1. Nuorten ehdoilla toimiva koulu: 6 ääntä (10%)
2. Oman elämän sankarien koulu: 5 ääntä (8%)
3. Mixattu malli: 45 ääntä (80%).
Miten tulkita tuloksia?
KYSELY on osa prosessia, jossa etsin vastausta kysymykseen, tarvitaanko 2010-luvulla uutta tämän ajan ehdoilla kirjoitettua didaktiikkaa (siis normatiivista mutta tutkimukseen perustuvaa). Alustava kantani on, että tarvitaan. Perustelen tutuilla asioilla:
(1) Suomalainen yhteinäiskulttuuri on aikaisempaa rajummassa muutoksessa. Lähes kaikki aikaisemmat didaktiikat on kirjoitettu aitosuomalaiselle, yksikulttuuriselle kansalle. Kouluissa tarvitaan työkaluja mm. kasvatuspäämäärän määrittelylle tilanteessa, jossa oppilasjoukon kodeilla on muu kuin perikristillinen ja eurooppalainen arvomaailma. Yhteentörmäyksiä mm. sattuu uskonto- ja moraalikasvatuksen, sukupuolikasvatuksen ja nuorisokulttuurin osa-alueilla. Kodin ja koulun yhteistyön haasteellisuutta lisää se, että maahanmuuttajaperheet eivät osaa aina suomea, mutta mm kunniakäsitysten vuoksi eivät voi käyttää tulkkia vaikeista asioista neuvoteltaessa. Opettajilta vaaditaan uudenlaista kulttuurista herkkyyttä. Toinen uudehko haaste liittyy perheinstituution muutoksiin ja mm. kahdessä kodissa asumiseen,
(2) Työ on muuttunut. Pysyvää työtä ei ole enää kaikille. Työstä joudutaan kilpailemaan. Suuri osa ihmisistä joutuu siirtymään palkan ansaitsijan roolista pienyrittäjiksi.
Hyvinvointivaltion rakenteet hapertuvat. Ihmiset, joilla ei ole kykyä tehdä sitä työtä, mitä on tarjolla sellaisella hinnalla, joka siitä maksetaan, ovat heikoilla. On opittava ottamaan enemmän vastuuta itsestä ja omasta perheestä. On opittava tekemään monenlaista, kurjaakin työtä. On opittava myymään itseä. On Osalle on tarjolla luovaa työtä. Heille on luotava edellykset kehittyä. Kasvatuspäämäärää voidaan joutua eriyttämään. Työelämätaitojen osuus kasvaa kasvatuspäämäärässä.
(3) Työn ja muun elämän välinemaailma on rajussa muutoksessa. Siirrymme huimaa vauhtia itsepalveluyhteiskuntaan, jossa asiointi jopa kansalaisosallistuminen siirtyvät nettiin. Nettitaidot ovat välttämättömät. Kun työtä ei ole kaikille koko ajaksi, on saatava eväitä myös muuhun, joka tekee elämästä mielekkään. Muutakin kuin internetviihde.
(4) Oppilaat ovat muuttuneet X-sukupolven perässä. Haluamme tai emme, lapsissa tapahtuu koko ajan ainakin kulttuurista muutosta. Lapset haluava itse ohjata itseään. He haluavat tehdä valintoja. He eivät lähtökohtaisesti noudata ulkoapäin asetettuja ehtoja. He pystyvät tekemään monia asioita yhtä aikaa. Ne oppivat mieluiten informaalisti kaverien kanssa ja itse kokeilemalla. Pitkäjänteisyyttä vaativat asiat eivät kiinnosta kaikkia. Heillä on suuria vaikeuksia ohjata omaa opiskelutoimintaansa, jos asia ei valmiiksi ole kiinnostava.
Nämä ajovoimat vaativat päivittämään kasvatuspäämäämme, oppiainesta, menetelmiä ja järjeselyitä sekä edistymisen arviointia.
2010-luvun koulu
OLEN samaa mieltä, kuin pääosa kyselyyn osallistuneista. Tulevaisuuden koulun tulisi olla mixaus kovaa ja pehmeää didaktiikkaa.
Ytimessä tulisi olla perusoppiaines, joka ajetaan lasten päihin "vaikka korvasta vetämällä". Jokaiselta vaaditaan tässä osa-alueella keskittymistä ja oppimistehtävien tekemistä niin hyvin kuin osaa. Asiat opetetaan ja opiskellaan niin perinpohjaisesti, että oppilas tuntee todella hallitsevansa ne. Kertausta käytetään paljon. Tuentarve tunnistetaan ja tukea on saatavilla.
Ytimen osalta tulee edelleen voida käyttää ja kehittää nimenomaan kouluopetukseen suunniteltuja työtapoja. Tarvitaan seurantaa, tarvitaan läksyjä, tarvitaan vaatimista. Tavoitteena on oppia arvokkain traditiosta ja oppia myös hallitsemaan omaa tahtoa. Keskeinen keino on opetuksen vaatimustason nostaminen oppilaan lähkehitysvyöhykkeen ylärajalle. Ulkoaoppimista käytetään, mutta se kytketään ymmärtämiseen. Menetelmiä tulee käyttää monipuolisesti, mutta monessa mielessä ns. yhteistoiminnallinen oppiminen olisi minusta tähän tehtävään useilla luokka-asteilla sopiva metodi. Ydinopetuksesta vastaisivat akateemisesti koulutetut opettajat yksin, pareina ja tiimeinä. Näillä opettajalla olisi kokonaistyöaika (esim. 1600 tuntia),josta opetusta olisi korkeintaan 15 tuntia.
TÄMÄN perusytimen ympärille tulisi rakentaa tilaa henkilökohtaisemmalle opinto-ohjelmalle. Siihen kuuluisia valinnaisia opintoja, syventäviä- ja tukikursseja, kerhotoimintaa, kansalaistoimintaa, määräaikaisia projekteja jne. Oleellista olisi, että jokainen löytää omat juttunsa. Näissä opinnoissa työote saisi olla joustava, "nuorisotilamainen". Tehtävät olisivat luovia, kriittisiä. Oppilaat tuottavat itse informaatiosta yhdessä tietoa, jota muovataan erilaisiksi tietotuotteiksiNäissä ohjelmissa osana opettajayhmää voisi toimia muitakin kuin opettajia; taiteilijoita, vanhempia jne.
TULEVAISUUDEN Mix-koulu voisi olla huokoinen kokopäiväkoulu. Esim. 5-6-luokilla ydinopetus annettaisiin klo 10- 11.30 ja 13-14.30. Aamulla, keskipäivällä ja iltapäivällä koulu olisi kaikille auki. Eri tiloissa annettaisiin joustavaa opetusta. Koulun työpäivä voisi rakentua yksilöllisesti. Luotto-oppilaat voisivat käyttää koulun tiloja ja välineitä. Kouluravintolassa oli mahdollista syödä aamiainen, lounas ja iltapäivällä välipala. Osa päivästä olisi siis tiukkaa, formaalista koulunkäyntiä, osa informaalia. Siltaa rakentaisi koulussa toimiva vapaa-ajan henkilöstö. Koulupäivän sisällä on siis nuorisotalotyyppistä toimintaa ja aikaa. Oleellista on hallittu tasapaino kivan ja tylsän välillä
MIX-koulun päätavoitteena on opettaa oppilaille keskeiset kansalaistaidot, mutta myös se, että oppilaat oppivat tuntemaan oma itsensä, ajattelemaan luovasti, kyseenalaistaen, kysyen ja toimimaan rohkesti virheitä pelkäämättä, toimimaan yksin ja erilaisissa ryhmissä.
Opetussuunnitelma ja tuntijako olisi kaksiosainen. Olisi kaikkia velvoittava ydinopetussuunnitelma ja laaja vaihtoehtoja tarjoava osa opetussuunnitelmaa. Ydinopetussuunnitelma olisi selkeästi karsittu ja se antaisi keskeisimmät elämässä tarvittavat perustiedot. Valinnaisessa osassa on runsas tarjonta toimintoja, joiden avulla jokainen voi löytää oman juttunsa ja ne piirteensä jossa häntä ei voi korvata. Ydinopetus lähtee opetussuunnitelmasta, valinnainen osa pitkälti omasta kiinnostuksesta.
2010-luvu didaktiikka
TÄLLAINEN koulu tarvitsisi tutkijoiden tukea löytämään vastauksia peruskysymykseen, miten näissä puitteissa luodaa hyvä opetus. Tukea tarvittaisiin minusta ainakin
(1) Uudenlaisen 2000-luvun, eriytyvän kasvatuspäämäään ja keinojen määrittelyyn.
(2) Eri oppiaineiden ydin- ja sovellusosien tunnistamiseen.
(3) Kasvatustavoitteista suoraan (ei ainelähtöisten) ideoitavien joustavien kokonaisuuksien määrittelyä
(4) Ydinaineksen kovan didaktiikan metodeihin
(5) Soveltavan osan pehmeän didaktiikan metodeihin..
(6) Opettajatiimin työtapoihin: suunnitteluun, työnjakoon, arviointiin
(7) Oppilaiden osallistamisen ja yhteissuunnitteluun ja -arviointiin.
(8) Uudenlaiseen oppilasarviointiin.
(9) Koulun koko elämänpiirin kasvatustekijöiden tunnistamiseen.
KAIKKI KOMMENTIT ovat tosi arvokkaita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti