Kehittyvä rehtori- ohjelman finaali

Palmenian johtaja, professori Kauko Hämäläinen piti

rehtorikoulutusohjelman päätöspuheen.

MARRASKUU! Huh, kuinka aika kiitää. Eilen tuli piste myös tammikuussa alkaneelle, jo muutaman vuoden töissä olleille rehtoreille suunnattu,  pitkäkestoinen täydennyskoulutusohjelma "Kehittyvä rehtori". Täällä Etelä-Suomessa järjestelyistä vastasi Helsingin yliopiston Palmenia. Minun vastuullani oli ohjelmaan kuuluvien kehittämishankkeiden tieteellinen ohjaus.

MAALIIN saakka pääsi seitsemän kurssilaista.  Porukka oli aktiivista, osallistuvaa ja luovaa. Kehittämishankkeet olivat kaikki mielenkiintoisia, ja niistä virisi 10 minuutin alustusten jälkeen vilkas keskustelu.  Koko ohjausprosessi oli vetäjän kannalta hieno kokemus. On etuoikeus saada.  kulkea kollegojen rinnalla. Nyyh.

KESKIVIIKKOiltapäivä päättyi kakkukahveihin ja Palmenian johtajan Kauko Hämäläisen kohottavaan päätöspuheeseen. Hämäläinen on vetänyt asiantuntijaryhmää, joka vertaili eri maiden rehtorikoulutusjäjestelmiä. Raporttia käytetään Opetushallituksessa suomalaisen rehtorikoulutuksen jatkokehittelyyn.

Suomalaiseen järjestelmään kuuluu seuraavia tekijöitä  (1) rehtori saa pedagogisen pätevyyden opettajankoulutuksessa, (2) rehtoriksi haluavien on suoritettava  tietyt pätevöittävä opinnot, (3) Nuorille rehtoreille on vakiintunut noin vuoden ajalle ajoittuva alkuvaiheen koulutus, (4) tämän jälkeen tarjolla on monenalaista täydennyskoulutusta mm.  pd- ja jet-ohjelmia ja (5) uran loppupäähän sijoittuu mentor-koulutus.

HÄMÄLÄINEN loi napakan kuvauksen tilanteeseen muissa maissa. Tässä poimintoja:

• Kaikissa maissa ei enää vaadita opettajantutkintoa rehtorilta- ei edes Ruotsissa. 
• Joissain maissa vaaditaan pitkä opettajankokemus. Japanissa vaaditaan peräti 28 vuotta. 
• Rehtorin pestin pituus vaihtelee. Suomessa virka on eläkevirka. Japanissa saa olla rehtorina kaksi kautta (2 * 4 v). Eräissä maissa, kuten Kanadassa, hyviä rehtoreita kierrätetään noin neljän vuoden välein panemaan taas uusi "huono" koulu kuntoon. Tavoitteena on myös estää "itsetyytyväisyys ja syvän unen tulo".
• Kaikissa maissa rehtori ei ole lainkaan pedagoginen johtaja. Ranskassa rehtori on nimenomaan hallinnollinen virkamies. Opettajien opetusta johtavat  tarkastajat.
• Monessa maassa rehtorin työ ei houkuttele. Eräissä maissa houkuttavuutta on pystytty lisäämään tekemällä ns. ennakoiva koulutus vaativammaksi.
• Ruotsissa rehtorilla ensimmäinen vuosi on  koeaika.  Kokeneempi kollega päättää sitten, onko hänestä työhön.
• Joissain maissa rehtorit velvoitetaan käymään täydennyskoulutuksessa. Jollei käy, menettää pätevyyden.
• Rehtorin koulutuksen sisällöt ovat eri maissa erilaiset. Esim.  Kanadassa koulutus keskittyy lähinnä muutoksen johtamiseen. Joissain maissa korostetaan strategista johtamista. Suomessa ytimessä on pedagoginen johtajuus.

HÄMÄLÄISEN mukaan suomalaiset rehtorikoulutuspalvelut (meillä ei voi puhua varsinaisesta järjestelmästä) ovat  kelvolliset verrattuna muihin maihin. Kun erilailla järjestettyä koulutusta vertailtiin koulutusjärjestelmien tehokkuuteen, yhteyttä ei löydetty.