KOULUT alkavat about viikon kuluttua. Kokosin upeille suomalaisille opettajille 25 kiperää kysymystä (ja vähän vinkkejä), joita pohtimalla voi verrytellä itsensä taas pedagogiseen iskukuntoon.
OMA KÄYTTÖTEORIASI
(didaktiikkasi olettamusperusta)
Pohdi oma opetuksen käyttöteoriaasi?
1. Mikä on Sinusta opetuksessa tärkeintä?
- Oppilaat oppivat? Vai löytävät innostuksen?
- Oppilaat oppivat? Vai oppivat oppimaan?
- Kasvavat hyviksi ihmisiksi ja kelpo kansalaisiksi? Vai löytävät omat vahvuutena ja intohimonsa?
- Oppilaat suorittavat kurssit? Vai että heillä on hyvä olla?
- Miten valintasi näkyvät ?
2. Millainen on oma oppimisnäkemyksesi? Mihin oppilaat tarvitsevat opettajaa oppimisessa?
Miksi?
Kokosin kirjallisuudesta tällaisen eklektisen mallin oppimiselle prosessina.
Miksi?
Opettaja voi päättää olla (moralisoimatta) esimerkiksi:
- aktiivinen tarkkailija
- aktivaattori
- arvostelija
- asiantuntija
- auktoriteettiesiintyjä
- doseeraja (annostelija)
- drillaaja/harjoitusmestari
- fasilitaattori/prosessien juoksuttaja
- haastaja/paarma
- hilpeän vireen ylläpitäjä
- innostaja/ inspiroija/virittäjä
- itseoppimisen avustaja
- järjestysmies
- kannustaja
- karaisija
- kasvattaja
- kellokalle
- kivenhakkaaja
- kontrolloija
- kurinpitäjä/työrauhanturvaaja
- kuulustelija
- kyselijä
- "kätilö"
- läksyttäjä
- malli-ihminen
- mentor
- mestari (oppipoikajärjestelmä)
- motivaattori
- muotoaja
- neuvonantaja
- opetusryhmän työskentelyn suunnittelija ja ohjaaja .
- opetustaiteilija
- opetustapahtumien tuottaja
- opinsiemenen kylväjä
- oppimaan ohjaaja
- organisoija
- orkesterin johtaja
- oppiaineksen annostelija
- oppimisen esteiden poistaja
- oppimiskumppani/kanssaoppija
- palautteen antaja
- prosessien ohjaaja
- puutarhuri /kukkakeppi
- rajojen antaja
- sisällön tuottaja
- sovittelija
- sparraaja
- tarkkailija
- tiedon jakaja
- tiedonlähde
- tiedon välittäjä
- tiedon yksinkertaistaja/selittäjä
- tien näyttäjä
- totuttaja (dresyyri)
- totuuden edustaja
- tukija
- tutkivan ryhmän vetäjä
- työelämässä tarpeettimien varastonhoitaja
- työnjohtaja
- työn ohjaaja
- vahvistaja
- valmentaja
- vanhempi työtoveri
- vartija
- vastuunkantaja
- yksinkertaistaja
- ymmärtävä huomiotsija
- ystävä
Ks. lisää
https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2019/03/tutkivasta-oppimisesta.html
https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2017/09/1980-luvun-kiehtova-kognitivistinen.html
https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2017/08/miten-ennen-opittiin-oikein.html
https://pedagogiikkaa.blogspot.com/2018/10/oivaltava-oppiminen-osa-1.html
3. Mitkä ovat vahvuutesi opettajana? Entä heikkoutesi?
Muista kehittää itseäsi. Kokeile joka päivä jotain.
OMA DIDAKTIIKKASI
Tässä tiiviisti ”klassiset”didaktiset periaatteet:
- Eheyttäminen (luonnolliset kokonaisuudet), opetuksen keskitys, peräkkäisyys,
- Elämänläheisyys
- Epäsuora/suora opetus
- Havainnollisuus
- Informaatio (muokkaus helposti vastaanotettavaksi)
- Kiireettömyys
- Kilpailu
- Kotiseudun ja isänmaan periaate
- Kuri
- Lapsikeskeisyys (ikäkausi, erilaisuus, leikki, yksilöllisyys)vs. opettajakeskeisyys. Kumman tulee olla opetuksessa aktiivinen, kumman passiivinen - opettajan vai oppilaan?
- Luonnonmukaisuus
- Luovuus
- Motivaatio
- Perinpohjaisuus
- Siirtovaikutus
- Sosiaalisuus
- Tehokkuus
- Toiminnallisuus (aktiivisuus, työn periaate, käsityö, itsetoiminta, omatomisuus, ponnistelu, tekemällä oppiminen, työ)
- Vapaus
- Yhteistoiminnallisuus
- Yksilöllisyys (eriyttäminen)
6. Millainen on aktiivinen työtapakirjosi?
Erilaisia työtapoja on satoja. Esim.
Aikaisemmin opetetun kuulustelu (läksynkuulustelu eri tavoin:, suullisesti, kirjallisesti, vuorotellen, satunnaisessa järjestyksessä...)
Ainekirjoitus (annettu otsikko, useita otsikoita, alku...)
Aivoriihi (tuotetaan ideoita, ei kritisoida; ideatalkoot- tuotetaan yhdessä mahdollisimman paljon ideoita)
Aktiivimoniste ( tarkkailutehtäviä luennon, videon seurannan tueksi, kysymyksiä, puuttuvia sanoja.. aktivoiva kysymyssarja ennen elokuva- tai tv-esitystä)
Asiantuntijavierailu (alustus, ennalta laadittuja kysymyksiä)
Askartelu tiedonhankinnan välineenä (kokeillaan)
Avustettu itseoppiminen (opettaja auttaa)
Demonstraatio (opettajan havaintoesitys, näyttävä opetus)
Draamaharjoitukset (hyvin monenlaisia harjoitteita)
Elokuvan tms. esityksen seuraaminen (esteettisesti nauttien esim. Neill, tai etukäteen valmisteltuna) ja tekeminen (mm. animaatiot)
Esimerkkien käyttäminen (tapa konkretisoida) Esitelmä (opettajan, oppilaan, asiantuntijan; oppilas voi valmistaa kotona)
Raportti, joka laaditaan esim. retkillä tehdyistä muistiinpanoista
Esteettiset ryhmäkokemukset (yhteislaulu, yhteissoitto, ryhmäliikunta, dramatisointi)
Etukäteen teksin lukeminen ja "märehtiminen" (Comenius)
Etäopiskelu (esim. kotoa käsin)
"Flipped classroom" (etukäteen kotona katsotaan clipsi, ja sitä työstetään koulussa)
Haastattelu (toimittajan roolissa)
Harjaannuttaminen (opiskelutekninen
Harjoitus (drilli)
Hiljainen, äänetön lukeminen/Hiljainen työ (lukemista, tehtäviä)
Imitaatio (näyttäminen ja perässä tekeminen)
Improvisoiminen, valmistelematta esiintyminen (Koskenniemi)
Iskulauseet (mm. luokan seinillä)
Itsekorjaavat opetusvälineet ja pelit (mm. Montessori)
Itseneuvova opetus (Oiva Louhisolan INO, itseohjaava materiaali)
Itsenäinen työ (vrt. yksilöllinen työ ja vapaa toiminta); Itsenäisiä suunnittelu-ja organisointitehtäviä; tehtäväkortit; työkirja)
Itseopiskelu itseohjaavan materiaalin avulla ja itsetestaus (vrt. välietappimalli. itseopiskelu- kontrollimalli)
Juhla (esim. luokkajuhlan suunnitelu ja toteuttamine, Koskenniemi)
Kalamalja (akvaariokeskustelu, jossa puhujat vaihtuvat)
Kartokeetit (Oppilaat painavat ja jakavat oman tutkimustehtävänsä tulokset muille; Freinet)
Katekisaatio (ulkoaopetellut kysymykset ja vastaukset)
Keksimällä (oivaltamalla) oppiminen
Kenttäretki
Kertaaminen (palautetaan mieleen jo opiskeltua)
Kertomukset (luettuna, kuunneltuna, katsottuna)
Keskustelu (ohjaus, kahden kesken, erilaiset keskustelumuodot, dialogi
Ketju- eli sarjatehtävät, yksikkötehtävät
Kiertoharjoittelu (pistetyöskentelyä)
Kilpailut (kilpatoveri jesuiitat)
Kirjallinen esitys (esitelmä, joka luetaan)
Kirjallinen harjoitus (taululla)
Kirjavinkkaus (oppilaat tai aikuinen esittelee suositeltavia kirjoja. Voi vinkata muutakin)
Kirjoittamalla oppiminen
Kirjojen (tai taulutekstin) kopiointi (vihkoon)
Koe (tentti)
Kokeellinen työskentely (tehdään siis tutkimus)
Koko luokan keskustelu ongelmista
Korvakuulolta opettelu
Kotitehtävät (tehtävätyypit voivat vaihdella)
Koulukävely (tunti ulkona, muistiinpanot, koonta)
Koulunäytelmä (oppilasryhmä, luokka tai koko koulu tekee näytelmän, oopperan tms.)
Kuunnelman teko (kuulokuva)
Kuuntelu roolissa (esim. Bonon hatut)
Kuunteluharjoitus
Kuvien selostaminen
Kyselevä opetus (klassinen metodi, jossa opettaja käyttää ns. kehittäviä kysymyksiä)
Kyselytunti (esim. oppilaat saavat kysyä opettajalta tai vieraalta)
Kysymällä oppiminen (esim. opettajalta)
Käsitekartat (Mind Maps) (osppilaat kuvaavat, mitä tietävät asiasta)
Lauluista oppiminen
Lehden tekeminen
Leikkivä oppiminen/leikki
Leirikoulu
Luento (haastatteluluento, keskusteluluento, pariluento)
Kulkemalla opetteleminen
Lukukappaleen läpiselittäminen (Cygnaeus)
Luontopolku (monine muunnelmineen; sovellus suunnistusradasta)
Luova askartelu, liikunta, toiminta
Lukemalla opettelu (mm. ymmärtävä tekstinluku/Peep Koort. Usein liittyy alleviivaaminen)
Maastotyöskentely/maasto-opiskelu (tutkimus)
Mielikuvitusmatkailu
Muistiinpainamisen tekniikat (jo antiikin aikana)
Muistiinpanot
Mukailut/mukaelmat luetusta
Museokäynti
Muunnostehtävät
Märehtiminen (Comenius, Gezelius- ruminare): moneen kertaa asian läpikäyminen
Nukketeatteri
Näyttelykävely (posterit, cafe-learning…)
Näyttelykäynnit (etukäteisvalmennus)
Näyttävä opetus (opettaja näyttää oppilaille esim. dataprojektin avulla kalan perkauksen)
Ohjaaminen (oppimassa olevien oppilaiden virittäminen ja organisoiminen työhön sekä työssä opastaminen)
Ohjattu opetus (oppilas pystyy etenemään materiaalin ohjaamana. Opetuspakettiin kuuluu kirja + empiirisesti testatut tehtävät. Tarkastuspisteet, joissa on mallivastaukset. Opettajaa tarvitaan)
Ohjatut leikit (ns. pedagogiset leikit)
Oma-aloitteinen harjoittelu (opettaja tukee, kannustaa, antaa mahdollisuuksia esiintyä jne.)
Omakohtainen harjoittelu laitteilla (lähellä edellistä)
Omat kysymykset (kootaan ja ryhdytään etsimään vastauksia)
Ongelmanratkaisu (tutkimustehtävä, joka voidaan ratkoa monin tavoin mm. tekemällä kysely)
Opettaja roolissa (draamaharjoite jossa näytellään yhdessä tarinaa, joka kehkeytyy koko ajan)
Opettajan elävä sana (mm. Cleve): elävä puhe. Opettajan esitys
Opettajan johdolla tai oppikirjasta tapahtuva opiskelu
Opettajan kerronta
Opetuskeskustelu (disputaatio keskiajan yliopistossa)
Opintokäynti/Opintoretki
Oppikirjalähtöinen opetus (Cleve); oppikirjan uuden tekstin käsittely ja havainnollistaminen
Oppilaan esitys
Oppilaat ohjaajina tai apuopettajina (Monitori-opetus, Gezelius, Bell- Lancaster)
Oppilaiden kysymykset (esim. nimettöminä sukupuoliasioista, terveydenhoitaja vastaa)
Oppilaita ”kädestä” pitäen ohjaavaa opetus (esim. tukiopetuksessa)
Oppilastyöt (tarkoittaa mm. päättötyötä)
Oppimispelit (valtava määrä pelejä Lukot jne.)
Oppimispäiväkirja (lokikirja, ryhmäpäiväkirja)
Palautekeskustelu
Paneelikeskustelu
Pariporinat/Muurahaispesä/ vierustoverikeskustelu
Paritehtävät
Perässälausuminen (Pestalozzi)
Pienryhmätyö
Piirtäminen tiedonhankinnan välineenä
Portfolio
Problem Based Learning (tapaus)
Projektityö (yksilöllinen, yhdessä)
Prosessikirjoitus
Puheharjoitus
Roolileikit ja -työ
Ryhmätyö, työkunta
Sanelu
Sanelukirjoitus
Seinälehti
Simulaatio
Suurryhmäopetus
Tarinat ja kertomukset/ Tarinat (oppilaat pudotetaan tarinaan)
Taulutyö
Teatterikäynti
Teemapäivä ja - viikko
Tehtäväopetus (työohjeet, työkortit)
Tekstin jäljentäminen
Tieto- ja hakuteosten käyttäminen tiedonhankinnan välineenä
Tietokilpailut
Toistamistehtävät
Tutkiva oppiminen
Työharjoitukset (oikea esim. pellolla)
Työpajat
Työpisteopiskelu
Ulkoluku ja kuulustelu
Urakkatyöskentely
Tutkimustehtävä (mm. Neill)
Vapaa aine/kirjoitelma/ piirustus
Vapaa keskustelu (mm. Salomaa)
Vapaaehtoistyö
Vertaisopettaminen
Vertaukset
Vierailijat
Vihkotyö
Vuorotellen lukeminen
Väittely
Yhteen tahtiin tekeminen
Yhteenveto (tiivistelmä)
Yhteenääneen lukeminen
Yhteinen harjoitus
Yhteistoiminnallinen oppiminen (mm. Lumipallo, Palapeli, ryhmätutkimus)
Yksilöohjaus, yksilöllinen ohjelma
7. Miksi juuri ne?
Ks. lisää
http://hellstromtyotavat.blogspot.com
http://hellstromtyotavat.blogspot.com/2011/01/23.html
http://hellstromtyotavat.blogspot.com/2011/01/25.html
http://hellstromtyotavat.blogspot.com/2011/01/95.html
8. Miten luokkasi toimii?
Juuri opettaja luo luokkaan sen toimintakulttuurin - josta syntyy oppilaiden oppimisympäristö. Hyvät rutiinit tuovat turvallisuutta, joka edistää oppimista. Rutiinit ja säännöt suojaavat koulutyötä. Ne luovat luokkaan johdonmukaisen, työrauhaa edistävän järjestyksen. Rutiineita tarvitsevia arkisia asioista ovat:
- istumajärjestys,
- päivän alku,
- tunnin alku,
- myöhästymiset,
- tavaroiden unohtelut,
- puheenvuoron pyytämistavat,
- oppilaiden liikkuminen ja keskusteleminen,
- kuinka pyydetään apua, mitä tehdään, kun oma työ on valmis,
- millaisia vaiheita tunnissa on,
- kuinka oppitunti ja koulupäivän lopetetaan.
9. Millainen on tavallinen oppituntisi kulku/rakenne?
Normitunnin kaava näyttää olevan yhä: Kotitehtävät - Uuden asian lämmittely - Uuden haltuunotto (eri tavoin) - Tilaisuuksia harjoitella ja käyttää - Oppimisen arviointi ja tuokion reflektio.
10. Millainen on tavallinen koulupäiväsi rakenne?
Tuttuja päivärutiineita ovat esim.: Päivänavaus. Poissaolojen tarkistus. Uutiskatsaus.Päivän ohjelma läpikäynti. Ruokajonojärjestelyt. Kotiinlähtökättelyt.
