Perjantaipäivän huippukokemus numero 2 oli OPETUSMINISTERIN TAPAAMINEN ministeriössä.
Olin mukana EKOAY:n rehtoreita edustavassa delegaatiossa: Martti Hellström, Ilpo Jokinen, Paavo Kokkala, Jukka Kuittinen ja Jukka Sarpila. Ryhmäämme johti lautakunnan varapuheenjohtaja Maria Jungner.
MEILLE oli varattu aikaa puoli tuntia, ja nostimme esiin seuraavat teemat:
1. Koulujen sisäilmaongelmiin voidaan vaikuttaa
Itse ongelma on kaikille tuttu. Kyse on vakavasta terveysuhasta, johon liittyy isoja taloudellisia seurauksia. Vastuu koulujen kunnosta on kunnilla, mutta valtiota tarvitaan apuun. Kuntia tulee velvoittaa puuttumaan tilanteeseen. Niitä pitää vaatia valvomaan töitä. Tarvitaan tutkimustietoa, kuinka
vahingot parhaiten estetään ja kuinka tehdä korjaustyöt kestävästi.
2. Huutava pula erityisopettajista ja opinto-ohjaajista on ratkaistavissa
Pääkaupunkiseudulla on vakava pula mm. erityisluokanopettajista. Ehdotamme ratkaisuksi monimuotokoulutusta jo tehtäviä hoitaville. Koulutus tulisi järjestää yhteistyössä yliopiston kanssa oppisopimustyyppisesti esim. viisivuotisena. Osa opiskelusta järjestettäisiin omalla ajalla mm. kesäisin. Menetelmissä kannattaisi käyttää hyväksi verkko-ja etäopiskelua.
3. Kouluja uhkaa rehtoripula
Rehtorin virkojen imu on hyytymässä, erityisesti yläkoulujen osalta. Tämä on valtakunnallinen ongelma. Työmäärä ja vastuut ovat karanneet liian suuriksi. Yksi ratkaisumalli olisi luoda maahan selkeä rehtorikoulutusjärjestelmä nykyisten kurssien sijaan. Rehtorin tulisi saada koulutusta koko työuransa ajan.
Toinen ratkaisu olisi luoda opettaja uraan portaita, joissa kasvettaisiin ottamaan yhä suurempi johtamisvastuu. Tämä edellyttäisi muutoksia myös opettajien palkkausjärjestemään.
4. Tuntijaolla voidaan lisätä oppilaiden, opettajien, koulujen ja kuntien sitoutuneisuutta korkeaan laatuun
Tuntijako on sekä määrällinen että laadullinen kysymys.
a) Alakouluihin tarvitaan oppitunteja lisää. Esimerkiksi äidinkielen osaaminen on huolestuttavasti heikentynyt. Olisi syytä harkita, voisiko oppilaiden viikkotuntimäärä vaihdella (esim. tuki- ja syventävät opinnot).
b) Laadullisuudessa on kyse käytössä olevan opetusajan jakamisesta eri sisältöjen kesken.
- Olisi tärkeää vahvistaa äidinkielen asemaa. Aineen nimeksi tulisi laittaa Suomi, ja luopua erillisestä Suomi2-oppiaineesta. Maahanmuuttajien on selviytyäkseen opittava suomenkieli kunnolla.
- Tuntijakoon tulisi jättää aikaa opetuskokonaisuuksille, joiden sisältöön voisivat vaikuttaa oppilaat, huoltajat, opettajat ja kunnat. Näin luotaisiin mahdollisuuksia pedagogisille innovaatioille, mutta voitaisiin myös ottaa huomion paikalliset tarpeet ja käytössä oleva opettajien osaaminen.
- Arvo- ja moraalikasvatusta tulisi voida antaa kaikille oppilaille yhdessä. Aikaa tähän voitaisiin ottaa jonkinverran nykyisistä katsomusaineista. Arvokasvatusratkaisussa olisi tärkeää pikemmin yhdistää
kuin jakaa, eheyttää kuin irroittaa. Nykyjärjestelmän, johon kuuluu lukuisia harvinaisia uskontoja, ongelmana on pirstaloituminen. Näihin aineisiin ei myöskään ole käytettävissä riittävästi päteviä opettajia. Kyse on myös merkittävästä resurssoinnista.
TAPAAMINEN oli erittäin mukava. Opetusministeri oli ystävällinen, kuunteleva ja otti koppeja ideoistamme. Hän kiitti niiden käytännöllisyydestä.Tuntui tosi komealta, kun vahtimestari haki häntä jo seuraavaan palaveiin ja ministeri sanoi, meillä on vielä niin tärkeitä asioita täällä, että joutuvat odottamaan. Ministerin apuna oli viraston korkea ja osaava virkamies Aki Tornberg.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti