learning -ohjelmassa, jonka tavoitteena on maailmanlaajuinen oppimisen muutos. Martti on ollut mukana tekemässä useita oppikirjoja. Hän on kirjoittanut kaksi tietokirjaa "Sata sanaa opetuksesta" (2008) ja "Sata sanaa kasvatuksesta" (2010). Lokakuussa julkaistii n yhdessä Timo Kettusen kanssa toimitettu "Erkki Kangasniemi - kovan pelin taktikko" ja vuoden vaihteessa teos "Opitaan yhdessä", jonka muina kirjoittajina ovat Peter Johnson, Asko Leppilampi ja Pasi Sahberg.

Kuukauden kasvatusalan kirja: Filosofian sanakirja

TÄMÄN blogilastun julkaiseminen voi olla monella tavalla tyhmää.  Eihän filosofian sanakirja ensinnäkään ole mikään kasvatusalan kirja. Ja kuka nyt sanakirjoja lukee alusta loppuun? 

MINÄ kuitenkin luin. En kerralla mutta noin kolmessa kuukaudessa pätkissä. Tänään tein muistiinpanot. Ja kerron, millaisia ajatuksia se herätti. Nekin voivat jäädä ohuiksi.

Kuukauden teos on siis: Hetemäki. I. (toim). 1999. Filosofian sanakirja. Porvoo-Helsinki-Juva: WSOY

231 sivulla on  runsaat tuhat hakusana-artikkelia. Pidempiä ns. erityisartikkeleita on 21.  Toimittajan  apuna asiantuntijana  on ollut Eero Ojanen.  Diggaan.

VAKUUTUIN jälleen kerra siitä, että filosofia on tärkeää ja tosi vaikeaa.  Iso ongelma on, että filosofia ei näytä - ainakaan tällaisen  diletantin  sitä lukiessa - millään lailla kehittyvän. Ellei kehitykseksi laske sitä, että lopulta kiistetään kaikki, mitä vuosituhansien ajattelulla on aikaansaatu (viittaan tässä Wittgensteiniin). Enemmän kuin tiedettä, filosofia muistuttaakin minusta aforismikirjallisuutta.  Yksittäisiä suuria ajattelijoita ja heidän teoksiaan riittää. Samoin erilaisia genrejä. Mutta toisin kuin muussa tieteessä: Kohtaan  äärimmäisen vähän  aitoa dialogia tai pyrkimystä sitoa eri näkemyksiä yhteen. Lähes jokainen  ajattelija aloittaa ikäänkuin alusta, omilla käsitteillään.

MUTTA ei lukuretki hukkaan mennyt. Poimin ylös monia, viisaalta tuntuneita ajatuksia, erityisesti sellaisia, jotka liittyvät kasvatukseen  ja opetukseen. Teos tarjosi myös paljon mielenkiintoisia faktoja  monista klassikoista. Sanakirjakonsepti pakottaa tiivistämään. Nautin tiivistyksistä.

KÄSITYKSENI minulle tärkeistä filosofeista vahvistui. Omat suosikkini ovat Aristoteles, Comenius, Dewey, Gadamer, Heidegger, Kant,  Kuhn, Locke, Platon, Rauhala,  Rousseau, Schopenhaer, Snellman (erityisesti),  Sokrates, Tuomas Akvinolainen, Tönnies ja Wittgenstein.

Kiitoksia, Jyväskylä!

YÖKSI kotiin! Upeaa, että Jyväskylästä pääsee koneella Helsinkiin. Harmi, ettei sinne lennetä lauantai-aamuna. Matka koneella taittuu 35 minuutissa. Junalla meni 3,5 tuntia. Mutta käytin ajan hyväksi ja tein töitä.

KEOS-ohjelma oli jos mahdollista vielä monipuolisempi kuin kuvittelin. Joka puolella Paviljonkia oli kiinnostavia paneeleita. 2000 ihmistä siirtyi salista toiseen, ja useimmat  tuvat oli loppuunmyyty.

Lounasta jaettiin useassa pisteessä. Kana oli hyvä valinta Logistiikka toimi.

ITSE ehdin seurata  kunnolla vain yhtä tapahtumaa: Jyväskylän yliopiston järjestämää kalamaja-metodilla toiminnutta  "saunaa". KEOS-esitteessä se esiteltiin näin:

"Paneeli: OKL:n Sauna
Opettajaopiskelijat ja opettajankouluttajat lämmittelevät ajankohtaisten aiheiden kimpussa: Mihin oppiaineita tarvitaan? Mihin ilmiölähtöinen opetus meitä haastaa? Miten digitalisaatio muuttaa oppimisen prosesseja? Millaista on yhteisopettajuuden pedagogiikka? Opettaja-opiskelijat kulkevat aamupäivän aikana KEOS-väen keskellä haastatellen ja aineistoa keräten. Iltapäivällä alkaa löylynheitto. KEOS-lauteille kutsutaan opetusalan toimijoita taittamaan peistä yllä mainituista kolmesta aiheesta. Lauteet toimivat fishbowl-periaatteella eli tule ja kerro ajatuksesi ja kokemuksesi sinäkin! Kun joku pyrkii lauteille, jonkun on lähdettävä. Pidetään löyly sekä purevana että vetreyttävänä. Tunkua lauteille! Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehittämisryhmä (YVV-kehry); Matti Rautiainen, Tiina Silander ja  Emma Kostiainen; opettajaopiskelijat."

TOIMI. Älykästä keskustelua, monta pisaraa huumoria. Mutta mitä jä lopulta käteen?

OMA työpajani oli kello 14.30- 15.50.  Tekniikka toimi. Porukkaa oli sopivasti. Pysyin aikataulussa, ja lähes koko koulujen toimintakulttuurin 10-vuotiskatsastus saatiin vietyä läpi. Krääk. Koska kiire oli lentokentälle, oikaisin vähän lopussa.

OLI mukavaa nähdä niin monta tuttua. Näin (kaukaa) mm. Mika Riskun ja Ulla Siimeksen. Oikein puhumaan pääsin mm.  Marja Hänninen-Helinin, Hanna Järvelinin, Minna Riikka Järvisen, Anne Kolehmaisen, Petri Kääriäsen, Petri Lindroosin, Pekka Luodon, Heljä Misukan, Risto Rönnbergin, Johanna Pietilän, Jouko Salon, Juha Toikkasen kanssa ja Tarja Tuomaisen kanssa. Anteeksi, jos unohdin  jonkun.

JÄRJESTELIJÖILLE kaunis kiitos.

Huomenna Jyväskylässä KEOS 2015

HUOMENNA kohti Jyväskylää ja KEOS 2015- tapahtumaa. Juna lähtee klo 7.05. Perillä toivottavasti klo 10.36.  Oma työpaja klo 14.30- 15.50. Sitten taxilla lentokentälle. Finnair lähtee klo 17.05 ja yöksi kotiin.

Perillä on luvassa on tosi tuhti seisova pöytä mitä erilaisimmista ajankohtaisista teemoista.

Kokosin hieman vaikeaselkoisesta ohjelmasta itselleni selkeämmän. Kylläpä olisi paljon  kuultavaa. Toivottavasti huomenna jaossa on ohjelma, jossa on oikein selkeästi tarkat kellonajat- ja sitten vaan open space-mallin mukaan mehiläisenä pyörimään.



LUENTOJA

• Keynote-luento: ”Liikkuva koulu - hallitusohjelmaliturgiaa vai aktiivista arkea?”.LIKESin johtaja Eino Havas
• Keynote-luento: Kuule minua!Vuorovaikutuskouluttaja Kaisa Kokko
• Keynote-luento: Mahdoton tehtävä Mount SISU / Etelämanner -93,0°C (Kokeilukultuuri). Patrick "Pata" Degerman, Suomen ainoa löytöretkeilijä
• Keynote-puheenvuoro + paneeli: Kuinka voisimme luoda jaettuja median käyttötapoja nuorten kanssa? Alustuksen jälkeen teemasta käydään Kuulasmaan ohjaama paneelikeskustelu, jossa on mukana kolme tubettajaa. Risto Kuulasmaa, YLE:n julkaisupäällikkö, sekä tubettajat PelaajaX (Onni Vakkuri), Pelaajainen (Markus Metso) sekä Janski/SirJansson (Jani Kananen)

• Monilukutaito OPS-uudistuksessa. Dialogissa: Professori Minna-Riitta Luukka, FT Anna Veijola sekä FT Markus Hähkiöniemi
• Ilmiölähtöisyys LUMA-aineiden opetuksen keskiössä, case Kemia. Professori Jan Lundell, Kemian laitos, Jyväskylän yliopisto
• Laaja-alaiset, eheyttävät ja kokoavat - reseptejä OPS2016 käytännön toteutukseen.KT Minna Riikka Järvinen
• ProKoulu-tutkimus. Olli-Pekka Malinen (KT, vastaava tutkija, NMI); Iines Palmu (KM, erityisopettaja, projektitutkija, NMI); Marika Peltonen (FM, projektikoordinaattori, NMI)
• Kasvatusta kestävään elämäntapaan - toimintakulttuuri ja opetussisällöt työkaluina. Niina Mykrä
• Arviointi uudistamassa opetusta. Professori Mirja Tarnanen, Opettajankoulutuslaitos, Jyväskylän yliopisto
• Ihmisten johtaminen. Everstiluutnantti Jukka Kentala, Keski-Suomen aluetoimiston päällikkö
• Katsomusten välinen vuoropuhelu - kenen ehdoilla? KT Saila Poulter, Helsingin yliopisto
• Kaikkialla oppii - uusi lukio 2020. Juha Paananen ja Heidi Räihä, KOPPI-hanke
• GIVE ME "STEAM"! NEW OPPORTUNITIES FOR MATHEMATICS LEARNING IN THE STEAM INTEGRATIVE FRAMEWORK: from Experience Workshops to Bridges Finland 2016. Kristóf Fenyvesi, Taiteen ja kulttuurin tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto
• Maailma muuttuu - opettajat edelläkävijöinä. Heljä Misukka, Koulutusjohtaja, OAJ. Kello 10.40- 11.20. Auditorio 2.
• Radikalisoitumisen ilmiö ja sen tunnistaminen. Arimo Källi, SUPO
• Maahanmuuttajaopetuksen raamit - mitä tarkoittaa, kun kuntaan ja luokkaan saapuu maahanmuuttajaoppilaita? Suunnittelija Pia Bärlund
• Täyttä ihmisyyttä tavoittelemaan. KT, dosentti Arto O. Salonen

TYÖPAJOJA

• Tabletkoulun monenlaiseen käyttöön sopivat opetusmateriaalit, Virpi Loikkanen, Tabletkoulu
• DigiApilatien Aapinen erilaisten oppijoiden tukena, Minna Kytölä, SanomaPro
• Turvataidot tutuiksi. Pirjo Lahtinen, perhe- ja psykoterapeutti, koulukuraattori, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onerva
• Auttaako lastensuojelu koulussa? Tanja Hänninen, kiertävä lastensuojelun erityissosiaalityöntekijä, KOSKE
• Toiminnallinen ja luova musiikkipaja. Karoliina Kontoniemi, Minna Leppänen, Kaisamari Maczulskij, Riikka Kurki, Jyväskylän yliopisto
• Sukellus digitaalisesti historiaan ritarin johdattamana, Jonne Rautio, SanomaPro
• Ajattelen - siis olen ja opin! Raija Kattilakoski
• Osallisuuden polulla - kokemuksia lasten ja nuorten osallisuudesta Jyväskylässä. Turo Teittinen, Tanja Räty, Eeva Mäntylä, Päivi Koivisto, Tella Vuolle-Oranen
• Sanoma Pron sähköiset kokeet lukiossa. Minna Kytölä, Sanoma Pro. Tuija Nikkilä, Jyväskylän tanssiopisto
• Elävää yhteiskuntaoppia. Eeva-Liisa Tilkanen, Nuorten Keski-Suomi ry sekä Nuorten Ääni Keski-Suomessa -ryhmän nuoria
• Miten jatkuvan ja kehittävän arvioinnin ja palautteen periaate huomioidaan esiopetuksessa - varhaiskasvatuksessa yleensä?
• Move -hyvinvointiosaamisen välineenä alakoulussa.Liikunnan opiskelijat
• OPS2016 Uusi arki johtamisen avulla. Mika Risku, Koulutusjohtamisen Instituutti, Jyväskylän yliopisto
• Kulttuurinen osaaminen eri oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien osana. Merja Kauppinen, opettajankoulutuslaitos). Tuplatyöpaja koostuu kuudesta opettajien ja opettajaopiskelijoiden vetämästä työpisteestä, joissa kokeillaan monilukutaidon ja kulttuurisen osaamisen kehittämistä toiminnallisin opetusmenetelmin. Anu Järventausta, Piia Veijonen, Tero Kinnunen, Joanneke Reudler Talsma, Ranima Kaja, Ida Peri, Minna Bogdanoff, Vilhelmiina Kaikkonen, Henni Hakari ja Jani Tanskanen
• Legorobotit opetuksessa. Markku Leino
• Kukkahattutäti ja kaunistautumisen kemikaalit. Nilla Hietamäki, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes 
• Opettajien työaika puhuttaa. Petri Lindroos, Neuvottelujohtaja, OAJ. Kello 10.40- 11.20. Anton k. 306
• Office 365 -pilvipalvelu siivittämään opetusta. Marianna Halonen, Microsoft
• Apua! Draamatunti, mitä teen? Konkreettista apua oppitunneille. Hille Aulio & Anna-Kaisa Jaala, Jyväskylän draamaopettajat ry
• Lapsilähtöinen liikuntakasvatus, Keski-Palokan koulu. Samuli Pentinniemi ja Jon Salminen, Keski-Palokan koulu
• Toiminnallisia leikkejä englannin opetukseen ja kielisuihkutukseen. Johanna Sievänen, Kielisuihkutusopettaja, Jyväskylän kaupunki
• Mitä laaja-alainen osaaminen ja oppimiskokonaisuudet tarkoittavat esiopetuksen arjessa? Päivi Koivisto, Kehittämisvastaava, Jyväskylän kaupunki
• Pelipedagogiikka hoitotyön opetuksessa. Jyrki Kananen, SanomaPro
• Dialogitaitoja kerrontapedagogiikan avulla. Essi Ikonen, Seurakuntaopisto
• Laaja-alaisen osaamisen verkkovalmennus opettajille - pilotin esittely ja kehittäminen -paja.Villinikkarit Oy
• Kodin ja koulun yhteistyö toisella asteella. Ulla Siimes, Suomen vanhempainliitto
• Laillisuuskasvatus koulussa. Sisä-Suomen poliisilaitos + opettajat
• Osallisuuden kasvupolku. KT Minna Riikka Järvinen, Kehittämiskeskus Opinkirjo. Kello 13 - 13.50 Paviljonki, Alvar K305
• Mitä kouluun kuuluu? - Keskustelua hyvinvoinnista. Hely Innanen, Kaili Kepler-Uotinen sekä Tuija Ukskoski
• MAPPA materiaalipankki - tukea koulun ympäristökasvatukseen.Milla Hämäläinen, Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry
• Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteinen opetussuunnitelma. Inkeri Toikka & OAJ Keski-Suomi
• Miksi oppilaiden tulisi hallita kymmensormitekniikka? Riku Järvinen, TVT-koulu
• Tule Majakalle! Majakkakoulut jakavat Majakkalippuja ja kutsuvat mukaan kouluja yhteiseen maakunnalliseen kehittämisverkostoon. Kuokkalan yhtenäiskoulu, Kilpisen yhtenäiskoulu, Säynätsalon yhtenäiskoulu, Puistokadun Päiväkotikoulu ja Vesangan koulu
• Muutos ja out of the box -ajattelu. Patrick "Pata" Degerman, Suomen ainoa löytöretkeilijä 
• Hjälp! Ruotsi tulee alakouluun - Megafonin avulla onnistut. Megafon-sarjan oppikirjailija
• Aikuisten turvapaikanhakijoiden varhaiskotoutuminen Keski-Suomessa. Janne Oksanen, Punaisen ristin Jyvässeudun vastaanottokeskusten johtaja 
• Mörkö ja muumimamma - opettajan omat tunne- ja vuorovaikutustaidot. Liikunnanopettajaopiskelijat
• OKL:n Sauna.Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehittämisryhmä (YVV-kehry); Matti Rautiainen, Tiina Silander & Emma Kostiainen; opettajaopiskelijat
• Voiko maailmaa muuttaa syömällä? Eväitä vastuullisen ruokailun käsittelyyn alakoululaisten kanssa. Suvi Airaksinen, WWF-lähettiläs
• Miten opetan tanssin avulla piin likiarvon tai englannin prepositiot? Tuija Nikkilä, Jyväskylän tanssiopisto
• Lukion opinto-ohjauksen OPS-paja. Sakari Saukkonen, Jyväskyäln yliopisto; Outi Laitinen, JAMK; Antti Laitinen, Koulutuskuntayhtymä
• Kolmen aiheen paja! Käsittelyssä virtuaalitodellisuus, pelillisyys sekä omat laitteet oppimisessa. Timo Ilomäki, Merja Jokinen ja Jarkko Sairanen
• Tule mukaan Kaveriksi Mulle -toimintaan! Hely Innanen (JYU), Kaili Kepler-Uotinen (JYU) Johanna Sinikorpi (MLL), Jyväskylän yliopiston opettajaopiskelijoita
• Kansalaisvaikuttamisen ajokortti. Tarja Jukkala, Sanna Lukkarinen & Anna Pikala, Humanistinen ammattikorkeakoulu
• Tiivistetäänkö koulun "perälautaa"? Lea Goyal, Keski-Suomen ELY-keskus
• Toiminnallisia leikkejä ruotsin opetukseen. Johanna Moilanen & Tiia Toikka
• Peda.net Keski-Suomen OPS-pohjana. Jarkko Lampinen, Projektipäällikkö, Jyväskylän kaupunki
• Ops 2016 tulee. Mikä koulussasi oikeasti muuttuu? Martti Hellström, KT, opetusneuvos. Kello 14.30- 15.50. Paviljonki, Auditorio 2 
• Englantia tokaluokkalaislle, CLIL avuksi. Josephine Moate, Kortepohjan opettajat
• Jotta voisimme paremmin. Heli Väisänen
• Päihdekasvatuscocktail - rohkeasti oma lusikka soppaan. Mari Tapio, Kehittäjä, Preventiimi - nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus / Humanistinen ammattikorkeakoulu
• Tunnetolkku - tunnetaitoja taidelähtöisin mentelmin. Eeva Åkerblad
• Yhteisopettajuus voimaannuttaa. Raija Kattilakoski, Ohjaava opettaja, työnohjaaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onerva 
• Nykyperheet ja perheiden kohtaaminen. Kasvatustieteen maisteriopiskelijat
• Osallistavaa oppilastoimintaa.  Eeva-Liisa Tilkanen & Carita Hännivirta, Nuorten Keski-Suomi ry
• Toiminnallisia leikkejä saksan opetukseen. Johanna Moilanen & Tiia Toikka
• Osallistava kohtaaminen. Erja Kautto-Knape, Jyväskylän yliopisto
• Laaja-alainen osaaminen OPSissa - itsestä huolehtiminen ja arjen taidot. Kaili Kepler-Uotinen, 
• Kohti vanhempaintoiminta 2.0:a .Ulla Siimes, Suomen vanhempainliitto

PAJOJA

• Pop up -workshop: Päivitä Somesi! Viestinnän opiskelijat, Jyväskylän yliopisto
• Rata: Teknologiaseikkailu
• Miten tieto- ja viestintätekniikkaa voi toiminnallisesti hyödyntää opetuksessa? Pajan sisällä käsitellään useita eri teemoja, kuten ohjelmointi alakoulussa, tabletit opetuksessa ja omien laitteiden hyödyntäminen. 
• Fyysinen aktiivisuus oppitunneilla. Keinoja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi oppitunneilla, voi tulla lyhyeksi tai pitemmäksi aikaa. Tarjolla myös mm. videopätkiä ja tutkimustuloksia. Viisi opiskelijaa
• Luokkahuone luonnossa - Ekopaku

OHEISTAPAHTUMIA

• Maakuntajohtaja Anita Mikkonen avaa KEOS2015 -foorumin
• Aamukahvit suolaisella kahvileivällä
• Myyntinäyttelyn ja hanketorin alueella, Aulikki Laine, Luontokoulut
• Paneeli: Toimijuuden rakentaminen koulussa. Paneelissa Perttu Männistö, Ulla Rytkönen, Turo Teitinen sekä nuoria
• Keski-Suomen ympäristökasvatuspalkinnon jako.Tanja Tuulinen, ELY-keskus & Kim Suomalainen, Luontokoulu
• Verkostolounas.
• Julkistustilaisuus: OKL:n julkaisu kouluyhteistyöstä
• Alustus ja paneeli: Laillisuuskasvatus kouluissa - miten toteutamme tulevaisuudessa? Olli Hurtta, komisario, ennalta estävän toiminnan yksikön johtaja, Sisä-Suomen poliisilaitos, rehtori Johnny Kotro ja opettajia, paneelikeskustelua johdattelee Jouko Salo
• Esitys: Koulukiusaaminen kiusatun vanhempien näkökulmasta. Riikka Taipale
• OPS-laboratorio: kielten aineryhmät (englanti, ruotsi & saksa). Vetäjänä Jyväskylän kielten OPS-ryhmä
• OPS-laboratorio: Kotitalous. Paula Huuska, Äänekosken OPS-koordinaattori
• Pop in -workshop: Ohjelmointi tulee - oletko valmis? Leena Hiltunen sekä koulutusteknologian opiskelijat, Tietotekniikan laitos, Jyväskylän yliopisto
• Pop in -workshop: Hello world - koodauspolku ykkösestä yläkouluun. Opet pilvissä (opetpilvissa.blogspot.fi) ja opet verkossa (opetverkossa.blogspot.fi) - opiskelijaryhmät
• Pop in -workshop: Checkpoint Leonardo. Anssi Lindell, Antti Lehtinen, Anna-Leena Kähkönen, Antti Lokka, Jyväskylän yliopisto
• OPS-laboratorio: MaFyKe
• OPS-laboratorio: Ympäristöoppi, biologia ja maantieto; matematiikka; äidinkieli
• LOPS-laboratorio
• Taukojumppa: Fustrasta apua niskojen ja hartioiden jomotukseen? Outi Kuukasjärvi & Eija Kaipainen, Kuntomaailma
• Tulevaisuuden oppiminen. Torin esiintymislavalla pääset osallistumaan keskusteluun siitä, miten tulevaisuudessa opitaan ja mitä se merkitsee opettajuudelle. Paneeli aloitetaan noin kahdelta, ja mukana aiheeseen meitä virittämässä ovat Jyväskylän yliopiston asiantuntijat. Ilona Laakkonen, Jonna Salminen, Mikko Vesisenaho, Mika Risku (puheenjohtaja)
•  OPS-laboratorio: Opinto-ohjaus
• OAJ Keski-Suomi järjestää cocktail-henkisen iltatilaisuuden myynti- ja hanketorilla kello 16-18. Tilaisuudessa on luvassa iltaohjelmaa, salaattibuffet ja viinitarjoilu, yhdessäoloa ja verkostoitumista. Myös kaupalliset toimijat ovat vielä paikalla iltatilaisuuden aikaan.

Idea kouluille, joista NPDL-rubriikit vaikuttavat hankalilta

NOIN 100 suomalaiskoulua on mukana Pohjantähti-hankkeen lanseeraamassa tutkimus- ja kehittämis-hankkeessa, jonka englanninkielinen nimi on New Pedagogics - Deep Learning. Tuttujen kesken NPDL.

Jokaisen hankkeeseen lähteneen kouluun tulee tehdä syksyn aikana kartoitus oppilaitten NPDL- taitotasosta. Se toimii lähtökohtana kehittämistoiminnalle.

Kartoituksessa käytetään kansainvälisen tutkijaryhmän laatimia "rubriikkeja", joissa kutakin kuutta  ydintaitoa, ns. tulevaisuustaitoaluetta  on kuvattu asteittain  kasvavin vaativuustasoin. Kuhunkin ydintaitoon  kuuluu lisäksi puolisen tusinaa osataitoa. Alimmalla tasolla koululla on näistä taidosta vain vähäistä näyttöä, ja ylimmällä tasolla taito on kehittynyt erittäin voimakkaasti.

TÄSSÄ yksi esimerkki Ydintaito luovuuden yhdestä osataidosta: yrittäjyys ja yrittäjämainen toiminta.

Klikkaamalla saa kuvan suuremmaksi

Kuvaukset on nyt käännetty suomeksi, mutta kyllä ne vaativat ammattilaisiltakin yhteistä tulkintaa.

Konkreetti työtapa idea rubriikkien haltuunottoon

KOKEILIMME espoolaisella Kirkkojärven koululla  työtapaa, jota uskallaan lämpimästi suositella myös muille kouluille, joista rubriikkien haltuunotto tuntuu vaikealta.  Kyseessä on yksinkertainen Open Space-menetelmän sovellus. Se toimi näin.

Ensiksi koulutetaan ns. isännät. Vähintään kuusi esim. johtoryhmän jäsentä.  Pienehkössä ryhmässä käydään läpi keskustellen kaikki esiin nousevat NPDL-kysymykset. Sen jälkeen jakaudutaan pareihin, jotta arvioivat oman koulunsa yhden taitoalueen osalta. Yhteisessä keskustelussa varmistetaan, että kukin heistä on ymmärtänyt oman osa-alueensa niin, että voi toimia keskustelun vetäjänä.  Tähän sessioon on hyvä varata noin kaksi tuntia.

NOIN viikon tai kahden kuluttua pidetään sitten kahden  tunnin koulutussessio koko opettajakunnalle.

Itse pidin tilaisuuden aluksi noin puolen tunnin diashown, jossa avasin uuden opsin ja NPDL:n leikkauspisteita. Samalla  kävin napakasti läpi opetusmenetelmien paradigmaattista kehitystä keskiajalta tähän hetkeen. Lopuksi esittelin pian ilmestyssä kirjassa "Yhdessä oppiminen" kuvatun vision koulusta vuonna 2030. Se tiivistää useita NPDL:n keskeisiä ideoita.

TÄMÄN jälkeen porukka jaettiin  kuuteen ryhmään, jotka kukin keskittyivät arvioimaan kouluaan yhden taitoalueen suhteen. Jos kyllästytti, oli mahdollisuus siirtyä toiseen ryhmään tai keskittyä mököttämiseen (vrt Open Space roolit: osallistuja, mehiläinen, perhonen...)

Tilaisuuden lopusta varattiin 15 minuuttia, noin 6* kolme minuuttia kunkin  ryhmän tuotosten esittelylle. Keskustelun vetäjät esittivät ryhmän arvion siitä, millä tasolla oppilaat koulussa ovat, ja lukivat ääneen koulua hyvin kuvaavia virkkeitä rubriikeista. Aikaa voisi olla hieman enemmän.

PALAUTE oli rohkaisevaa. Työtapa - ja erityisesti vapaus vaihtaa ryhmää- vaikka ei tätä vapautta käyttänytkään - koettiin  innostavaksi ja valtaistavaksi.

SEURAAVAKSI Kirkkojärven koulun johtoryhmä kokoaa arviointitulokset ja valitsee tämän lukuvuoden NPDL-kehittämiskohteen.

ITSE oli tavattoman ylpeä Kirkkojärven koulun opettajakunnan kyvystä arvioida toimintaa aikuismaisen kriittisesti. Upea koulu!Upea rehtori.

Monialainen yhteistyö ja nuorten hyvinvointi Espoossa

NUORTEN elinvoimaisuus- ohjelman Monialainen yhteistyö ja nuorten hyvinvointi Espoossa - seminaari alkaa juuri valtuustotalolla.

Lyhyen avauksen jälkeen porukkaa johdattaa "välittämisem voimaan" teologian tohtori, kehittämisjohtaja  Liisa Björklund "mm. Helsingin Diakonissalaitoksesta".

Liisa hakee vauhtia Aristoteleesta: "
Onnellinen elämä toteutuu silloin, kun ihminen käyttää kykyjään ja taitojaan sen yhteisön hyväksi, johon hän kuuluu. "

- Olemme rakentaa liikaa olouttamistiloja, joissa arjen tyhjyyttä, toimettomuutta, osaamattomuutta, yksinäisyyttä. Luomme palveluita palvelujärjestöjen ehdoilla. Passiiviseksi palvelemalla.   Asiakaslähtöisyydestä vain puhutaan.
- Aivan jokaisella ihmisellä on kykyjä olla tuottamassa toimintaa. Ihmisiä on haastettava toimijoiksi,
subjekteiksi.Toimijuus on ihmisen parasta hyvää! (bonus tuotta yhteisölle hyvää).
- Syrjäytyä on kulunut sana. Puhun mieluummin nuoresta, joka vetäytyy, jää yksin, on merkityksetön, osaton, totaalisti uupunut omaan elämään.
-  Suomi on upea maa valtaosalle. Heillä on korkea elintaso.  Yltäkylläisyyttä. Kaikkea on toisaalta liikaa. Sitten on ihan toisenlainen todellisuus, yhteiskunnan pohjalla,  jota kuvaa huono-osaisuus
Pitäisikö näiden maailmojen kohdata. Tervetuloa "luokkaretkelle". Olisiko nyt välittämisen momentum. Olisimmeko ihmisiä toisillemme.
-  Dialoginen työote, siirretään kohtaamiset dialogiseen moodin. Haluammeko oppia asiakasta tai ymmärtää hänen maailmaansa? Dialogissa ei tehdä päätöksiä. Dialogi vie aikaa- mutta johtaa myös tehokkuuteen. Vapaa keskustelu. Olettamuksista pidättäytyminen (kuka oikeasti tietää). Kysy.
Miksi itse ajattelen noin, mitä voimme toisesta oppia? Tavoite on saada toinen kokemaan itsensä arvokkaaksi (empaattiset elet, teot, silmiin katsominen); Tavoite: takaisin oman elämänsä toimijaksi.
- Huippuammattilaisuus ei ole etäisyyttä, vaan läheisyyttä, kiinittymistä, kiintymistä, tasavertaisen kunnioittamisen tila.
- Meillä on upean paljon paikkoja, jonne voidaan nuoria lähettää- mutta kuka niitä  auttaa?

15 minuutin tietoiskut
Nuorten sosiaalityö
20 työntekijää kohdanneet 5000 alle 29 v toimeentuloasioissa. Sosiaalityötä tehdään ilman ajanvarasta. Käytössä on takaisinsoitto ja chat. Moni pärjää pienellä neuvonnalla, osaa pitäisi pitää tukevasti kädestä.

Asumiseen liittyy paljon haasteita: vuokravelat, häädöt, tukiasuminen (ei osata asua eikä maksaa vuokraa).Vuokrataso karannut käsistä. Tarvittaisiin myös Ttilapäisasumista,

Työttömyys pahentunut Nyt pärjäävätkin putoavat. Haasteena myös radikalisoituminen

Tajua Mut
Malli otetaan 1.1.2016 käyttöön normaalitoimintana. Projektikoordinaattorit demosivat, kuinka nuori kohdataan.

Vamos
Vamos on vaikuttava sosiaalisen kuntoutuksen konsepti. Se on toiminut Espoossa nyt kolme vuotta. Vamoksessa on 8 työntekijää, 125 nuorta on nyt aktiivisessa vaiheessa, 500  on yhteensä kohdattu.