11. Millainen on tavallinen kouluviikon rakenne?
Viikkorutiineita voivat olla: Viikonlopun kuulumiset (porinat), viikon urakan yhteissuunnittelu. Viikon yhteinen tavoite. Viikon yhteenveto (+- ja —listat).
12. Millaiset ovat luokan säännöt?
Luo yhdessä oppilaiden kanssa luokan pelisäännöt ja mitä niiden rikkomisesta seuraa. Pidä niistä kiinni.
AIKA ajoin voi tehdä omille rutiineilleen pätevyystestin. Onko viimeinen käyttöpäivä jo mennyt?
OPPILAANTUNTEMUS
13. Tunnetko (oikeasti) oppilaasi?
Opettele tuntemaan oppilaat. Osaatko heidän nimensä? Mikä kutakin kiinnostaa? Missä kukin on vahva? Ketkä ovat jo hyvin itseohjautuvia? Keiden opiskelu on hyvin opettajariippuvaista? Millaiset yleiset oppimisvalmiudet heillä on? Missä ja ketkä tarvitsevat apua? Mene välitunneille mukaan. Tarkkaile, jääkö joku leikkein ja keskustelujen ulkopuolelle.
Tutkimusten mukaan oppilaat suosivat eniten oppilaita, jotka ovat samanlaisia kuin he itse. Professionaali opettaja luo jokaiseen oppilaaseen tahdikkaan suhteen. Keskity erityisesti oppilaisiin, joita et tavallisesti huomaa.
LAUMASTA RYHMÄ
14. Miten teen oppilaistasi luokkayhteisön?
Älä jätä luokkaa laumaksi. Laumalla ei ole yhteistä päämäärää eikä toimivaa työnjakoa. Sillä ei ole yhteistä suuntaa, vain suunnaton määrä energiaa. Lauma syntyy. Ryhmä on tehtävä. Lauman ryhmäyttäminen on opettajan tehtävä. Koululuokan kasvun tavoitteena on keskinäisen auttamisen yhteisö.
Tässä mm. keinovalikkoa:
- Tutustukaa toisiinne
- Kaiva esiin ryhmäyttämisleikkejä ja leikkikää niitä http://hellstromtyotavat.blogspot.com/2011/01/43.html
- Mainioita ovat kysymykset, joihin on vain oikeita vastauksia (esim. Mikä oli lempinimesi pienenä?)
- Seuraa oppilaiden välisiä suhteista (esim. sosiometriset kyselyt, seuranta)
- Estä kiusaaminen - älä jätä oppilaita keskenään Muodosta itse ryhmät ja istumajärjestys.
- Rakenna johdonmukaisesti työrauhaa. Vaali ja vaadi myönteista luokkailmastoa. Opettaja vaikuttaa siihen käyttäytymällä ystävällisesti
- Opettajan on oltava johdonmukainen, asiallinen, lämminhenkinen ja oikeudenmukainen
- Ohjaa luokasta toisiaan auttava luokka. Kootkaa luokan osaamispankki: millaisia erityistaitoja kullakin on (vahvuus), joilla voi auttaa tarvittaessa toisia.
- Saata oppilaat vuorollaan tekemään töitä kaikkien kanssa. Ryhmää kiinnitytään kiinnittymällä ryhmän jäseniin. Teetä harjoitteita, joissa syntyy keskusteluyhteyksiä ja joissa pohditaan paisti käsityksiä käsiteltävistä asioista myös ryhmässä toimimisesta.
http://hellstromtyotavat.blogspot.com/2011/01/6.html
15. Osaatko rakentaa luokkaan positiivista ilmapiiriä? Kuinka sen teet?
Positiivinen emotionaalinen ilmapiiri luo turvallisia lähtökohtia oppimishalukkuuden synnylle
Tässä keinovalikkoa:
TYÖRAUHA
16. Osaatko rakentaa luokkaan johdomukaisesti työrauhaa? Miten?
Poimin vanhoista ja uudemmistakin kirjoista opettajille annettuja ohjeita, kuinka "hallita" luokkaa. Tässä aakkosjärjestyksessä moralisoimatta:
OPETUSTYÖN SUUNNITELMALLISUUS
a. VALMISTAUTUMINEN
17. Onko sinulla systemaattinen tapa suunnitella vai improvisoitko?
Loogisesti opetuksen pitäisi lähteä tavoitteista. Tutkimusten mukaan lähtökohtana on kuitenkin konkreetimpi asia.
Vaikuttavaa opetusta suunnitellessa
Jätä tilaa oppilaiden omille oivalluksille.
19. Huomaatko, kun joku oivaltaa! Miten?
c. TULOSTEN JA PROSESSIEN ARVIOINTI
21. Onko sinulla harkitut arviointirutiinit?
On tärkeää tarkastaa annetut tehtävät. Mielellään oppilas itse. Mitä opimme itse asiasta? Mitä opimme itse oppimisesta? Reflektoikaa.
22. Osaatko antaa ikävän palautteen rakentavasti? Miten teet sen?
Niille, jotka eivät onnistuneet, voi hyvin antaa mahdollisuuden uusia näyttö
Ks. lisää:
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2017/09/syvyytta-arviointiin.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2017/08/oppilasarvioinnin-kronikka.html
http://hellstromtyotavat.blogspot.com/2017/04/100-mm-palautteen-antaminen-tuplatahti.html
OSAAMISEN ILO
23. Luotko oppilaille tilaisuuksia käyttää hankittua osaamista? Vai onko opetus vain läpikäymistä?
Estä myös unohtamista palaamalla myöhemmin asiaan eri näkökulmista
OPETTAJAN OMA REFLEKTIO
24. Miten systemaattisesti kirjaat ylös kokemuksesi opetuksesta?
Kannattaisi koota kokemuksia esim. omaan päiväkirjaan. Ota pieleen menneistä tuokioista opiksi vastaisuuden varalta. Pyydä oppilaita antamaan palautetta myös Sinulle. Missä onnistuit tänään oppilaiden työn organisoijana hyvin? Mitä mielenkiintoista voisit järjestää oppilaille huomiseksi?
25. Seuraatko myös itseäsi?
Oletko itse aidosti läsnä. Ole oma itsesi. Keskitytkö asiaan? Ole läsnä myös oppilaille. Motivoi itsesi hyvälle tuulelle, kun menet luokkaan. Oppiminen syntyy kokemuksista. Siitä mitä nähdään, kuullaan, koetaan. Opettaja on yksi malli, jonka omaa toimintaa seurataan. Toimi samalla tavalla kuin toivot oppilaiden toimivan.
15. Osaatko rakentaa luokkaan positiivista ilmapiiriä? Kuinka sen teet?
Tässä keinovalikkoa:
- Käytä aikaa luokan hengen rakentamiseen. Etsikää yhteisiä asioita, innostuksen kohteita.
- Laatikaa yhdessä luona säännöt ja sopikaa seuraukset
- Positiivinen ilmapiiri ja vuorovaikutus tukevat myös työrauhaa; Sano jotakin kannustavaa joka päivä jokaikiselle oppilaalle.
- Keksi pieniä vastuutehtäviä, joita oppilaat vuorollaan hoitavat.
- Ottakaa ratkaisukeskeinen ote ongelmiin.
 |
| Lisää kuvateksti |
TYÖRAUHA
16. Osaatko rakentaa luokkaan johdomukaisesti työrauhaa? Miten?
Poimin vanhoista ja uudemmistakin kirjoista opettajille annettuja ohjeita, kuinka "hallita" luokkaa. Tässä aakkosjärjestyksessä moralisoimatta:
- Anna selkeä lyhyt käsky/kielto
- Ennakoi (kootkaa tilanteet, joissa viime vuonna tuli helposti riita. Ideoikaa, miten niitä voisi välttää?)
- Eristä (esim. sijoitusluokka, "lataamo")
- Harjoitellaan puuttuvaa taitoa
- Havainnoi valppaasti
- Hoida epäjärkestyksen oireet jo alkuvaiheessa
- Huomaa pikkuvihjeet ennenkuin taivas repeää
- Huomauta
- Huuda
- Häpäise
- Jousta (lisäajan antaminen, vaihtoehtojen tarjoaminen)
- Kahdenkesken miksi-keskustelu
- Katkaisut; kasku, liikkuminen, nopea tuuletus..
- Kiristä, uhkaa, varoita
- Kysymys-vastaus - kiväritulita
- Käy kahdenkeskeinen keskustelu.
- Luokan säännöt. Kuinka jokaisella olisi mahdollisuus oppia ja voida hyvin? Sitä mukaa, kun törmäätte ristiriitoihin, laatika siitä uusi sääntö. Kirjatkaa näkyviin.
- Mainitse nimi
- Minä-viestit (Gordon)
- Monipuoliset menetelmät
- Odota kunnes oppilaat kuuntelevat sinua
- Ohita huumorilla
- Oma esimerkki
- Opeta hyvin
- Osallista oppilaat sääntöjen määräämiseen
- Osoita kylmyyttä
- Palauta sääntö mieleen
- Palkinto koko luokalla, kun asiat sujuvat
- Pedagoginen katse
- Pidä luokka liikkeessä. Vaihda toimintaa 15 minuutin välein
- Pidä opetuksessa selkeä punainen lanka.
- Pidä saarna
- Puutu ajoissa
- Pyydä
- Rakenna hyvä suhde oppilaisiin
- Rakenna luokkaan toimivat säännöt ja rutiinit (= järjestys)
- Rakenna luottamusta; Työrauhaa rakennetaan vastuun jakamisella, luottamalla.
- Rankaise
- Ratkaise yhdessä oppilaiden kanssa
- Rikkomuksia varten luokan tuomiosituin
- Sovittele
- Suostuttele
- Tarjoa vaihtoehtoja
- Tee varasuunnitelma
- Time on Task- seuranta
- Tukiryhmät
- Vaadi, velvoita
- Varoita (keltainen kortti)
- Valvo
- Vertaistuki
- Vältä pitkiä yksinpuheluita
- Älä kokoa oppilaita parveen
Ks. lisää
a. VALMISTAUTUMINEN
17. Onko sinulla systemaattinen tapa suunnitella vai improvisoitko?
Loogisesti opetuksen pitäisi lähteä tavoitteista. Tutkimusten mukaan lähtökohtana on kuitenkin konkreetimpi asia.
Vaikuttavaa opetusta suunnitellessa
- Aseta ensin tavoitteet, mielellään yhtäaikaa useita. Mitä uutta tulisi osata? Tavoite voi olla tieto, taito tai suhtautumistapa. Tavoitteiden tulee olla relevantit, konkreetit, ymmärrettävät, yksiselitteiset - ja omaksi koettavat.
- Aseta tavoitteille taso: kuinka syvästi asia on hallittava. Esim. tiedot: tutustuu... hallitsee, taidot: kokeilee... käyttää luovasti, suhtautumistapa: tutustuu... omaksuu
- valitse sisältö: luo oppilaille mielekäs ja kiinnostava kokonaisuus, jossa on heille tuttua ja uutta. Poimi ydinasiat. Mieti termit. Muokkaa aines helpoksi- muttei liian helpoksi vastaanottaa
- Ota huomioon oppilaitten kiinnostuksen kohteet, harrastukset,
- Selvitä lähtötaso: mitä siitä jo osataan (diagnostinen, toteava arviointi). Esim. keskustelu ennen opetuksen alkua. Testi kysymällä. Tarkkaile.
- Käännä sisällöt kysymyksiksi ja oppimistehtäviksi
- Ota oppilaat mukaan valitsemaan ja kokeilemaan työtapoja. Miten oppisitte tämän asian parhaiten?
- Valitse tavoitteen kannalta fiksut työtavat.
- Rakenna tuokion kulku vastaamaan oppimisprosessin luonnollista kulkua: Tunnin kaava: havaita- ajatella- käyttää - Göbfeld
Jätä tilaa oppilaiden omille oivalluksille.
- Anna oppia itse ja harjoitella
- Kerää ja anna palautetta. Kannusta. Ihaile. Innosta. Anna edistettä
- Opasta. Auta vain kun apua pyydetään.