Vamos tunnetaan nimenomaan etsivän nuorisotyön kautta. Se täydentää palvelujärjestelmän aukkoja.
Ideana on kohdata  nuori yhdessä paikassa, ja mietitään  yhdessä nuoren kanssa, miten häntä autetaan. Nuorta ei luukuteta. Avun saamiseksi ei arvita lähetteitä eikä diagnooseja. Apu on maksutonta. Vamos-konseptia kuvaavat: Vapaaehtoisuus, sitoutuminen, toiminnallisuus kiinnittyminen,  nuori on asiantuntija ja  luottamus.

OHJELMA

8.30 Aamukahvi
9.00 Seminaaripäivän avaus. Martti Hellström, Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja
9.10 Välittämisen voima - dialogi vaikuttavan yhteistoiminnan välineenä. Liisa Björklund, TT, kehitysjohtaja
10.45 Projekti- ja kumppanuuspuheenvuorot: Ajankohtaista nuorten sosiaalityöstä
Hanna Nihti ja Henna Leppämäki, johtavat sosiaalityöntekijät Tajua Mut!, projektikoordinaattorit Jonna Roos ja Anna Kaihlanen Vamos Espoo, vt. palvelualuejohtaja Minna Latonen
11.30 Lounas Valtuustotalon kahviossa
12.30 Työmarkkinatilanne pääkaupunkiseudulla ja espoolaisen työttömän nuoren
profiili
Jouni Nupponen, Ely - keskus, tutkija
Kommenttipuheenvuoro, Raimo Hokkanen, Uudenmaan te-toimisto, kehittämispäällikkö
13.30 Kahvitauko
14.15. Nuorten hyvinvointi, Pauliina Luopa, THL, tutkija
15.00 Projekti- ja kumppanuuspuheenvuorot:
- Ohjaamo Espoo, projektipäällikkö Pekka Räsänen
- Sveps, toiminnanjohtaja Peter Rolin
- Sito /Suomenkielinen opetustoimi, konsultoiva oppilaanohjaaja Noora Lybeck

Luottamushenkilön rooli

MAANANTAINA minulla on veikeä koulutustehtävä. Espoo järjestää kaupungin uusille työntekijöille päivän pituista Missä mennään, Espoo? - perehdytys-koulutusta.  Koulutukseen sisältyy vapaaehtoisena valintana valtuuston istuntoon ja luottamushenkilön rooliin tutustuminen. Koulutuksen vastuuhenkilönä on koulutusasiantuntija Anne Teppo.

Minua oli jo kerran aikaisemmin kysytty kouluttajaksi, mutta aika ei
silloin sopinut. Nyt sopi. Ja pidän siis  tunnin alustuksen luottamushenkilönä toimimisesta  klo 16-17, valtuustotalon tv-studiossa. Luennon  jälkeen 17 vapaaehtoisen porukka siirtyy  lehterille seuraamaan kokousta.

Minua on toivottu kertomaan,  miten minusta tuli luottamushenkilö ja missä kaikessa olen mukana. Mitä luottamushenkilönä toimiminen käytännössä vaatii? Voiko asioihin vaikuttaa?
Millainen työnjako on valtuuston, KH:n ja  lautakuntien välillä. Mielellään kuulisivat jonkin konkreettisen esimerkin.  Mitä kiinnostavia asioita/ hankkeita on tällä hetkellä käynnissä? Millaiset ovat tulevaisuuden näkymät? Miten Espoossa sujuu yhteistyö virkamiesten, luottamushenkilöjen ja kuntalaisten kanssa?

TEIN noin 30 dian koosteen- tällä kertaa kokonaan ilman tekstisivuja. Vain kuvia. TV-studiossa on videotykki, mutta maccia ei siihen ole yleensä saanut liitettyä, joten olen pyytänyt Aurorasta lainaksi kannettavan, varmemmin toimivan laitteen.

ILTAPÄIVÄN ohjelmaa on esitelty näin:

16.00–17.00. Valtuuston työskentelystä sekä luottamushenkilön kokemuksista Espoossa.  
- Kaupunginvaltuutettu, opetusneuvos, KT Martti Hellström. Kahvia ja voileipiä tarjolla

klo 17.30. Valtuuston kokous alkaa
Siirrymme Valtuustotalon yleisölehterille seuraamaan valtuuston kokousta.Valtuustotalosta jokainen voi poistua oman aikataulunsa mukaan.

Open Space- menetelmästä

PARIN viikon päästä vedän toimintakulttuuri- teemasta iltapäivän noin sadalle ihmiselle. Hmmm. Kannattaisikohan kokeilla  Open  Space- menetelmää? Olen kerran itse ollut sellaisessa mukana, ja siinä oli puolensa.

Open Spacen ideoijana pidetään  luenma Owen Harrisonia. Menetelmään liittyy sopivasti mystiikkaakin: esikuvana on legenda Sioux -intiaanien leirinuotiotyöskentelystä.

Puhdasoppimisessa muodossa kyse on täysin vapaamuotoisesta keskustelusta. Samasta asiasta kiinnostuneet kokoontuvat yhteen keskustelemaan siitä.

Menetelmä on mainio esimerkki pyrkimyksestä raivata  kokouksiin ja koulutustilaisuuksiin tilaa merkityksellisyyden kokemuksille. Se tarjoaa  osallistujille mahdollisuuden keskittyä juuri heille ajankohtaisiin ja tärkeisiin asioihin. Aika ei mene turhaan höpöttelyyn. Näin  hyödynnetään ihmisten innostusta ja  annetaan heille  mahdollisuus ottaa vastuuta ja vaikuttaa.

Open Space- vaiheet

1. Tervetuloa

Open Space aloitetaan isossa piirissä. Isäntä/fasilitaattori  toivottaa osallistujat tervetulleiksi ja kertoo  päivän yleisteeman. Puhdasoppisessa muodossa  varsinaisia keskusteluteemoja  ei ole päätetty etukäteen. Osallistujat nostavat itse esiin haluamansa aiheet.

Itse varmaan toimisin vähemmän puhdasoppisesti ja liittäisin alkuun teemaan johdattavaa instruktiota. Myös aikataulutuksen kertoisin.

2. Osallistujien omien aiheiden esittely (voi vielä jopa 60 minuuttia)

Kaikilla on mahdollisuus nostaa esiin tärkeäksi kokemansa aiheet. Vuorollaan joku, jolla on mielessään tärkeä teema, esittelee sen, ja asiasta kiinnostuneet kokoontuvat keskusteluvaiheessa hänen johdollaan (Teemoihin voidaan myös ilmoittautua).  Kaikki teemat kirjataan esim. flapille. Teemoja voidaan myös yhdistellä.

Asialista  on valmis,  kun osallistujat eivät enää nosta esiin  uusia aiheita.

Teeeman esittämällä  lupautuu keskusteluryhmän vetäjäksi. Tilassa tulisi olla paljon flappeja, joihin voi myös käydä kirjoittamassa omia ajatuksiaan.

Luulen, että itse miettisin pääteemat valmiiksi ja määräisin myös keskustelujen  johtajat.

3. Keskustelut pienryhmissä (jopa kaksi tuntia)

Jokainen  osallistuu  siis vain  häntä eniten kiinnostaviin keskusteluihin. Open Space periaatteiden mukaisesti kaikki muut paitsi vetäjät saavat  vapaasti vaihtaa  ryhmiä. Koska  teemoja on useita,  kaikkeen ei voi osallistua ainakaan kunnolla.

Metodiin kuuluu ns.  "kahden jalan laki". Kaikille annetaan mahdollisuus osallistua juuri niihin keskusteluihin, joihin heillä on intohimoa, juuri niihin keskusteluihin joista he itse saavat jotain tai joissa he itse voivat tuotta lisäarvoa. " Jos löydät itsesi ryhmästä,  joka ei keskustele sinua kiinnostavista asiosita, tai koet, ettei sinulla ole mitään annettavaa keskusteluun, käytä kahta jalkaasi: mene sellaisen fläpin luo, jossa voit oppia tai jakaa jotain."Jollei mikään kiinnosta, älä mene pilaamaan muiden innostusta.

Ne keskustelevat, jotka tulevat. Keskustelu alkaa, kun se alkaa.  Ketään ei odotella. Muita ei haikailla. Kun keskustelu loppuu, se loppuu.

Osallistumisen tavat

Kuka tahansa saa mennä mihin tahansa ryhmään.

Open Spacessa on minun mielestäni viisi  roolia (virallisissa ohjeissa neljä).
1. Isäntä/fasilitaatori- avaa ja päättää tilaisuuden. Muutoin pysyy taustalla.
2. Keskustelujen vetäjä -  tekee myös muistiinpanot (tai dokumentoi muutoin)
3. Osallistuja – osallistuu yhteen hänelle mieluisaan aiheeseen
4. Mehiläinen - vaihtaa keskusteluja ja ristipölyttää niitä  tuomalla uusia näkökulmia
5. Perhonen –  leijailee keskustelusta toiseen eikä aktiivisesti osallistu niihin, vaan haluaa vai seurata dialogien kulkua. Sekin on siis sallittua.


4.  Loppupiiri

Open Spacen päätteeksi kokoonnutaan  yhteen piiriin. Tärkeimpiä oivalluksia, ajatuksia ja käytännön asioita voidaan jakaa, jos halutaan. Keskustelujen vetäjät summaavat annin.

Fasilitaattori kiittää osallistujia: Itselle tärkeimmät yleisteemaan liittyvät aiheet tuli käsiteltyä ja kustakin asiasta kiinnostuneet ihmiset saatiin yhteen. Ongelmiin löydettiin ratkaisuja ja jatkotoimenpiteistä saatettiin sopia.

Jos niin sovitaan, niin keskusteluiden muistiinpanot voidaan  toimittaa kaikille osallistujille.

Ks. lisää esim.
http://www.facilitationarena.com/open-space
https://www.innokyla.fi/web/malli111641
http://www.edu.fi/download/146026_04OpenSpacemenetelma_PirkkoAro.pdf
http://www.karreinen.org/2013/09/voiko-itseorganisoitumista-johtaa-open.html
https://wiki.helsinki.fi/display/Konfabulaari/Open+space

OPS- terveisiä naapurikaupungeista

AAMULLA olin juoksuttamassa koulujen toiminta- kulttuuriajattelua Helsingissä ja iltapäivällä Vantaalla.
Kummassakin ryhmässä virikevideo katseltiin pätkissä ja sitä  seurasi noin 4-5 minuutin reflektio (toisin kuin Espoon ops-työpajoissa).

Helsingissä ryhmä koostui  espoolaisrehtoreista. Heitä  johdateltiin täyttämään pienissä ryhmissä "katsastuskorttiaan" esittämällä  yhden koulun (Wanhan Auroran) toimintakulttuurista kertovia videopätkiä ja tekemäni analyysi, jossa kriteerinä olivat nuo uusien perusteiden 7 kehittämisperiaatetta.

Vantaalla täytettiin "katsastuskorttia" kouluittain. Kustakin koulusta oli 5-7-hengen ops-ryhmä. Virikevideona oli alkuperäinen espoolaiskouluista ja Ilpo Salosen linjapuheista koostuva video. Wanhan Auroran analyysin tuloksia käytettiin vain paikoittain esimerkkinä. Tämä jälkimmäinen tapa oli varmaankin  parempi.

OLEN itse asiassa aika innostunut löytämääni tapaan tarkastella koulun toimintakulttuuria rakenteiden (ei pelkän tahtotilan tai  puheen) kautta. Koululle syntyy toimintakulttuurinen rakenne, kun koulu tunnistaa jonkin  ongelman niin tärkeäksi, että se halua  sen ratkaista.

Martti sparraa espoolaisrexejä. KUVA: Jukka Sarpila

Wanhan Auroran analyysiä tehdessäni  huomasin, että rakenne voi puuttua ainakin neljästä  syystä: (1) Ongelmaa ei tunnisteta - esim. maahanmuuttaja- taustaisen oppilaiden perheiden systemaattisen kotouttamisen tarve,  (2) ongelmaa ei arvosteta: sitä ei pidetä niin merkittävänä, että koettaisiin, että siihen tulee tarttua- esim. muiden kuin opettajien oikeus osallistua koulua koskevaan päätöksentekoon, (3) ongelmaa ei uskalleta/jakseta eri syistä nostaa esille ja ratkaista - esim. koulun ulkopuolinen opetus ei kosketa kaikki oppilaita samalla lailla  ja (4) ongelmaan ei löydetä yrityksistäkään huolimatta toimivaa ratkaisua- esim. turvallisuuden takaaminen, jos talossa on kroonisesti väkivaltaisia oppilaita.

Kaikki em.  syyt liittyvät mielestäni tapaan, jolla koulussa toimintakulttuuria johdetaan. Koulun toimintakulttuurista muotoutuu juuri sellainen, kuin millaiseksi se saa  kehittyä. Siksi, kun provokatiivisesti esitin kritiikkiä Wanhan  Auroran toimintakulttuuria kohtaan, en kritisoinut Wanhan Auroran upeaa väkeä, vaan  rehtorin tapaa johtaa tuolloin toimintakulttuuria.

Lisään kuitenkin, että tässä leikkimielisessä 10-vuotiskatsastuksessa Wanha Aurora selvisi puhtain paperein varsin monen vasta nyt normitetun toimintakultturisen piirteen osalta. Uusia rakenteita se tarvitsisi (jos siis edelleen eläisi) ennen muuta turvallisuuden,  kulttuuriseen monimuotoisuuden (ja kielitietosuuden) sekä ympäristövastuun osa-alueille.

Opetusharjoittelua ohjaamassa

MINUN opiskeluaikanani edellisellä vuosituhannella luokanopettajan-koulutukseen kuulunut opetusharjoittelu suoritettiin pääosin harjoittelu-koululla. Tuolloin päättöä seurasivat luokanlehtorin lisäksi sekä yleisdidaktikko että ainedidaktikot. Ja seurantaa oli paljon.

Tänään päättöharjoittelukin, nykyinen maisteriharjoittelu, suoritetaan kenttäkouluissa.
Vastuu ohjauksesta on kenttäkoulun luokanopettajalla. Harjoittelu kestää viisi viikkoa. Ensimmäinen viikko seurataan luokanopettajan opetusta. Neljästä seuraavasta viikosta kaksi opetetaan yhdessä, ja sitten kumpikin parista opettaa yhden viikon yksinään. Yliopistoa edustava didaktikko käy kuuntelemassa kolme tuntia kutakin harjoittelijaa. Tuokion jälkeen annetaan sitten palautetta. Kun tunteja on näin vähän,  on syytä valita sanansa tarkasti.

SYKSYN ensimmäisessä jaksossa minulla oli kahdeksan harjoittelijaa kahdessa eri koulussa ja neljässä eri luokassa.  Kaikki hoitivat harjoittelunsa oikein kunniakkaasti.

Tässä toisessa jaksossa ohjaan (sijaisena) neljää harjoittelijaa  yhden helsinkiläiskoulun  kahdessa luokassa.  Tänään olin kuuntelemassa ensimmäistä kertaa kumpaakin paria yhden tunnin. Molemmat parit ansaitsivat paljon kiitoksia mm. välittävästä vuorovaikutuksesta, tuntien rakenteen hallinnasta ja taidosta toimia yhdessä. Toinen pari käytti suvereenisti useita eri menetelmiä. Toisella oli rohkean innovatiivinen ote.

Kehujen lisäksi koen, että ohjaajan on myös haastettava. Itse jankutan: Tavoitteet kirkkaaksi (kuinka syvää oppimista tavoitellaan) ja  oppiminen sellaiseksi, että sitä voi arvioida. 

Vähän yli viikon kuluttua Jyväskylässä Keos 2015

ENSI VIIKON lauantaina on Jyväskylässä mielenkiintoinen koulutustapahtuma:  "KEOS 2015 – Tulevaisuutta tekemässä.  Kasvatus- ja opetusalan foorumi". Se pidetään Jyväskylän Paviljongissa 14.11.2015 klo 8.30–16.00. Osallistumismaksu  on kohtuullinen: 20 €  ja se sisältää  ohjelman lisäksi aamukahvin ja lounaan.

Päivässä keskitytään uuteen opetussuunnitelmaan; hyvinvointiin; kokeilukulttuuriin; tulevaisuuden taitoihin sekä kulttuuriseen vuorovaikutukseen, osaamiseen ja ilmaisuun. Luentojen lisäksi  ohjelmassa on  työpajoja,  myös sellaisia, jotka on suunnattu vanhemmille. Lisätietoja, ilmoittautuminen ja ohjelma löytyvät osoitteesta www.keos.fi

OLEN iloinen, että saan olla taas mukana. Minulla on työpaja rehtoreille iltapäivällä about klo 13 alkaen.  Näin sitä puffataan:

Ops 2016 tulee. Mikä koulussasi oikeasti muuttuu?- kohderyhmänä rehtorit ja koulunjohtajat, OPS-ohjausryhmien edustajat
- vuorovaikutteisessa työpajassa tuetaan koulun johtoa kehittämään koulunsa toimintakulttuuria Opetushallituksen opsin perusteissa esittämien seitsemän kehittämisen periaatteen suuntaan. Osallistujat tekevät luennon yhteydessä oman koulunsa toimintakulttuurille "10-vuotiskatsastuksen".
Sparraajana on kasvatustieteen tohtori ja opetusneuvos Martti Hellström. Martti jäi kesällä 2014 eläkkeelle espoolaisen Auroran koulun rehtorin virasta. Hän ohjaa parhaillaan mm. opetusharjoittelua ja kouluttaa opettajia ja rehtoreita koulun kehittämiseen ja muutoksen hallintaan. Hän on kouluttajana kansainvälisessä New Pedagogies for Deep Learning -ohjelmassa, jonka ­tavoitteena on maailmanlaa­juinen oppimisen muutos. Martti on tehnyt oppikirjoja sekä mm. tietokirjat Sata sanaa opetuksesta (2008) ja Sata sanaa kasvatuksesta (2010).

Tanks Opettaja!

POSTILAATIKKOON kolahti tuore Opettaja-lehti nro 25.  Huomasin taas, etten ole muistanut tilata sitä.

Numerossa oli paljon luettavaa. Pääkirjoituksen lisäksi minua kiinnosti erityisesti maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämiseen kehitelty paketti ja Kari Kinnusen ohjeistus rehtoreille hörsöjen karsimisesta.

Mainoksiakin oli saatu myytä about viiden sivun verran (yhteensä sivuja oli 44). Taitto oli ilmavaa. Elämme kovien leikkausten aiheuttaman huolen aikaa, ja siksi yleistunnelma lehdessä oli synkempi kuin lehden värimaailma.

LEHDEN loppupuolella, sivulla 37  oli mukava yllätys: Opettaja oli antanut sivutilaa myös Erkki Kangasniemen ay-urasta kertovalle "Kovan pelin taktikko"- kirjallemme. Tanks!