- Pidä oppilaat toiminnassa.
19. Huomaatko, kun joku oivaltaa! Miten?
- Tarkkaile. Kerää ja anna palautetta
- Seuraa eleitä, ilmeitä. Pikkutestejä?
- Kannusta, innosta, rohkaise. Luo positiivisia kohtaamisia.
- Anna tietoa edistymisestä.
- Seuraa myös kelloa
- Seuraa oppimismotivaatiota. Eleitä, ilmeitä, touhuja. Pidä suunnassa.
- Estä ennakolta.”Räätälöi onnistumisia”!!! Välitavoitteet, palaute ja ohjeet oikeasta pitävät aktiivisuutta yllä.
- Kukaan ei jaksa koko ajan samaa. 15 minuutin jälkeen keskittyminen herpaantuu. Tuo vaihtelua. Pikku välitunti? Liikuntahetki? Tuuletus?
- Jos on hankaluuksia eikä työ suju, jututa. Kuuntele tunteita. Mitä nyt? Kysele. Mitä voisimme tehdä toisin?
- Pyydä oppilastovereita neuvomaan.
- Muuta tehtäviä. Vaikeustason lasku motivoi uudelleen.
- Elvytä oppimistarvetta: Motivoi, rohkaise! Lisää virikkeitä.
- Vahvista itseluottamusta.
- Tee kompromisseja. Tarkista tavoitteita ja konkretisoi niitä .Aikalisä?
- Räätälöi onnistumisia.
- Rentouta.
- Puhukaa esiin nousevista tunteista (kiukku tms.)
- Vaihtelua
- Järjestä tukea
- Järjestä ajoissa tuen piiriin
- Keksi korvaava näyttö…
- Jollei muu auta, anna ”terapiatehtäviä” (väritä)
21. Onko sinulla harkitut arviointirutiinit?
On tärkeää tarkastaa annetut tehtävät. Mielellään oppilas itse. Mitä opimme itse asiasta? Mitä opimme itse oppimisesta? Reflektoikaa.
- Varaa aikaa töiden ihailulle.
- Perinteinen arviointiväline on koulukoe. Koe voi olla kirjallinen tai suullinen (kuulustelu). Se voidaan tehdä yksin rai ryhmissä.
22. Osaatko antaa ikävän palautteen rakentavasti? Miten teet sen?
Niille, jotka eivät onnistuneet, voi hyvin antaa mahdollisuuden uusia näyttö
Ks. lisää:
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2017/09/syvyytta-arviointiin.html
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2017/08/oppilasarvioinnin-kronikka.html
http://hellstromtyotavat.blogspot.com/2017/04/100-mm-palautteen-antaminen-tuplatahti.html
OSAAMISEN ILO
23. Luotko oppilaille tilaisuuksia käyttää hankittua osaamista? Vai onko opetus vain läpikäymistä?
Estä myös unohtamista palaamalla myöhemmin asiaan eri näkökulmista
- Anna jo osaavien opettaa muita
- Järjestäkää töistä näyttely ja kutsukaa kummiluokka sinne
- Opettakaa asia niille, joista siitä on hyötyä
- Tehkää oikeasti
OPETTAJAN OMA REFLEKTIO
24. Miten systemaattisesti kirjaat ylös kokemuksesi opetuksesta?
Kannattaisi koota kokemuksia esim. omaan päiväkirjaan. Ota pieleen menneistä tuokioista opiksi vastaisuuden varalta. Pyydä oppilaita antamaan palautetta myös Sinulle. Missä onnistuit tänään oppilaiden työn organisoijana hyvin? Mitä mielenkiintoista voisit järjestää oppilaille huomiseksi?
25. Seuraatko myös itseäsi?
Oletko itse aidosti läsnä. Ole oma itsesi. Keskitytkö asiaan? Ole läsnä myös oppilaille. Motivoi itsesi hyvälle tuulelle, kun menet luokkaan. Oppiminen syntyy kokemuksista. Siitä mitä nähdään, kuullaan, koetaan. Opettaja on yksi malli, jonka omaa toimintaa seurataan. Toimi samalla tavalla kuin toivot oppilaiden toimivan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti